Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Thomas McElwain - 23.05.14 - klo:08:39
-
Nyt kun olen kääntänyt Malmivaaran vanhat virret, tulee mieleen kysyä, muistaako joku niitä seuroja, missä niitä veisattiin?
Joku kertoi muistaneensa menevän reellä tupaan. Hevoset pantiin kaikki talliin, että olisivat lämpimässä. Istuttiin leveillä penkeillä, niin että oli tilaa maata isän ja äidin takana. Puheitten aikana hän makasi ja heräsi aina veisaamaan.
Lankoni kertoi Kuopion Herättäjä-juhlista 60-luvulla Väinölänniemellä. Oli tuhansia ihmisiä veisaamassa ja teki häneen lähtömättömän vaikutuksen.
-
Malmivaaran siikkareita veisattiin ja veisataan (yhden kerran vuodessa) Helsingin ydinkeskustassa Seuratuvalla. Vaahtosammuttimisen kokoisena on mm. veisattu Ylihärmän Kankhan kylällä siantapposeuroossa.
-
Minun kokemukseni Helsinkiläisenä liittyy pääasiassa Lauttasaaren kirkossa ja Seuratuvalla pidettyihin seuroihin. Olen vain muutaman kerran käynyt maalaisseuroissa Malmivaaran kirjan aikaan, joten kokemukseni on vaatimaton.
-
Minun kokemukseni Helsinkiläisenä liittyy pääasiassa Lauttasaaren kirkossa ja Seuratuvalla pidettyihin seuroihin. Olen vain muutaman kerran käynyt maalaisseuroissa Malmivaaran kirjan aikaan, joten kokemukseni on vaatimaton.
Eikös körttikokemus ole aina vaatimaton?
Kuka muistaa veisanneensa numero 104:
Voi, katumatonta maailmaa, Voi, joukkoa jumalatonta! Se nuhteista ei ota vaaria, On parannus tuntematonta. Se tarpeettomaksi luulee sen, Kun saatana taidot sokaisten On sortanut epäuskoon.
He rohkeina syntiä tekevät Iloiten hurmiossansa, Helvettiin suoraan rientävät Seuraten himojansa. He synnin höyrystä pyörtyivät, Hekuman viinasta juopuivat. Ei tunne he etsikkoaikaa.
-
Eikös körttikokemus ole aina vaatimaton?
Kuka muistaa veisanneensa numero 104:
Voi, katumatonta maailmaa, Voi, joukkoa jumalatonta! Se nuhteista ei ota vaaria, On parannus tuntematonta. Se tarpeettomaksi luulee sen, Kun saatana taidot sokaisten On sortanut epäuskoon.
He rohkeina syntiä tekevät Iloiten hurmiossansa, Helvettiin suoraan rientävät Seuraten himojansa. He synnin höyrystä pyörtyivät, Hekuman viinasta juopuivat. Ei tunne he etsikkoaikaa.
Olen veisannut aika useaan kertaan... jos se minä-muodossa "minä" ja "muut" on samalla tasalla niin on erittäin hieno virsi.
-
Minulla on erittäin lämpimät muistot lapsuuden seuroista. Siionin virsiä veisattiin muulloinkin kuin seuroissa, joten mikään virsi ei erityisesti ole jäänyt mieleen. Ehkä tärkein muisto seuroista on lämmin, tuttu ja turvallinen ilmapiiri. Siionin virret on veisattu minun sydämeeni jo ennen syntymääni. Ei sitä voi oikein sanoin kuvata, mitä se merkitsee.
Osa serkuista kävi samoissa seuroissa ja osaa taas en nähnyt siellä koskaan.
-
Isoisäni oli körttipappi, samoin äidin sisko. Latokasken lapsuuden seuroissa ei ollut mitään moitittavaa.
Sain lapsena kiitoksena körttikasvatuksesta hymypatsaankin.