Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: PekkaV - 02.01.15 - klo:10:03
-
... Kansan Raamattuseuran Säätiö syntyi sota-ajan herätysten seurauksena vuonna 1945. KRS katsoo, että siitä ei muodostunut herätysliikettä, vaan laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö. ....
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kansan-raamattuseura-tayttaa-70-vuotta/
Täydentävät ilmeisesti toisiaan, herätysliike ja "laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö"? Kummallakin lienee sama päämäärä: kutsuminen lampaiksi Kristuksen laumaan.
Missä suhteessa laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö olisi avarampi kuin herätysliike, jos jälkimmäinen laahaa perinteen kanssa? Heränneissä on paljon perinneuskovaisia jo useammassakin sukupolvessa.
Laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö palvelee evankeliumin levittämiseksi tässä ja nyt. Heränneet ovat maallistuneet - näennäisesti, sillä sukupolvien saatossa koulutuksen ja vaikutteiden rikastuttamina heidän ilmiasunsa ei enää toimi uskovaisen muotissa. Heränneet palvelevat ihmistä, Laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö KRS evakeliumia (Jumalaa?).
Aiheesta on varmaan keskusteltu. Mikähän on ollut summa summarum? Mitäpä siitä, mielenkiintoista olisi kuitenkin tietää.
-
Kas siinäpä pulma.
-
"KRS katsoo, että siitä ei muodostunut herätysliikettä, vaan laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö. ...." Onkohan tämä pikemminkin jonkinlaista ujoutta kuin harkittu luonnehdinta? KRS katsotaan kai suuremman liikkeen osaksi, ei omaksi herätysliikkekseen.
-
Oliko KRS:n perustamisen aikoihin herätysliikkeet enemmän "lokeroituja ja aidattuja"
kuin nykyisin?
Ehkä "laaja-alainen palvelujärjestö" ajateltiin toimintamahdollisuuksiltaan avarammaksi?
Kaipaako nykyihminen kuitenkin enemmän kuulumista johonkin "selkeään, määriteltyyn"?
Vapauteen Kristus vapautti meidät!! Koemmeko tämän "vallankumouksellisen" ajatuksen
omakohtaisesti ilona ja rauhana?
-
Oliko KRS:n perustamisen aikoihin herätysliikkeet enemmän "lokeroituja ja aidattuja"
kuin nykyisin?
Ehkä "laaja-alainen palvelujärjestö" ajateltiin toimintamahdollisuuksiltaan avarammaksi?
Kaipaako nykyihminen kuitenkin enemmän kuulumista johonkin "selkeään, määriteltyyn"?
Vapauteen Kristus vapautti meidät!! Koemmeko tämän "vallankumouksellisen" ajatuksen
omakohtaisesti ilona ja rauhana?
Olivatko herätysliikkeet tuolloin lähinnä maaseudun kulttuuriperinnettä? KRS miellettiin kaupunkilaisemmaksi ja moderniksi.
-
Olivatko herätysliikkeet tuolloin lähinnä maaseudun kulttuuriperinnettä? KRS miellettiin kaupunkilaisemmaksi ja moderniksi.
Kun kirjaa luin opin, että Suomen kirkkoon on pysyvän jännitteen ja hajoamisalttiuden 1917 alkaekn tahi lähtien, tuonut toisaalta kiivaasti pietistiset herätysliikkeet toisaalta ponnistelu pitää kirkko " kansankirkollisena" joka Talvisodan aikaan ja asevelipappien myötä saikin hetkeksi ilmaa.
Siitä syystä KRS ei kehtaa ilmaista muodostaneensa ns ulkosuomalaista, so jenkkiläistä herätysliikettä, Campus Crusade for Christ, ts olleensa suoraa hengenperintöä Oxfordin liikkeelle joka tosin oli vanhempi mutta ennen muuta otti häpeillen välimatkaa Billy Grahamiin ja aktioihin joissa miljoona kertaa uskoontulleet kuulivat alttarikutsun kaikuessa kutsun tulla uudelleen uskoon. Monta kertaa.
