Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 16.08.14 - klo:11:56
-
Minä ajattelin avata tällaisen, kun on kaikkea mikä ei sovi mihinkään ja minkä Pena aloitti. Minua syvästi karmii kun näen tai kuulen jonkin voimaannuttavan. Tai kun lööppi kirkuu jonkun olleen narsistin uhrin. Vastaanotolla olen tolerantisti kiltti ja kysyn vain mitä se voimaannuttaminen juuri hänelle sitten merkitsi, ja yleensä saan joko vastauksen tai sitten ei ole tapahtunut mitään.
Itse asiassa moni uudissana vieraannuttaa (kai tuokin on joskus ollut uudissana) ihmisen hänen omista tunteistaan. Tapasin ystäviä ja sovin vanhan riidan. Nyt on hyvä olo, kun ollaan jälleen väleissä. Söin suklaajäätelöä ja katselin leffan joka kertoi yhdestä vuoristokiipeilijästä. Tykkäsin kun sitä oli kuvattu hyvissä maisemissa. Himalajalla. Tosi jännä niin että unohdin kaikki kurjuudet vähäksi aikas. Miksi ihmiset eivät enää puhu näin?
Kieli köyhtyy. Se ei kuitenkaan ole pahin, vaikka on riittävän paha. Ihmiset loitontavat tapahtuneet asiat ja kokemuksensa itsestänsä.
Tuntuu että he eivät lopulta huomaa, tapahtuiko mitään heille ylipäänsä.
Ja niitä "narsisteja" penkoessa: hyvin harva täyttää narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit. Miksi ei voisa sanoa, se hakkaa kännissä minua tai se on työssä aina ja olen siihen kyllästynyt tai muuta, toisinaan nuo " narsistit" ovat jotakin jonka ihmiset vielä jokin aika sitten muistivat psykopaateiksi.
Sitten minua karmii, kun löydän puutarhasta lihavan vihreän toukan. Karmivin oli lähes kymmensenttinen ja sillä oli selässä juova. Se jökötti horsman varrella. Sen muisto on jäänyt karmimaan minua.
-
Yksi pahimmista sanakammotuksista oli ongelmatiikka. Se lienee suomeksi probleemisto? :003:
-
Ei karmi, mutta tulipa vaan mieleen mustikkametsässä, miten vanhentuneita ovat sanat "vieras" ja "vieraanvarainen" kyläilijästä puhuttaessa. Kenellä nykyisin käy kotona muita muukalaisia kuin kaupustelijat (myös uskonnon-) ja tv-luvan tarkastaja? (eikä edes sekään enää) Ja kuka on niitä kohtaan vieraanvarainen? (muu kuin eräs Kosovon Albaani joka kutsui Jehovan todistajat hetkeksi sisään ja tarjosi tuoremehua...) Mutta ennen se ei ehkä ollut niin tavatonta.
-
Olenhan kertonut, että kuuntelen ääniä. Siis niitä ääniä joita voi korvillaan kuulla. Pääni sisäälä on ajatuksia, ei ääniä. :003:
On kauniita ääniä, olkoot bassoja ja kontratenoreita, alttoja tai lyyrisiä surpaanoita. On innostuneita, velttoja, karheita tai kermaisia. :017:
Tapa puhua on muuttunut. Tilanteet sen muokkaavat, jopa Alexander Stubb on saanut tehdä muutoksen puhetapaansa. Erityisen vastenmielistä minusta on kun urheilijaa haastatellaan ja hän yrittää enemmän kuin mihin kykenee. Onko kaikkien puhuttava lähes samalla konekivääri-tyylillä kuin haastattelijan ?. Siihen tulee sitten "niinkutusta ja tota-totatusta". Minusta käytetään persoonapronominia "sä". Muoti tai muotti on tämä. Ennen oli kaikki paremmin. :icon_wink:
Kun sä teet parhaas, nii näillä mennää kymppisakkiin ! Jep,jep !
Kaipaan Riitta Uosukaisen puhetta. Pekka Haavisto edustakoon nyt poliitiikkojen parhaimmistoa.
Pedofiilit ja terroristit ovat karmeita. Ja itsevaltiaat.
-
Hieman karmivaa tänään oli pieni punkki jonka löysin ruokailemasta ihollani. :/ Pinsetit poistivat vain sen yläkropan. Tarkkaillaan punotusta...
-
Hieman karmivaa tänään oli pieni punkki jonka löysin ruokailemasta ihollani. :/ Pinsetit poistivat vain sen yläkropan. Tarkkaillaan punotusta...
Minä sain muutama vuosi sitten selkääni vastaavan ja siitä seurasi kolmen viikon antibioottikuuri. Ilkeitä veikkoja ! Basso-koiramme kantoi niitä sisälle mökkiin runsaasti. Themiksessä emme ole kertaakaan niitä havainneet.
