Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Pena - 17.10.12 - klo:20:18
-
Etelä-Afrikan rautatiekartta on 96cm X 72cm lakana, kumpaankin suuntaan kahdesti taitettu. Ulottuu Hyväntoivonniemeltä Tanganyika-järvelle.
-
Lapuan Sanomat, 80-vuotisjuhlanumero! :kahvi: :icon_wink:
-
Hyviä ja kiinnostavia ajatuksia tällä Anna Kontulalla, kiitos öppis linkistä.
www.annakontula.fi
-
Neljä tuntia kirjamessuilla. Pitkään sinnittelin, mutta omavoimaisuuteen luottaminen kostautui useana lankeemuksena. Gustav Björkstrandin Jacob Tengström -elämäkerta (Jacob Tengström. Universitetsman, kyrkoledare och nationsbyggare. Svenska litteratursällskapet) oli siellä uunituoreena ja pakkohan se oli ostaa, kun ehdin sitä jo pari vuotta odotella. Vastapainon komeasta valikoimasta tarttui mukaan vaalien kunniaksi Kari Palosen Parlamentarismi retorisena politiikkana ja Kyösti Pekosen Puhe eduskunnassa.
Antikvaariselta puolelta löytyi Bäckmanin (K. A., ei J.) Jalasjärven kappeli (Beskrifning öfver Jalasjärvi Kapell, 1851) Toivo Vuorelan suomennoksena sekä Virtarannan Länsi-Kannaksen murrekirja.
Voittojakin sentään voin kirjata. Collianderin papistomatrikkeli jäi hyllyyn, samoin erinäiset maatalouskoneita käsittelevät kirjat viime vuosisadan alkupuolelta.
Mt
-
Ukko-Paavon parissa olen iltaani viettänyt.
-
Sibeliusmonumentti
123 s. : kuv. ; 11 x 17 cm
Sarja
Helsingin kaupungin taidemuseon julkaisuja, 0358-7843 ; 55
ISBN
951-8965-31-5 (nid.)
Muu nimeke
Passio Musicae
Sibeliusmonumentti
Hiltunen, Eila
kuvanveisto
1900-luku
taideteokset
monumentaalitaide
Suomi
Helsinki
Töölö
Helsingin luokka
730.921
Espoon luokka
73.92
Vantaan luokka
73.92
Kauniaisten luokka
73.92
Muu tekijä
Hiltunen, Eila.
Karjalainen, Tuula.
-
Olli Rehn: Myrskyn silmässä
Kirjoittaja toteaa 16.9.2012 päivätyssä esipuheessaan mm.: "Kirjani on tarkoitettu kaikille niille suomalaisille ja muille suomen kieltä taitaville, jotka kantavat huolta Euroopan ja Suomen tulevaisuudesta. Olen koettanut kirjoittaa selkeää suomea ja välttää turhaa EU-munkkilatinaa. Lähdeviitteitä olen käyttänyt vain sen verran kuin on tarpeen, jotta kunnia muiden näkemyksistä menee oikeisiin kohteisiin."
-
Kalle Päätalo: Iijoen kutsu
Laina ja Kalle ovat muuttaneet oman katon alle. Kalle haluaisi lapsen, mutta Laina lainojen lyhennystä. Siksikin Kalle tuo kotiin koiran pennun, Tessun, jonka läjiä uudella permannolla Laina jaksaa yökkäillä. Pariskunta riitelee aika usein, vaikkakin "Lainan sanassa" "oma koto" on tuonut sopua. "Iijoen kutsu" ennakoi Kallen koti-ikävää "tekoselkosiin", jonne hän kerronnan edetessä päätyykin kunnan rakennusmestarin virkaan.
Teos on 20. osa Iijoki-sarjan 26:sta.
-
Heikki Turunen: Tie, totuus ja elämä! :kahvi:
Monet Heikki Turusen kirjat ovat päässeet minua lähelle monin tavoin - syynä helposti hahmoteltavissani olevat fiktiivisfaktiset ihmiset ( joissakin selkeä esikuva ), Turusen maalailemat minulle hyvin tutut maisemat; toki merkitystä on myös sillä, että Heikki Turunen ja tämän tekstin kirjoittaja ovat kumpainenkin aloittaneet virallisen opintaipaleensa Vuonislahden kansakoulussa. Eri vuosina tosin. :icon_exclaim: :002:
-
Heikki Turunen: Tie, totuus ja elämä! :kahvi:
Monet Heikki Turusen kirjat ovat päässeet minua lähelle monin tavoin - syynä helposti hahmoteltavissani olevat fiktiivisfaktiset ihmiset ( joissakin selkeä esikuva ), Turusen maalailemat minulle hyvin tutut maisemat; toki merkitystä on myös sillä, että Heikki Turunen ja tämän tekstin kirjoittaja ovat kumpainenkin aloittaneet virallisen opintaipaleensa Vuonislahden kansakoulussa. Eri vuosina tosin. :icon_exclaim: :002:
Kirjastoauto kiertää Lieksan korpikylissä v.1986, ääneen pääsee myös nuori Heikki Turunen. Hyvä kuvaus 80-luvun Pohjois-Karjalan maaseudusta ja palanen kulttuurihistoriaa.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjastoauto_kiertaa_lieksan_korpikylissa_26261.html#media=26270
-
Luin Lapuan Linkistä körttisukkien ja lapaasien teko-ohojeeta ja tääläkin on varmahan kiinnostuneeta käsityälääsiä :002: Skannasin jutun ja tein siitä pdf-liitoksen sekä istutin webbihin. Saas nähärä, notta pelittääkö? https://dl-web.dropbox.com/get/Public/yhdistetty_dokumentti%20%281%29.pdf?w=532e5f90
-
:039: Juku, ei toiminu mulla ainakaan nyt.
Sain tutulta körttisukkien raitaohjeen viime talvena, vaan taisin jo kadottaa. Ai lapasetkin on? :001:
-
http://dl.dropbox.com/u/94488535/yhdistetty_dokumentti%20(1).pdf Onnistuuko ny?
-
Onnistuu, kiitos :001:
-
Postilaatikossa odotti tukullinen maakuntalehtiä ja Historia-lehti. Tacituksen Rooma-teoskin sai jatkoaikaa muttei ole päässyt vielä alkua pitemmälle. :icon_redface:
Sen lisäksi kaipailen hengellisen lukemiston ääreen, pari kirjaa joista riittää ammennettavaa usean lukukerran jälkeen.
-
Niille jotka rakastaa kaikenlaista vanhaa tietoa, vinkkaan tri, prof. Arno Forsiuksen kotisivut. Sieltä löytyy vaikka mitä lueskeltavaa.
Hänen julkaisumääränsä on aivan mahtava, ihmettelen ja nostan hattua.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/
Olen lueskellut nyt toipilaana ollessa kaikenlaista lahtelaisuuteen ja ympäristöön ja tuntemiini henkilöihin liittyvää.
-
Kiitti paljon Riitta-mummi, mielenkiintoisia juttuja!
-
Kiitos kiittämästä. Mielenkiintoinen on ihminenkin. Sain olla jakamassa hänelle v. 1992 Vuoden lahtelainen kunniamainintaa. Lueskelen aina joitakin hänen juttujaan kun ei ole muuta tekemistä.
-
Merete Mazzarellan
Hyvä kosketus.
Hitsi se nainen osaa ajatella ja kirjoittaa!
-
Antti Tuurin Jaakko (Jakob 1756–1798) Wallenberg oli miälenkiintoonen kirja, kun tapahtumapaikat on mun kotoseutua ja suvun kirkonkiriat sanoo, että Sanna Kaisa Tamppari s.1861 meni naimsihin v. 1892 Juho Wallenbergin kanssa. Isän ja äitin pualen suvut on molemmat lähtöösin Kuortaneen länsirannalta Vasunmäentiän suunnalta.
Jakob Wallenbergin perustama herätysliike Vasulaisuus oli siihen aikahan varsinaanen uskonnollinen hippiliike :003: . Kirkonmiähet tuamitti hippi Jakobin toiminnastaan kualemahan :-\.
http://historiatieto.wordpress.com/vasulaisuus/
-
Jakob Wallenberg tykkäs myäs tanssimisesta :038: Uskonnolliset piirit pitivät tanssia paitsi säädyttömänä myös syntinä. Poikkeuksen muodostivat Wallenbergin uskovaiset eli vasulaiset, jotka järjestivät niin sanottuja hurskaita tansseja. Eri-ikäiset tanssijat joutuivat ”taivaallisen polskan” soidessa sellaisen hurmostilan valtaan, että he hyppivät, kirkuivat ja metelöivät niin, että se kuului ympäri kylää. Tällaista menoa – varsinkin kun heidän uskonnollisiin rituaaleihinsa liittyi suoranaista irstautta – ei 1700-luvun yhteiskunta voinut sietää. Jaakko Wallenberg haastettiin oikeuteen, ja hän joutui viettämään koko loppuikänsä vankilassa. http://historiatieto.wordpress.com/tanssi-lapualaisten-murheenkryynina/
-
Annoitpa mielenkiintoisen lukuvinkin. Olen lukenut viime aikoina romaaneja joiden kirjoittajat ovat juuri noista Kyröjoen varren pitäjistä. Jotain lukkarinrakkautta tunnen pohalaisuutta kohtaan.
