Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Rajan poika - 25.11.12 - klo:18:20
-
Mitä tapahtuu kun jammaillaan malissin takana?
-
Mitä tapahtuu kun jammaillaan malissin takana?
Ei mitään hajuakaan.
Josko siitä syntyy pieniä ihmisiä?
Odotan mielenkiinnolla vastausta.
Enskerralla helpompia kysymyksiä..
-
Sen verran vinkkiä pohdiskelijoille, että malississa on tilaa enemmän kuin sulanissa (myös tsulani, sulaani).
Mt
-
Mitä tarkoittaa kun
"kläpit hyppii kartanolla"
-
Lapset leikkivät pihalla.
Mummo ja äijä ei saaneet mukkaase paljo mittää. Kaattuva, riehtilä, muutama kahvel ja tassi höil tais olla. ????
-
On tämä suomenkin kieli välillä hankalaa, merkitys riippuu siitä missä ollaan.
Esim. sanat "huilata" ja "tuima" niillä on ihan päinvastaiset merkitykset eri seuduilla.
-
niin tai vaikka
itikka :icon_lol:
-
Malissin löysin 'kuukkelista'. Se tarkoittaa Juvalla ja Joroisilla (muistinko oikein?) jotain riihen ja ladon välimuotoa. Muuten olen vielä ymmällä.
-
Vanhimmassa Raamatunkäännöksessä on paljon hauskoja ja outoja sanoja. Ensimmäinen outous johon törmäsin oli sana "silmälaudat". Ilmeisesti sillä tarkoitetaan silmäripsiä. (Job 41:18)
-
Pena on löytännä oekeen merkitykse malissille, puimala tae sen semmone mualaestalo ulukorakennus siinä on kysseessä.
Sen takana voe jamata tae jammaella eli toestella puhheessaa jottae asijata.
-
Minun isovanhempani(Valkjärvi,Karjalan Kannas) lähtivät evakkoon . Oli heillä todellisuudessa muutakin, mutta kysyin: lammasnahkavällyä, paistinpannua,
haarukoita ja teevateja.
-
(Tämä on helppo, Nurmiota, isommat ja pienemmät itikat voivat vaikka jorailla tai jammailla sen tahdissa):
"Slade, vanha starbu, botskin alla bunkkaa.
Ei sil oo fyrkkaa luukkuun eikä skruudikseen.
Öögat valuu vodaa ja densalle se dunkkaa.
Ennen se tsombas dösaa duunikseen."
-
Mie oon vaan jammaillu tanssilattialla. Ja harvoin sielläkään.
Vaan on miull sentään ollu patska pitskoja käess ku oon jushkat avant ja raapassu piisiin lekot. :023: :023:
-
Pitskoi miu issäinkii tarvihi ko hää pan tupakaks, mut mie en löytänt muististain enkä kuukkelistkaa patskaa enkä jushkoi. Oiko hyö paketti ja uuninpellit ? :052:
-
(Tämä on helppo, Nurmiota, isommat ja pienemmät itikat voivat vaikka jorailla tai jammailla sen tahdissa):
"Slade, vanha starbu, botskin alla bunkkaa.
Ei sil oo fyrkkaa luukkuun eikä skruudikseen.
Öögat valuu vodaa ja densalle se dunkkaa.
Ennen se tsombas dösaa duunikseen."
Tarttis varmaan jonku jeesaa. Klesakshan toi jäbä tulee tai delaa vielä, jos oikein kelju mäihä käy.
-
Mä luulen et se starbu on tos vaihees tosi klesa. Ehkä jo pian slepataan kalsaan skrubuun.
--
Hämäläinen tuttuni hämmentyi pohjalaisen anopin komennuksesta: "Meillä ruukataan ravata varista."
--
Savolaisille tietäjille: Mitä tarkoittaa epäitonen? Etenkehtasen tiedän, mutta epäitosta käytti vanha savolaisnainen (Pielaveden suunnalta), enkä ole vieläkään saanut selville sanan tarkaa merkitystä. Jotakin ikävää se oli, esim. maito saattoi haiskahtaa "epäitoselle". (Eikä kyseessä ollut yksityinen kuuloharhani, moni muukin kuuli sanan juuri tuossa muodossa.)
-
Elläessänj en oo tuommosesta epäitosesta kuullunna. Vua en kyllä tiijä sitäkää miten kaakana on jokkii paekka jos sinne on holli' matkoo. Enkä sitä mitenkä kaavan kestää semmonen joka kestää holli' aekoo
-
Pitkästä aikaa joku luki tätä mukavaa ketjua.
Miepä kysyn. Miten jatkat ? Mie en suita.... ( Mitä suita tarkoittaa , ja miten lause esim. jatkuu ) ?
-
Mie en nyt suita siivota, ko on niin monemoist tähellisempää tekemist.
