Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 10.06.12 - klo:23:59
-
Minulla olisi kysyttävää.
Olen suuresti mieltynyt kaikkiin rahkoihin. Niitä on erilaisia, on jokin puolen kilon tötsässä myytävä rasvaton ja hyvin vähäkalorinen, mutta runsashiilarinen ja sen syötyä on pian taas nälkä. Sitten on niitä keittiörahkoja eri tekijöiltä, ja sitruunarahka on tosihyvää. Löysin myös pelkistetyn mallin, ei rasvaa ei hiilareita, sitä ei ihan pelkiltään mielellään syö mutta kaloreitskaan ei ole. Menettelee kun sekottaa johonkin maustettuun, itsemaustaminen sitruunamehulla ei muuttanut makua.
siis: Voiko ihminen elää vain rahkoilla jos syö myös vitamiinipillereitä? Ainakin saa kalsiumia.
Sekä: Voiko karppi syödä rahkoja, eli millaisia ne ovat noin teorian kannalta dieettiruokina? Onko kokemuksia?
-
Oma arvaukseni: Ei taida pelkät vitamiinipillerit riittää lisäkkeeksi. Tai kyllä rahka-pilleridieetillä aikansa eläisi, mutta sitten voisi iskeä puutostauti tai muu tauti. Monipuolisen ruokavalion pointti on kai se, että kun ei kumminkaan vielä tiedetä, mitä kaikkea tarpeellista ja hyödyllistä eri ruoka-aineissa on, niin on vähän vaikea kehittää pilleri, jossa tämä kaikki olisi. Siksi lienee pidemmän päälle varmempaa syödä vähän kaikkea. Vaikka nyt jotkin antioksidantit; minun lapsuudessani oli kyllä vitamiinit jo keksitty mutta niitä ei.
Toiseen sitten niin kyllähän moni karppaaja syö erilaisia rahkoja. Oman yksilöllisen hiilarirajan mukana valitsee, mitä sorttia ja kuinka paljon.
-
Minulla olisi kysyttävää.
Olen suuresti mieltynyt kaikkiin rahkoihin. Niitä on erilaisia, on jokin puolen kilon tötsässä myytävä rasvaton ja hyvin vähäkalorinen, mutta runsashiilarinen ja sen syötyä on pian taas nälkä. Sitten on niitä keittiörahkoja eri tekijöiltä, ja sitruunarahka on tosihyvää. Löysin myös pelkistetyn mallin, ei rasvaa ei hiilareita, sitä ei ihan pelkiltään mielellään syö mutta kaloreitskaan ei ole. Menettelee kun sekottaa johonkin maustettuun, itsemaustaminen sitruunamehulla ei muuttanut makua.
siis: Voiko ihminen elää vain rahkoilla jos syö myös vitamiinipillereitä? Ainakin saa kalsiumia.
Sekä: Voiko karppi syödä rahkoja, eli millaisia ne ovat noin teorian kannalta dieettiruokina? Onko kokemuksia?
Ihmettelen miksi lääkärille ei ole itsestäänselvää että olisi terveellistä syödä mahdollisimman monipuolisesti ja ravitsevasti. Jo maallikkokin tietää että "pelkkä sitä tai tätä" on terveydellä leikkimistä. Lisäksi jos painonhallinnasta on kyse, ei pitäisi lainkaan ruveta minkäänlaisille dieeteille.
Mitä sitten pitäis/kannattaisi tehdä?
Muuttaa elintapoja terveellisemmäksi! Pieniä muutoksia kerrallaan, ei mitään radikaalidieettejä. Kylmä fakta on että ihminen laihtuu jos hän syö vähemmän kuin kuluttaa. Eron ei tarvitse eikä se saa olla suuri. max. n. 500 Kcal/vrk vajaus eikä yhtään enempää. Sillä laihtuu n. 0,5 kg/vko.
Koska ollaan lievällä ja varovaisella dieetillä, korostuu sen laatu entisestään mitä suuhun pannaan. Sen pitää olla entistä monipuolisempaa ja terveellisempää. Pellerit pois ja tilalle monipuolisesti viljaa, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, maito-, liha-, kala-, ja kanatuotteita.