Kunhan tästä kunnolla heräilen (nukuin todella pitkät unet eilisen monitahoisen menopäivän jälkeen ) luen ensin nuo sun linkkis historiatiedoista.
Tänään on taas kirjastossakäyntipäivä. Tarttee katella josko sais jotain tästä Wallenbergistä. :039:
-
Nyt olen aloittanut Tuurin kirjan J Wallanderista. Se alkaakin jännittävästi Kauhavan Ylikylän myllyltä. Paikka on hyvinkin lähellä sukulaitaloa Kortesjärven Kukkolassa.
Lopettelen lapualaiskirjailija Kaarina Toijanniemen Tuomaan tie-kirjaa. Joten Pohjanmaa tulee aina vain tutummaksi.
-
Kauan sitten tilaamani Communio Sanctorum saapui :026: :026: :026: . Dosentti :026: hän on tyytyväinen niinikään kun sen omaksi ostin.
-
Pyydän ystävällisesti, että nuo pomppivat ääliöt
jätettäisiin pois, koska
ne aiheuttavat MIGREEEENIN!
-
Fb-kaveri Jarmo julkaasi tämän jutun sivullaan ja se kosketti: Eräs taksikuski kirjoittaa:
Tulin osoitteeseen ja painoin tööttiä. Pienen odottelun jälkeen painoin uudelleen. Oli vuoroni viimeinen ajo, joten ajattelin ajaa tieheni, mutta sen sijaan parkkeerasin autoni ja kävelin ovelle ja koputin. “Pieni hetki”, vastasi vanhalta kuulostava ääni. Kuulin, kun jotain kiskottiin lattiaa pitkin.Pitkän odottelun jälkeen ovi aukesi. Edessäni seisoi yhdeksänkymppinen pieni nainen. Hänellä oli kuviollinen mekko ja pillerihattu, jossa oli huntu, kuin 40-luvun elokuvasta.Hänen vieressään oli pieni laukku. Asunto näytti siltä kuin siellä ei olisi asunut ketään vuosiin. Kaikki huonekalut oli peitetty lakanoilla.Seinillä ei ollut kelloja eikä tavaroita pöydillä. Nurkassa oli pahvilaatikko täynnä valokuvia ja lasitavaraa.
“Voisitko kantaa laukkuni autoon?” hän kysyi. Vein laukun autoon ja palasin auttamaan naista.
Hän otti kiinni kädestäni ja me kävelimme hitaasti autolle.
Hän kiitteli minua ystävällisyydestä. “Eipä tässä mitään”, sanoin, “kohtelen asiakkaitani kuten haluaisin omaa äitiäni kohdeltavan.”
“Oi, olet hieno poika”, hän sanoi. Kun pääsimme autoon, hän antoi minulle osoitteen ja kysyi: “Voisitko ajaa kaupungin kautta?”
“Se ei ole lyhin tie”, vastasin nopeasti.
“Ei se mitään”, hän sanoi. “Minulla ei ole mikään kiire. Olen menossa saattohoitokotiin.”
Katsoin peilistä häntä. Hänen silmänsä kiilsivät. “Minulla ei ole perhettä”, hän jatkoi pehmeällä äänellä. “Lääkäri sanoi, ettei minulla ole paljon aikaa.” Kurotin mittariin ja suljin sen.
“Mitä tietä haluat mennä?”, kysyin.
Seuraavat kaksi tuntia ajoimme kaupunkia läpi. Hän näytti rakennuksen, jossa hän oli aikoinaan työskennellyt.
Ajoimme läpi asuinalueen, jossa hän oli asunut miehensä kanssa naimisiin menon jälkeen. Hän pysäytti minut huonekalukaupan eteen, jossa oli aikoinaan ollut tanssisalli, jossa hän oli käynyt nuorena.
Kerttu Uutiskissa Valillä hän pyysi hidastamaan jonkin erityisen rakennuksen kohdalla tai kulmassa ja tuijotti pimeään sanomatta mitään.
Kun ensimmäiset auringonsäteet näkyivät horisontissa, hän yhtäkkiä sanoi: “Olen väsynyt. Mennään.”
Ajoimme hiljaisuudessa hänen antamaansa osoitteeseen. Se oli matala rakennus.
Kaksi hoitajaa tulivat ulos taksin luo heti, kun pysähdyimme. He olivat huolehtivia, seurasivat hänen jokaista liikettään. He olivat selvästi odottaneet häntä.
Avasin takakontin ja vein pienen laukun ovelle. Nainen oli jo istuutunut pyörätuoliin.
“Paljonko olen velkaa sinulle?” hän kysyi kaivaen käsilaukkuaan.
“Et mitään”, sanoin.
“Sinun täytyy myös tienata”, hän vastasi.
“On muitakin asiakkaita”, vastasin.
Ajattelematta asiaa kumarruin ja halasin häntä. Hän halasi takaisin tiukasti.
“Annoit vanhalle naiselle ilonhetken”, hän sanoi, “kiitos.”
Puristin hänen kättään ja kävelin hämärään aamuun. Takanani ovi sulkeutui. Se oli ääni, joka tuli elämän sulkeutumisesta.
En ottanut asiakkaita enää siinä vuorossa. Ajelin päämäärättömästi ajatuksissani. Koko päivänä tuskin pystyin puhumaan. Mitä jos nainen olisi saanut vihaisen taksikuskin, tai jonkun jolla olisi ollut kiire lopettaa vuoro? Mitä jos olisin päättänyt lähteä tai töötännyt vain kerran ja sitten ajanut pois?
En usko, että olen tehnyt mitään tärkeämpää elämässäni.
Olemme tottuneet ajattelemaan, että elämämme pyörii isojen hetkien ympärillä.
Mutta usein suuret hetket saapuvat tietämättämme – kauniissa paketissa, joka saattaa muiden silmiin näyttää pieneltä.
Hyvää viikonvaihdetta kaikille!
-
Kiitos, kaima! Joskus saa taksisuharikin tehdä enkelin hommia.
-
Kiitos tästä koskettavasta tarinasta. Sniif :022: Siitä saisi elokuvan. Kulki kuvina päässä, ja mitä tarinoita kuvien takaa löytyisikään!
-
Kiitos Mörtille liikuttavasta kertomuksesta.
Itse olin kerran viemässä isääni kotimökiltä vanhainkodille äitini kuoleman jälkeen.
Isä ei selviytynyt enää yksin, heilutti hyvästiksi autossa kotimökille kun se häipyi näköpiiristä,
tajusin sen hetken suuruuden hänelle vasta jälkeenpäin.
Elämä on loppuvuosina luopumista, hiljaista riisumista, yksin jäämistä.
Loppuvuotemme ei ole tiedossamme, eletään täysillä kiitollisina tätä päivää.
-
Sniif. Kiitos.
Kiitos myös vn:n kertomuksesta kotimökille heiluttavasta isästä. :022:
-
Minä koin jotakin samankaltaista tänään kauppareissulla.
Kassalta tultuani oli läheisen kassan ulkopuolella tuttu mies jota olin muutama aika sitten kuunnellut samassa kaupassa pitkään. Hän halusi kertoa
kahdesta pojastaan jotka tunsin kun he olivat alle kouluikäisiä, ja myöhemminkin heitä näin tämän isän kanssa.
Veljekset asuivat yhdessä. Nuorempi sairastui akillisesti johonkin vakavaan juttuun, leikattiin, siirrettiin sairaalasta toiseen ja sitten lähes heitettiin jälkimäisestä ulos. Siinä tilanteessa tarvittiin sosiaalihoitajaa. Mutta tämä ammattilainen osoitti hyvin epäammattimaisia otteita.
Pojan olisi muka kuulunut hommata turvakaiteita veljeksien asuntoon ja myös hissittömän talon portaikkoon pyörätuoliluiskat jo ennen sairastumistaan (!!!) . Hän on nyt lähes liikuntakyvytön. Hän oli veljensä avun varassa.
Nyt kun kysäisin isältä mitä pojalle kuuluu hän sanoi että kaikki on mennyt nurinpäin. Se terve veli on kuollut lääkärin vastaanotolla vakavaan
sydänjuttuun. Hänet haudataan huomena. Sairas veli on tuotu vanhempiensa hoitoon. Isä on eläkkeellä, vaimonsa käy vielä kai töissä.
Siinä voin vain pidellä itkevää isää kädestä ja toivottaa Taivaan Isältä apua.
-
Lähden unta odottelemaan kirja kädessä. Aloitin Antti Tuurin sukutarinan kirjoista keskeltä. Wallenberg on jatkoa Pohjanmaan kansanhesätysten
sarjaan. Nyt on luvun alla sen ensimmäiset yltiöpietistit, Eerikinpojat, sitten seuraa Ullan tarina.
