Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 11.10.14 - klo:23:19
-
Sisarelle soitin asiasta jonka unohdin. Tunnin jaarittelun jälkeen sen onneksi muistinkin. Tulin siinä kuunnelleeksi kahdesta niin hyytävästä painajaisestaan etten varmasti ensi yönä nuku. Paitsi, että naapurissa jaetaan taloa jälleen.
Koetin muistella tehokkaita ja mehukkaita unia mutta ei. Viimeisessä uneksin analyytikostani, mikä ei järin kummastuta juuri nyt.
Sanovat, unen tehtävänä on pitää nukkuja unessa jotta keskushermosto saa levätä. Mietin kuinka usein ihmiset näkevät niin kelpo painajaisia, toistuvia parhaimmillaan, etteivät uskalla mennä nukkumaan?
Tai nukkuvat paremmin päivällä, keskellä ääniä ja hälinää, yön tyhjä äänettömyys pitää valveilla. :icon_eek:
-
Kaikenlaista näytetään, muutamia merkityksellisiäkin jotka aina muistaa. Pankkipainajaiseni ovat onneksi vihdoin loppuneet.
Tuo ajatus unista , että niitä katsellessa keskushermosto lepää voi pitää paikkaansa. Eihän hyvän elokuvankaan lumotessa ajattele omiaan.
Painajaisia eivät ole ne enneunet jotka kertovat Ajan loppumisesta, tai Jumalasta kaiken valtiaana.
En muista konsaan nähneeni niin hirmuista unta, että olisin siihen huutaen herännyt. Onneksi sotakokemukseni vauvana jäivät siihen yhteen
lentokoneilta pakenemiseen äidin sylissä.
Tädin mies eli usein unissaan "pirunsaaren" vankina olonsa sodan aikana Suoenlahdella. En tiedä kokemuksesta tarkemmin, koko perhe siitä kärsi. Lapset häpesivät, eivätkä puhuneet kokemastaan. ne kauhut ovat kyllä vaikuttaneet heidän elämäänsä.
-
Näen joskus unia, joissa ratkaisen sankarillisesti maailman ongelmia. Eräässäkin unessa sanoin Vladimir Putinille jotain tällaista: "Jos haluat tulla muistetuksi suurena valtiomiehenä, rupea kunnioittamaan totuutta. Nyt valehtelet kuin varastettua hevosta markkinoilla myvä kanalja." Heräsin valitettavasti ennen kuin ehti vastata minulle.
-
Jostain syystä matkailen usein unissani, seikkailen paikoissa jotka sekottuvat osittain tuttuihin paikkoihin.
-
Unessa on luovinta aikaa. Kirjoitin suurimman osan The Beloved and I unessa.
Kerran nukuin sohvalla kun näin unta, että tyttärenpojan chihuahua sipsutti keittiöstä minun viereeni. Sillä oli etukäpälissä paperiliuska, josta se luki (seisoen tietysti kahdella jalalla pääni vieressä) Koraania indonesiankielellä. Hämmästyin, kun ymmärsin sitä, enkä osaa indonesiankieltä. Mitä se tarkoittaa? En ainakaan pelkää, sillä unichihuahuat eivät pure ihan oikeesti.
-
Näen unia laidasta laitaan.
Arkipäivän asioista lähinnä, painajaisia en muista nähneeni juurikaan.
Monia asioita nousee alitajunnan kerrostumista ja arjen koetuista asioista erilaisine versioineen.
Joskus taas on ihan niin hassuja että aamullakin vielä ihmettelee ja naurattaa että olipa tosi pöhkö uni.
Usein ajan autoa jossain tieosuudella tai olen lähdössä enojeni luota jonnekin, lapsuuteni mummolasta siis.
Enot ovat vanhoja poikia ja asuvat samassa taloudessa.
Toisinaan omat lapseni ovat ihan pieniä tai ihan vauvoja tai odotan lasta tai imetän lasta.
Pesen, teen ruokaa lapsille jne.
Elämän varrelta monia muitakin asioita mutta monet uneni liittyvät omiin lapsiini.
Ehkä uniin voi tulla tiedostamattomat pelotkin tai toiveet.
tai jos on kokenut syyttelyä, häpäisemistä niin kaikkea voi tulla...ja joskus ne voivat saada erilaisen muodon mutta kuitenkin moni asia vaikuttaa taustalla.
Samoin voi tulla se jos on kokenut iloisia asioita, yllättäviä asioita.
Ihminen niin psykosomaattinen ja sosiaalisin verkostojensa kokonaisuus.