Kaikki valmisruuat pannaan, rasvaa PITÄÄ ihmisen saada mutta sen tulee olla kasvirasvaa ja kalarasvaa, ei kovaa eläinrasvaa.
500 Kcal vajaus ei vielä tarkoita kiljuvaa nälkimistä vaan hallittua ja maltillista hitaahkoa painonpudotusta. Tärkeää on myös säännällinen liikunta.
Kun näillä keinoin on saavutettu tavoitepaino, on helppoa tehdä pieni muutos ja lisätä n. 500 Kcal/vrk entisestään monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon jonka kanssa voi elää loppuikänsä.
Pillereiden ja radikaali-muotidieettien kanssa ei voi8 kukaan elää pitkään. Kun dieetti loppuu, alkaa taas lihominenkin. HUmpuuopit kuuluvat roskakoriin.
And that´s the cold fact!
-
No kas, nämä "kylmät faktat" minä tunnen kun ravitsemustieteestä oli kaksikin oppikurssia, prekliininen joka keskittyi esimerkiksi vitamiinien rasvojen ja hiilareiden rakenteellisiin ominaisuuksiin ja fysiologiaan ohjelmassa "terve ihminen" sekä kliininen joka käsitteli niitä ja ravinnon merkitystä sairaustiloissa ja sairaustilojen ravitsemukseen - esimerkiksi imeytymiseen - vaikuttavia tekijöitä. Ja tulivathan ne kursseilla käsiteltyä. Siihen aikaan diabeetikoille sallittiin vain pitkäketjuisia hiilihydraatteja. Meillä oli potilas itse kertomassa ja hän oli hieman tuskastunut ruokasuosituksiinsa.
Tämän tästä kuitenkin pulpahtelee uutta tietoa pintaan, ja oleellisin näistä on että ihmisen fysiologia ei käsittelekään kaikkia ravintoaineita samoin, siitä syystä kaloria ei voi verrata euroon --- siis, sinulla on säästöä jos kulutat vähemmän kuin hankit. Tätä tietoa tipahteree vähitellen, ja kauan kestää ennen kuin uusi tieto yltää suositukseksi, seikkaa tarkastetaan uudestaan ja uudestaan. Rasva menee suoraan rasvasoluun toisin kuin hiilihydraatti, sen tie varastoille on pidempi ja mutkikkaampi. Tämä on tiedetty kauan. Sekaravinnosta riehuttiin eritoten lastenneuvoloissa - kuitenkaan kasvissyöjien lapsilla ei voitu osoittaa kehitysestymiä tai häiriöitä.
Tuo karppaustouhu on varsin uutta. Siitähän käydään kovaa kinaa ja suukopua. Ilmeistä kuitenkin on, että no, sanotaan varovasti, osalle väestöstä tulee nopeasti nälkä hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen. Mitä puhtaampaa ruista käytössä on, sitä parempi, mutta meillä ei juuri sellaista ruisleipää saa joka ei olisi tosiasiassa sekaleipää, vain näkkileipä, hapankorppu ja itse leivottu leipä sellaista ovat, harvemmin enää ruispuuroa näkee työpaikkaruokalassa, tai tulee itsekään keitettyä, vaikka se on hyvää.
Jostakin syystä leipä ja peruna näyttävät lihottavan, ja rasvapitoinen ravinto ei niinkään. Kokeilin, kun nyt kaikkea kokeilen, ja huomasin, tämähän sen selittää, en ole vähän päästä pikkunälkäisenä puputtamassa jotakin, kun ravinto sisältää juuri niitä moitteenalaisia rasvoja, (jotka siis ovat pannassa myös "lihottavuutensa" tähden - koska se rasva menee niin nopeasti rasvasolukkoon).
Ilmeistä on, että meillä on tuossa vielä tutkittavaa, kuinka elimistö eri ravintoaineita käsittelee. Tästä oli hiljan Lääkärilehdessä artikkeli, joka tuon osoitti. Siinä oli kolmenlaiset hiilariyhdistelmät, ja ruis+pasta vei voiton kaiken suhteen, veriarvojen ja painonkehityksen. Kalorimäärä oli sama. Verrokeissa oli riisiä ja perunaa eri viljalaatuihin yhdisteltynä.
Itse tavoittelen tuota tilaa jota kutsuvat ketoottiseksi karppaukseksi koska siten on koetettu hoitaa epilepsiaa ennen kuin lääkkeet tulivat markkinoille --- jos saisi hieman tukea lääkehoidolle, kun se ei täysin toimi. Ketoosi taitaa olla vähän huono nimeksi. Siinä vain rasvasolukko pilkkoutuu hiilareiksi, kun niitä ei ulkoa jaella.
...........................................
Noh, on syynä valinnalle sekin, että tarvitsen lisäkalsiumia, ennemmin maitotuotteesta kuin purkista, ja joskus iskee laiskuuskin; en jaksa retuuttaa painavia kasviksia pieniin säilytystiloihin. Kahdesti viikossa, myönnetään, syön kalaa, vitamiinilisän aloitin jo ennen tätä juttua nähdäkseni tekeekö se mitään infektioalttiudelle. Siis sekaravintokaudellani. Retiisejä ajattelin kylvää terassille, tosin.
..............................................
Mutta Karpin abc ei valaissut minua maitotuotteiden osalta kyllin kattavasti.
-
Mitä puhtaampaa ruista käytössä on, sitä parempi, mutta meillä ei juuri sellaista ruisleipää saa joka ei olisi tosiasiassa sekaleipää, vain näkkileipä, hapankorppu ja itse leivottu leipä sellaista ovat, harvemmin enää ruispuuroa näkee työpaikkaruokalassa, tai tulee itsekään keitettyä, vaikka se on hyvää.
Kun tutkii kaupassa leipien tuoteselosteita, löytyy kyllä myös oikeaa ruisleipää, siis sellaista, jossa ei ole muuta viljaa kuin ruista.
Leipäostosten nopeuttamiseksi voi ottaa kassiin Kuluttajaliiton sivulla (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuotevertailut/ruisleivat) olevan vertailutaulukon (pdf-tiedosto).
Mt
-
Kiitos, tuo oli hyvä! Osa tuotteista oli ihan outoja mutta osaa saa lähimmästä Prismasta.
No, rahkakymystä ei olekaan aivan helppoa ratkaista. :-\
-
Höh, nyt alkoi tehdä mieli ruisleipää...
Omassa pikku lähikaupassani myydään Uotilan ruislimppua (http://www.uotilan.fi/ruislimppu) ja Leivon leipomon Augustin ruisleipää (http://www.leivonleipomo.fi/tuotteet/ruisleivat-ja-limput/augustin-ruisleipa/), niitä syön sen minkä ruisleipää haluan. Aineksina vain ruista, vettä ja suolaa, kohotetaan juuritaikinalla eikä hiivalla. Jälkiuunileipää joskus myös. Uotilaa myydään ympäri maata, pitää vain olla tarkkana, ettei osta saman valmistajan samannäköistä peruna- tai mallaslimppua. Kunnon ruisleivän kuorta siinä ei ole, mutta toisaalta valmiiksi viipaloidut palaset auttavat syömään suunnitelmien mukaisesti eikä himoon (täysjyväruisvoileivät ovat suuri heikkouteni).
Mitä rahkaan tulee niin Lidlistä saa Ehrmannin 4,4-prosenttista aika halvalla, se on minusta hyvää.
-
Jostakin syystä leipä ja peruna näyttävät lihottavan, ja rasvapitoinen ravinto ei niinkään.
Saattaa olla että "näyttävät", vaan väite ei kylläkään pidä paikkaansa! Mikään ruoka-aine ei lihota itsessään. Lihominen johtuu siitä että syödään enemmän kuin kulutetaan. Muunlaiset väitteet ovat tuulesta temmattuja. jos pelkästään lihomisen kannalta asiaa katsotaan ja unohdetaan terveysnäkökulma kokonaan niin mikä tahansa ruoka joko lihottaa tai laihduttaa, kaikki riippuu kulutuksen ja energiansaannin suhteesta. Pelkkää paljasta läskiä syömällä on mahdollista laihtua ja pelkkiä hedelmiä+kasviksia syömällä on mahdollista lihoa.