Siksi, luulisin. Lähde: Murtovaara, Suomen kirkon historia, osa 4
-
En kyllä ota kantaa paremmuuteen. Keskusteleva ilmapiiri olisi ollut, mutta se toimi huonosti.
-
Jännite.
On virtaa.
Kivet eivät limotu, kun vesi on puhdas ja virta kiivas.
Haparoiden kuljemme toisten luo.
-
Missä suhteessa laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö olisi avarampi kuin herätysliike, jos jälkimmäinen laahaa perinteen kanssa? Heränneissä on paljon perinneuskovaisia jo useammassakin sukupolvessa.
Perinne oikein ymmärrettynä on historiaa, johon voi paeta ahdistuksessa. Perinnöttömyys sallii pinnallisuuden. Jumalan lapseus toimii kummankin alustasta. Kirkon historia lupaa uuden armon joka aamu.
Kas siinäpä pulma.
Tässä halot, missä tuli? *)
*)http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=455012
-
... Kansan Raamattuseuran Säätiö syntyi sota-ajan herätysten seurauksena vuonna 1945. KRS katsoo, että siitä ei muodostunut herätysliikettä, vaan laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö. ....
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/kansan-raamattuseura-tayttaa-70-vuotta/
Täydentävät ilmeisesti toisiaan, herätysliike ja "laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö"? Kummallakin lienee sama päämäärä: kutsuminen lampaiksi Kristuksen laumaan.
Missä suhteessa laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö olisi avarampi kuin herätysliike, jos jälkimmäinen laahaa perinteen kanssa? Heränneissä on paljon perinneuskovaisia jo useammassakin sukupolvessa.
Laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö palvelee evankeliumin levittämiseksi tässä ja nyt. Heränneet ovat maallistuneet - näennäisesti, sillä sukupolvien saatossa koulutuksen ja vaikutteiden rikastuttamina heidän ilmiasunsa ei enää toimi uskovaisen muotissa. Heränneet palvelevat ihmistä, Laaja-alainen evankelioimistyön palvelujärjestö KRS evakeliumia (Jumalaa?).
Aiheesta on varmaan keskusteltu. Mikähän on ollut summa summarum? Mitäpä siitä, mielenkiintoista olisi kuitenkin tietää.
"Mitä väliä?! Onko sillä jokin keskeinen merkitys? Niinhän se on politiikassakin... Sanat ja teot ovat aivan eri sarjassa."(vaimo)
-
Sanoilla on tapana saada käytössä uusia merkityksiä. Joskus ne muuttavat myönteiset mielikuvat kielteisiksi. Olisikohan tässä samasta kysymys? Herätys koetaan kielteiseksi (miksi ihmeessä?) ja evankeliointi myönteiseksi (miksi ihmeessä ?).
Kiertoilmaisut muuttuvat toisinaan kiusallisemmiksi kuin ne, mitä kierretään. "En minä sentään mikään sosiaalisesti työrajoitteinen ole, ihan tavallinen juoppo vain." Olisiko tälle analogia: "En minä sentään mikään herätyssaarnaaja ole, ihan tavallinen evankelista vain."
-
Mielenkiintoista...tekisi mieli jatkaa aiheesta...
Nyt vaan lyhyesti sanoista...ymmärrän että herätys on itseäni koskevaa, oivallus, muutos,
uskon uudistuminen...kun taas evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta, evankeliointi on
tämän sanoman kertomista, siis ei välttämättä omakohtaisesti itseäni muuttamassa...
Toki koen että olen evankeliumin vastaanottanut elämässäni...niin juu...ja herätys lienee
tämän "kokemuksen uudistumista"
-
Toki koen että olen evankeliumin vastaanottanut elämässäni...niin juu...ja herätys lienee
tämän "kokemuksen uudistumista"
Puhutko Sinä kasteesta? :eusa_angel:
-
Herätys on havahtumista unesta valveille. (Onko herätysliike sitten aamuvoimistelua? :icon_biggrin:) Valvominen on todellisuuden havaitsemista ja sen edellytysten mukaan toimimista. Hengellinen herätys on hengellisen todellisuuden näkemistä ja ottamista todesta.