Ja varmaan myös jos on särkyjä kehossa niin nekin voivat saada jonkunlaisen muodon unien maailmassa.
Ja kun meillä jokaisella on omanlaisemme elämän tarina kokemuksineen, perimineen, kaikkineen niin ei liene kahta samanmoista unen näkijääkään.
Jokainen meistä prosessoi asioitaan omine tapoineen, myös unimaailmassa.
Ajattelisin näin.
-
Silloin tällöin unia näen, usein ne pohjautuu jotenkin koettuihin asioihin, tapahtumiin, niille "jatkoa".
-
Unessa on luovinta aikaa. Kirjoitin suurimman osan The Beloved and I unessa.
Kerran nukuin sohvalla kun näin unta, että tyttärenpojan chihuahua sipsutti keittiöstä minun viereeni. Sillä oli etukäpälissä paperiliuska, josta se luki (seisoen tietysti kahdella jalalla pääni vieressä) Koraania indonesiankielellä. Hämmästyin, kun ymmärsin sitä, enkä osaa indonesiankieltä. Mitä se tarkoittaa? En ainakaan pelkää, sillä unichihuahuat eivät pure ihan oikeesti.
Uskon että voi pitää paikkansa tuo unessa koettu luovuus. Minulla oli mystiikkoja lukiessani pari unta joissa sain runot, todella hienot runot.
Vain sen muistan että olivat todella hyviä, mutta herääminen päivään vei ne mennessään. Enää en muista edes mitä ne käsittelivät. Ehkä
olivat jotakin syvempää uskon olemusta ja uskomista koskettelevia.
Onko jokin taktiikka olemassa millä ne saisi tallennettua. Vai onko se luojan narraamista ? :017:
-
Entinen opettajani sanoi pitävänsä aina kynää ja lehtiötä yöpöydällä, jos unissa sattuu tulemaan
jotain hyviä oivalluksia.
-
Mun unet on tosiaan ihan arkisia pääsääntöisesti.
lapset eri ikävaiheessa vaihtelevasti, joskus pieniä, joskus kouluun lähdössä, joskus töihinsä menossa, tai harrastuksiinsa, harkkoihinsa.
Syödään tai touhutaan kotijuttuja yhdessä.
Näistä aiheista koostuu suurin osa unistani.
Joskus elämäni varrella olen nähnyt muutaman unen joka on toteutunut aikanaan lähes tismalleen kuin sen unen olen nähnyt ja ne unet ovat olleet sellaisia että ne jää mieleen, ei vaan lähde sieltä.
Ihminen on kummallinen kokonaisuuus kaikkineen päivineen.
-
Entinen opettajani sanoi pitävänsä aina kynää ja lehtiötä yöpöydällä, jos unissa sattuu tulemaan
jotain hyviä oivalluksia.
Joku kirjoitti yöllä unenpöpperössä vihkoon vain sanat: Tämä pitää kirjoittaa muistiin.
-
Olen kyllä - toisin kuin vaikkapa Riitta-mummi - jokusen kerran herännyt huutooni; olen tietämättäni huutanut myös toisen ihmisen korvaan. En kyllä aikoihin ole nähnyt painajaisia, joitakin tummasävyisiä apokalyptisiä unia kylläkin, esimerkiksi sellaisen unen, jossa metro oli täpötäynnä - Suomessa - ja metroasemalla oli sotaveteraani ilman jalkaa, ja tuo suomalainen sotaveteraani oli saanut vammansa maassa, johon Suomella ei ole rajaa, eikä kyseessä ollut puolustussota. Samassa unessa oli muutakin sellaista, joka voi olla täyttä totta vaikkapa vuonna 2040. Tai jo ennen sitä. :icon_eek:
Selkeitä ja ihania enneunia olen tuolloin tällöin nähnyt myös, pääasiassa näen siis muita kuin ylle läväytetyn otsikon hirmuisia unia; enneuniin kuuluu muun muassa tyttäreni näkeminen puolitoista vuotta aiemmin kuin hän syntyi. Kuvailin tulevaa tyttöä - tyttöä, joka halusi tulla kauttamme - naiselle, joka oli myöhemmin vaimoni. Sellainen tyttö tuli kuin mitä unessa oli, ja kun kerran tulin juttukeikalta kun tyttöni oli 3-vuotias, niin hänelle oli juttukeikkamatkani aikana puettu täsmälleen sellaiset vaatteet, jotka hänellä unessani vajaa viisi vuotta aiemmin yllään oli. On näitä tällaisia vastaavia minulla ollut muitakin, pidän myös unipäiväkirjaa. Siitä on ollut monenlaista hyötyä. Ei aina, eikä joka unesta. Joistakin unista kylläkin. :kahvi:
-
Viime yönä näin hassua unta taas.
