Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: steal - 15.10.13 - klo:13:33
-
Juupa, joo, ei tietenkään vaikuta yksilönvapauteen. Bildenbergin tavoite taas lähenee,omat miehet suunnittelemassa tavisten seuranta paremmaksi.
En minä ainakaan halua jotta rikolliset poliisit tai virkamiehet saa tietää missä kulen, voivat hyödyntää ja myydä tietoja.
Tähän asti on kaikki suojaukset murrettu tavalla tai toisella jos on haluttu, tämäkö sitten olisi idioottivarmaa ?
Ei kaikki suinkaan ole rehellisiä ja jokainen valehtelee, niinkuin Hause toteaa.
http://www.iltalehti.fi/autot/2013101517607259_au.shtml :kahvi:
-
Naapurirapun pojan Reijon lausunto ei kuulu niihin, joihin luotan tässä tapauksessa. Harmi kun idiootit ovat niin älykkäitä.
-
Juupa, joo, ei tietenkään vaikuta yksilönvapauteen. Bildenbergin tavoite taas lähenee,omat miehet suunnittelemassa tavisten seuranta paremmaksi.
En minä ainakaan halua jotta rikolliset poliisit tai virkamiehet saa tietää missä kulen, voivat hyödyntää ja myydä tietoja.
Tähän asti on kaikki suojaukset murrettu tavalla tai toisella jos on haluttu, tämäkö sitten olisi idioottivarmaa ?
Ei kaikki suinkaan ole rehellisiä ja jokainen valehtelee, niinkuin Hause toteaa.
http://www.iltalehti.fi/autot/2013101517607259_au.shtml :kahvi:
Onkohan tästä kokemuksia muualta? Pyrkimys kuitenkin on maalaisjärjellä ajateltuna hyvä, nimittäin auton verotus sen mukaan, miten paljon sillä ajetaan. Tähän pitäisi tietenkin liittää myös se, että haja-asutusalueilla ja maaseudulla vero olisi pienempi kuin kaupungeissa. Lapissa ja Itä-Suomessa välimatkat on pitkiä ja viimeisetkin bussivuorot viedään tai on jo viety. Liikennöitsijöiden ei kannata ajaa puolityhjillä busseilla. Kyttääminen kyllä on pääsääntöisesti niin sanotusti perseestä.
Toinen jo toteutunut huono laki on mm. Suomen kuorma-autoliiton (SKAL) entisen, pitkäaikaisen ja kokeneen puheenjohtajan Seppo Makkosen mukaan jättirekkojen salliminen EU:n alueella. Hän totesi Suur-Saimaa lehdessä (12.10.13), että jättirekat eivät lisää kustannustehokkuutta vaan ne tuovat vain lisää kuluja kuljetusyrityksille. Lisäksi Suomessa on 400-500 siltaa, jotka eivät täytä uusia kantavuusvaatimuksia. Lisäksi valtaosa Suomen teistä ei kestä jopa 76 tonnista rekkaa.
..."Puutavara-autoissa joudutaan hankkimaan uusi perävaunu, jolla on Makkosen mukaan hintaa noin 90 000 euroa. Isona uhkana on, että kustannukset jäävät alan yrityksille, koska investointeja on vaikea kovan kilpailun vuoksi siirtää kuljetushintoihin"...
-
Hyvä verotustapa olisi sellainen, joka ottaa huomioon seuraavat seikat.
1. Matkan pituus, joka vaikuttaa suoraan päästöihin ja teiden kulumiseen.
2. Reitin eli käytettävän tien liikennemäärä, joka ruuhkana lisää päästöjä ajonopeuksia hidastamalla ja aiheuttamalla pysähdyksiä; samalla lisääntyy paine tieverkon kapasiteetin lisäämiseen. Tämän parametrin pitäisi muuttua ajankohdan mukaan, sillä perjantaina klo 15 ruuhkainen tieosuus saattaa olla kuuden tunnin päästä lähes tyhjä.
3. Ajoneuvon painon, joka vaikuttaa suoraan päästöihin ja tien kulumiseen.
4. Ajoneuvon nopeuden, joka vaikuttaa merkittävästi päästöihin ja tienpinnan kulumiseen.
Nyt suunniteltu autonseurantajärjestelmä ottaa huomioon vain matkan pituuden. Ajoalue vaikuttaisi lisäksi kilometrimaksuun. Julkisuuteen pääseen tariffikartan mukaan jako on hyvin mekaaninen eikä ota huomioon esim. eri teiden liikennemääriä eri aikoina.
