Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Hanna - 21.03.06 - klo:15:31
-
Täällä foorumilla on jo aihetta sivuttu ja toiset ovat ilmeisesti jo siihen kyllästyneet, mutta minusta aihe on tärkeä. Halusimmepa tai emme, teemme koko ajan päätöksiä kuluttamisesta. Nyky-yhteiskunnassa on melko mahdotonta toimia kuluttamatta. Vaikka ei tavaraa paljon keräilisikään, luultavasti useimmat ostavat ainakin jotain suuhunpantavaa.
Onko teidän mielestänne yhdentekevää mitä kaupasta ostaa? Minun mielestäni ei, itseasiassa se on mielestäni aina pieni "äänestys" kun valitsee tuotteen kaupasta. Se "äänestänkö" kaupassa potaattia A vai B kertonee kauppiaalle jotain (vai luuletteko, että kaikenmaailman etukortitkin ovat vain asiakkaan iloksi)
Vaikka yksittäisen kuluttajan valinnat voivat vaikutuksiltaan olla melko vähäiset ovat asiat merkittäviä suuremmassa mittakaavassa merkittäviä. Vaikka Kiina-ilmiö on paljolti myös johtajien käsissä on mielestäni myös yksittäisen ihmisen valinnoilla merkitystä. Esimerkiksi nykyaikana käsityö-yrittäminen on Suomessa hyvin vaikeaa, koska ihmiset vertaavat hintoja halpatuontiin ja pitävät hintoja liian kalliina. Ihmiset myös lupaavat ryhtyä eettisiksi heti kun on rahaa, vaikka kyse on kai enemmänkin arvovalinnoista. En ole itsekään täydellinen, mutta yritän. Hankalia tilanteita toki syntyy koko ajan kun asiat ovat ristiriidassa.
Äänestys on jälleen kerran hankala, koska kaikki on niin tilannekohtaista, mutta parhaimmillaan kai se antaa viitteitä ja ajattelemisen aihetta. Toki sietää myös miettiä tätä hullua kuluttamista ylipäätään ja senkin ympäpistövaikutuksia jne.
:smt017
-
Minulla ainakin vaikuttaa se, onko ostettava asia mielestäni jollain tasolla sympaattinen.
Ostelen yleensä kivoja asioita hetken mielijohteesta
-
Täällä foorumilla on jo aihetta sivuttu ja toiset ovat ilmeisesti jo siihen kyllästyneet, mutta minusta aihe on tärkeä. Halusimmepa tai emme, teemme koko ajan päätöksiä kuluttamisesta. Nyky-yhteiskunnassa on melko mahdotonta toimia kuluttamatta. Vaikka ei tavaraa paljon keräilisikään, luultavasti useimmat ostavat ainakin jotain suuhunpantavaa.
Onko teidän mielestänne yhdentekevää mitä kaupasta ostaa? Minun mielestäni ei, itseasiassa se on mielestäni aina pieni "äänestys" kun valitsee tuotteen kaupasta. Se "äänestänkö" kaupassa potaattia A vai B kertonee kauppiaalle jotain (vai luuletteko, että kaikenmaailman etukortitkin ovat vain asiakkaan iloksi)
Vaikka yksittäisen kuluttajan valinnat voivat vaikutuksiltaan olla melko vähäiset ovat asiat merkittäviä suuremmassa mittakaavassa merkittäviä. Vaikka Kiina-ilmiö on paljolti myös johtajien käsissä on mielestäni myös yksittäisen ihmisen valinnoilla merkitystä. Esimerkiksi nykyaikana käsityö-yrittäminen on Suomessa hyvin vaikeaa, koska ihmiset vertaavat hintoja halpatuontiin ja pitävät hintoja liian kalliina. Ihmiset myös lupaavat ryhtyä eettisiksi heti kun on rahaa, vaikka kyse on kai enemmänkin arvovalinnoista. En ole itsekään täydellinen, mutta yritän. Hankalia tilanteita toki syntyy koko ajan kun asiat ovat ristiriidassa.
Äänestys on jälleen kerran hankala, koska kaikki on niin tilannekohtaista, mutta parhaimmillaan kai se antaa viitteitä ja ajattelemisen aihetta. Toki sietää myös miettiä tätä hullua kuluttamista ylipäätään ja senkin ympäpistövaikutuksia jne.
:smt017
Hanna! Asia, jonka tuot esille, on lähellä sydäntäni. Siksi lainaan koko alustuksesi. Luonnonmukaisuus olisi ollut seuraavaksi tärkein valintaperuste.
Ostan melkein aina luomua: maito, tee, lihaa,... ja Reilun kaupan kahvia, teetä, banaania, suklaata,...
En tiedä, onko Reilu aina luomua, mutta eettistähän se on. Mediassa on änkyröity muutakin. Vapaa tiedonvälitys! Kriittisyys on toki tarpeen. Ei kuitenkaan sen itsensä vuoksi, vaan kestävän kehityksen varmistamiseksi.
..............................................................................................................:idea: ..........................................................................
-
Suurin vaikuttava tekijä ostopäätökseeni on melkein aina hinta-laatu -suhde, joka noista vaihtoehdoista puuttuu. Kalliimmissa ja tärkeämmissä hankinnoissa kallistun kyllä monesti laadun puolelle, vaikka siitä joutuisi jopa huomattavastikin enemmän maksamaan. Toisaalta monissa asioissa koen, ettei minulle merkitsevää laatueroa ole halvimman ja kalliimman välillä, jolloin luonnollisesti ostan halvinta (esim. shampoot).
En sinällään suosi luomua yms. tuotteita vaan joutuvat kylmästi samaan puntariin - mutta toisaalta mielestäni myös pärjäävät kohtuullisen hyvin. Ostan esimerkiksi hyvin usein luomusämpylöitä, kun ovat niin perhanan hyviä, vaikka hinta onkin 2-3 kertainen. Samoin käy usein tomaattien ja muiden kasviksien suhteen. Jos rahaa olisi enemmän tulisi varmaan useammin ostettua esim. luomua ja reilun kaupan tuotteita ihan vaan, koska koen monesti ne paremmiksi kuten yllä jo mainitsin. Köyhä en silti myönnä olevani, se on vain mielentila.
-
Laatu on aika olennainen asia, jos ostetaan yhtään kalliimpia tuotteita. Ennemmin käytetty laatutuote kuin uusi vähän sinne päin tehty. Hintakin tietysti on jossakin määrin rajoittava tekijä, opiskelija kun olen, mutta itse ennemmin rajoitan kuluttamista kuin tingin laadusta. Ennemmin siis vähän hyvää kuin paljon pilipalitavaraa.
Luomua ostaisin ilomielin, jos laatu vastaisi mitenkään hintaa. Silti, verratkaapa luomu- ja tavallisia perunoita. Luomupotut ovat pieniä ja rupisia, tavalliset taas yllättävän siivoja ja sopivan kokoisiakin. Kotipihalla kasvaa luomuperunaa ihan omiin tarpeisiin, ne nyt menee mutta kyllä ne on monesti ei-luomut parempia. Jotkut leivät taas ovat ihan hyviä Luomu-versioinakin.
Reilun kaupan kahvia ostan heti, kun se maistuu kahvilta eikä merivedeltä johon on lisätty väriksi tervaa. Presidentti tumma paahto sekä Jacobsin kahvit ovat hyviä, Reilun kaupan kahvi ei maultaan vastaa lainkaan mitään muuta markkinoilla olevaa, ehkäpä jotain Hyvä ostos tai Euroshopper kahveja on lähinnä, muttei nyt niinkään hyvää. Ideana kannatettava, mutta tuotteiden pitäisi vastata omia makutottumuksiani. Hintakin on vähän niin ja näin, kahvia kun kuluu ja edelleenkin olen opiskelija, niin voipi olla että jää tällaisten asioiden tukeminen siihen hetkeen kun on ylimääräistäkin rahaa. Kyllä minä ennemmin sijoitan omaan elämänlaatuuni kuin kahvinviljelijän, sori vaan. Minusta se on vaan mukavampaa voida itse pikkuisen paremmin. Eri asia jos rahaa oikeasti on...