-
Kätevät punkkipihdit saat tehtyä mökilläkin jos on vain kuulakärkikynä tai vaikka mehupilli. laitat onkisiiman mehupillin läpi ja työnät siiman sitten takas jolloin mehupillin päähän muodostuu siimasta lenkki. Sen kun laittaa punkkiin niinkuin punkkipihdit,ja vetää siiman lenkin tiukalle ja nykäsee punkkarin poijjes. Ajaa saman asian, kuin punkkipihdit jopa parempikin. :kahvi:
-
Mä jopa elätin punkkia vuosi sitten kunnes tajusin mistä kyse :icon_sad:
Tänään sitten työntäessäni ostoskärryjä prismasta ulos, yhtäkkiä oikeassa kämmenessäni karmea
kipu ja vihlaisu...hetken aikaa pelästyneenä mitäs nyt...ampparihan se siellä.
-
Ei karmi, mutta tulipa vaan mieleen mustikkametsässä, miten vanhentuneita ovat sanat "vieras" ja "vieraanvarainen" kyläilijästä puhuttaessa. Kenellä nykyisin käy kotona muita muukalaisia kuin kaupustelijat (myös uskonnon-) ja tv-luvan tarkastaja? (eikä edes sekään enää) Ja kuka on niitä kohtaan vieraanvarainen? (muu kuin eräs Kosovon Albaani joka kutsui Jehovan todistajat hetkeksi sisään ja tarjosi tuoremehua...) Mutta ennen se ei ehkä ollut niin tavatonta.
kk Yllä meillä käy tai tarkemmin on parhaillaan mökillä vieraita ja nousimme juuri järvestä uimasta. Olemme keskimääräistä sosiaalisempia, sen olemme huomanneet. Me olemme yleensä se joka tekee aloitteen.
-
Minustakin tuntuu että olen aika sosiaalinen ja tykkään vieraista ja itse vierailla.
Mutta joskus jos paljon kaikkea peräjälkeen niin sitten taas on ihanaa oma rauhallinen oleilu kotona.
-
Hieman karmivaa tänään oli pieni punkki jonka löysin ruokailemasta ihollani. :/ Pinsetit poistivat vain sen yläkropan. Tarkkaillaan punotusta...
Minua karmi samaten viisitoista vuotta sitten kun samoin totesin punkin ja sen ympärille kehkeytyneen renkaan. Se katosi ja ilmeistyi suurempana. Vankomysiiniä kuusi viikkoa meinasi tehdä minusta lopun tpdin mutta ei sitten tullut puutiaisaivokuumetta eikä botrelioosia kuten hyvin voi.
Lääkärit karmivat minua mutta nyt ehdotan suurta varuillaanoloa ja ehkä yhteydenottoa terveyspalveluihin herkällä kädellä.
-
Ja niitä "narsisteja" penkoessa: hyvin harva täyttää narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit. Miksi ei voisa sanoa, se hakkaa kännissä minua tai se on työssä aina ja olen siihen kyllästynyt tai muuta, toisinaan nuo " narsistit" ovat jotakin jonka ihmiset vielä jokin aika sitten muistivat psykopaateiksi.
Mutta se on oikeasti karmivaa - vielä vuosien jälkeenkin - kun joutuu yritystoiminnassa tekemisiin sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää kriteerit - ne viralliset. Pahin ajanjakso on se, kun ei oivalla, mistä on kysymys, vaan ihmettelee, että itsessä tässä vika varmaan on.
Omalla kohdallani satuin puolivahingossa kuvaamaan tilannetta ammattihenkilölle, joka totesi, että tätä asiaa ei jätetäkään tähän. Useampi istunto pidettiin, sain tietoa ja kirjallisuutta. Sitten kun sai asiallista tietoa ja ymmärsi, mistä ilmiöstä on kysymys, pääsi itsesyytöksistä, osasi suhtautua ja jopa ennustaa kyseisen henkilön toimintaa. Vaikeaa oli saada muut asiaan liittyvät henkilöt ymmärtämään, mistä oli kysymys.
Kriisin aktiiviaika kesti vajaan vuoden, jälkihoito ja tapahtumien purkaminen keskusteluin asiaan liittyvässä porukassa useamman vuoden.
Tosipaikan kokeneena olen oppinut erittäin varovaiseksi näiden mainitsemiesi nimitysten kanssa.
Mt
-
Mutta se on oikeasti karmivaa - vielä vuosien jälkeenkin - kun joutuu yritystoiminnassa tekemisiin sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää kriteerit - ne viralliset. Pahin ajanjakso on se, kun ei oivalla, mistä on kysymys, vaan ihmettelee, että itsessä tässä vika varmaan on.
Omalla kohdallani satuin puolivahingossa kuvaamaan tilannetta ammattihenkilölle, joka totesi, että tätä asiaa ei jätetäkään tähän. Useampi istunto pidettiin, sain tietoa ja kirjallisuutta. Sitten kun sai asiallista tietoa ja ymmärsi, mistä ilmiöstä on kysymys, pääsi itsesyytöksistä, osasi suhtautua ja jopa ennustaa kyseisen henkilön toimintaa. Vaikeaa oli saada muut asiaan liittyvät henkilöt ymmärtämään, mistä oli kysymys.
Kriisin aktiiviaika kesti vajaan vuoden, jälkihoito ja tapahtumien purkaminen keskusteluin asiaan liittyvässä porukassa useamman vuoden.
Tosipaikan kokeneena olen oppinut erittäin varovaiseksi näiden mainitsemiesi nimitysten kanssa.
Mt
Tuon saman voin vakuuttaa esimiehenä kokeneena, että tilanne on todella karmea. Luonnehäiriöiseni oli komea ja älykäs nainen eikä ympäristö lähimpiä lukuunottamatta tahtonut ymmärtää mistä on kysymys enkä minäkään. Taivas varjekoon heiltä.
-
SPR, näyttää haluavan rahaa. Testamentithan on hyvä tulonlähde. Monikohan dementikko lankee ansaan. :kahvi:
-
Kun toimittaja kertoo ihmisten pohtivan. Varmasti pohtivat. Stubb pohtii, presidentti pohtii, mutta se on äänetöntä enkä usko ollenkaan että nämä tai kukaan kertovat pohdiskeluistansa julkisesti. He sanovat tai toteavat tolanteen mukaan, eikä aina edes tarvitse jankuttaa että nyt on äänessä puolustusvoimain komentaja. Minua karmii niin että voisin ne toimittajat julmalla tavalla hirttää.
-
Kätevät punkkipihdit saat tehtyä mökilläkin jos on vain kuulakärkikynä tai vaikka mehupilli. laitat onkisiiman mehupillin läpi ja työnät siiman sitten takas jolloin mehupillin päähän muodostuu siimasta lenkki. Sen kun laittaa punkkiin niinkuin punkkipihdit,ja vetää siiman lenkin tiukalle ja nykäsee punkkarin poijjes. Ajaa saman asian, kuin punkkipihdit jopa parempikin. :kahvi:
Kuulostaa tehokkaalta. Muistin/luin vasta jälkeenpäin että punkki olisi pitänyt "ruuvata" pihdeillä kiertämällä pois, eikä vetämällä kuten tein. Ja että siitä taitaa aina jäädä pieni osa ihoon joka poistuu itsestään parin päivän kuluttua.
Minua karmi samaten viisitoista vuotta sitten kun samoin totesin punkin ja sen ympärille kehkeytyneen renkaan. Se katosi ja ilmeistyi suurempana. Vankomysiiniä kuusi viikkoa meinasi tehdä minusta lopun tpdin mutta ei sitten tullut puutiaisaivokuumetta eikä botrelioosia kuten hyvin voi.
Lääkärit karmivat minua mutta nyt ehdotan suurta varuillaanoloa ja ehkä yhteydenottoa terveyspalveluihin herkällä kädellä.
Vielä ei ole rinkulaa ilmestynyt. Elän hetken toivossa ennenkuin toimin. Joka viides punkeista kantaa borrelioosia joten toivon että punkki oli yksi niistä muista neljästä.
-
Kuulostaa tehokkaalta. Muistin/luin vasta jälkeenpäin että punkki olisi pitänyt "ruuvata" pihdeillä kiertämällä pois, eikä vetämällä kuten tein. Ja että siitä taitaa aina jäädä pieni osa ihoon joka poistuu itsestään parin päivän kuluttua.
Vielä ei ole rinkulaa ilmestynyt. Elän hetken toivossa ennenkuin toimin. Joka viides punkeista kantaa borrelioosia joten toivon että punkki oli yksi niistä muista neljästä.
Tuohon vaikuttaa erityisesti se, missä sen punkin sait sillä tautia ei ole koko maassa, vaan lähinnä rannikolla.
-
Tuohon vaikuttaa erityisesti se, missä sen punkin sait sillä tautia ei ole koko maassa, vaan lähinnä rannikolla.