Wallenberg oli niin kiinnostava kuvaus kai aika tuntemattomasta vasulaisuudesta. Olen tutkinut siitä paljon linkkejä googlesta. Toinen kirjakin pitäisi samasta lasimestarista löytyä.
Liikutaan niissä samoissa maisemissa joissa herännäisyys sai sijansa ja elää yhä.
Se käärmeenpäänpolkemisvirsi olisi mukava tietää. Siitähän se pahennus syntyi. Ei se Kauhavalla ollut mitään rietastelua, vaan Jakob Böhmen oppien todeksielämistä uskon junnulle pääsemisineen ja taivaallisine morsiamineen.
Mystinen juttu.
-
Omar Nasiri - Jihadin sydämessä. Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana. :109: :003:
-
Omar Nasiri - Jihadin sydämessä. Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana. :109: :003:
La hawla wa-la-kuata il abi-allah (s.178).
-
kulttuuri ja lääketiede-kirja menossa,
sairaudet/sairastaminenkaan ei ole ihan yksinkertaista
eikä itsestään selvää,
jospa tämäkin nuhatautini johtuu siitä, että joku on
katsonut minua pahalla silmällä :icon_eek:
-
Tutustuin taannoin samaan aiheeseen.
Jokaisella on aina flunssaviruksia elimistössään. Kun nenän lämpötila laskee alle +33 asteen puhkeaa nuhakuume. Näin kävi minulla kun seisoskelin pakkasessa pihatöissä. Lisäksi olin hionnut paitani märäksi takin alla. Sillä varmistin että lentsu iski. Se on normaalia että sen saa 1-5 kertaa vuodessa. Minulla se kesti kolme viikkoa.
Noidista ei tietikirjani puhunut.
-
Antti Tuurin Jaakko (Jakob 1756–1798) Wallenberg oli miälenkiintoonen kirja, kun tapahtumapaikat on mun kotoseutua ja suvun kirkonkiriat sanoo, että Sanna Kaisa Tamppari s.1861 meni naimsihin v. 1892 Juho Wallenbergin kanssa. Isän ja äitin pualen suvut on molemmat lähtöösin Kuortaneen länsirannalta Vasunmäentiän suunnalta.
Jakob Wallenbergin perustama herätysliike Vasulaisuus oli siihen aikahan varsinaanen uskonnollinen hippiliike :003: . Kirkonmiähet tuamitti hippi Jakobin toiminnastaan kualemahan :-\.
http://historiatieto.wordpress.com/vasulaisuus/
Olen jäänyt ihan koukkuun näihin Antti Tuurin suvun tarinoihin. Menossa on Eerikinpojat. En pääse montaa sivua eteenpäin kun jo täytyy hypätä tietokoneelle tarkastamaan milloin mitäkin paikkakuntaa. Herrnhut oli aivan Tsekkoslovakian rajalla ja Altona 1700-luvun Tanskassa aivan Saksan rajalla.
Pietismin eri suunnista Olavi Peltola kertoo tarpeeksi laajalti minulle. Ihan alan varmistua että olen osa-herrnhutilainen. Sen lempeintä laitaa kai.
-
Juha Seppälä: Mr. Smith
-
Omar Nasiri - Jihadin sydämessä. Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana. :109: :003:
..."Perjantai oli al-jum'a, kokoontumisen päivä. Sen sijaan, että olisimme suorittaneet keskipäivän salatin (rukoushetki , myyrän huomautus), kokoonnuimme moskeijaan kuuntelemaan saarnaa. Toisinaan joku opettajistamme oli khatib, puhuja, Abu Suhail ja Abu Hamam olivat usein äänessä...
...Perjantai-iltaisin Abu Suhail piti luentoja egyptiläisen teologin Sayyid Qutbin teologiasta ja ideologiasta. Osallistuin niille aina. Abu Suhail luki meille Qutbin teoksista, erityisesti kirjoista Fi zilal al Qur'an (Koraanin varjossa) ja Ma'alim fi-l-Tariq (Tienviittoja); ne olivat hänen tärkeimmät kirjansa...
...Qutb uskoi vallankumoukseen..."
(s. 218-220)
-
Omar Nasiri - Jihadin sydämessä. Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana. :109: :003:
Olen päässyt kirjan loppusivuille enkä muista pitkään aikaan lukeneeni kirjaa, joka on samalla näin viihdyttävä ja ajatuksia herättävä. Katsoin, mitä netissä kirjasta sanotaan ja kiinnostavin oli musliminaisen blogi. Hyvin paljon olen itsekin noin ajatellut kuin hän.
http://uusmusulmaani.blogspot.fi/2008/04/jihadin-sydmess.html
-
Olen kiinnostuksesta etsinyt taustatietoja Antti Tuurin kirjaan Eerikinpojat. Tässä eräs hyvä linkki:
http://www.vanhakalvia.fi/erikssonin_veljekset.htm
Muutakin löytyy Pohjanmaan separatisteistä, yltiöpietisteistä tms.
Ovatkohan nämä kuolleet liikkeet suotuisaa kasvupohjaa seuranneelle herännäisyydelle ?
-
Olen kiinnostuksesta etsinyt taustatietoja Antti Tuurin kirjaan Eerikinpojat. Tässä eräs hyvä linkki:
http://www.vanhakalvia.fi/erikssonin_veljekset.htm
Muutakin löytyy Pohjanmaan separatisteistä, yltiöpietisteistä tms.
Ovatkohan nämä kuolleet liikkeet suotuisaa kasvupohjaa seuranneelle herännäisyydelle ?
Luonnollista ainakin, ja Paavohan niitä sitten aikanaan ohjaili säällisiin uomiin.
-
Kansallisarkiston sivuilta löytyviä sotapäiväkirjoja.
-
Kansallisarkiston sivuilta löytyviä sotapäiväkirjoja.
Luin kerran saman arkiston lakonmurtajien luetteloa. Sieltä tuli vastaan yksi mies lisäyksellä körtti. Siis vain yhdellä oli tämä arvonimi ja hän oli Vihtori Pekkarinen Nilsiästä.Sikäli mielenkiintoinen tapaus, että oli tavannut hänet useamman kerran, kun hän oli Nilsiän kellokas ennen nykyistä Toivo Tolppasta. Hänen kyytimiehenään oli aina PekkaV.n setä, joka oli kuulu siitä, että ajoi Fiat 600:sta "rukkaset kädessä"
-
Luin kerran saman arkiston lakonmurtajien luetteloa. Sieltä tuli vastaan yksi mies lisäyksellä körtti. Siis vain yhdellä oli tämä arvonimi ja hän oli Vihtori Pekkarinen Nilsiästä.
Olen nähnyt tuon luettelon vähän toisaalla ja lukenut sitä eri tarkoituksessa kuin SeppoS. Valitettava tapaus.
-
Olen nähnyt tuon luettelon vähän toisaalla ja lukenut sitä eri tarkoituksessa kuin SeppoS. Valitettava tapaus.
Ei minulla mitään tarkoitusta ollut kun sitä luin. Pisti vain silmään tuo yksinäinen merkintä.
-
Olen kiinnostuksesta etsinyt taustatietoja Antti Tuurin kirjaan Eerikinpojat. Tässä eräs hyvä linkki:
http://www.vanhakalvia.fi/erikssonin_veljekset.htm
Muutakin löytyy Pohjanmaan separatisteistä, yltiöpietisteistä tms.
Ovatkohan nämä kuolleet liikkeet suotuisaa kasvupohjaa seuranneelle herännäisyydelle ?
Osa oli osa ei. Yhteen aikaan Kälviä oli Suomen helluntailaisin paikkakunta. Osa vanhoista herätyksistä liittyi herännäisyyteen osa lestadiolaisuuteen.
-
Ei minulla mitään tarkoitusta ollut kun sitä luin. Pisti vain silmään tuo yksinäinen merkintä.
ok
-
Olen kohta saanut loppuun kirjan nimeltä Ruotsin mafia. Se käsittelee ruotsalaisia rikollisryhmiä 1970-luvun lopulta vuosiin 2006-2007 - moottoripyörä-, vankila-, katujengejä ym. Kirjan kirjoittajina on kaksi tutkivaa journalistia. Ryhmien vaikutusalue käsittää osittain myös muut Pohjoismaat ja koko Euroopan, erityisesti entisen Jugoslavian. Hurjaa luettavaa kuvineen ja totta.
Seuraavaksi aion tutkia maailmanlaajuista seksibisnestä ja lukea kirjan nimeltä Natashat. Olen viihtynyt viime talvesta alkaen niin hyvin kirjaston kriminologian/kriminaalisosiologian hyllyn ääressä, että varmaan kirjastovirkailijat alkaa kohta epäilemään jotakin. :icon_cool:
-
Olen kohta saanut loppuun kirjan nimeltä Ruotsin mafia. Se käsittelee ruotsalaisia rikollisryhmiä 1970-luvun lopulta vuosiin 2006-2007 - moottoripyörä-, vankila-, katujengejä ym. Kirjan kirjoittajina on kaksi tutkivaa journalistia. Ryhmien vaikutusalue käsittää osittain myös muut Pohjoismaat ja koko Euroopan, erityisesti entisen Jugoslavian. Hurjaa luettavaa kuvineen ja totta.
Seuraavaksi aion tutkia maailmanlaajuista seksibisnestä ja lukea kirjan nimeltä Natashat. Olen viihtynyt viime talvesta alkaen niin hyvin kirjaston kriminologian/kriminaalisosiologian hyllyn ääressä, että varmaan kirjastovirkailijat alkaa kohta epäilemään jotakin. :icon_cool:
Joko on aihetta epäillä???
-
Joko on aihetta epäillä???
Ei ole. :003:
-
Olen viihtynyt viime talvesta alkaen niin hyvin kirjaston kriminologian/kriminaalisosiologian hyllyn ääressä, että varmaan kirjastovirkailijat alkaa kohta epäilemään jotakin. :icon_cool:
Janne Kivivuoren Rikollisuuden syyt on varmaan jo luettu, vai miten on? Jykevää kriminologiaa.
Mt
-
Janne Kivivuoren Rikollisuuden syyt on varmaan jo luettu, vai miten on? Jykevää kriminologiaa.
Mt
Panin sen merkille tänään ja varmaan kohta luenkin. Heikki Ylikangasta löytyy myös ja muita kotimaisia.
-
Nyt alkaa kohta Victor Malarek: Natashat - seksibisneksen uhrit. VM on kanadalainen palkittu journalisti. Hän on kirjoittanut suomenkieliseen laitokseen maamme tilannetta käsittelevät jälkisanat.
-
Kriminologian ammattilehden jututkin ovat verkossa:
http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Juttuarkistoaiheittain
Mt
-
Janne Kivivuoren Rikollisuuden syyt on varmaan jo luettu, vai miten on? Jykevää kriminologiaa.
Mt
Kirjat, joita olen tältä alalta lukenut, pohjautuvat monen vuoden työhön monenlaisine selvityksineen; eri viranomaisten haastatteluineen ja joissakin teoksissa myös monen rikollisen haastatteluihin. Niitä ei siis ole pelkästään, eikä oikeastaan ollenkaan, tehty kirjoituspöydän ääressä vaan kentällä. Näinpä minulle onkin muodostunut aika hyvä kuva rikollisuuden syistä, joita on totisesti monia.
Kyllä täytyy tutustua tuohon Kivivuoren kirjaankin. Kirjastossa on myös kiinnostavalta vaikuttava teos; muistaakseni nimeltään jokin "Rikos Suomessa 1500-luvulta alkaen" tai vastaava. Olen sitä selaillut ja siinä kerrotaan hyvin vanhoja tapauksia taustoineen. En muista enää kirjoittajaa/kirjoittajia.
Italian mafiasta, tarkemmin Sisilian Cosa Nostrasta, kiinnostus sai alkunsa. Siihen piti lukea vanhaa Etelä-Euroopan historiaakin, jotta syitä ja seurauksia pystyi ymmärtämään. Halusin myös tietää katsomieni elokuvien taustoja, näissä filmeissä kun on monesti jotain todellisuuspohjaista. Voi olla jonkun mielestä outo kiinnostuksen kohde mutta minkäs teet.
-
Lukaisin tässä yhtenä päivänä "Itä-Karjalan valtauksen 1941" melkein kokonaan kirjastossa seisten. Paljon harvinaisia kuvia ja Jukka Malmivaarakin mainittiin kerran. Kirjan tekijä on joku R:llä alkava eversti.
-
Alan kohta lukemaan Minna Kettusen ukistaan Aku Rädystä kirjoittamaa "Maan ja taivaan matkamiestä", mutta kirjastossa selailin Petri Järveläisen "Yhtä enkeliä, yhtä perkelettä", joka siis tunnetusti kertoo yhestä nilsiäläisestä ukosta. Järveläinen esittää, että suomalaisen miehen nk. jätkämentaliteetti esiintyi myös ja jo, ja hyvin kirkkaasti Paavo Ruotsalaisella. Kirjoittaja vetää myös yhtäläisyydet Ruotsalaisen, Linkolan, Juicen ja Pentti Saarikosken välille. Hämmästyin, koska olen joskus aivojeni harmaissa sopukoissa ja komeroissa aatellut samansuuntaista Ukko-Paavosta ja Linkolasta.
Lukekaa ite se kirja jos kiinnostaa! :003:
-
Luin sen kirjan hiljakkoin. Minna Kettunen on itsekin melkoinen persoonallisuus.
Petri Järveläisen muistelen tavanneeni kun oltiin Tuupovaaran Hoilolassa Korpiselkähotellissa lomilla. Hoilolassa oli piispantarkastus ja Järveläinen oli asessorina Matti-piispan mukana. Hän oli leppoisa ihminen.
Minä luen neljättä osaa Antti Tuurin Äitini suku sarjasta. Mielenkiintoni on melkoinen näitä vanhoja herätyksiä kohtaan. Nämä eriksonilaiset olivat sitäkin mieltä että Jeesuksia oli kaksi. Toinen syntyi Jouluna, toinen Loppiaisena. Olivat eri sukuhaarojenvesoja.
-
Juhani Aho:Yksin.
-
Onko kyseessä se rakkaudenvuodatus Aino Järnefeltille ?
Järnefelteillä oli huvila Vääksyssä jossa myös Juhani Aho vieraili.
-
Juu, kovasti nuoren miehen sydän palaa :icon_eek:
-
Juu, kovasti nuoren miehen sydän palaa :icon_eek:
Juhani Aholla oli avara sydän. Hänellä oli lapsia vaimon ja vaimon siskon kanssa, jotka asuivat hänen tykönään, tosin eivät aivan riidatta. Järnefelt oli naapureita Tuusulasta. Sibeliuksen vaimo oli Järnefelt. Ainolan ja Aholan väliä ei ole puolta kilometriä.
-
Olen kohta saanut loppuun kirjan nimeltä Ruotsin mafia. Se käsittelee ruotsalaisia rikollisryhmiä 1970-luvun lopulta vuosiin 2006-2007 - moottoripyörä-, vankila-, katujengejä ym. Kirjan kirjoittajina on kaksi tutkivaa journalistia. Ryhmien vaikutusalue käsittää osittain myös muut Pohjoismaat ja koko Euroopan, erityisesti entisen Jugoslavian. Hurjaa luettavaa kuvineen ja totta.
Seuraavaksi aion tutkia maailmanlaajuista seksibisnestä ja lukea kirjan nimeltä Natashat. Olen viihtynyt viime talvesta alkaen niin hyvin kirjaston kriminologian/kriminaalisosiologian hyllyn ääressä, että varmaan kirjastovirkailijat alkaa kohta epäilemään jotakin. :icon_cool:
Sinulle, Myyrä, taitaa siis sopia: www.murha.info Älä kumminkaan ryhdy tekemään myyräntyötä. :003:
-
Nyt luen Veikko Huovisen novelleja suomalaisista naisista. "Naiset on kultia", WSOY 1996.
:D
-
En kerro :003:
-
Silakkalaatikkoa Jeesukselle, kirjoittanut Veikko Huovinen.
...Kerran iltapäivällä Kylli istui rantakivellä ja huuhtoi spitaalisia jalkojaan vedessä. Silloin hän kuuli outoa läpsettä Genesaretin järveltä. Hän tähyili tihruisilla silmillään ja varjosti kädellä katsettaan. Hän hätkähti rajusti, sillä hänestä näytti siltä kuin joku mies olisi kävellyt vedenpinnalla, niin että läiske kävi ja vesi pärskähteli. Tuntematon kulkija oikoi järven lahden yli kohti Kyllin asumaniemeä. Sikäli kuin Kylli tiesi, oli sillä kohtaa melkoisen syvää.
Kulkija tulla lätisteli kohti Kyllin kotikenttää, ja kevyesti tulikin. Käveli kuin kovapohjaista tietä ainakin! Kylli pelästyi ja piti tuollaista noituutena. Oliko tauti syönyt jo hänen silmänsäkin.
-Älä peljästy vaimo, sillä totisesti sinä näet oikein eikä silmissäsi ole vikaa.
-Kuka työ ootta, kysyi Kylli latinaksi.
-Jeesushan se tässä vain.
-Kennenkä poika, uteli Kylli.
-Ka, no Jumalan poikia ollaan, sanoi tuntematon kansanomaisesti...
... -Saatanhan minä teille jotain laittaa, jos ette ole isoruokainen. Vaan jospa te satte pitaalin minusta.
-Ei se minuun tartu, sanoi Jeesus hymyillen.
-Ootko varma, epäili Kylli.
-No ihan varma, sanoi Jeesus.
-Luja on usko, sanoi Kylli.
-Luja sen pitääkin olla, sanoi Jeesus. -Pistähän muori ruoka tulelle, minä käyn sillä aikaa vilkaisemassa opetuslapsia tuolla kylässä. -Hei!
-Heipä hei! sanoi Kylli...
...Vuoka kihisi ja kiehui uunissa puolitoista tuntia. Siihenpä parahiksi Jeesus tulikin ja nuuski kiinnostuneena hyviä tuoksuja.
Kylli kattoi pihakivelle savivadin, puulusikan, tuopin ja kannullisen hetevettä.
-Olokeepa hyvä, sanoi hän latinaksi ja vetäytyi syrjemmälle antaakseen vieraalle ruokarauhan.
Jeesus mursi leivän ja lusikoi halukkaasti vuokaruokaa. Hänellä oli kova nälkä. Hän söi runsaasti ja piti tavattomasti ruoan mausta.
-Kyllä osaa olla maukasta, sanoi hän Kyllille.
-Ei Kapernaumissakaan saa tällaista. Mahottoman hyvää. Mikä ruokalaji tämä on?
-Silakkalaatikkoa, sanoi Kylli.
-Silakkalaatikkoa, tapaili Jeesus ruoan nimeä...
:)
-
En kerro :003:
Älä pihtaa
-
Kudonta-aiheisia kirjoja olen katsellut. Olohuoneen villamatto odottaa tuossa viimeistelyä, seuraavat matot kudon puuvillasta ja kapeampia. En niitä kerrostalossa ala paukuttaa, menen kudonta-asemalle. Kotona kudon jotain kevyempää. Mutta mahdollisia sidoksia mattoon mietin.
-
Kalle Päätalon Iijoki-sarjan 23. osa Iijoelta etelään. Kalle hyvästelee "tekoseutunsa", päätettyään vuoden pestin kunnan rakennusmestarina.
Sarjan loppuosat: 24 Pato murtuu (1994), 25 Hyvästi, Iijoki (1995) ja 26 Pölhökanto Iijoen törmässä (1998) sulkevat sarjan.
"Pato murtuu" -osassa Kallen kymmenen vuotta kestänyt kirjallisten harrastusten kaipuu pääsee realisoitumaan. Kuohuissa menee lapsi pesuveden mukana: tulee avioero. Sen verran tiedän kirjan takakansitekstin perusteella.
Edellisestä osasta on vielä sata sivua jäljellä.
-
Joten Pohjanmaa tulee aina vain tutummaksi.
IHANAA! :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :icon_biggrin:
-
Antti Tuurin Jaakko (Jakob 1756–1798) Wallenberg oli miälenkiintoonen kirja, kun tapahtumapaikat on mun kotoseutua ja suvun kirkonkiriat sanoo, että Sanna Kaisa Tamppari s.1861 meni naimsihin v. 1892 Juho Wallenbergin kanssa. Isän ja äitin pualen suvut on molemmat lähtöösin Kuortaneen länsirannalta Vasunmäentiän suunnalta.
Jakob Wallenbergin perustama herätysliike Vasulaisuus oli siihen aikahan varsinaanen uskonnollinen hippiliike :003: . Kirkonmiähet tuamitti hippi Jakobin toiminnastaan kualemahan :-\.
http://historiatieto.wordpress.com/vasulaisuus/
Religious Rituals and Social Norms in the Making of Adaptive Systems : Empirical and Theoretical Synthesis on Revivals in 19th Century Finland
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/34624
=> pdf
Mörtti, mulla äidinpuolen suku on Mäyryn suunnalta.
-
Kiitän ensin sinua tosikkoko linkistä, sillä tämä on kiinnostavaa luettavaa.
Kysyn seuraavaksi, onko Heiniaho nimi tuttu Mäyryn kylältä. Maankuulu Soile Yli-Mäyry asuu Orimattilassa mahtavassa tiililinnassa.
-
Isopappa on pitänyt informatiivistä päiväkirjaa jo nuoresta pojasta lähtien, suuri osa kirjoituksista on aivan 1900-luvun alusta. Kiehtovaa, huolellista ja kaunista tekstiä hieman tiedottavasta tyylistä huolimatta.
-
Luen vieläkin Veikko Huovista (ja hykertelen naurusta) minkä telkkarilta, syömiseltä, ulkoilulta, puhelimessa höpöttämiseltä ja muulta ennätän ja sitten luen kolmannen kerran Tuomas Kortelaisen Ukko-Paavon jäljillä Pielisen Karjalassa, mutta sen jälkeen siirryn joululahjakirjaan:
Bertil Nelsson: Suomen sodan sankari - Duncker ja Savon Prikaati (Ajatus kirjat 2008)
"Savon Prikaati, joukossaan ristiinalainen kapteeni Joachim Zachris Duncker, taisteli Suomen sodassa (1808-1809) urhoollisesti ylivoimaa vastaan. Koljonvirran taistelussa prikaati oli komentajansa J.A.Sandelsin alaisuudessa torjumassa lukumäärältään ylivoimaisia venäläisjoukkoja."
-
Jaakko Syrjä: Muistissa Väinö Linna 1
-
Joululahjaksi sain kaksi kirjaa. Anna Kortelaisen Ei kenenkään maalla ja Katariina Eskolan Tyttö pitkänsillan molemmin puolin.
Kortelaisen kirja on fiktiivinen elämänkerta isoisästään ja Eskola puolestaan on koonnut teoksen isoäitinsä Elsa Enäjärvi-Haavion nuoruuden päiväkirkoista.
En ole vielä aloittanut varsinaista lukemista. Takakannet ja netti on tutkittu.
Matti sai sopivasti toisena lahjakirjanaan Antti Tuurin 6. osan Äitini suku sarjaan. Se sopii minunkin käteeni. Toinen on tiiliskivi Heikki Turuselta.
Turusta en ole lukenut, vain Simpauttaja on tuttu tv-elokuvana.
-
Luin taas pätkän Ciceroa. Yksi runositaatti osui lähelle:
Törkyisessä naamassani ruokkoamaton partani
varjostaa siivotonta rintaani.
-
Luin taas pätkän Ciceroa. Yksi runositaatti osui lähelle:
Törkyisessä naamassani ruokkoamaton partani
varjostaa siivotonta rintaani.
:icon_lol:
-
Kouluajan muisto Cicerosta.
Ope: " On kaksi vaihtoehtoa: Sisero soitteli selloa tai Kikero koitteli kelloa ".
Kumpi on oikea ääntämistapa.
-
Kouluajan muisto Cicerosta.
Ope: " On kaksi vaihtoehtoa: Sisero soitteli selloa tai Kikero koitteli kelloa ".
Kumpi on oikea ääntämistapa.
Italiassa Tsitsero tsoittelee tselloa ja Espanjassa Thithero thoittelee thelloa.
-
Luen Jaakko Tapanisen *Lähikuvassa Eero Huovinen*
(http://www.millan.net/minimations/smileys/bokmal.gif) (http://www.millan.net)
Luin Jaakko Heinimäen * Ohikiitävää Juha Tapion tie*
-
Hengellinen Kuukauslehti tuli. Selasin sen nopeasti, luin juhanin valitsemat ajatukset jotka olivat nappiin osuvia. Luin Jaakko Löytyn kolumnin, Korpit ja Penan kirja-arvostelun. On kiva kun siellä tutut puhuvat.
Olinko oikeassa kun olin tunnistavinani mt: vanhasta valokuvasta sivulla 13.
-
Korppien melankolinasta tuli mieleen muistaakseni Apajalahden aforismi: "Jos olet masentunut, älä katso peiliin. Menee hyvä tuska hukkaan."
-
Olinko oikeassa kun olin tunnistavinani mt: vanhasta valokuvasta sivulla 13.
Ei osunut oikeaan, mutta en ihmettele erehdystäsi, on siinä sen verran samaa näköä tuon aikakauden omaankin habitukseeni, rillien malli ja ylipitkä tukka pulisonginalkuineen...
Mt
-
Joululomalla olen tutustunut itselleni uuteen kirjailijaan
nimeltä Joyce Carol Oates.
Miten tämmönen on jäänytkin väliin :017:
mm.
http://www.otava.fi/kirjat/suomennettu/2012/fi_FI/sisareni_rakkaani/
-
Eilen seuroissa mainittiin tammikuun Herättäjän kirkkopyhästä Launeen kirkossa. Esitelmä koskee mystiikkaa virsirunoudessa. Se kolahti pöytäkumppaniin ja minuun. Molemmat olimme lukeneet Antti Tuurin Eeriksonin veljekset sarjan. Vaihdoimme muutaman sanan aiheesta.
Äsken taas "kuuklailin"! aihetta ja löysin mielenkiintoisen tutkimuksen jonka lukemisen aloitin.
Linkitän sen tähän. Lukemassani tekstissä on muutamissa kohdin allekirjoittamiani totuuksia. Ainakin tämä on mielenkiintoista:
http://rukousveljesto.net/Colliniaanen_mystiikka.pdf
-
Onkohan tuossa mainitulla ja minun tuntemallani Anders Collinilla mitään sukulaisuutta keskenään. Latinanopettajani laatimat Ruotsinkielen käännöstehtävät taitavat kummitella monen ikäiseni painajaisissa vieläkin. Itse Anders oli viehättävä humanisti.
http://www.norssit.fi/sivut/5_43_perinteisiin_takertuvat.php
http://www.norssit.fi/sivut/5_10_luokanvalvojan_tyosta.php
Kun tulin löytäneeksi Norssin historian sivuille, löysin luokkakuvanikin. Olen seisomassa neljäs vasemmalta. Huomatkaa tuuhea piitlestukka!
-
Suositteleeko kukaan Tuomas Kempiläisen teoksia ?
-
Suositteleeko kukaan Tuomas Kempiläisen teoksia ?
Jo vain. Kristuksen seuraamisesta on hyvä hartauskirja.
-
Kiitos, sitä meinasinkin ja sitä Ruusutarhaa.Koetin jo netin kautta tilata, mutta eipä onnistunut. Tilaan ne palvelutiskiltä kun palautan Tuomas Kortelaisen Ukko-Paavon jäljillä Pielisen Karjalassa.
Tuomas ja Tuomas, kuten isänisänikin. Ja minä olen jotenkin kotonani hollantilaisuudessa, kuten juhani tietää jalkapallossa. Samaten kun katson
hollantilaisia interiöörejä vanhoissa maalauksissa, aiva kuin olisin ollut siellä.
Tässä on jotakin mystistä. Olenkohan hiukan mystikko. ? Mitä juhani sanoo: herännäis-hernnhutilais-ortodoksis-mystikko? Tunnetko vielä siskosi ?
-
Jörn Donnerin elämäkerta Elmer Diktoniuksesta.
"Det var en gång en mycket fattig familj, som beståd av man, hustru och ett minderårigt barn... "
Jotenkin näin alkoi Penan mainitseman Collinin ensimmäinen kappale, ulkomuistista liki 40 vuoden takaa kaivettuna... :017:
-
Onkohan tuossa mainitulla ja minun tuntemallani Anders Collinilla mitään sukulaisuutta keskenään. Latinanopettajani laatimat Ruotsinkielen käännöstehtävät taitavat kummitella monen ikäiseni painajaisissa vieläkin. Itse Anders oli viehättävä humanisti.
http://www.norssit.fi/sivut/5_43_perinteisiin_takertuvat.php
http://www.norssit.fi/sivut/5_10_luokanvalvojan_tyosta.php
Kun tulin löytäneeksi Norssin historian sivuille, löysin luokkakuvanikin. Olen seisomassa neljäs vasemmalta. Huomatkaa tuuhea piitlestukka!
Anders Collin on kotoisin Hyrylän keskustasta IT.museon vastapäisestä Collinien talosta. Siis jos ajat Hyrylän läpi pohjois etelä suunnassa niin talo ja Lehtiyhtymän taakse. Talo sijaitsee itään johtavan tien eteläpuolella. Hyrylä (Skavaböle) on ollut kaksikielinen kylä.
-
Pitäisi käydä kirjastossa.
Tällä hetkellä en lue mitään kirjaa.
-
Anders Collin on kotoisin Hyrylän keskustasta IT.museon vastapäisestä Collinien talosta. Siis jos ajat Hyrylän läpi pohjois etelä suunnassa niin talo ja Lehtiyhtymän taakse. Talo sijaitsee itään johtavan tien eteläpuolella. Hyrylä (Skavaböle) on ollut kaksikielinen kylä.
Seppo, kenen sukulainen ja missä asui taidemaalari Marcus Collin ?
Monet taiteilijat ja humanistit ovat asuneet todella Tuusulassa. Nyt Seppo tasaa tilannetta insinöriydellään.(ystävällismielisesti :eusa_clap: :icon_biggrin: :039:)
-
Anders Collin on kotoisin Hyrylän keskustasta IT.museon vastapäisestä Collinien talosta. Siis jos ajat Hyrylän läpi pohjois etelä suunnassa niin talo ja Lehtiyhtymän taakse. Talo sijaitsee itään johtavan tien eteläpuolella. Hyrylä (Skavaböle) on ollut kaksikielinen kylä.
Oliko toinen kielistä latina?
-
Oliko toinen kielistä latina?
Latinaa oli vain apteekissa ja resepteissä. Siihen aikaan kun tänne muutin eli 1969 Tuusulassa asui 1500 ruotsikielistä ja kaikki täällä eteläpäässä. Eräänkin talon nimi oli Peltola, mutta asukkaat täysin ruotsnikielisä samoin oli Kauran talossa. Jeppaksessa taas asuu suomenkielisiä.
-
Nyt löysin (vahingossa) oikein aarreaitan meille Suomen historiasta kiinnostuneille.
http://www.histdoc.net/historia/historia.html
-
Nyt löysin (vahingossa) oikein aarreaitan meille Suomen historiasta kiinnostuneille.
http://www.histdoc.net/historia/historia.html
"Se Wsi Testamenti" :palvonta: Kiitti.
Doriasta taitaa löytyä vaikka mitä jos tietää mitä etsii.
Ihan kiva jos olisivat vielä kääntäneet suomeksi tuon ikivanhalla englanninkielellä kirjoitetun kuvauksen Suomesta. Vaikka kyllä siitä jotain irtoaa.
Isä Meidän vanhalla ruotsilla:
(The Lordes prayer in the
Swecian Language.)
"Fader vuar som er i himulum,
heiligat vuarde dit namen,
tilkomen tit rike,
sckeddin vuillige som i himulum so opo iordene,
vuar taglig brodh gif os itag
verlath os vuaren schuld so vni verlatten vuare sckuldiger,
och inledhos icke i frestilse,
vt an lo'ss i froonda. Amen."
-
Kartat !
Löysin nyt kartan Uudenkaupungin rauhan rajasta. Olen lapsena seisonut suuren kirven juurella. Siitä se raja meni. Virolahti, Tiilikkala.
-
Ihan kiva jos olisivat vielä kääntäneet suomeksi tuon ikivanhalla englanninkielellä kirjoitetun kuvauksen Suomesta.
Sieltä sivun lopustahan se sama teksti löytyi modernisoidulla englannilla. :)
-
Lisää historiaa:
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/index.htm
Sisältää mm. "ohranan" kätyreiden raportteja.
Mt
-
Kiitän mt ! Nyt ei luettava lopu.
Näiltäköhän sivuilta kirjailijatkin poimivat faktaa fiktioihinsa?
Siinä minun linkissäni olisi mt:n kielitaidolle töitä kun suomennoksia puuttuu. :eusa_clap:
-
Voi yhren kerran kuinka miälenkiintosia juttuja mt:n ansiosta saa lukea.
Tyttönen tapani Mannerheimin
Juoppopidätyksiä Kallion kaupunginosassa
Sakilaisen laulu stadin slangilla. Siinä hoito ei meinaakaan sitä mitä sillä nykyään ymmärretään, vaan se on Sörkän apaasin puukko."Hoito suussa jorattiin !"
Myös sotamuistoja ja valokuvia.
Voi yhren kerran !
-
Lisää historiaa
www.youtube.com/watch?v=eshisjMkf3Q :022:
t.punikki
-
http://www.youtube.com/watch?v=jHN-ccPGC5M
Stadin kundi
-
Vieläkään en ole kirjastoon "muka" päässyt.
Joten ei ole kirjaa jota lukisin nyt. :eusa_angel:
-
Vieläkään en ole kirjastoon "muka" päässyt.
Joten ei ole kirjaa jota lukisin nyt. :eusa_angel:
Runopalstakin löytyy :023:
-
Olipa hieno lukukokemus tämä
Oatesin Haudankaivajan tytär :023:
- sängyn vieressä odottaa toinen tiiliskivi
-
Kierrätysintoni yltää myös lukukertoihin, jos on tarpeeksi hyvä opus. Yleensä ne monen lukukerran kirjat ei ole romaaneja. Yöpöydälleni pinotut kirjat ovat kaikki sellaisia kierrätyskirjoja, joihin silloin tällöin tartun. Sitten on auton manuaali; en ole vielä opetellut miten kelloon saa säädettyä oikean ajan, siitä moinen iltalukeminen. :icon_lol:
-
Luin aamun Hesarista Mikael Jungnerin haastattelua. Hän kertoi keskustelleensa papin kanssa asioista sairastettuaan ensin levinneen eturauhassyövän ja sittemmin sydänkohtauksen. Hän sanoi, ettei ole tullut uskovaiseksi, koska ei ole tullut mitään tunnekokemusta aiheesta. Hän kutsui itseään toivovaiseksi. (Yllättyy iloisesti, jos kuoleman jälkeen huomaa olevansa paratiisissa.) Hyvä termi!
Jungner kertoi myöskin saaneensa lapsena äärimmäisen vapaan summerhill-tyyppisen kasvatuksen. Se jotenkin on helppo uskoa!
-
Historiasta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista Hämeenlinnan kaupunginkirjaston legendaarista Makupalat-hakemistoa, joka näkyy vastikään uudistuneen.
www.makupalat.fi
Linkit on luokiteltu libristin ammattitaidolla. Esim. Suomen historian linkit löytyvät mm. luokasta 92 (http://www.makupalat.fi/k/83%2B392/hae?kissa=114095).
Henkilöitä Helsingin historiasta
http://www.makupalat.fi/linkki/henkilöitä-helsingin-historiasta
Sivustoa selatessani löysin esim. nämä itselleni uudet historiallisten karttojen kokoelmat:
http://www.makupalat.fi/linkki/suomen-karttoja-ja-kartastoja
Heikki Rantatupa -karttakokoelma (Jyväskylän yliopisto)
http://www.vanhakartta.fi/
1600-luvun maakirjakarttoja:
http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat/
Varoitus: Makupalat-hakemisto aiheuttaa tavanomaista suurempaa ajankulua ja saattaa olla voimakkaasti addiktiivinen.
Mt
-
Kiitän jo etukäteen . Nyt en nuhalta ja päänsäryltä jaksa aloittaa, mutta huomena, jos helpottaa, alan tutkia.
Minulla on kyllä monta sarjaa Suomen, ja vähän kansainvälisen historiankin kirjoja, mutta ne ovat suuria ja painavia pidellä. En osaa lukea kirjoja kuin makuullani, mutta netti pelittää tietysti istuen. Tämäkin on hyvä etu jämäköille niskoilleni.
Olen Hämeenlinnassa asuessamme käynyt lähes viikoittain siinä entisessä pääkirjastossa. Siinä, mikä oli alunperin ortodoksikirkko. Siellä korkeissa saleissa henki paikkakunnan hillittu charmi. Orientoiduin heti paikkakunnan historiaan. Ja kulttuuriinkin.
Harmillista on kun ihmisen aivot pitävät muistikapasiteetissa vain promillen murto-osan siitä mitä sinne on kätketty. Tässäkin asiassa netti on kätevämpi hakulaitos kuin kirjasto.
...
Luulen että huomena Mukkulan kirjastossa ovat haettavissa Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta ja Ruusutarha.
-
Käytiin kirjastossa. Sain ne tilaamani Tuomas Kempiläsiet, pari Antti Tuuria ja kaksi Lahden historiaan liittyvää isoa kirjaa, kuvateoksia.
Kristuksen seuraamisesta on jo ulkonaisesti merkittävä. Kirja on painettu Wiipurissa Lagerpetsin kirjakaupan kustannuksella vuonna 1887 !
Kirjasin on fraktuuraa, suomennus Eljas Erkon ja on alkujaan Orimattilan Simolan kyläkirjaston kokoelmaan kuulunut. Liekö Erkon ansiota, hehän olivat orimattilalaisia. Takasivulla on vielä vanha eräpäiväliuska jossa leima lainauksesta 16.8.1914
Osaan lukea fraktuuraa, mutta hitaasti. Jo ensimmäisissä lauseissa oli heränneille pari tuttua sanaa:
Kristuksen oppi on kaikkia pyhäin oppia etewämpi; ja jolla olisi henki, hän löytäisi siitä s a l a t u n mannan. Mutta monikin tuntee hyvin wähän
i k ä w ö i m i s t ä , waikka kuulee ehtimiseen ewankeliumia: kuin ei ole hänellä Kristuksen henkeä.
-
Etenen hitaasti, pari lukua kerrallaan Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta kirjaa. Kun sain taas fraktuuran kirjaimet asettumaan päässäni
tahti kiihtyy.
Kirja on todella mielenkiintoinen, lukemisen arvoinen. Lauseet ovat sopivan kompakteja, ajatus löytyy . Osan ruodin pois liian pietistisenä minulle, osan katolisena hurskausoppina, mutta ydin on visaa. Luulen että Paavo Ruotsalainen sai tästäkin suuntaviivoja puheisiinsa ja kirjoituksiinsa.
Antti Tuurin tarinat ruokkivat mielikuvitustani, Tuomas Kempiläinen henkeäni.
-
Minä en ole nyt vähään aikaan lukenut mitään kirjaa.
Mutta uutiset luin aamulla.
-
Minä olen lukenut arkkipiispa Erkki Kailan suomentaman ja selittämän Kempiläisen. Itse asiassa luen sitä joka kesä. Se kuuluu mökkikirjastoomme, joka on varsin laaja. Siitä lankeaa kiitos sivistyneelle appiukoilleni. Rauha hänen muistolleen.
-
Vaikutat, malla, kuin olisit äskettäin tullut uskoon?
-
Olen minä uskonut jo jonkun aikaa. :eusa_angel:
-
Luin Kalle Päätalo: Iijoki-sarja
-
Aiemmin mainittu suosikkilistan järjestely poiki tällaisen vanhan helmen: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/bjorkqvist/bjorkqvist_coll_rdf.xml
Oiskohan alunperin jostain täältä bongattu linkki? Sisällöllisesti muistuttaa paljon Kallista Hunajan Pisaraa, niinkuin tämä:
"Mutta tämä synnin kuolettaminen ei tapahdu luonnon omalla väellä, eikä lain pakottavalla kurituxella, vaan JEsuxen ansion voimalla, joka näin tapahtu: Koskas tunnet synnin ja mailman väkirynnäiset eli vietellysten haukutuxet, niin lähetä kohta kaikki ajatuxes ja pyyndös Jesuxen ansiota kerjämän, auttaman ja kirvoittaman sinuas, ja pidä päälle siihenasti, että hän autta sinua, San. l. 20: 22. niin uskos elä JEsuxesa. "
Ensin tuntui hieman raskassoutuiselta Wanhalda textildä- mutta melkoisia oivalluksia sen parissa saa. Tyckään.
-
Tuurin Rauta-anturaa lukiessa olen kuolla nauruun. Vielä on parikymmentä sivua jäljellä. En ole varma, selviänkö loppuun hengissä.
-
Älä kuole. Naura sisimmässäsi. Ei niin paha vaikka ääneenkin nauraa.
Minulla on viimeiset sivut lukematta Ikitiestä. Julmaa se on, mutta vieläkin pilke silmäkulmassa kirjoitettu.
Tämä on oma Tuuri. Niitä on muitakin. Annan mennä nyt kun alkuun pääsin. Ei ole tarvetta mennä vähiin aikoihin lainaamaan. Luulen että tämän
miehisen maailman jälkeen joko nousen sfääreihin tai uppoan romantiikkaan. :039:
-
Mulla on hyllymetri Tuuria.
-
Olen viime aikoina lueskellut sananlaskuja Raamatusta.
Paljon asiaa lauseissa. :eusa_angel:
-
Älä kuole. Naura sisimmässäsi. Ei niin paha vaikka ääneenkin nauraa.
Ääneen on ihan hyvä nauraa, mitä sitä pihtaamaan, kun kerran ääni pyrkii ulos kehosta. Hyvää se vaan tekee :icon_sunny:
:repee2:
-
Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi : Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938. Väitöskirja, 2006.
Saatavana valitettavasti vain painettuna. Lainasin nidotun (liimaselkä) kirjastosta ja noin puolivälissä Hakapainon (http://www.hakapaino.fi/) valmistamasta kirjasta irtosi lähdeluettelosta nippu sivuja. Ja osaan kyllä käsitellä kirjoja! Kirjaa ei ollut lainattu montakaan kertaa. Katson aina näistä irtolehtipainoksista kirjapainon, että osaa varoa mokomaa.
Käytän aktiivisesti Knut Cannelinin Ruotsalais-suomalaista sanakirjaa vuodelta 1912. Se kestää ahkerassa käytössä. Ja kyllä nidotunkin kirjan voi tehdä niin, että se kestää, jopa ilman ompeleita.
Sisällöltään Krekolan kirja oli kiinnostava, sillä kirjoittaja selitti ajan historiallista taustaa myös laajemmin. Jos rupeaisin uskonlahkoa perustamaan, käyttäisin kirjaa ja siinä viitattuja aineistoja ehtymättömänä ideapankkina.
Mt
-
Pekka !
Meiltäkin löytyi Tuurin Rauta-anturat omasta hyllystä. Aloitin sen eilen. Sikäli oli kiintoisa alku että ensimmäisillä riveillä ja sivuilla olivat Matin ja minun syntympaikat Sukeva (Sonkajärvi) ja Lappeenranta (Virolahti) Suluissa ovat kirkonkirjojen mukaan kirjatut . Itse-asiassa Matti syntyi Iisalmessa, asui Sukevalla tallimestarin poikana, hämäläispoika silti sataprosenttisesti.
Sitten kun joukot palaavat rintamalta ne tulevat Vaalimaalle, jossa vanhempani kohtasivat.
Mainitaan myös Simola, joka tunnetaan kovasta ilmapommituksesta. Lappeenrannasta me muutimme Orimattilan Simolaan.
Yhteyksiä on vielä lisää.
Nyt kun olemme lähdössä Lappeenrantaan tapaan Sammonlahden kirkolla mahdollisesti pikkuserkkuni ja miehensä. He ovat Sammonlahden srk.aktiiveja. Etsin pikkuserkkuni googlesta, hän on äidinkielen lehtori. Löytyi sivuja ja yhdessä hän kirkoittaa Simolasta kun lukee Tauno Nurmelan teosta.
Joskus johdatuksen langat ovat selvästi näkyviä.
-
Luin Historia- lehteä. Siinä kerrotaan lääketieteestä 1500-1600 luvuilla, jolloin teorioiden testaaminen käytännössä oli ennenkuulumatonta.
"Euroopassa kiertäneen tarinan mukaan joukko oppineita ajautui kerran ankaraan kiistaan hevosen hampaiden määrästä. Kun he olivat pommittaneet toisiaan kirjoista poimituilla sitaateilla kaksi viikkoa, eräs nuori mies ehdotti, että he voisivat ratkaista riidan kurkistamalla hevosen suuhun. Kiistakumpanit pöyristyivät epätieteellisestä ehdotuksesta niin, että he ajoivat miehen luotaan ja kutsuivat tätä Saatanan lapseksi. Sen jälkeen he päättivät, että todisteiden puutteessa kiistaa ei voitu ratkaista."
Taitaa olla vielä nykypäivänä joissain asioissa hieman samanlaista meininkiä, enemmän tai vähemmän. Jopa uskonnollisissa yhteisöissä. (nostetaan uskomukset Raamatun edelle, Katolilaisuus..)
-
"Euroopassa kiertäneen tarinan mukaan joukko oppineita ajautui kerran ankaraan kiistaan hevosen hampaiden määrästä. Kun he olivat pommittaneet toisiaan kirjoista poimituilla sitaateilla kaksi viikkoa, eräs nuori mies ehdotti, että he voisivat ratkaista riidan kurkistamalla hevosen suuhun. Kiistakumpanit pöyristyivät epätieteellisestä ehdotuksesta niin, että he ajoivat miehen luotaan ja kutsuivat tätä Saatanan lapseksi. Sen jälkeen he päättivät, että todisteiden puutteessa kiistaa ei voitu ratkaista."
Nykyisin on myös toisenlaista ajattelua. Mikään itsestään selvä arkipäivän tieto ei päde ennen kuin siitä on tehty kaksoissokkokoe tai muu perusteellinen tutkimus. Näytelmässä Tuntematon potilas saatiin muistaakseni tutkimustuloksena arvokas tieto, että puunivahaa kului kaksinkertainen määrä, kun sairaalan lattiat vahattiin kaksi kertaa niin usein kuin aiemmin.
-
Kyllä varmasti, ajattelu on muuttunut enemmän tieteen alalla perusteellisen tutkimuksen puolelle mutta varmaan myös noita jumiutuneita ajatusmalleja löytyy elämän eri alueilta, ihmisiä kun ollaan.
-
Nykyisin on myös toisenlaista ajattelua. Mikään itsestään selvä arkipäivän tieto ei päde ennen kuin siitä on tehty kaksoissokkokoe tai muu perusteellinen tutkimus. Näytelmässä Tuntematon potilas saatiin muistaakseni tutkimustuloksena arvokas tieto, että puunivahaa kului kaksinkertainen määrä, kun sairaalan lattiat vahattiin kaksi kertaa niin usein kuin aiemmin.
Ratsastushallien rakenteista on nyt tehty kaksoissokkokoe. Jokohan ne uskovat, että niiden rakenteet ovat liian halvat ja heppoiset. Pahempi paikka suunnitelijalle, mutta nyt on asialle laitettu onnettomuustutkintalautakunta ja se tekee yleensä hyvää työtä.
-
Rakennuttaja on vastuussa myös, koska on todennäköisesti valinnut halvimman tarjouksen.
-
Siipirikkoa ja Tiiraa.
-
Olen taas alkanut lukea psalmeja.
Niistä löytyy ihmiselämän kaikki tunnot.
-
Olen taas alkanut lukea psalmeja.
Niistä löytyy ihmiselämän kaikki tunnot.
Samoin olen psalmit kokenut, sieltä löytää lohdutusta, kehoitusta ja rohkaisua,
myös ymmärrystä särkyneeseen ja murtuneeseen tilanteeseen, tunteeseen.
-
Niin minustakin. :eusa_angel:
Kuin koko ihmiselämän kirjo tunteineen ja tunnetiloineen.
Jotenkin kuin "hoitavia", sisintä, sydäntä hoivaavia.
Ahdistuksesta aina iloon ja siltä väliltä.
-
Siirryin ajatuksissani muihin maailmoihin lintulaskijoiden myötä. Luin nimittäin viime kesän laskennoista Ilomantsin itäosassa. Koitajokeen rajautuvia soita ja kankaita valtakunnan rajan välittömässä läheisyydessä, Hattuvaaran kylältä itään. Koitajoen alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue, pinta-alaltaan 95 neliökilometriä. Rankka homma käydä alue viikossa läpi.
Eläydyin voimakkaasti kesäisten päivien ja kesäiltojen erämaisiin tunnelmiin. Melkein tuntee vieläkin kesäöiden huumaavan tuoksun.
Kirjoitus on eilen ilmestyneessä Siipirikossa (Pohjois-Karjalan Lintutieteelisen yhdistyksen jäsenlehdessä). Kirjoittajina Margus Ellermaa, Tuomas Kankaanpää, Kalle Meller ja Jaakko Paju.
-
Koitajoen Pamilonkoskella on pojan kanssa piipahdettu, kyllä siellä viihtyisi pidempäänkin, en ollut silloin kävelykunnossa.
-
Koitajoen Pamilonkoskella on pojan kanssa piipahdettu, kyllä siellä viihtyisi pidempäänkin, en ollut silloin kävelykunnossa.
Jeps, minä kävin yhtenä vuonna Ala-Koitajoella (tietysti lintuilun merkeissä :icon_wink: ). Pamilon voimalan rakentaminen on muuttanut ennen mahtavien koskien luonnetta. Vettä on paikoin hyvin vähän. Kyllä sieltä vielä monet lohta yrittää.
-
Vieläkin on pääasiallisena lukemisenani psalmit.
Niissä riittää kahlaamista. :eusa_angel:
-
Valat ja valheet.
Kirjailija:Antti Lappalainen
Kustantaja:SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
2003 Gummerrus Kirjapaino Oy
"Jännittävä paikallishistoriallinen tutkimus Juhana Ruotsalaisen, herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ainoan pojan, salamurhasta Nilsiässä 1830. Körttiläisjohtaja Paavo Ruotsalainen oli kotiseudullaan sekä pidetty että vihattu mies. Paavo Ruotsalaisen vihamiesten joukkoon lukeutui myös hänen poikansa salamurhaaja. Juhana Ruotsalaisen murhatutkimuksista muodostui kahden voimaryhmän katkera oikeustaistelu. Värikkäillä käräjillä kuullaan mm. syyttäjänä toimivaa nimismiestä, puhdasoppista apupappia, lautamiehiä ja todistajia. Käräjäkierroksen jälkeen syytetyn matka jatkuu Kuopion lääninvankilaan ja pelättyyn Viaporiin".
http://www.suomalainen.com/fi/Valat-ja-valheet-sku-P9517464320
ps. jospa tänään saisi teoksen luettua loppuun.
-
Pistänpä kirjan mieleeni ja kyselen vaikka kirjastosta jos sattuisi olemaan.
Varmaan tosi mielenkiintoinen.
-
Nettiin oli ilmestynyt Laestadiuksen "Hulluinhuonelainen", tutkielma mm. hengellisistä liikutuksista. Mielenkiintoista. Laestadiuksen elämänkerran olen lukenut, saarnat ovat ainakin mitä värikkäimpiä ja vertauskuvallisempia sekä hätkähdyttävän hienostelemattomia suorasukaisuudessaan.
http://www.laestadiusarkivet.se/Darhushonet%20Finnish%20complete.pdf
-
Nyt minulla on Jaakko Eleniuksen saarnat Herättäjuhlilta vuodesta 1968-2007. Kirjan nimi on Armo kannattaa. Ostin sen Lappeenrannasta kirjapöydästä.
Yritin aloittaa sitä eilen illalla, mutta matkaväsymys voitti, vain esipuheen ja ensimmäisen Jaakon puheen alkua jaksoin.
Seppo kertoi meille Jaakosta hiukan kun kyselin. Hän on ollut aivan erilainen kuin viidesläiset hänestä "opettivat".
Mielenmuutos on mahdollista!
-
Nyt minulla on Jaakko Eleniuksen saarnat Herättäjuhlilta vuodesta 1968-2007. Kirjan nimi on Armo kannattaa. Ostin sen Lappeenrannasta kirjapöydästä.
Yritin aloittaa sitä eilen illalla, mutta matkaväsymys voitti, vain esipuheen ja ensimmäisen Jaakon puheen alkua jaksoin.
Seppo kertoi meille Jaakosta hiukan kun kyselin. Hän on ollut aivan erilainen kuin viidesläiset hänestä "opettivat".
Mielenmuutos on mahdollista!
Tuli ostettua sama kirja, kun se unohtui Herättäjäjuhlilla, vaikka asiasta oli puhe.
Tuohon voisin sanoa vain, että ryhmä tarvitsee yhteisen vihollisen pitämään joukon kasassa ja siihen kelpaa melkein mikä vaan. Arvatkaa miksi körtit on leväällään kuin Jokisen eväät?
-
Seuraavan kirjan luen osassa 6