Asia on kyllä tärkeä, ja koskettaa meitä kaikkia yhtälailla.
-
...tuotteiden pitäisi vastata omia makutottumuksiani.
Tottumus on toinen luonto.
.............................................................................................. :roll: .........................................................................................
-
Laatuhan se ratkaisee. Toistaiseksi se on vielä niin, että kun ostaa laadukasta niin se on kotimaista tai ainakin eurooppalaista. Jos esimerkiksi vaatteissa lukee made in singapore tai muuta vastaavaa, en yleensä osta, koska sen tietää, että sellaiset kamat ei hirveen kauaa kestä
-
Oon myyriksen kanssa samoilla linjoilla, hinta-laatu suhde on kyllä usein se tärkein tekijä. Tähän kyselyyn vastasin laatu. Vaikka opiskelijana mulla ei ole hirveästi rahaa käytettävissä, haluan silti ostaa laatua, vaikka maksaisi enemmän, koska ne tuotteet yleensä kestävät kauemman - tulevat ajan myötä ehkä jopa halvemmaksi kuin sen sijaan että ostaisi monta huonolaatuista tuotetta. Lisäksi on mielestäni ekologisempaa ostaa yksi kunnon tuote kuin monta huonoa, jotka joutuu heittämään jossain vaiheessa roskikseen. Marimekko on mielestäni hyvä esimerkki, käytän vieläkin esim. vuonna 1998 ostettua raitapaitaa, on ihan kuin uusi. Eipä mulla muita vaatteita vuodelta 1998 taida olla enää käytössä - muodin, mutta myös laadun vuoksi. Sen vuoksi en yleensä pode huonoa omaatuntoa jos hankin jotain laadukasta ja vähän kallista - kun sen tietää, että ajan myötä tavara "maksaa itsensä takaisin".
No, tuleehan sitä joskus heräteostoksia ja vähän laaduttomampia asioita hankittua, mutta nyt ainakin periaate on tämä ja varsinkin vähän sellaisissa suuremmissa investoinneissa.
-
Rakkaat ihmiset olkaapa sitten muuten hyvin tarkkana jos suositte kotimaista, mikä on oikeasti sitä. Väittäisimpä, ettei juuri mikään ainakaan (vaate)merkki oikeasti teetä vaatteita Suomessa, vaan jossain halvemman työvoiman maassa. Ja sitämyöten on sitten sen laadunkin kanssa niin ja näin.(Väitänpä ettei oo se nykymarimekkokaan enää yhtä laadukasta kun 70-luvulla).
Itse suosin kirpparia. Vaatteet ei oo niin kalliita ja koen sen ekologisesti kestävemmäksi vaihtoehdoksi kuin suoraa kaupasta oston. Toki jos tarkkoja ollaan onhan se toki välillistä halpatuonnin suosimista jos ostaa sen halpatuontivaatteen kirpparilta, mut silti. Ja laadun kanssakin aattelen, et jos on edellisellä kestänyt kestää mullakin. Toki saa tarkkana olla eikä kannata huonoa ostaa. Toki täytyy myöntää, et ei tuu halvoissa aina oltua niin tarkkana :oops:
-
Jaaha. Ostinpa tuossa nyt sitten reilunkaupan kahvia kun oli jotain uutta tullut, 4,30€ maksoi paketti. Juhlamokka olis ollut 2€. Kehtaako joku väittää, että tosta menee 2,30€ jollekkin brasilialaiselle kahvinviljelijälle? Maistetaanpas vielä... Mhh. Tämähän on itseasiassa jo ihan kunnollista, kahvin makuista kahvia eikä sellaista perussuomalaista liian vaaleata. Presidentti tummapaahto aikalailla samanmakuista, 2,99€ paketti. Jacobsin kahvia saa siihen 3,70€ paketti hintaan, myös samantasoista. Presidenttiin jää eroa 1,30€, ei taida sekään mennä kahvinviljelijälle. Nyt silti ensimmäistä kertaa juon oikeasti HYVÄN makuista reilun kaupan kahvia, tällaista sen pitääkin olla. Voisipa siis ostaa toistekin, hyvä että on tätäkin hyvänmakuisena. Eikäpä silti, kahvia menee se 2-3 toppaa kuussa, joten säästöä saisi korkeintaan 3,90€ kuukaudessa. Mikseipä tuota joisi sitten enemmänkin, kun kuitenkaan ei ole tuon suuremmasta summasta kysymys!