Kyllä sitä täällä itäsuomessakin on, eräskin tuttuni sen sai. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kesan-huolet-borrelioosi-ja-puutiaisaivokuume/#.U_EBqmPCelM
-
Oli todella hyvä kartta lehdessäsi. Onneksi meidän mökin tienoo oli hyvin vähätautista aluetta, muuten vaimolla olisi se jo ollut. Hän on varsinainen poimuri. Hänellä on ollut aivokalvon- ja vatsakalvontulehdus, niskan murtuma, ruusu korvalehdessä, puolen litran paise jne
-
Maailmassa on paljon kaikkea karmivaa, mikä yleensä on ihmisen toisilleen aiheuttamaa. Mutta onko luonto karmivaa? Itse pidän monenmoisista mönkijöistä. Yksi suosikkejani on syreenikiitäjän toukat. http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sphingidae/sph-ligustri.htm Nyt vain on harmikseni mennyt pari, ehkä kolmekin kesää, etten ole pihaltamme noita löytänyt. Vuosi sitten ilahduin suuresti ritariperhosen toukista, jotka popsivat Mooseksen palavaa pesasta pihassamme. Yritin suojella paikkaa talvella, vaikka en tiennyt minne ne menivät talvehtimaan. Ei ole tänä kesänä ritariperhosia näkynyt.
Vaikka siendän tuoukkia, kovakuoriaisia ym. ötököitä, niin inhoan vankkarakenteisia hämähäkkejä. Sellaisia jotka liikkuvat nopeasti ja lähtevät liikkeelle nykäyksenomaisesti. Ne ei tarvitse olle edes isoja. Jokin niistä tekee häijyn näköisiä. Toisaalta en ensinkää pelkää seinälukkeja, vaikka ne on huikean isoja noihin mustiin pieniin verrattuna. Lukit uskallan ottaa varovaiseenn ottessen, paljain käsin ja vien ne ulos. Yksi kesä kasvatin kuistissa ristilukkia, kun se tekin niin kauniit verkot ja pyysi kuistista kärpäsiä.
-
Itse asiassa moni uudissana vieraannuttaa (kai tuokin on joskus ollut uudissana) ihmisen hänen omista tunteistaan. Tapasin ystäviä ja sovin vanhan riidan. Nyt on hyvä olo, kun ollaan jälleen väleissä. Söin suklaajäätelöä ja katselin leffan joka kertoi yhdestä vuoristokiipeilijästä. Tykkäsin kun sitä oli kuvattu hyvissä maisemissa. Himalajalla. Tosi jännä niin että unohdin kaikki kurjuudet vähäksi aikas. Miksi ihmiset eivät enää puhu näin?
Kieli köyhtyy. Se ei kuitenkaan ole pahin, vaikka on riittävän paha. Ihmiset loitontavat tapahtuneet asiat ja kokemuksensa itsestänsä.
Tuntuu että he eivät lopulta huomaa, tapahtuiko mitään heille ylipäänsä.
Olen ihan samaa mieltä, että omissa asioissa loitonnetaan kokemuksia. Sitten koetaan kollektiivista ja suurta surua muille tapahtuneista asioista, pidetään yleisiä ja julkisia jälkipuinteja ja suruiltoja asioista, jotka ovat läheisesti koskettaneet ihan muutamaa vierasta ihmistä. Esimerkkinä ne Oulussa kuolleena löydetyt vauvat. Järkyttävä ja sairas tapahtuma, mutta oikeastiko puoli kaupunkia ja maata suri? Keskusteluapua ja kuuntelemista tarvitsevat ennenkaikkea ne, joita ko järkyttävä asia koskettaa, emme me iltapäivälehtien lööppejä lukeneet.
Sitten vähemmän vakavaa, joka karmii minua. En todellakaan halua syödä broiskua ja tomskuja.
-
Sitten vähemmän vakavaa, joka karmii minua. En todellakaan halua syödä broiskua ja tomskuja.
Mitä ne ovat?
-
Tomskut ovat tomaatteja.
-
Minua karmi kun minut nähtiin ryhmässä suojelusenkeleitä tämän lapsenmurhaajaparan ympärillä ja kiihdyin sen verran että vakuutin olevani vain ihminen, mutta akuuttuneeni myös siitä että homma kuuluu psykiatrille, enkä rupea lukemaan kenenkään syntejä enkä etenkään kun opettivat nämä lääkärikoulussa. Taisin heittäytyä turhankin tiukkikseksi mutta minua karmii vieläkin.
-että siis nämä olivat mielenhäiriöitä?
-niin.
-eikä mitään syntejä
- niin minun mielestäni
-ja tämä ei tarvitse meitä
-en minä niin väitä ettei rukoilla pidä mutten rupea tollaiseen se on kuvittelua.
-
Broiskut lienevät broilereita.
-
Vuotavat kumpparit. >:(
-
Broiskut lienevät broilereita.
Tomskut ovat tomaatteja.
Minä syön mieluummin broileria ja tomaatteja.
-
Minä syön mieluummin broileria ja tomaatteja.
Samoin. On kiva tietää mitä suuhunsa panee.
-
Omituinen tahma jonka piti kerätä liikavedet pois, kun kuorin sen. Kai se jauho jotakin keräsi. Lastikot turpoili ja pursusi sitä möhnää. Yöks.