Se että rasvapitoista ruokaa syötyään näläntunne pysyy poissa pitempään johtuu ainoastaan siitä että rasvapitoinen raskas ruka sulaa hitaammin elimistössä jolloin kylläisyyden tunne säilyy pitempään, samoin tukkoisuuden tunne.
Kokonaisuus ratkaisee! Taikasana ei ole laihtumisen kannalta karppaus vaan saattaa kulutus ja energiansaanti tasapainoon keskenään. Jos pitää laihtua niin silloin joko lisätään kulutusta (esim. liikuntaa) tai vähennetään saantia. Pääasia kaikessa on kuitenkin säilyttää ruokvalion terveellisyys ja monipuolisuus.
Mitään extreme-"puhtaita" ruokailutottumuksia on turha haikailla sillä normaali monipuolinen valio riittää.
-Mieluummin ruis-, kuin vaaleaa leipää
-mieluummin täysjyvätuotteita, tummaa riisiä, tummaa pastaa, täysjyväviljaa, puuroa jne.
-kovat rasvat pois,kala-, ja kasvisrasvat tilalle
-päivittäin väh. 500 gr kasviksia, hedelmiä, juureksia, vihanneksia, marjoja ym.
-proteiinit pääosin kalasta ja kanasta mutta myös jonkin verran punaista rasvatonta lihaa
-maitotuotteet rasvattomia, margariini kasvirasvapohjaista
-pillerit hevon kuuseen lukuunottamatta talviaikaan kalaöljypillereitä tai d- vitamiinia
-riittävä nesteen saanti eli juoda enemän kun ennen
--->>> riittävä määrä säännöllistä kohtuullista liikuntaa, hyötyliikuntana tai missä tahansa muodossa
-iltasyöminen klo 18:00 jälkeen enimmillään kevyt iltapala, esim. pieni ruisleipä ja omena + lasi maitoa
-pullat, herkut yms. pois
Aikuisen naisen joka ei tee ruumiillista työtä, keskikulutus hatusta vetistynä lienee noin. 1800 Kcal/vrk, miehen 500- 1000 Kcal enemmän. Jos mitään liikuntaa ei harrasteta, tuohon määrään ei saa syödä kovin paljoa. Yksi viineri esim. on n. 400 kcal ja vastaa kalorimäärältään kevyttä päivällistä tolkullisella ihmisellä. Niitä kun mättää muutaman päivässä ja vielä ruuat päälle niin jo alkaa vuosirenkaita kertyä...karamellit ovat pahimpia.
-
Heitän myös kalaöljypillerit kuuseen, sillä muun lääkityksen vuoksi en saa syödä niitä. Syön valikoiden tohtorin määräämiä.
-
Kaikki mikä kuormittaa maksaa, heikentää sen rasvojen ja sokereiden pilkkomis-kykyä
esim. alkoholi ja psyykelääkkeet.
-
Minulla olisi kysyttävää.
siis: Voiko ihminen elää vain rahkoilla jos syö myös vitamiinipillereitä? Ainakin saa kalsiumia.
Sori, Leena, mutta tää on minusta ihan älyttömän hauska.. :repee2:
Kyllä ihmisen on parempi syödä oikeaa ruokaa, mahdollisimman luonnollista. Hetken aikaa pärjää yksipuolisellakin varmasti, mutta pidemmän päälle elimistö ei tykkää. Väliaikaisesti apteekin keinotekoisista vitamiineista on apua, mutta ei niillä ravintoa pidä korvata.
Ja rahka, tai oikeastaan maitotuotteet hidastavat joillakin laihtumista. Liittynee jotenkin hormonitoimintaan, muistelen. Katso karppaus.info, siellä on kirjautuneille etsi/hae toiminto.
Huomasin kerran, että kun jätin jugurtit syömättä ja vähensin juuston (maitotuotteiden) määrää, makkara vyötäröltä katosi viikossa. Söin silloinkin tuhtia juustoa, mutta vähemmän.
-
Lihominen johtuu siitä että syödään enemmän kuin kulutetaan. Muunlaiset väitteet ovat tuulesta temmattuja.
Miksi ykköstyypin diabetekseen siarastuttaessa sitten laihdutaan, vaikka syötäisiin kuin hevonen? Kyllä tuossa yhtälössä muutama muukin tekijä on kuin energian saanti ja kulutus. Vaikkapa juuri hormonitoiminta (insuliinikin on hormoni). Tai sitten rasvaripuli? Kaikki syöty ei aina päädy kulutukseen, se voi poistua muitakin teitä.
Pääpiiirteissään kyllä myönnän, että kysymys on energiansaannin ja -kulutuksen suhteesta. Olennainen kysymys onkin sitten löytää ruokavalio, jolla syömähimot pysyvät kurissa ja jolla jaksaa liikkua. Minusta vaikuttaisi, että joillakin ihmisillä vähänkään suuremmat kerta-annokset hiilihydraatteja (etenkin jos samalla ei nautita muuta) aiheuttavat verensokerin nopeaa heilahtelua, joka laskuvaiheessa koetaan nälkänä, jolloin tulee syötyä vaikka ei varsinaisesti energiatasapainon takia tarvitsisikaan. Itselleni taas rasvainen ruokavalio on kulinaarisesti tyydyttävämpi, mikä auttaa syömähimojen kurissapidossa. Maitorasvan yleiseen vaarallisuuteen en usko ja nautin maitotuotteeni kyllä täysrasvaisina. (Ei sitä maitorasvaa kyllä enää niin paljon mene kun juustovoileipien osuus ruokavaliosta on vähentynyt.)
-
Syön joka aamu ensimmäiseksi sinisestä maidosta kotona tehdyn viilin.Viili siis pelkkänä ilman sokeria, hilloa tai hunajaa. Kotitekoiset ovat maukkaampia, kun niitä ei ole kuljetuksessa kolhittu ja siitähän viili ei tykkää. Juustoakin kulutan turhan paljon, kun jostain sitä kalkkiakin kehon pitää saada. Toisinaan sattuu niin, että lounaassa ei ole juuri yhtään hiilaria (esim. hapankaali) silloin on pakko tankata jotain hiilaria, ettei matalasokeri iske turhan usein iltapäivällä.
-
Saattaa olla että "näyttävät", vaan väite ei kylläkään pidä paikkaansa! Mikään ruoka-aine ei lihota itsessään. Lihominen johtuu siitä että syödään enemmän kuin kulutetaan.Kokonaisuus ratkaisee! Taikasana ei ole laihtumisen kannalta karppaus vaan saattaa kulutus ja energiansaanti tasapainoon keskenään. Jos pitää laihtua niin silloin joko lisätään kulutusta (esim. liikuntaa) tai vähennetään saantia. Pääasia kaikessa on kuitenkin säilyttää ruokvalion terveellisyys ja monipuolisuus.
Monille esim. terveellinen ruis ei sovi ollenkaan, vaan on jatkuva pallo mahassa, suolisto sekaisin ja pahat iho-oireet. Sama vehnän kanssa. Mutta eihän normaali terve ihminen niitä pois jätä, koska ne ovat niin terveellisiä, kaikille! Ei edes kokeilla sovi poisjättöä, semmoinen olisi humpuukia.
Ei ole taikasanoja, elimistöt toimivat eri tavoin, kaikille ei sovi samat systeemit. Itse joutuu kokeilemaan, jos haluaa paremman olon. Mutta siis jos paljo hiilari on terveellistä, niin liikkumaan siitä, lenkille, laiskurit! Ruisleipää ja perunaa pitää syödä, mutta jos lihot, niin olet laiska?! Katin kontit! Ei ihmisen tarvitse huonovointisena ja väärästä ravinnosta väsyneenä väkisin itseään punttisalille ja lenkkipolulle vetää. Kannattaa kokeilla joitain muutoksia syömisiinsä, ja katsoa, muuttuuko mikään ja mihin suuntaan.
Tietenkin monipuolisuus ravinnon suhteen, mutta kaikki sama ei ole kaikille terveellistä.
-
-kovat rasvat pois,kala-, ja kasvisrasvat tilalle
-maitotuotteet rasvattomia, margariini kasvirasvapohjaista
En ymmärrä, miten täysin keinotekoinen kasvirasva/margariini voisi olla ihmiselle terveellistä. Lääkkeet ovat keinotekoisia, ja niillä on sivuoireita, enemmän tai vähemmän.
-
Yksi pojistani on nyt karppaamalla laihduttanut tänä vuonna 19kg (109kg-90kg ja 187cm). Kun kuurin lopettaa tulee muutama kilo heti takaisin, mutta nyt siihen alkaa jo olla varaa. Pikkuisen hiilaripula vähentää tehoa, mutta muuten on mennyt ongelmitta.
-
En ymmärrä, miten täysin keinotekoinen kasvirasva/margariini voisi olla ihmiselle terveellistä. Lääkkeet ovat keinotekoisia, ja niillä on sivuoireita, enemmän tai vähemmän.
Rasvoissa on aineita joita ihmisen elimistö tarvitsee ja jotka saa parhaiten juuri rasvoista. En muista mitä ja minkä nimisiä mutta näin on aina opetettu. On parempi syödä ns. pehmeää rasvaa eli kasvi-, ja kalarasvaa kuin kovaa rasvaa joka on elimistölle myrkkyä ja täysin hyödytöntä.
Moni on vastaillut minulle etteivät oppini pidä paikkaansa ja että "ihmisten elimistöt toimivat eri tavoin". Tämä on täyttä puppua! Kaikkien ihmisten elimistö toimii täsmälleen samalla tavalla ja samoin lainalaisuuksin.
Kokonaan eri asia ovat sairaudet tms. poikkeavuudet mutta älkäämme tehkö poikkeuksista sääntöjä ja älkäämme rakennelko poikkeusten perustalle uusia ruokaympyröitä!
Ja sitten tuo että esim. karppaamalla onnistuu pudottamaan painoa; -ei todista yhtään mitään. Karkkia syömälläkin voi pudottaa painoa!
Ihminen laihtuu jos hän syö vähemmän kuin kuluttaa. Ihminen lihoo jos hän syö enemmän kuin kuluttaa. Niin yksinkertaista se on.
-
Yksi ongelma lienee siinä ettei ole tietoa millä tavalla ruokamäärä ja kulutus ovat keskenään
verrannollisia?
-
Yksi ongelma lienee siinä ettei ole tietoa millä tavalla ruokamäärä ja kulutus ovat keskenään
verrannollisia?
Myös se, että jos saat jatkuvasti liian vähän energiaa, niin elimistö kuluttaa säästöliekillä. Ihan suoraviivaista ei energian saanti ja kulutus ole. Ihminen ei ole kone.
Pysyviä tuloksia saa, kun muuttaa pysyvästi ruokatottumuksia terveelliseen suuntaan. Minulla on omakohtaista kokemusta.
Painon pudotuksen aikaan jätin lähes kokonaan vehnäjauhon ja sokerin. Samoin jätin kaikki ns. kevyttuotteet. Söin lautasmallin mukaan: puoli lautasta kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä/pastaa, 1/4 lihaa/kalaa. Välipaloina hedelmiä, pähkinöitä, porkkanoita... En tehnyt sitä hirveän tiukkapipoisesti. Jos ruokana oli esim. kinkkukiusaus, en ottanut hepulia siitä, että perunaa tulee nyt liikaa.
Samoin juhlissa otin esim. täytekakkua, mutta vain pienen palan, enkä sitten ottanut niitä muita seitsemää sorttia.
Heti kun aloin syödä päivittäin kahvin kanssa jotain pullapuolta, alkoi paino ja kolesteroliarvot nousta. Nyt olen taas hylännyt vehnäset ja sokerin pääosin.
Margariinin asemesta teen oman sekoitteen: 125 g voita, 1dl rypsiöljyä, 1 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä tai kylmäpuristettua kookosöyjyä ja 1 dl vettä. Ne kun pistää sauvasekottimella sekaisin, niin saa terveellisen ja lisäaineettoman levitteen.
Paistamiseen voi käyttää puolet voita ja puolet rypsiöljyä, niin saa kummastakin parhaita puolia. Voista makua ja öljystä monityydyttämättömiä rasvahappoja.
-
Yksi ongelma lienee siinä ettei ole tietoa millä tavalla ruokamäärä ja kulutus ovat keskenään
verrannollisia?