-
Tämän aamuinen kokemus herätyksestä ja valvomisesta: Koira raapi ovea klo 5. Heräsin kesken mielenkiintoisen unen. En heti muistanut mitä se koski. Siinä valvoessani koiraa joka oli pihalla supikoiran jälkiä tutkimassa aloin muistaa.
Asumukseni oli suuri ja sekainen. Irrallisia kirjan lehtiä oli kaikkialla ja muutakin roinaa. Yritin järjestellä paikkoja.Sitten havaitsin pihan puissa kummallisia piikikkäitä otuksia. Ne olivat tennispallon kokoisia, kuin merisiilejä pitkine piikkeineen. Irrottelin niitä rungoista harjan varrella. Hyvin ne irtosivat, mutta uusia oli aina tullut tilalle.
Piikikästä luontoani, sielunvihollisen työtä, yritin siivota itse. Silloin heräsin kuin Pietari kukon lauluun, koiran haukkuun pihalla klo 5.10
Sitten miettiessäni koin ymmärryksen pienen äänen; Paavo Ruotsalainenkin oli piikikäs mies.
Valvoessaan voi herätä.
Ajattelin pitää tämän omana tietonani, mutta käskettiin kertoa.
-
Ajattelin pitää tämän omana tietonani, mutta käskettiin kertoa.
Koirako käski? Hyvä, Themis!
-
Eiku, Hän ! Themis on demis. :icon_sad:
-
Juha Siltalan kirjasta tuli selkeä kuva Herätysliikkeen ja Evankelioivan seuran eroista.
Kristuksen sisällinen tunto, herätys, on jokapäiväistä synnintuntoa, parannuksen tarvetta ja armonvilauksia. Omat toimet ovat turhia. Ristin mies tekee työtään meissä yhä. Eihän hän rauhaa tullutkaan tuomaan. Miekanpistot ovat meille oikeaa ' evankeliumia'.
Hedberg luopui tästä kovasta koulusta, ja alkoi perustaa sanan lupauksiin. Niissä ihminen kaipaa ja saakin nauttia kauneudesta, hyvyydestä ja laupeudesta . Nämä
katsotaan lupauksiksi ja pelastusvaruus omistetaan . Tunnepitoista. Ei kiitos minulle !
-
Juha Siltalan kirjasta tuli selkeä kuva Herätysliikkeen ja Evankelioivan seuran eroista.
Kristuksen sisällinen tunto, herätys, on jokapäiväistä synnintuntoa, parannuksen tarvetta ja armonvilauksia. Omat toimet ovat turhia. Ristin mies tekee työtään meissä yhä. Eihän hän rauhaa tullutkaan tuomaan. Miekanpistot ovat meille oikeaa ' evankeliumia'.
Hedberg luopui tästä kovasta koulusta, ja alkoi perustaa sanan lupauksiin. Niissä ihminen kaipaa ja saakin nauttia kauneudesta, hyvyydestä ja laupeudesta . Nämä
katsotaan lupauksiksi ja pelastusvaruus omistetaan . Tunnepitoista. Ei kiitos minulle !
Idem
-
En kyllä ota kantaa paremmuuteen. Keskusteleva ilmapiiri olisi ollut, mutta se toimi huonosti.
Olen edelleen samalla kannalla.
Siksi toiseksi, Hedberg on nyt ymmärretty hieman väärin. On erittäin valitettavaa, että koko tuo vastakkainasettelu aikanaan syntyi, saati että sitä ylläpidetään. Joku löytää "Kristuksen sisällisen tunnon" Herätyäjäjuhlilta, mutta älköön hän halveksiko sitä, joka löytää Hedbergin opetuksesta armahtavan Jumalan. Kaikkea muuta se on kuin kuin tunteilua, jos turvaa Jumalan Sanaan.