Onneksi meillä on jo nyt verotustapa, joka ottaa huomioon kaikki edellä mainitut seikat.
Polttoainevero.
1. Polttoaineen kulutus on suorassa suhteessa matkan pituuteen.
2. Tasaisella nopeudella polttoainetta kuluu vähemmän kuin ruuhkan nykivässä ja jopa pysähtelevässä ajossa. Tämä kannustaa valitsemaan hiljaisen ajankohdan ja vähemmän ajetun reitin.
3. Mitä painavampi auto, sitä enemmän polttoainetta kuluu. Polttoainevero vaihtelee joustavasti auton kuorman mukaan. Tyhjä paku kuluttaa vähemmän kuin täydessä lastissa oleva.
4. Moottoritiellä 100 km/t vie selvästi vähemmän polttoainetta kuin 120 km/t. Vähäisempi nopeus kuluttaa vähemmän tienpintaa.
Tämä yksinkertainen verotustapa on jostain syystä epämieluisa Ollilalle, jonka riippumattomutta ei tietenkään heikennä polttoaineyhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajuus eikä aiempi toiminta autonvalmistaja Fordin ja mm. paikannusjärjestelmiä kehittävän Nokian hallituksissa.
Mt
-
Polttoaineveron voisi porrastaa niin, että bensa olisi kalleinta pääkaupunkiseudulla ja halpenisi mitä harvaan asumattomimmalle seudulle mennään. Tämä saattaisi houkutella ihmisiä muuttamaan maalle ja maaseutu voisi saada lisää palveluja, mm. kauppoja. Samalla pääkaupunkiseudun ja muiden isojen kaupunkien asuntopula hellittäisi. Koska työpaikat on kuitenkin etelässä ja isommissa kaupungeissa niin joukkoliikennettä tulisi kehittää voimakkaasti maaseudun ja työpaikkojen välille.
Viime vuonna Helsingissä taisi joukkoliikenne kasvaa ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin, jos en väärin muista. Dieselin hinnannosto lähelle bensan hintaa ei ollut onnistunut ratkaisu siinä mielessä, että veronkorotus varmaankin siirtyi kuljetuskustannusten nousun takia muihin hintoihin. Tämä taas aina kirpaisee eniten köyhiä, niinkuin muuten esim. energiaveron korotuksetkin. Tietenkin periaate se joka kuluttaa maksaa myös on hyvä, mutta ihan pelkässä kynttelin valossakaan ei ole mukavaa. Tosin kohtahan köyhällä ei muuhun varaa olekaan.
Vaikeita kysymyksiä nämä. Turhan yksityisautoilun vähentäminen on loppujen lopuksi paras keino säästää myös maanteitä ja ihmisten sekä tavaran siirtäminen raiteille on myös kannatettavaa.
-
Joukkoliikenteessä voi löytää uusia tuttavuuksia, siellä voi rentoutua eikä tarvitse itse ajaa. Se on siis eräänlainen sosiaalinen tapahtuma ja jopa mielenterveydelle hyväksi ;)
www.youtube.com/watch?v=YD6zj260sfQ
-
Polttoaineveron voisi porrastaa niin, että bensa olisi kalleinta pääkaupunkiseudulla ja halpenisi mitä harvaan asumattomimmalle seudulle mennään. Tämä saattaisi houkutella ihmisiä muuttamaan maalle ja maaseutu voisi saada lisää palveluja, mm. kauppoja. Samalla pääkaupunkiseudun ja muiden isojen kaupunkien asuntopula hellittäisi. Koska työpaikat on kuitenkin etelässä ja isommissa kaupungeissa niin joukkoliikennettä tulisi kehittää voimakkaasti maaseudun ja työpaikkojen välille.
Viime vuonna Helsingissä taisi joukkoliikenne kasvaa ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin, jos en väärin muista. Dieselin hinnannosto lähelle bensan hintaa ei ollut onnistunut ratkaisu siinä mielessä, että veronkorotus varmaankin siirtyi kuljetuskustannusten nousun takia muihin hintoihin. Tämä taas aina kirpaisee eniten köyhiä, niinkuin muuten esim. energiaveron korotuksetkin. Tietenkin periaate se joka kuluttaa maksaa myös on hyvä, mutta ihan pelkässä kynttelin valossakaan ei ole mukavaa. Tosin kohtahan köyhällä ei muuhun varaa olekaan.
Vaikeita kysymyksiä nämä. Turhan yksityisautoilun vähentäminen on loppujen lopuksi paras keino säästää myös maanteitä ja ihmisten sekä tavaran siirtäminen raiteille on myös kannatettavaa.
Juttu on hyvin monimutkainen. Meillä on kesämökiltä 13km lähimmälle bussipysäkille hyvin mäkistä tietä. Minkä mukaan mökkimatkoja verotettaisiin.
Nykyisin me maksamme mökin ylläpidon lisäksi, kiinteistöveroa, tiemaksua, jätemaksua jne. Ne ovat huomattava tulonlähde mökkikunnalle kun myös teemme mökkikunnassa ostoksia niistä jää myös paljon mökkikuntaan.
-
Korkeus 4.40.
Sillat saattaa hajota, mutta eikös se ole jotta Suomessa sillat on korkeudella 4.40, jos on matalampi pitäää merkein ilmoittaa.
Mitenkäs Neiti Kyllönen meinaa ajaa 4.40 rekan sillan alta joka on 4.40 ? :kahvi:
-
Onkohan tästä kokemuksia muualta? Pyrkimys kuitenkin on maalaisjärjellä ajateltuna hyvä, nimittäin auton verotus sen mukaan, miten paljon sillä ajetaan. Tähän pitäisi tietenkin liittää myös se, että haja-asutusalueilla ja maaseudulla vero olisi pienempi kuin kaupungeissa. Lapissa ja Itä-Suomessa välimatkat on pitkiä ja viimeisetkin bussivuorot viedään tai on jo viety. Liikennöitsijöiden ei kannata ajaa puolityhjillä busseilla. Kyttääminen kyllä on pääsääntöisesti niin sanotusti perseestä.
Toinen jo toteutunut huono laki on mm. Suomen kuorma-autoliiton (SKAL) entisen, pitkäaikaisen ja kokeneen puheenjohtajan Seppo Makkosen mukaan jättirekkojen salliminen EU:n alueella. Hän totesi Suur-Saimaa lehdessä (12.10.13), että jättirekat eivät lisää kustannustehokkuutta vaan ne tuovat vain lisää kuluja kuljetusyrityksille. Lisäksi Suomessa on 400-500 siltaa, jotka eivät täytä uusia kantavuusvaatimuksia. Lisäksi valtaosa Suomen teistä ei kestä jopa 76 tonnista rekkaa.
..."Puutavara-autoissa joudutaan hankkimaan uusi perävaunu, jolla on Makkosen mukaan hintaa noin 90 000 euroa. Isona uhkana on, että kustannukset jäävät alan yrityksille, koska investointeja on vaikea kovan kilpailun vuoksi siirtää kuljetushintoihin"...
Minusta Seppo Makkosen perustelut valtionavulle eivät ole kantavalla pohjalla ja itku on ihan turha. Ei kenenkään ole pakko hankkia jättirekkaa ellei se kannata, ajakoon nykyisillä. Idea hommassa on, että paino pituusmetriä kohden ei nouse, jolloin lyhyiden siltojen kuorma ei kasva. Suurin osa silloista, jotka eivät kestä jättirekan painoa on lyhyitä, jolla ei koko rekka ole kerralla.
Uusi perävaunu hankitaan, että saadaa lisää nettokuormaa, mutta kuskin palkka ym kulut, jotka ovat suurin vuosikustannus eivät nouse. Tuollaisen peräkärryn hinta on arviotu selkeästi hopeoidulla ja kullatulla pankoilla eli pahasti yläkanttiin. Peräkärryssä ei ole moottoria eikä ohjaamoelektroniikkaa, jotka yleensä maksavat paljon apulaitteineen. Näisin liittojohtajien juttuihin nkannattaa suhtatua kuin juttuihin joulupukista. Ministeriö uskoi autokoulujen itkuja ja nyt ne huomasivat tehneensä vesipäisen päätöksen.
-
Minusta Seppo Makkosen perustelut valtionavulle eivät ole kantavalla pohjalla ja itku on ihan turha. Ei kenenkään ole pakko hankkia jättirekkaa ellei se kannata, ajakoon nykyisillä. Idea hommassa on, että paino pituusmetriä kohden ei nouse, jolloin lyhyiden siltojen kuorma ei kasva. Suurin osa silloista, jotka eivät kestä jättirekan painoa on lyhyitä, jolla ei koko rekka ole kerralla.
Uusi perävaunu hankitaan, että saadaa lisää nettokuormaa, mutta kuskin palkka ym kulut, jotka ovat suurin vuosikustannus eivät nouse. Tuollaisen peräkärryn hinta on arviotu selkeästi hopeoidulla ja kullatulla pankoilla eli pahasti yläkanttiin. Peräkärryssä ei ole moottoria eikä ohjaamoelektroniikkaa, jotka yleensä maksavat paljon apulaitteineen. Näisin liittojohtajien juttuihin nkannattaa suhtatua kuin juttuihin joulupukista. Ministeriö uskoi autokoulujen itkuja ja nyt ne huomasivat tehneensä vesipäisen päätöksen.
Niin en minä tästä asiasta muuta tiijjä :eusa_angel: Jotenkin vaan tuntuu, että jättirekat olisi tilaustyötä muutamalle monikansalliselle firmalle jotka niitä pystyy ostamaan ja kotimaiset pienyrittäjät kuoleutuu pois. Tämä on ihan vaan mutu-juttua kun en oo asiantuntija :kahvi:
-
Niin en minä tästä asiasta muuta tiijjä :eusa_angel: Jotenkin vaan tuntuu, että jättirekat olisi tilaustyötä muutamalle monikansalliselle firmalle jotka niitä pystyy ostamaan ja kotimaiset pienyrittäjät kuoleutuu pois. Tämä on ihan vaan mutu-juttua kun en oo asiantuntija :kahvi:
Se on vain asenteellista mutua. Kyllä pankki, joka on rahoittanut isännän ajokin rahoittaa tämänkin.
-
Polttoaineveron voisi porrastaa niin, että bensa olisi kalleinta pääkaupunkiseudulla ja halpenisi mitä harvaan asumattomimmalle seudulle mennään. Tämä saattaisi houkutella ihmisiä muuttamaan maalle ja maaseutu voisi saada lisää palveluja, mm. kauppoja. Samalla pääkaupunkiseudun ja muiden isojen kaupunkien asuntopula hellittäisi. Koska työpaikat on kuitenkin etelässä ja isommissa kaupungeissa niin joukkoliikennettä tulisi kehittää voimakkaasti maaseudun ja työpaikkojen välille.
Miksi ihmisten pitäisi muuttaa maalle? Ja vaikka pitäisi, niin ne muuttamisen esteet taitaa olla ihan muusta kiinni kuin polttoaineen hinnasta. Enemmän siitä, ettei niitä työpaikkoja maalla ole. Ja sitten ihmiset muuten vain eivät halua asua maalla.
Asuntopulaa en ole havainnut muuta kuin pienistä halvoista yksiöistä, ja se ei ole polttoaineen hinnasta kiinni vaan rakennusmääräyksistä, joiden takia rakennettiin liikaa asuntoja kuvitteellisten isä+äiti+2 lasta -ydinperheiden tarpeisiin, ja nykyään sitten invamittaiset pesutilat jokaikiseen uuteen luukkuun. Kun muutin neljän huoneen asunnostani pienempään, se ehti olla tyhjillään yli puoli vuotta, ennen kuin uudet asukkaat löytyivät, vaikka se oli siistikuntoinen ja hyvällä paikalla ja vuokrakin mielestäni kohtuullinen. Tietääkseni on nykyään opiskelijoiden kimppakämppänä.
-
Miksi ihmisten pitäisi muuttaa maalle? Ja vaikka pitäisi, niin ne muuttamisen esteet taitaa olla ihan muusta kiinni kuin polttoaineen hinnasta. Enemmän siitä, ettei niitä työpaikkoja maalla ole. Ja sitten ihmiset muuten vain eivät halua asua maalla.
Asuntopulaa en ole havainnut muuta kuin pienistä halvoista yksiöistä, ja se ei ole polttoaineen hinnasta kiinni vaan rakennusmääräyksistä, joiden takia rakennettiin liikaa asuntoja kuvitteellisten isä+äiti+2 lasta -ydinperheiden tarpeisiin, ja nykyään sitten invamittaiset pesutilat jokaikiseen uuteen luukkuun. Kun muutin neljän huoneen asunnostani pienempään, se ehti olla tyhjillään yli puoli vuotta, ennen kuin uudet asukkaat löytyivät, vaikka se oli siistikuntoinen ja hyvällä paikalla ja vuokrakin mielestäni kohtuullinen. Tietääkseni on nykyään opiskelijoiden kimppakämppänä.