Tuo "ongelma" on helposti hoidettu:
Netissä on hyviä kalorilaskureita joihin saat syöttää kaiken mitä päivän aikana suuhusi pistät ja ohjelma laskee saannin kaloreina, rasvojen, protskun ym. määrät. Siellä on myös suuntaa-antavia laskureita joilla voit laskea kulutuksesi normipäivälle.
Säädät syönti-, ja liikkumistottumuksia siten että ne kulutus ja saanti vastaavat toisiaan. Hienosäätö tapahtuu sillä tavalla että seuraat pari kuukautta tilannetta ko. tottumuksilla ja jos paino nousee, vähennät hieman ruokaa tai lisäät hieman liikuntaa jne.
Sitten kun paino pysyy koko ajan suunnilleen samana, niin vähennät 500 Kcal/ päivä niin sillä vauhdilla paino putoaa n. suunnilleen puoli kiloa/viikkoa pitkässä juoksussa. Välillä ei putoa lainkaan, välillä enemmän.
Vuorokautisia painon heilahteluita ei kannata huomioida ja muutenkin vaa´alle max. kerran viikossa aina samaan aikaan esim. sunnuntaiaamuna kun vatsa on tyhjä. kannattaa huomioida että jos aloittaa dieetin niin ensin lähtee jonkin aikaa nestettä hyvin paljon joten laihtuminen ei välttämättä ole kokonaan rasvan palamista vaan nesteen häviömistä elimistöstä. Esim. hyvin suolaista ruokavaliota ja paljon hiilareita käyttäneen ihmisen elimistöön on sitoutuneena paljon nestettä ja kun ruokavalio siirtyy terveellisempään suuntaan kokonaisuutena, myös nestetasapaino hakeutuu "normaalimmalle" kohdalle.
-
Pysyviä tuloksia saa, kun muuttaa pysyvästi ruokatottumuksia terveelliseen suuntaan. Minulla on omakohtaista kokemusta.
Painon pudotuksen aikaan jätin lähes kokonaan vehnäjauhon ja sokerin. Samoin jätin kaikki ns. kevyttuotteet. Söin lautasmallin mukaan: puoli lautasta kasviksia, 1/4 perunaa/riisiä/pastaa, 1/4 lihaa/kalaa. Välipaloina hedelmiä, pähkinöitä, porkkanoita... En tehnyt sitä hirveän tiukkapipoisesti. Jos ruokana oli esim. kinkkukiusaus, en ottanut hepulia siitä, että perunaa tulee nyt liikaa.
Samoin juhlissa otin esim. täytekakkua, mutta vain pienen palan, enkä sitten ottanut niitä muita seitsemää sorttia.
Juuri näin!
-
Kesä aikaan hoidan itseäni olut ja makkara dieetillä.
Verenpaine oli 124 / 72 ja syke 52
Painoindeksi taitaa olla lievästi niin, että olen ylipainoinen.
No jos joku ruokavaliolla saa itsensä ideaali painoiseksi niin hyvä niin.
Olen kyllä karpaamisen kannattaja.
Mahdoton asia: Remakkaa naurua kasvisravintolassa.
Mahdollinen: Remakkaa naurua ravintolassa.
Onkohan se niin?
-
Olen kyllä karpaamisen kannattaja.
Mahdoton asia: Remakkaa naurua kasvisravintolassa.
Mahdollinen: Remakkaa naurua ravintolassa.
Onkohan se niin?
Naurapa suomalaisessa kuppilassa remakasti! Sitten voit jäädä odottamaan ohjausta ulos. Ei se siitä kiinni ole, mitä syöt. Tuskin siitäkään, mitä juot.
-
Tuli taas syötyä rasvaista ruokaa ravintolassa, kun vietimme
poikaystävän synttäreitä. Oskarin leikettä ja superrasvaisia ranskiksia kermaisella katkarapukastikkeella ja vihanneksia vain nimeksi.
Lisäksi yksi sokerilonkero ja karkkia. Illalla syömme salaattia, jossa on kahta eri meloonia,
kurkkua, omenaa ja jääsalaattia. Rasvaisen aterian saisi syödä vain kerran viikossa samoin makeaa.
Olen yrittänyt olla arkena syömättä baakelseja, pitsaa, ranskiksisia, karkkia, jäätelöä ja juomatta alkoholia.