-
Mihin ne rahat sitten menevät? Kuulostat siltä, että sinulla on joku teoria. Vai tarkoitatko sitä osaa, joka menee sertifikaatin pyörittämiseen ja tarkastuksiin?
-
Mihin ne rahat sitten menevät? Kuulostat siltä, että sinulla on joku teoria. Vai tarkoitatko sitä osaa, joka menee sertifikaatin pyörittämiseen ja tarkastuksiin?
Niin, sitä siis tässä pohdiskelin, että tuskin menee sitä reipasta euroa mikä on hintaero vastaavaan tavalliseen kahviin, niin suoraan kahvinviljelijälle. Olisi ihan kiva tietää, mitä muuta tulee samalla tuettua kuin reilua kauppaa... Vielä mukavampaa olisi tietää, paljonko tuollaisesta kahvitopasta menee sille kahvinviljelijälle.
-
Eihän sitä nyt tietenkään ihan yksyhteen voi laskea, että reilunkaupan tuotteen kalliimpi hinta menisi suoraan viljelijälle, mutta lähinnä kai "riistokahvin" ja "reilunkahvin" suurin ero on sen rahan erilaisessa jakautumisessa.
Eli siis reilussa viljelijälle maksetaan tuottajalle maksetaan aivan reilu hinta kahvista ja "välikäsi" ottaa vähemmän ja kuluttaja maksaa suhteellisen paljon mm. pienemmän menekin vuoksi.
Muissa kahveissa taas viljelijä saa niin vähän ettei edes saa tarpeeksi elättääkseen perhettään, "välikädet" ottavat suurimman osan ja kuluttaja maksaa mitä maksaa.
-
Niin. Kai se olis tossakin paras idea sellanen, että jos normi Juhlamokka on sen 2€ toppa, niin myytäis vieressä Reilua Juhlamokkaa hieman kalliimmalla, ja se hinnan erotus suoraan sinne viljelijälle. Vaan eipä taida sellainenkaan onnistua...
-
"- Ostajan on maksettava viljelijöille myös erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu viljelyn kehittämiseen ja yhteisön elinolojen parantamiseen. Viljelijät päättävät lisän käytöstä demokraattisesti."
Tämmösta tekstiä löytyi reilunkaupan sivuilta eettisistä periaatteista eli sen lisäksi, että reilunkaupan hinta tuottajalle on suurempi kuin muuten, lisäksi periaatteisiin kuuluu myös tuotannon kehittämisen tukeminen.
Se vaan ärsyttää, että usein kaupassa reilut, luomu ym. hedelmät on raakoja tai ylikypsiä kun menekki on vähäistä eli voimme myös omalla käytöksellä voimme vaikuttaa laatuun!
Asetatteko muuten edelle lähellä tuotetun tavallisen vai kaukana tuotetun luomun?
-
Asetatteko muuten edelle lähellä tuotetun tavallisen vai kaukana tuotetun luomun?
Tässä tulee vastausta haettaessa avuksi termi 'ekologinen selkäreppu'. http://www.edu.fi/TEEMAT/KEKE/kulutus/valinta.html#ekologinen_selkareppu. Asianharrastajien tuntema tutkija Michel Lettenmeier, joka on perehtynyt myös joukkoliikenteeseen, on käyttänyt työkalunaan myös käsitettä 'mips' laskiessaan kulutuksen ympäristöllemme aiheuttamaa rasitusta.