Ajelin autolla jossain tieosuudella ja mietin että ehdinkö ajoissa perille.
Katsoin välillä kelloa ja ajelin.
Ja yhtäkkiä olinkin jo siinä paikassa minne piti ehtiä ja huomasin että olin perillä liian aikaisin.
Höh.
Ihan hassuja mun unet.
Laillaan joskus paradoksaalisia.
-
:)
Aika useasti unissani lennän ja aika useasti olen putoamassa ja en voi vaikuttaa siihen mitenkään. )
Mukavia unia:)
Vaikka jostain luin selityksen sen olevan merkki hulluudesta, no sen kyllä uskon.
Kerran ennen isoa mullistusta ja käännettä elämässäni näin unta, etä olen ruumisarkussa ja taoin sitä hulluna ja heräsin hiestä märkänä. Sitten alkoikin uusi tai elämä uskonnollisen asioiden parissa. :)
-
Näin viime yönä unen jotta olin hyvilläni että se on vain unta.
Olin opiskelija jälleen siis ensimmäisen kerran. Jotenkin onnistuin koko ajan olemaan pahimmoillani eli en vihainen ja riitelevä vaan pahempaa, koko ajan äänessä ja sähläämässä. Oltiin muka kehitelty jokin uusi kuntoutusmuoto jossa toimivat vesi ja uivat hevoset ja joku oli jo hyvin kohteliaasti saanut järjestelyjä käyntiin, mutta itse olin siinä se joka saattoi sotkea koko hankkeen menemällä säätämään ja määräämään. Sitten istuttiin jossakin kuin olisi ollut auditorio ulkona ja pimeetä kun joku kurssin pojista en muista kuka rupesi puhumaan siitä rojektista ja sai minut oikein tuntemaan itseni havahdutetuksi siten että unessa ajattelin, voi kun saisi peruttua kaiken. Sillä ne rupesivat kaikki huomauttelemaan ja toteemaan ja ne olivat siinä unessa kaikki oikeassa ja minun tilanteeni kestämätön.
Täytyy tämä uni perin analysoida vaikka päiväjäänteet tunnistankin. En ole nähnytkään lääkiksen kurssikavereista kai perin kertaakaan unta! Hyvin hämmästyttävää!
Oli hyvä herätä ja huomata etten ole aivan niin tolkuton kuin siinä unessa. Toivoakseni :003:
-
Sisko on nähnyt unia jotka minä analysoin vaikka hön ei suostunut menemään sohvalle pitkäkseen eikä tajunnut kun minä yritin saada vapaasti assosioimaan mitä hänen pitää tehdä.
Toinen oli hirvee syöksyuni jossa mies ajoi liian nopeasti ja olikin yhtäkkiä retkahtanut vasten rattia jalka kaasulle lukkiutuneena. Minä näin silloin tieunta myös mutta se meni hitaasti ylöspäin ja minä kiipesin.
Sitten sellainen työpaikkauni.
Hän rupesi painajaisia näkemään kun tuli eläkemuutos.
Minä myös.
Meillä on taipumusta ollut lapsesta asti nähdä yhtä aikaa samaa painajaisunta jolloin äitimme on joutunut syöksähtelemään sillä me emme nukkuneet samassa huoneessa mutta metelöimme.täytyy soittaa illalla ja kysyä mitä hän viime yönä näki :003:
-
Olen aina nähnyt paljon ja monenlaisia unia. Myös edesmennyt äitini oli unien näkijä. Myös molemmat poikani näkevät tarinaunia. Painajaisia on tasaisin väliajoin ja seikkailu-unista saisi varmaan menestysromaanin aiheen. Enneunet ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia tai sitten pelottasia.Tänään heräsin painajaiseen, että juuri korjattu iso hammaspaikka olisi taas lähtenyt. Helpotus oli suuri, kun näin ei ollutkaan tapahtunut. Hankala vaihe unissa on ollut vanhemieni vakavien sairauksien ja kuolemien jälkeen. Olen tehnyt surutyötä öisin alitajunnassa, kun päivällä ei siihen ole ollut ilmeisesti mahdollisuutta. Hankalin vaihe oli äitini kuoleman jälkeinen reilu vuosi, kun näin unta äidistä ja miten hän ei olisi halunnut taloaan myytävän. Unessa tarina jatkui varmaan toista vuotta ja lopulta äiti unessakin antoi periksi ja muutti talosta pois.
-
Viime yönä oli perheriitautuminen, jossa heräsin siihen että äitini myönsi, kyllä sevon totta että sinun on laihdutettava. Aloitin, mutten tiennyt miten laihdutus tapahtuu :003:. Kaikkia willejä unia! Useasti jokin vaivaa mieltäni, tällä kertaa kai tuota polvea jomotti, ja se uni piti minut unitilassa, kun oli aikakin nukkua.
Pitää mainita mummolle että pääsi uneen henkilöksi.
-
Olen aina nähnyt paljon ja monenlaisia unia. Myös edesmennyt äitini oli unien näkijä. Myös molemmat poikani näkevät tarinaunia. Painajaisia on tasaisin väliajoin ja seikkailu-unista saisi varmaan menestysromaanin aiheen. Enneunet ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia tai sitten pelottasia.Tänään heräsin painajaiseen, että juuri korjattu iso hammaspaikka olisi taas lähtenyt. Helpotus oli suuri, kun näin ei ollutkaan tapahtunut. Hankala vaihe unissa on ollut vanhemieni vakavien sairauksien ja kuolemien jälkeen. Olen tehnyt surutyötä öisin alitajunnassa, kun päivällä ei siihen ole ollut ilmeisesti mahdollisuutta. Hankalin vaihe oli äitini kuoleman jälkeinen reilu vuosi, kun näin unta äidistä ja miten hän ei olisi halunnut taloaan myytävän. Unessa tarina jatkui varmaan toista vuotta ja lopulta äiti unessakin antoi periksi ja muutti talosta pois.
Tuo on hieno uni! Talo tarkoittaa ihmistä, ja annoit vähitellen äidin suostua "muuttamaan pois" .
-
:icon_eek:
Näin unta että siivosin perusteellisesti kylppärin lattiakaivoa ja ongin sieltä pitkiä hiuksia.
Tosiasia että se pitääkin kohta siivota.
En pidä sitä lainkaan inhottavana hommana vaan palkitsevana jota voi tehdä ihan flow-sydeemillä.
Ja näkee heti työnsä ja kättensä ansion.
Uni oli ihan todentuntuinen, kumikäsineetkin samat jotka löytyy oikeasti multa.
-
Näin viime yönä unta että olin autoilemassa ihan vieraassa ympäristössä ja sitten tuli joku kaupunkikin ja mietin kuinka osaan ajaa täällä vallan vieraassa ympäristössä. Pysäköin ja menin johonkin kauppaan jossa oli paljon väkeä ja huomasin että eräs ystäväni (joka ei ole tietääkseni ikinä ollut kaupan kassalla töissä vaan on anestesiahoitaja) niin hän oli muka siellä kaupassa töissä. Aloin sitä ihmettelemään ja perääni kertyi kauhea jono ihmisiä ja minä en vaan ymmärtänyt siirtyä mihinkään vaan puhuin ja puhuin.
Ja jono vaan kasvoi ja kasvoi.
Olisi varmaan ollut oikeassa tilanteessa kauhu-uni...tai pikemminkin kauhukokemus kassalla olijalle kun mahdoton jono vaan kasvaa ja yksi ei tajua siirtyä sivuun vaan porisee ja porisee kuin puuropata liedellä.
-
Haitanneeko tuo, jos unessa puhuu. Oikeassa elämässä voi olla muutenkin, että itse viisaana huomaa..kin :eusa_angel:
-
Juuri herösin unessa tapahtui kyllä jotakin tavatonta joka koski UTn kreikkaa.
Jaa näytän nukahtaneen takasin. Sitten en enää nähny unia. Lähteköön tämä kertomus nyt.
-
Ainakin minä sain sen luetuksi.
-
Kas, se näytti lähtemättömältä :icon_eek:
-
Taas oli unessa kreikan opiskelua, johan on merkillistä. Mutta minä luen sen, kyllä vain. Olkoon vaikka kvadriljoona verbivartaloa. Augmentti tulee elkei se sula pois, sitten vartalo joka on mikä on kaikista mahdollidista joita joillakin on enemmän joillakin vähemmän sitten teemavokaali paitsi poikkeuksia ja sitten pääte. Eihän tämän pitäisi olla yhtään vaikeaa! >:(
Ja kas lystiä toisinaan siitä verbistä tehdään substantiivi. Kai niitten filosofia vaati semmoisia ilmaisumahdollisuuksia. Minä rupean käsittämään miksi kristinuskon yksinkertaiset kauniit perustotuudet muistuttaa amerikkalaisia joulukuusia joista ei sitä kuusta näy enää ollenkaan. Hellenistinen kulttuuri koristeli kuusen. >:(
-
Mulla viime yönä oli lipunnosto salkoon.
Jonkun toisen kanssa.
Muistimme siinä vähän liian myöhään että on liputuspäivä ja sitten menimme nostamaan sitä.
Mutta emme muistaneet missä lippua säilytetään.
Kiersin aikani ja löysin ja siinä muistin että täällähän sitä on aina säilytetty.
Sitten nousi lippu salkoon.
Kai Hyttinen - Nosta lippu salkoon
https://www.youtube.com/watch?v=ONSR96wloZ8
-
Nutta oli lystiä todeta että ettei se lääkärilatina ollut kuin kreikkaa. Somatikos ja psyke ja kardia ja esttiomega on kyllä syödä mutta aoristina se muuttuukin fagoksi eli fagodyyttejähän elimistössä vilistää sinne tänne, siis solunsyöjiä.
Helppoa kuin ylensyöminen :109:
-
Helppoa kuin heinänteko :icon_biggrin:
-Tosin ennen se oli kovaa hommaa seivästysaikana se heinänteko.
-Nykyään näkee valkoisia isoja pyöröpaaleja tai pötköpaaleja peltojen tietämissä.
-
"Aitoontaistas"... kolme vuosikymmentä sitten näin painajaisen...
-
Nutta oli lystiä todeta että ettei se lääkärilatina ollut kuin kreikkaa. Somatikos ja psyke ja kardia ja esttiomega on kyllä syödä mutta aoristina se muuttuukin fagoksi eli fagodyyttejähän elimistössä vilistää sinne tänne, siis solunsyöjiä.
Sivusta seuranneena olen havainnut, että lääkärit käyttävät latinaa ja kreikkaa rinnakkain. Terve ihminen taitaa olla latinalainen ja sairaudet kreikkalaisia.
-
Minä uneksin suuresta vanukkaasta ja lähdin sitä keittiöstä hakemaan siellä heräsin että oli unta...
Uni oli ihan hyvä, herääminen huonompaa.
Koulussa abivuonna kerran olin pukeutunut ja kaikkea, lähdössä kouluun. En ihmetellyt että oerhe nukkui, unisena ajattelin niillä olevan ysin aamun tai jotain. Joku epäilys sai kunnolla heräämään ja katsomaan eteisestä kelloa Oli neljä. :icon_eek:
-
Sivusta seuranneena olen havainnut, että lääkärit käyttävät latinaa ja kreikkaa rinnakkain. Terve ihminen taitaa olla latinalainen ja sairaudet kreikkalaisia.
Huolellista seuraamista sanoisin vaikka nekin ovat sokei ja kuumei en tuunista sanajuurta. Fago on syömistä ja fagosyytti on syöjäsolu joita kyllä kertyy taholle jossain tilassa en nyt muista tarkemmin.
-
Oftalmoplegia (lääketieteen kreikkaa) haittaa okulomotoriikkaa (anatomian latinaa).
-
Oftalmoplegia (lääketieteen kreikkaa) haittaa okulomotoriikkaa (anatomian latinaa).
Näillä mennään. Kyllä se auttaa oppimista. :icon_biggrin: johonkin kyl törmäilin joka oli sairautta vaikka ilmikreikkaa. Etenemme kohti paranemisihmeitä aoristin myötä. Kuumeinen anoppi oli kreikaksi kuumeessa.
-
Mistähän johtuu että näkee niin paljon unia matkustamisesta? Viimekin yön unessa olin taas lähdössä jonnekin. Tai unien jännittävistä kaukomaista. Matkustaminen ei kuitenkaan ole päivittäisissä ajatuksissani, tai suunnitelmissa tai edes suurissa intohimoissani. On se ihan mukavaa ja joskus tekee mieli mennä jonnekin. Olen kyllä tutkimusmatkailija-luonne, utelias ja luonnossa liikkuessa kiinnostunut tutkimaan loputtomiin metsäpolkuja ja uusia maisemia.
-
Minäkin olin viime yönä jossain ihan vieraassa kaupungissa ja mietin miten pääsen sieltä pois.
Että löydänkö sen tien jota tulin vai pitääkö mennä toista tietä.
Oli erikoisia rakennuksia jne...
Löysin lopulta kuitenkin kotitielle. :eusa_angel:
Usein tuollaisia unia näen.