Suita sanaa käytetään hyvin pienellä alueella, ihan täss Luumäen ympäristös. Täälläkään ei nyt enää moni käytä tai tiedä tätä. Ei suita tehä, tarkottaa ettei kerkeä tai pysty. Siinä ei ole tahtomisesta niinkään kysymys, enemmänkin ehtimisestä tai kykenemisestä.
Muuten on näköjään kauan sitten jäänyt vastaamatta Riitta-mummille, että edelliset meni ihan jetsullee. Juskat on uunin tai hellan pellit. Patska on myös venäjää = aski, rasia. Pitsku = tulitikku. Mieheni vanha täti puhui pitskoista ja patskasta. Ei ne täällä enää olleet mitään yleisiä sanoja, vaan ihan vain lystikseen haastoi, ku osasi.
Lisätäänpä kysymys. Mitkähän olis rukavitsit? Ja mihinkä ne laittaisit?
-
Voi vitsit, siu kansais ! Iha osasit suomentaa tuon suita-verbin, vaik et ookaa perinnekarjalainen.
Saattaa olla jot sitä on käytetty vaa Kymenlaaksos itäpuolel, ja Etelä-Karjalas tai sieläkki pienel alueel. Miekää en oo kuullu muijen ko äitiin sitä käyttäneen.
Mut tuo siu sannais on ihka outo miul. Ruka on tuttu ja vitsiäkin on siellä väännetty.
Hyvvää matkaa, ja terveisii tutuil ! Poikkee palaillessas. :039:
-
Nää meiän miehet haastaa rukavitesistä. Luulin alkuun, jot se on höin oma sana. Vaan sitten tuumasin täällä yhessä vaatekaupassa rukavitsit ja siellä kauppias (jonka isä on aikanaan tullut venäjältä tänne vallankumousta pakoon) hämmästyi, ett mist mie tiiän rukavitsit. Hää tuns ne tarkkaan.
Moni suomalainen osaa sen verran venäjää, että tietää missä tilanteessa voi sanoa: Ruki verr! Siis käsiinhän ne rukavitsit eli rukkaset laitetaan. :023:
-
Niitä vennäin sannoi on jäänt elämää sinne Lappeenranta-Luumäki suunnil niihe venäläisii linnoitksiin ajoilt.
Miu isääin äiti ol syntynt Muolaas n. 1877, ja sielhä olj Kyyrölä kylä kokonaa venättäpuhuvaa ja ortotoksii.
Oisko mius sitä kautta vähä ryssää ? :003:
Viipur, miu issäin armeija- ja työmaa nuoren olj Viipuris. Siehä osasiit ranskat, ruotsin, saksat ja vennäät.
-
Selvennys murresanaan; suita. verbi on suittaa. Tarkoittanee samaa kuin savolaisten suattaa.
Suattaap olla nii, tai suottaap olla olemati. Suitako sie PekkaV sen tojistaa ?
Entä pohojolaaset ? Miten se ilimastaa ? Ja, jahka hämäläiset miättii esite, mite siäl kehlataa ?
-
Suatampa tuon tojistaakkii.
-
Mitäs se sitten on kun meijän emännällä aina jokin mennee polusta?
-
Nivalan sanakirja kertoo: polusta = turhaa
Tarkoittaneeko samaa miten nyt sanotaa, pieleen ?
-
Sitähän se, jokin menee hukkaan tms. Nivala, Haapajärvi -alueella ainakin sanovat näin. Tunteneeko Veneheiton mies tätä?
-
Enhän tunne, kun olen tänne muualta eksynyt. Kieli ja sen käyttäminen on rikkautta.
-
Täällä menee vain hukkaan, hukka perii, miulla myös haaskiin, haaskuun,miehelläni menee ketuille, pelastusarmeijalle, joskus kankkulan kaivoon. Toinen juttu on jo, jos menee ihan suraks eli tulee maanantaikappale.
Viime aikoina ollaan mietitty, että mikäs se on se kuhnepytty?
-
Kuhne on erään terveyskylvyn keksijän nimi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Louis_Kuhne
http://www.essentialoils.co.za/sitz-bath.htm
-
Miepä oon nähny ihan tämmöisen kuhneammeen ja sen käyttäjän. Hää olj karjalaismummo, Kirvusta evakkoon Kärkölään tullu. Kirvussa olj kuuluisa kylpylä ja kuhnekylvyt kuulu hoitoihin.
http://files.kotisivukone.com/annina.palvelee.fi/.album/1306138228724_1_orig.jpg
-
Kiitos Pena ja Riitta-mummi valaisevista vastauksista.
Jos asiaa ajattelisi suomenkielen kannalta, niin tullaista istuskelua istumakylvyssä voisi joku pitää iha kuhnehtimisena, vaikkei Luis Kuhnesta olisi koskaan kuullutkaan. :023:
Minulle tuo soikko olisi paatipunkka. Minua on kylvetetty paatipunkassa, kun olen ollut pieni. Siitä on ihan valokuvakin.