................................................................................................................. :-k
-
Luomua sinällään en aseta minkään edelle. Täällä kun Pohjanmaalla asustelee, niin vihanneksia ja juureksia voi käydä hakemassa säkin suoraan viljelijältä jos tarvis on. Ei tartte kaupasta raahata niitä pottuja, syksyllä nostaa omasta maasta ja sitten kun loppuu niin haet perunafarmarilta säkin... Voi olla pk-seudulla vähän vaikeampaa käydä viljelijältä hakemassa säkillinen perunoita, K-kaupasta kai ne on siellä kotiin kannettava...
-
Itse oon kyllä ehdottomasti lähiruuan kannattaja. Kun vaan ajatteleekin kuinka paljon tavaraa roudataan ympäri maailmaa, että me saatais sitä ja tätä. Se tuntuu myös niin hassulta, että halpatuontivaatteessakin saattaa olla osat ympäri ympäri maailmaa, mistä vaan halvemmalla saadaan.
-
Olipas tuskallinen äänestys. Eettisyys pitäisi minusta olla tärkeintä, mutta ihminen kun vain oon niin ... äh... tuntuupa pahalta... hinta. Mutta ei se ole ainoa mikä ratkaisee!! Ostoskäyttäytyminen on minusta yksi todella iso äänestyslippu, jolla voimme vaikuttaa erittäin paljon siihen, että millainen paikka maailma on sinulle ja minulle ja sille bangladeshiläiselle pikkutytölle ja siihem, että millainen se on 10 vuoden päästä.
-
... kyse on kai enemmänkin arvovalinnoista.
Pirkka kesä-heinäkuu 2006, s. 78:
"Paljonko yhden tietokoneen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja? Ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier tietää vastauksen. Lettenmeierille myönnettiin toukokuun puolivälissä Keskon Kestävän kehityksen 6000 euron suuruinen palkinto.
Lettenmeier käyttää ekotehokkuuden laskutikkunaan ns. MIPS-laskentaa. Lyhenne MIPS tulee englannin kielen sanoista Material Input per Service Unit.
'Käytän termiä ekologinen selkäreppu, joka kuvaa sitä materian määrää, joka on tarvittu jonkin tavaran aikaansaamiseksi alkaen raaka-aineiden kaivamisesta maasta.'
'Esimerkiksi yksi henkilöautolla kuljettu kilometri kuluttaa keskimäärin puolitoista kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, kun taas kilometri bussilla kuluttaa niitä vain kolmesataa grammaa.'
L. on kymmenen viime vuoden aikana opettanut MIPS-laskentaa eri yrityksissä ja yliopistoissa sekä ohjannut pariakymmentä opinnäytetyötä. Hän on myös kääntänyt ja julkaissut suomeksi kirjoja ekotehokkuudesta.
'Asia on tärkeä', L. korostaa. 'maapallon luonnonvaroja kulutetaan kaksi kertaa enemmän kuin olisi varaa. Lisäksi kulutus jakaantuu epätasaisesti. Yksi viidesosa maapallon ihmisistä kuluttaa
neljä viidesosaa luonnonvaroista.'
Luonnonvarojen kulutusta olisi ehdottomasti vähennettävä ja ekotehokkuutta lisättävä. Se edellyttää Lettenmeierin mukaan uusia toimintatapoja niin kotitalouksissa ja yrityksissä kuin poliittisessa päätöksenteossakin.
Entä se tietokoneen ekologinen selkäreppu?
'Se painaa noin puolitoista tonnia.'"
........................................................................................................................ :neutral:
.
-
Hinta, mutta kotimaista pyrin ostamaan, jos se vain on taloudellisesti mahdollista.
-
Nykyään tuntuu olevan kovin vaikeaa elää ns. normaalia elämää, ilman hillitöntä kuluttamista. Kuluttamisesta on tullut koko yhteiskuntaa hallitseva itseisarvo. Enkä voi väittää tässä uusissa farkuissa istuessani, että olisin itse yhtään parempi.
Itse yritän suosia laadukkaampaa, vaikka se olisikin sitten hieman kalliimpaakin. Tosin merkki ei nykyään enää sekään takaa paljon, tuntuu oikeastaan että samat vaatteet tai mitkä tahansa muut tavarat vain myydään kalliimmalla ainona "parannuksena" merkki.