-
Sisarille on helppo vastata - niin täälläkin. Unet alkavat kiertää kehää heti, kun navigaattorilla alan reittä suunnittelemaan. Eivät unet painostavia ole, mutta liian pintaan tulevat ja ohentavat siten yön lepoa.
-
Lapsena näin paljon putoamis-unia. Myöhemmin takaa-ajoja. Työpaineet kiusasivat unissa vuosia jo eläkeputkeen jäätyäni. Oli ainaista kassantäsmäytystä. Ja se ei sitten millään onnistunut. Niin sotkuisia eivät täsmäytykset todellisuudessa olleet. Unissani piti vaikkapa arvioida kultakorujen arvo, arvopaperit ym, mitkä muka kuuluivat kassaan. Nyt olen niistäkin jo vapaa.
Huolehtijana minulla toistuvat usein erilaiset perheenjäseniin liittyvät uninäyt, etsimiset, väärät vaatteet vaikkapa. Nekin vähentyen. :017:
-
Toissayönä näin unen jossa vn kirjoitti foorumin palstalle: Olen onnellinen, tililleni on tullut 82.117 euroa !
Oletko lotonnut ?
Tänään jälkikasvu kävi syömässä. Olivat olleet heppa-mummin ( vanh. tyttäremme) luona yö-kylässä. Nuorempi oli herännyt yöllä. Aamulla oli käynyt ilmi, että hän oli tepastellut mumminsa pakastekaapille ja tyhjentänyt siellä olevat jäätelötuutit ja pannut ne lelukassiinsa. Aamulla kun kävi ilmi mitä oli tullut yöllä tehdyksi hän ilmoitti nelivuotiaan neuvokkuudella: Se oli unta ! Minun kysellessä siitä täällä meillä lisää hän vakuutti : Se oli painajainen !
Onneksi oli " unissaan" kuitenkin sulkenut pakastimen oven.
-
Näen joskus unia, joissa ratkaisen sankarillisesti maailman ongelmia. Eräässäkin unessa sanoin Vladimir Putinille jotain tällaista: "Jos haluat tulla muistetuksi suurena valtiomiehenä, rupea kunnioittamaan totuutta. Nyt valehtelet kuin varastettua hevosta markkinoilla myvä kanalja." Heräsin valitettavasti ennen kuin ehti vastata minulle.
Heräämisen tehtävä on keskeyttää uni ennen kuin siitä kehkeytyy liian kammottava.
-
En ole lotonnut...mutta tuolla unella saattaa olla symbolinen merkitys...sitä kyllä
avoimesti kyselen...
-
Heräsin viime yönä kesken syvän ja rauhallisen nukkumisen nopeaan ja voimalliseen näkyyn tai kokemukseen . Unta se ei ollut.
Ilman mitään, yks´kaks näin voimakkaan punahehkuisen palon. Se oli niin nopeaa, että kun yritin muistella, niin se oli kuin pommin räjähdys jota seurasi suuri tulipalo.
Uneni ovat aina joko mustavalkoisia tai ruskeasävyisiä, kuin vanhat valokuvat. Nyt palo hehkui kuin voimakkain iltarusko. Ääntä ei ollut. En pelästynyt, ainoastaan näin ja totesin.
Pomppasin istumaan, mutta nukahdin saman tien.
Aamulla mietin hetkisen johtuiko näky sota-uutisista vai oliko se muuta.
Onhan nyt kirjoitettu tästä, että lopunajan kello näyttää enää 3 min. vaille puoliyön.
Olen kaksi kertaa nähnyt kello-unen. Niissä kello on ollut 5 min vaille.
-
Erittäin mielenkiintoinen näky.
Erikoinenkin.
-
Minä näin, olikohan toissa yönä sellaisen unen että lapseni olivat vielä aika pieniä ja meille tuli laillaan tuttu mies...ja hän toi aivan mahdottomasti munkkeja. Niitä oli tiskipöytä, kaapit ja ruokapöytä ihan täynnä. Sellaisissa kaupan muovikasseissa niitä oli, ihan tajuton määrä. Sitten aloin keittämään kahvia ja laitoin myös vedenkeittimen päälle ja otin ison puolikkaan pullapitkon kaapista ja aloin siitä viipaleita leikkaamaan niin tämä mies kysyi: "Onko se sinun äitisi leipomaa ?" Ja minä vastasin että "Kyllä on" Ja äitini kyllä onkin aina leiponut reilumman kokoista pitkopullaa kuin minä.
Sitten vanhin lapsi oli unessa n. 12 vuotias ja olimme lähdössä ostamaan kouluvaatteita kun koulu oli pian alkamassa.