Sillä mitä muuta ovat nuo mainostetut "armonvilaukset" elleivät tunnekylläisiä hetkiä, elleivät ne ole hetkellistä armon sanan mieleen palaamista? Minä en jaksa, jos minulta vaaditaan "pelastusvarmuus" nutten kyllä näinkään!
Jos jokin on tunteellista, sitä on minkä tahansa liikkeen, hengenmiehen, tapojen idealisointi. Se on kypsymätöntä sielullisuutta, jossa tunteet nimen omaan vellovat, hyrskyvät ja tyrskivät mutta suuri rakkaus ja jumalointi suuntautuu omaan liikkeeseen ja sitä myöten loppujen lopuksi, päädytäänkin oman itsen palvontaan.
-
Tahdon olla kristitty ja sen jälkeen kaikki muu on pelkkää statistiikkaa.
Että kuuluu laskennallisesti tuohon tunnustuskuntaan ja on ostanut niin ja niin monta kahvikupillista niillä ja niin ja niin monta jäätelöpalloa näillä tai noilla kesäjuhlilla.
Jokainen -vainen tai -lainen yli ja ohi Kristiksen seuraamisen on jo ihan liian monen ihmisen perässä juoksemista.
Siinä on jollakin sitä sisällistä tuntoa ja toiselka hiljaista iloa ja kiitollisuutta siitä että Jumala ylipäänsä viitsii piitata koko ihmiskunnasta. Mikä itsestäänselvyys se on?
Kun ei lopulta olisi samasta asiasta kyse, kokonaan.
-
Kaikki kiertyy itseen sen kautta kun on otettu vaikutteita. Ne on sulatettava. Vuoropuhelu itsen ja maailman kesken on jatkuva prosessi. On koottava itsensä ajoittain, sitten nollattava, jotta vaikutteet voivat tehdä tehtävänsä.
-
Kaikki kiertyy itseen sen kautta kun on otettu vaikutteita. Ne on sulatettava. Vuoropuhelu itsen ja maailman kesken on jatkuva prosessi. On koottava itsensä ajoittain, sitten nollattava, jotta vaikutteet voivat tehdä tehtävänsä.
Kiitos.
-
Tämän aamuinen kokemus herätyksestä ja valvomisesta: Koira raapi ovea klo 5. Heräsin kesken mielenkiintoisen unen. En heti muistanut mitä se koski. Siinä valvoessani koiraa joka oli pihalla supikoiran jälkiä tutkimassa aloin muistaa.
Asumukseni oli suuri ja sekainen. Irrallisia kirjan lehtiä oli kaikkialla ja muutakin roinaa. Yritin järjestellä paikkoja.Sitten havaitsin pihan puissa kummallisia piikikkäitä otuksia. Ne olivat tennispallon kokoisia, kuin merisiilejä pitkine piikkeineen. Irrottelin niitä rungoista harjan varrella. Hyvin ne irtosivat, mutta uusia oli aina tullut tilalle.
Piikikästä luontoani, sielunvihollisen työtä, yritin siivota itse. Silloin heräsin kuin Pietari kukon lauluun, koiran haukkuun pihalla klo 5.10
Sitten miettiessäni koin ymmärryksen pienen äänen; Paavo Ruotsalainenkin oli piikikäs mies.
Valvoessaan voi herätä.
Ajattelin pitää tämän omana tietonani, mutta käskettiin kertoa.
Toivon ettet nyt pahastu, mutta kuinka niin Jumala käski kertoa? Eikä niin, että tahdoit itse toimia näin, jolloin vastuukin on sinun?
Sanoman voi nyt käsittää, jotta paras kun ei kukaan meistä sitä piikikkyyttään yritäkään hallita. Mehän vastustamme armonvilauksia jos yritämme olla täällä toisiamme ha kaikkia lähimmäisiämne kohtaan ystävällisiä.
Se on toisille helpompaa monista syistä, mutta anteeksi voi aina pyytää. tuossa julistetaan lähinnä, älä edes yritä olla ystävällinen. Ole vain oma piikikäs itsesi. Kun vielä Paavokin oli ja mitäpä me muuta kuin paavolaisia? :003: