Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Liina - 29.06.13 - klo:20:09
-
Nappasin kaupungilta mukaan uuden NHL:n (Normihomolehti, varsin mielenkiintoinen ja monipuolinen, taitto ärsytti). Siinä oli Taideyliopiston rehtorin Tina Rosenbergin haastattelu, joka sivusi otsikon aihetta. Lainaan: "Mulle on kauhean vaikeeta suomalainen julkinen kulttuuri sen protokollaorientoituneisuuden takia. Oon puolen vuoden aikana huomannut, että kaikilla on samanlaiset mustat vaatteet. Tuntuu kuin ois jossain körttiläisessä seurassa."
Iski pienoinen paniikki. Mikä on oikea protokolla? En ole orientoitunut. Minulla ei ole mustia vaatteita (paitsi hyvin kulahtanut fleecepusakka). Voinko silti tulla körttiseuroihin?
-
Nappasin kaupungilta mukaan uuden NHL:n (Normihomolehti, varsin mielenkiintoinen ja monipuolinen, taitto ärsytti). Siinä oli Taideyliopiston rehtorin Tina Rosenbergin haastattelu, joka sivusi otsikon aihetta. Lainaan: "Mulle on kauhean vaikeeta suomalainen julkinen kulttuuri sen protokollaorientoituneisuuden takia. Oon puolen vuoden aikana huomannut, että kaikilla on samanlaiset mustat vaatteet. Tuntuu kuin ois jossain körttiläisessä seurassa."
Iski pienoinen paniikki. Mikä on oikea protokolla? En ole orientoitunut. Minulla ei ole mustia vaatteita (paitsi hyvin kulahtanut fleecepusakka). Voinko silti tulla körttiseuroihin?
Protokolla on säännöt, jonka mukaan tilaisuudessa käyttäydytään ja useinmiten se sisältää myös "dress coden" eli pukeutumisohjeen. Varsinkin kesällä on hyvä tietää tullaanko tilaisuuteen ykkösissä vai vapaa-ajan asussa ettei nolaa itseään.
Körttiseuroissa ei ole ollut aikoihin mitään protokollaa, vaan voi tulla ihan vapaasti niinkuin haluat. Suosittelen kuitenkin edes vähän vaatteita. Paniikkisi on siis täysin turha.
Hämmästelen muiltakin osin Rosenbergin puheita. Pieni ulkomaanmatka vaikka Lontooseen olisi tehnyt näkemykselle ollut todella kultaa. Hänen roolinsa ilmeisesti edellyttää vastuuttomia lausuntoja.
-
Kun aikoinaan kävin saksalaisissa pressitilaisuuksissa, saksalaisisännät tunnistivat suomalaiset toimittajat vaatetuksesta, eikä kyse ollut suinkaan siitä, että suomalaisten pukeutuminen olisi ollut muita muodollisempaa.
Mt
-
Protokolla on säännöt, jonka mukaan tilaisuudessa käyttäydytäänja useinmiten se sisältää myös "dress coden" eli pukeutumisohjaeen. Varsinkin kesällä on hyvä tietää tullaanko tilaisuuteen ykkösissä vai vapaa-ajan asussa ettei nolaa itseään.
Tiedän. Olen joskus nuorena nolannut itseni perusteellisesti, väärää informaatiota saaneena, ykkösissä. Muut olivat likaisissa ratsastuskamppeissa ja naureskelivat iltakoltussa olevalle juntittarelle. Se oli vielä nolompaa kuin mennä vapaa-ajan asussa juhliin, koska jälkimmäisen olisi voinut sentään tulkita jonkinlaiseksi kapinamielenosoitukseksi.
Muuan tapakouluttaja tosin huomautti, että vieraiden nolaaminen on moukkamaisempaa kuin väärä pukeutuminen.
Seuroihin siis sopii riittävä ja suhteellisen siisti vaatetus? Tarkoitus kun ei ole loukata ketään, ei liioin keekoilla kirjohöyhenissä.
-
Tiedän. Olen joskus nuorena nolannut itseni perusteellisesti, väärää informaatiota saaneena, ykkösissä. Muut olivat likaisissa ratsastuskamppeissa ja naureskelivat iltakoltussa olevalle juntittarelle. Se oli vielä nolompaa kuin mennä vapaa-ajan asussa juhliin, koska jälkimmäisen olisi voinut sentään tulkita jonkinlaiseksi kapinamielenosoitukseksi.
Muuan tapakouluttaja tosin huomautti, että vieraiden nolaaminen on moukkamaisempaa kuin väärä pukeutuminen.
Seuroihin siis sopii riittävä ja suhteellisen siisti vaatetus? Tarkoitus kun ei ole loukata ketään, ei liioin keekoilla kirjohöyhenissä.
Tuo tapakouluttaja puhuu viisaita, mutta arvaa mikä dress code on "semi casual". Tällainen oli kerran kutsussa ja oli pakko kysyä.