Sanoin nuoremmille lapsilleni että kyllä tekin saatte omanne ennen koulun alkua mutta nyt menen Veskun kanssa ensin vaateostoksille.
Molemmissa oli erittäin leppoisa tunnelma ja muistin ne aamulla hyvin, muistan vieläkin.
Joskushan käy niin että juuri herättyään saa vielä kiinni mitä se uni käsitteli ja sisälsi mutta jo kahvinkeittopuuhassa uni on haihtunut, ei siitä saa kiinni enää.
Tai näin mulla ainakin on.
-
Kun olin pieni ja näin painajaisia, niin isosisko opetti, ettei niitä tarvitse katsella. Jos tilanne menee tosi hurjaksi, tiedät, että se on vain unta. Sitten vain päätät avata silmäsi. Unessa ne on tietenkin auki, mutta siitä huolimatta vain päätät avata silmäsi ja heräät. Se on ihan oikeasti toiminut. Opetin asian myös Tiitille, kun hän oli pieni.
Eilen oli hesarissa unista. Siinä viimeisenä kohtana oli, että unia voi opetella muokkaamaan. En tiedä onko se enää aikuisena helppoa. Mutta minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. :icon_wink:
-
Kun olin pieni ja näin painajaisia, niin isosisko opetti, ettei niitä tarvitse katsella. Jos tilanne menee tosi hurjaksi, tiedät, että se on vain unta. Sitten vain päätät avata silmäsi. Unessa ne on tietenkin auki, mutta siitä huolimatta vain päätät avata silmäsi ja heräät. Se on ihan oikeasti toiminut. Opetin asian myös Tiitille, kun hän oli pieni.
Eilen oli hesarissa unista. Siinä viimeisenä kohtana oli, että unia voi opetella muokkaamaan. En tiedä onko se enää aikuisena helppoa. Mutta minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. :icon_wink:
Uskon sinua täysin, mutta lisäisin myös sen, että missä ajatuksissa on nukahtanut vaikuttaa uniin. Kannattaa ajatella myönteisiä ja miellyttäviä asioita nukkumaan mennessä. Jos tulee ikäviä unia, niin vessassa ja juomassa käynti auttaa useinmiten. Siinä uni katkeaa ja voi ajatuksensa siirtää miellyttävämpään aiheeseen ja lähteä vaikka lomalle.
-
Erittäin mielenkiintoinen näky.
Erikoinenkin.
Minä en ole unien tutkija enkä tulkintoja tunne, mutta erikoinen yöllinen leimahdus se oli.
Sekunnin murto-osan ehdin ajatella samoin kuin Päivi Räsänen: Tässäkö tämä nyt oli ?
Ei pelottanut yhtään, mutta se räjähdysmäinen palo oli valtaisa.
Tuo mitä seppos sanoo, saattaa olla vaikutin tähän vaikka iltarukous on aina viimeisin toimeni. Kuvat Ukrainasta ja Syyriasta voinevat vaikuttaa.
Se ei ollut maisemakuvaa horisontteineen. Pelkkä tulipatsas vain. Näystä puhuisin.
Fyysitä se ei ollut, sillä olo oli ihan tavallinen. Nukahdinkin pian uudelleen.
Tämä vain piti kertoa.
-
Viime yönä taitoin matkaa linja-autossa ja mietin ehdinkö perille ajoissa.
Joku aika sitten istuin unessani lentokoneessa.
-
Meidän Laura 4,5 v möykkää niitten "Unikavereittensa" kanssa, joskus havahtuu hereille, kaippa on aikaan kuuluvaa
-
Lapsilla on yleensä hyvä mielikuvitus. :eusa_angel:
-
Olen voinut kertoakin jo mutta kun tyttö oli n. 3-4 vuotias ja meillä oli valtavan iso vaaleanpunainen pantteri, pehmo sellainen jolla pitkät koivet ja kädet niin joka ilta tyttö sanoi. "pantte vankilaan" ja sitten minä laitoin sen siivouskomeroon yön ajaksi. Häntä ilmeisesti ajattelutti ne hirmuiset jalat ja kädet ja isot silmät.
Oli samasta kankaasta tehty iso possukin, kerran esikoinen oli katsonut mitä se on syönyt, leikannut mahan auki ja keittiön lattialla kaikki täytteet. Oli tehnyt pienen kirurgisen toimenpiteen.
Ja kolmas lapsi piirsi ison kaupungin katuineen ja taloineen oman huoneensa seinälle.