No joo eihän kaikki läheskään haluakaan muuttaa maalle kuka mistäkin syystä. Mutta on niitäkin, jotka haluavat. Lapsiperheille minusta maaseutu olisi hyvä asuinpaikka. Turvallinen ja lapsille olisi hyvää leikkitilaa. Muistelen tässä omaa lapsuuttani.
Vuokrayksiöt ja kaksiot ainakin on täälläpäinkin kysyttyjä. Sen huomaa näistä taloista; pieniin tulee heti uudet asukkaat, mutta kolmioihin ei ja ne menee täälläkin syksyllä opiskelijoille kimppakämpiksi. Muita kolmioihin ei tule kirveelläkään. Niissä on kyllä niin kovat vuokrat, että sillä maksaa jo oman kämpän ja vielä jääkin.
Muualla Euroopassa suositaan vuokralla asumista, mutta Suomessa omistusasuminen on kunniassaan? Mistähän se sitten johtuu?
-
Jospa siirryttäs vanhaan systeemiin, elikkä tehtaat ja asunnot samalla alueella ja jalan / pyörällä töihin.
Miksi tehdään keinotekoisesti asunnot ja työt kauaksi toisistaan, se ei ole kestävää kehitystä. :kahvi:
-
Tällä herra Stealilla on aina jänniä aloituksia, kuten tämä.
Olen myyrän kanssa samaa mieltä, että ne kun ei aja työajoja, niin voisivat maksaa porrastetusti enemmän kuin ne kun asuu kauempana.
Vaikkakin näin myyntimiehenä pitänee sitten vaihtaa kirjat syrjäkylille, niin ei tarvi sen kalleimman taksan mukaan maksaa. Siis niinku jos ja jos..
-
Jospa siirryttäs vanhaan systeemiin, elikkä tehtaat ja asunnot samalla alueella ja jalan / pyörällä töihin.
Miksi tehdään keinotekoisesti asunnot ja työt kauaksi toisistaan, se ei ole kestävää kehitystä. :kahvi:
Tämä talo onkin vanhoja Repolan taloja, jotka asuntosijoitusyhtiö osti. Entinen konepaja on tuossa vieressä. Nykyisin siinä toimii metsäkonetehdas. Silloin kun muutin tähän niin joitakin vanhoja repolalaisia täällä vielä asui. Nyt ne on yksi toisensa jälkeen siirtyneet taivaalliselle konepajalle tai sitten hoitokotiin.
Nuoruuden kouluja kävin tehtaan varjossa Äänekoskella ja töissäkin siellä ja tehtaalaisten asuntoja oli siellä lähellä. Raha koskella haisi ja on sitä tuoksua vähän ikäväkin välillä :'(
Ei ole tehdaspaikkakunnatkaan enää sitä mitä ennen, tehdas huolehti työläisistään kehdosta hautaan.
Ja joo...töihin mentiin enimmäkseen pyörällä.
ps. Äänekosken suurin puolue oli SDP, kakkosena SKDL, Suolahdessa ykkönen SKDL ja kakkonen SDP :109: :003:
-
Jospa siirryttäs vanhaan systeemiin, elikkä tehtaat ja asunnot samalla alueella ja jalan / pyörällä töihin.
Periaatteessa kannatan joo, vaan harvapa sitä tehtaassa enää töissä on. Koko perhe varsinaan. Ja jos vielä on niin kaipa huomenna iskee yyteet viimeistään. Tuo systeemi taitaisi edellyttää, että sitä sitten tehdään koko työura samassa paikassa, mihin työnantaja ei nykyään suostu. Tai sitten sitä, että duunarit eivät olisi naimisissa omistusasuntojensa kanssa.
Modernimpi versio asiasta olisi etätyö meille, joille se työtehtävien puolesta olisi mahdollista. Kumman nihkeästi työnantaja vain asiaan suhtautuu. Olisin valmis vaikka palkanalennukseen, jotta pääsisin etätöitä tekemään. Paremminhan sitä kotona saisi keskityttyä kuin työpaikan hälinässä. Ja sitten vapaammat työajat kanssa, jotta aamu- ja iltapäiväruuhkassa mateleminen vähenisi.