Seuroihin sopii kun tulee, vaatteet ovat sivuseíkka.
Seuroissa ei myöskään istumisen osalta ole protokollaa eli istua saa muualle paitsi kuorokatokseen. Penkissä voi istua miten päin vain. Kerran on kysytty penkissä imettämisestä ja nälkäinen lapsi ruokitaan vaikka seurapenkissä. Kerran sitä teki niin, että osi silmään piispan tytär tai miniä en tiedä kumpi oli. Piispa istui vieressä.
-
Tuo tapakouluttaja puhuu viisaita, mutta arvaa mikä dress code on "semi casual". Tällainen oli kerran kutsussa ja oli pakko kysyä.
Paha. Mikä oli vastaus? Miehenä olisin pukeutunut "perushousuihin" (en farkkuihin, en urheiluvetimiin :icon_biggrin:) ja paitapuseroon. Varoiksi olisin ottanut solmion ja "irtotakin". Jalkoihin tummat kengät ja tummat sukat.
Naisena pukeudun paremman tiedon puuteessa pohjepituiseen, hillityn väriseen, tylsään mekkoon.
Herranjee, kuorokatos? Entä jos sinne eksyy? Ohjaako joku pois vai tuleeko porttikielto?
-
Paha. Mikä oli vastaus? Miehenä olisin pukeutunut "perushousuihin" (en farkkuihin, en urheiluvetimiin :icon_biggrin:) ja paitapuseroon. Varoiksi olisin ottanut solmion ja "irtotakin". Jalkoihin tummat kengät ja tummat sukat.
Naisena pukeudun paremman tiedon puuteessa pohjepituiseen, hillityn väriseen, tylsään mekkoon.
Herranjee, kuorokatos? Entä jos sinne eksyy? Ohjaako joku pois vai tuleeko porttikielto?
Joku ohjaa pois kuorokatoksesta eikä sinne selvin päin eksy.
Semi casual tarkoitta tummaa businessasua, josta on vain pikkutakki jätetty naulakkoon. Tämä on aika yleinen tropiikissa. Nimi johtaa ainakin minun ajatukset ihan toisenlaiseen ja kevyempään asuun.
-
Herranjee, kuorokatos? Entä jos sinne eksyy? Ohjaako joku pois vai tuleeko porttikielto?
Kuorokatos on vain herättäjäjuhlilla, ei tavallisissa seuroissa. Kun huomenna sunnuntaina seuraväki kokoontuu Tähtitorninmäelle (https://ssl.panoramio.com/photo/57239715) herättäjäjuhlien lähtöseuroihin - tervetuloa kaikki veisailemaan – niin yleensä me seuraväki olemme istuskelleet linkin kuvassa näkyvän kallion koloissa. Näissä(kin) seuroissa saa helposti hyvän käsityksen helsinkiläisestä herännäispukeutumisesta. Ensikertalaiselle Tähtitorninmäki on hyvä paikka, koska seinättömässä tilassa voi halutessaan seurata meininkiä vähän kauempaa, jos porukkaan meneminen tuntuu liian vaaralliselta. Puhujat tapaavat olla kallioiden edessä, mikä kannattaa kuuluvuuden takia ottaa huomioon paikkaa valittaessa. Vaikutelmaa voi monipuolistaa heti keskiviikkona Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, jossa sielläkin on perinteiset herättäjäjuhlien lähtöseurat.
Mt
-
Joku ohjaa pois kuorokatoksesta eikä sinne selvin päin eksy.
Älä koskaan aliarvioi lajitoverisi eksymisalttiutta. Kokemuksesta voi kertoa, että eksyminen onnistuu jopa selvin päin :icon_biggrin:
Kiitos pukeutumiskoodin avaamisesta.
Kiitos, mt.
-
Muuan nuori naisviulisti kertoi olleensa esiintymässä jossain tilaisuudessa ja hänellä oli aika avara, mutta ei liian paljastava asu yllään. Kaikki muut naiset olivat olleet huivipäisiä, joten viulisti oli tuntenut itsensä hyvin orvoksi.
-
Itse olen mennyt körttiseuroihin ja herättäjäjuhlille ajatuksella: Asu vapaa, mutta pakollinen. :039:
Se johtunee siitä, että ensimmäinen kontaktin nykykörttiläisyyteen sain Lahden Herättäjäjuhlilta. Silloin menin säähän sopivassa siistissä, mutta rennossa asussa. Ajattelin, että varmaan erotun joukosta, mutta se ei haittaa, sillä en ole körttiläinen. Oletin suurimman osan juhlakansasta olevan mustissaan. Sellaisen mielikuvan olin lapsuudessa äidin kertomuksista saanut. Sitten Lahdessa katselin ihmeissäni ympärille. Mustissa en nähnyt muita kuin joitakin kuorolaisia kuorokatoksessa. Oletan, että jollain kuorolla oli konsertti niin lähellä, että oli valmiiksi esiintymisasu päällä. Se oli laulantai päivä.
Lahdessa sitten tykästyin meininkiin. Kuuntelin seuraavana päivänä vielä radiosta seuroja. :023:
-
Espoon juhlille tempaisin ensimmäisen puhtaan t-paidan pinosta unisin silmin, ja totesin kentällä että kyseessä oli minun retro-che -puseroni. Siis se kuva suurella edessä, jossa Che Quevara aina nähdään - se ainut jossa hän ei hymyile ja takana punatähtiä ja muistaakseni jotain el pueblo unido jama sera vencindo... se katosi minulta sitten... . Jalassa oli polvarit ja sandaalit että sillai.
Mutta minä linjalleni uskollisena tuhersin pukukooditekstiä nukkumispalstalle, on siellä onneksi uniasioitakin minulta...
Minä taas pähkäilen, pukisinko kerrankin körttipuvun matkalle. Se on minulle tosi suuri kun olen laihtunut eikä Sadetta kerennyt pienentää - ei kai, kun minä toissapäivänä kysyin - mutta siis miellyttävän väljähän se on. Tosin siinä menisi koodi hiiteen, kun lähtisin kumminkin urheilusandaaleissa. Rypistyyhän se matkalaulkussakin, ja kun se nyt kerran on. Olen sitä pukua mietiskellyt, ja siitä on minulle tullut joku kohtuullisuuden ja vapauden symboli. Vähän kuin 7o-80-luvun opiskelijaunivormu. Sammarit ja college joka oli varustettu pikkuisella tiedekunnan logolla, sitä pidettiin kunnes hajosi päälle, jonka jälkeen hankittiin uusi. Jokin - ei huolta vaatetuksesta - tiivistyy kai sitten siihen. Ei ikinä tarvitsisi miettiä mitä pukee päälle.
-
Olen myös miettinyt tuota körttipuvun pukemista päälle, mutta oman matkustusmukavuuden takia ja estääkseni liian huomion taukohuoltamoilla olen tyytynyt hillitynväriseen pitkään hameeseen ja tummaan puseroon (sään mukaiseen). Lisäksi olemme perillä sen verran myöhään, ettemme kerkiä alkuseuroihin. Puen puvun sitten la aamusta.
-
Minä unohdin nuo tauot tässä todella kokonaan. Onhan iteppäinen mieliteko kun ei hellitä! :kahvi:
-
Munasillani lähden. Tai ne kulkevat ainakin mukana. :icon_cool:
-
Tiedän. Olen joskus nuorena nolannut itseni perusteellisesti, väärää informaatiota saaneena, ykkösissä. Muut olivat likaisissa ratsastuskamppeissa ja naureskelivat iltakoltussa olevalle juntittarelle. Se oli vielä nolompaa kuin mennä vapaa-ajan asussa juhliin, koska jälkimmäisen olisi voinut sentään tulkita jonkinlaiseksi kapinamielenosoitukseksi.
Muuan tapakouluttaja tosin huomautti, että vieraiden nolaaminen on moukkamaisempaa kuin väärä pukeutuminen.
tosiaan mieluummin yli- kuin alipukeutuminen. Joskus työmatkalla (*) Hawajilla mietimme, että miten pukeutua ekana iltana kokouksen iltatilaisuuteen. Varmuuden vuoksi laitoimme matkalaukuissa olleet tummat puvut. Salin ovella huomasimme värikkäiden hawaji-paitojen kirjon, aika äkkiä takki jäi tuolin selkänojalle ja ehkä krakukin :)
(* = juu, oli oikeasti työmatka ja eipä sen vuoksi pitkien lentojen lisäksi paljoa nähnytkään kun iltaisin oli pimeää ja laavan päälle tehdyt hotellialueet ovat tylsiä ihmisten tekeleitä)
Kuulemma monessa Aasian maassa puku ja pitkähihainen paita pitää olla aina, vaikka olisi kuinka kuuma.
farkut, kauluksellinen lyhythihainen paita ja lakki ovat H-juhlilla hyviä sään salliessa. Joskus kylmemmällä sadetakki ja pipokin tarpeen.
-
Amerikkalaisilla tuo puketuminen on paljon vapaampaa kuin brittiperinteessä. Useissa suurissakin firmoissa on casual friday eli perjantaina farkuissa töihin. Työpäivän jälkeen firma tarjoaa kaljan ja jäädään tunniksi turinalle.
Havaiji on amerikkalaisten Kanaria ja pukeutuminen on sen mukaista. Olen ollut Havaijin Mauilla työkokouksessa, mutta siinä kutsussa oli dress code casual eli vapaa-ajan asu. Kävimme samalla matkalla myös San Franciscossa ja Palo Altossa työneuvotteluissa, joten myös työasut oli mukana.