Kysyin mikä tämä on niin vastasi ettetkö sä äiti ymmärrä, se on kaupunki. Silloin en nuhdellut vaan sanoin että toden totta, onpa hieno kaupunki.
Sama poika kirjoitti lasten raamatunsa alkusivulle: isi, äiti ja Asko (sisaruksiaan ei maininnut) ja laittoi vielä oman ikänsä siihen, 6 v.
Nämä ei olleet unia vaan muistoja lasteni lapsuudesta. :eusa_angel:
-
Omien lasten piirustukset oli puhuvia...perheenjäsenten koko piirustuksissa,
kuvasi varmasti tuntoja ja tärkeyttä, läsnäoloa...
-
Tämä on monivivahteinen vaihe meidän elämässämme olla lasten kanssa "toiseen" kertaan. Ei kestäne kauan, Lauran veli koululaisena on niin klippari, että pärjännevät kotona parin vuoden päästä. Kännykällä johdetaan. Päätökset tietysti tekevät äiti ja isä, me tuemme kuten suinkin voimme.
-
Opiskelin jossakin hyvin ihmeellisessä paikassa jossa opetettiin kaikkia aineita, lja neljää vapaaehtoista urheilua tai piirustusta ja sain sinne toisen opiskeluvuoden koska olin endimmäisenä sairastanut niin paljon. Se oli vähän kuin kansanopisto. Siellä heti syksyllä saurastuin uudestaan, ja tutorit ja opintoneuvoja ja jotkut muut kuraattorit tulivat katsomaan olenko tosissani vai feikkaanko.
Ja ne innosti ja naureskeli ja koetti saada minut innostumaan piirustuksesta ja luistelusta js uimisesta, siellä oli sama suurenmoinen uimahalli josta olen nähnyt aikaisemminkin unta, ja kinä innostuin ja olin hyvällä tuulella mutta siitä huolimatta voinaton ja kuumeessa.
Siinä lopulta toinen niistä sanoi että kyllä se on oikeasti kuumeessa. Mitä me tehdään? Voidaanko me pitää se täällä? Joku opiskelijousta tuli srlittämään että voi tänne saada kolmannenkin vuoden, hän tulee mutta menee lisäksi johonkin tekemään opintoviikkoja jos ei pääse, minne hänen piti päästä.
Oli eläväinen uni.
-
Uskon sinua täysin, mutta lisäisin myös sen, että missä ajatuksissa on nukahtanut vaikuttaa uniin. Kannattaa ajatella myönteisiä ja miellyttäviä asioita nukkumaan mennessä. Jos tulee ikäviä unia, niin vessassa ja juomassa käynti auttaa useinmiten. Siinä uni katkeaa ja voi ajatuksensa siirtää miellyttävämpään aiheeseen ja lähteä vaikka lomalle.
Unennäön tarkoituksena on pitää ihminen unitilassa. siihen mistä uneksii ei voi valitettavasti i vaikuttaa noilla keinoilla. Fyysinen epämukavuus kuten vessahätä tai jano saattaa muuttua unessa kuviksi joilla on ikävä sisältö, jotta uni saisi ihmisen olemaan hetäämättä millä hinnalla hyvänsä.
Mutta lopultahan tuo ei pelitä, vaan herää ja käy wc:ssa ja juomassa tai mitä nyt oli. Tai herää, ja tarkoitus on silloin että herää, ennen kuin kamalin mahdollisuus unessakaan ei järkytä liikaa.
Ihminen on näin järjestetty, hän ei voi itsessään hallita edes omia uniaan.
-
Yhtenä päivänä makoilin hissukseen petillä ajatelen jotain Sanan paikkaa.
Näin yhtäkkiä ilmassa yhden ruislimpun, en muuta.
Nyt mulle taisi käydä niinkuin Riitta-mummille, sillä olin taatusti hereillä mutta ihan selkeästi sen näin jonkun aikaa silmilläni.
Siis ei ollut uni.
Kirjasin vain sen ylös tähän.
Kun sitä ihmettelin.
-
Toistuva uni paikasta joka ei ole paha eikä hyvä, onpahan vähän jännittävä, on kovasti outo. Ihmettelen milä se uimapaikka on minkä näen silloin tällöin, unessa siis. Siinä on erityäin hämmästyttävä liuku, joka kulkee kallion sisällä pimeässä touseen järveen tahi altaaseen. Ei siinä olisi mainittavaa, ellen olisi nähnyt samaa muutamasti ilman minkäänlaista kokemusta sellaisesta.
Ellei sitten jokin niin pienenä nähty että olen nähnyt pienen suurena ja muuttanut sen tuommoiseksi se ole.