-
En voi aivan allekirjoittaa Lauran edellistä väitettä, siitä että laatu olisi aina samaa, vaikka se paljolti totta onkin. Tottakai on yksi lysti mistä halpaketjusta vaatteet ostaa, toki kaikki kestämättömiksi tehtykin, mistä halvimmin saatu!
Käsityönä mittojen mukaan tehty on tietenkin aina oma lukunsa, mutta myös kaupassa ostetuissa on huimia eroja. Esimerkiksi miehen puvusta näkee kyllä kymmenen metrin päähän onko se laadukas ja laatu yleensä maksaa. Toki kirppikseltäkin voi löytää laatupuvun halvalla.
Syömisten ja muiden laatuun kyllä koitan panostaa. Ne senttinsä (ja ehkä jopa euronsa) voi niin nopeasti turhempaankin käyttää. Kun syödä kuitenkin pitää, niin miksei egologisesti ja hyödyllisesti?
-
Nykyään tuntuu olevan kovin vaikeaa elää ns. normaalia elämää, ilman hillitöntä kuluttamista. Kuluttamisesta on tullut koko yhteiskuntaa hallitseva itseisarvo. Enkä voi väittää tässä uusissa farkuissa istuessani, että olisin itse yhtään parempi.
Itse yritän suosia laadukkaampaa, vaikka se olisikin sitten hieman kalliimpaakin. Tosin merkki ei nykyään enää sekään takaa paljon, tuntuu oikeastaan että samat vaatteet tai mitkä tahansa muut tavarat vain myydään kalliimmalla ainona "parannuksena" merkki.
On sillä merkilläkin jonkin verran väliä. Itse ainakin olen todennut Leviksen farkut huomattavasti pilipalifarkkuja kestävämmiksi tuotteiksi, hintaeroakaan ei ole kuin jokunen kymppi jos sitäkään ja se kuittaantuu jopa moninkertaisella kestolla. Tietyn merkkiset vaatteet ovat usein myös kautta linjan saman tyyppisiä ja näköisiä, minkä vuoksi tulee usein huomaamattaankin ostettua tietyn merkkisiä vaatteita. Erityisen tärkeäksi merkki muodostuu, jos haluaa ostaa hyvät kengät. No-name kenkiä en ottaisi kovin herkästi edes ilmaiseksi, kokemusta noista on sen verran. Hyvät nahkakengät tuntuvat ilman alennuksia maksavan vähintään 150€, useimmiten 200€. Tuosta voikin sitten ihan itse päätellä, onko mahdollista että 39€ nahkakengät olisi valmistettu yhtä huolella ja laadukkaista materiaaleista. Myös Hannan viittaus miehen pukuun oli poikkeuksellisen onnistunut, myös puvun valmistus- tai oikeastaan suunnittelumaa on melko helppoa päätellä jo ulospäin. Seppälän ja Ermenegildo Zegnan puvuissa on todellakin huomattava ero... Itse en sanoisi että en voi aivan allekirjoittaa Lauran väitettä, vaan sanon, että en menisi tuollaista vakavalla naamalla edes väittämään.
-
Eipä ole tätä keskustelua tullut seurattua, niin laitanpa tähän omat kriteerini. Siis syömisessä joudun toteamaan, että opiskelijan budjetilla yleensä halvinta mitä löytyy. Tosin joitakin poikkeuksia on, kuten vaikkapa se, että kotimaista suosin, jos vain mahdollista eli hintaero ei päätä huimaa. Vaikkapa liha on sellaista, että ulkomaista en koskaan osta, en osaa sanoa miksi. Muuten on ihan sama, onko se Pirkka vai Rainbow vai mikä merkki. Toki yritän suosia vaikkapa reilua kauppaa tms. mutta monesti hinta eroaa niin paljon että otan sen halvemman vaihtoehdon.
Vaatteissa on eri kriteerit. Pakko myöntää, että yleensä hinta korreloi laatua. Otan yleensä siitä puolesta välistä. Kalleimpiin ei ole varaa, mutta halvemmat tiedän kokemuksesta, että ne ei kestä pitkään. Kympin college-paidat tuntuu jo kaupassa niin nukkaantuneilta, että voi voi. Joskus olen tehnyt testiä, että olen vain ottanut sovitettavaksi muutamia farkkuja ja vasta parhaimmat valittuani katsonut hinnan. Yleensä ne istuvimmat ja parhaimman näköiset on niitä kalleimpia. Kuitenkin joskus tulee yllätyksiäkin. Sen jälkeen teen ostopäätöksen. Vaikkapa farkkuihin en kyllä pistä 100 euroa missään nimessä. Semmonen 70 rupeaa olemaan jo aika kipurajalla. Viimeisimmät löysin alennusmyynnistä hintaan 49,90. Olisi tehnyt mieli semmosia 14,90 farkkuja ihan hinnan takia, mutta voi että ne oli huonot jalassa, en yhtään tykännyt. Mitenkään merkkiuskollinen en missään ole. On sitä kuitenkin jo jonkin verran oppinut äkkiseltään sanomaan, mikä on kestävää ja mikä ei. Vaikkapa osa vaatteista näyttää jo kaupassa nuhjaantuneilta ja helposti nukkaantuvilta. Ja farkuistakin jotenkin näkee jo ensisilmäyksellä vähän laatua, en osaa sanoa miten, mutta kyllä niissä jokin ero on, kun ilman hintalapun katsomista jo yleensä osaa laittaa ne hintajärjestykseen.
Olisi hienoa suosia kotimaista, mutta kun ei ole aina varaa niin ei. Useimmat vaatteeni taitaa valitettavasti olla jostakin vinku-Intiasta, pakko myöntää. Yksi marimekon jokapoika-paita (lahjaksi saatu) minulla oli pitkään, mutta nyt vein sen jo kirpparille, kun se oli aika pieni, kun oli ollut jo niin monta vuotta, että hihat jäivät lyhyeksi, kun satuin vielä pari vuotta takaperin kasvamaan. Se oli todella kestävä, mutta olihan se kotimainenkin ja marimekon.
No, loppuyhteenvetona pitää varmaan laittaa, että on minulla tietyt kriteerit, mitä suosin, mutta "liikaa" en rupea maksamaan. Merkeille en kumarra ja kotimainen ohittaa ulkomaisen, jos hinta sallii.
Semmosta tällä kertaa. :)
-
Tähän olen tullut. Tässä olen. Tällä menen, nimittäin.
-
Varattiin ja maksettiin matkamme vaimon kanssa Israeliin, Jerusalemiin ja Kuolleelle merelle. Kulutuksen motiivina on ystävyys Israelin kansaan ja maahan. Hengellinen kannanotto Raamatun kautta ja poliittinen kannanotto kaikista muista syistä.
-
Varattiin ja maksettiin matkamme vaimon kanssa Israeliin, Jerusalemiin ja Kuolleelle merelle. Kulutuksen motiivina on ystävyys Israelin kansaan ja maahan. Hengellinen kannanotto Raamatun kautta ja poliittinen kannanotto kaikista muista syistä.
Taisin olla vaimoni kanssa samalla matkalla, mutta eri syystä eli kulkutaudin riivaama ja utelias
-
Meidän kulutuksen motiivit ovat nykyisin lähes yksinomaan tarpeellisen ja käytännöllisen ostaminen tai lahjoittaminen. Eilen lapsenlapsi sai kaksi vuotta entistä uudemman Mitsubishi Carisman ajettavakseen kun entinen ei enää kelvannut katsastajalle. Tai Matti ei alkanut remonttia rahoittamaan ja osti lehti-ilmoituksn perusteella, ei toki näkemättä ja kokematta, uudemman.
Lapsiperheellä pitää olla auto, muuten me ei nähtäisi ihania pikku-akkoja kuin joskus. Niiden äiti käy myös keikkahommissa milloin missäkin.
Koko autonosto meni kuin ihmeenä. Saatiin kosla puolta halvemmalla kuin autoliikkeistä.
Auttaminen on hyvä motiivi mielestäni.