Otan alkoholia korkeintaan yhden annoksen viikossa.
Palkitsen silti itseäni viikolla mansikoilla ja light limulla sekä viikonloppuisin
makealla ja gourmee-ruoalla. Yritän olla santsaamatta arkisin.
-
Tuli taas syötyä rasvaista ruokaa ravintolassa, kun vietimme
poikaystävän synttäreitä. Oskarin leikettä ja superrasvaisia ranskiksia kermaisella katkarapukastikkeella ja vihanneksia vain nimeksi.
Lisäksi yksi sokerilonkero ja karkkia. Illalla syömme salaattia, jossa on kahta eri meloonia,
kurkkua, omenaa ja jääsalaattia. Rasvaisen aterian saisi syödä vain kerran viikossa samoin makeaa.
Olen yrittänyt olla arkena syömättä baakelseja, pitsaa, ranskiksisia, karkkia, jäätelöä ja juomatta alkoholia.
Otan alkoholia korkeintaan yhden annoksen viikossa.
Palkitsen silti itseäni viikolla mansikoilla ja light limulla sekä viikonloppuisin
makealla ja gourmee-ruoalla. Yritän olla santsaamatta arkisin.
Varo sitä light limua sillä se syö hammaskiilteesi ja se tulee todella kalliiksi. Poreet on happo, väriaine on happo ja aromiaine on happo. Älä silti siirry sokerilimsaan.
-
Kiitos Sepolle hyvistä neuvoista, sivistämisestä ja kannustamisesta.
Olet ollut varmaan hyvä lastesi kasvattaja.
Pyöräilen taas huomenna Helsingistä Alppilasta Espooseen Matinkylään poikaystäväni luokse
n. 15 km. Se on hyvää ja minulle pakollista rasvanpolttoa. Kesällä käyn klubitalon futiksessa.
-
Kiitos Sepolle hyvistä neuvoista, sivistämisestä ja kannustamisesta.
Olet ollut varmaan hyvä lastesi kasvattaja.
Pyöräilen taas huomenna Helsingistä Alppilasta Espooseen Matinkylään poikaystäväni luokse
n. 15 km. Se on hyvää ja minulle pakollista rasvanpolttoa. Kesällä käyn klubitalon futiksessa.
Tuo light limu juttu johtuu kyllä henkilökohtaisesta ongelmasta ja hammaslääkärini kauhistuksesta. En kommentoi lasteni kasvatusta, joista yhden joka oli samassa riparissa kanssasi saatat tuntea.
-
Kas niin. Kun nyt on osoitettu sitä lähtöruutua jonka mainiosti yhä osaisin tenttiä, ja joka oli siis lääkiksen oppimateriaalia kolmisenkymmentä vuotta sitten, löytyisikö täältä ketään joka olisi perillä maitorahkasta koskien sitä, mitä alun perin kysyin? En muista vielä saaneeni vastausta.
Seuraan kiinnostuneena ammattikuntani kaikkinaista ravintokeskustelua. Akuankalle terveiset: Tuo lääkkeiden vaikutus painoon on tutkimisen vääri myös. Useat keskushermostoon vaikuttavat lääkeraineet nostavat painoa. Tunnettu tulkinta on että ne lisäävät ruokahalua inttämällä kylläisyyttä säätelevälle keskukselle että ravinnosta on paha vaje, mutta koko tarina ei kenties ole siinä. Itse olen näistä kenties eniten kiinnostunut tällä hetkellä.
Jeesus ei ole ainoa joka paastosi neljäkymmentä päivää. Martin Gray teki saman. Sillä oli mielenkiintoinen vaikutus. Hän oli menettänyt omaisensa keskitysleirillä, ja koki tuon avulla vapautuvansa menneestä "kuoleman peite irtosi". En ehdota temppiua perässä, mutta mietin näitä hyvin paljon.
Lääketiede ei tunne mitään ikuisia totuuksia eikä pysyviä ainoita-oikeita, onneksi. Muutoin se olisi uskonto.
Ihmisiä opastetaan parhaan senhetkisen tiedon mukaisesti, kaiken aikaa muistaen, että kyseessä on "senhetkinen" tieto. Ennen moninkertaista toteennäyttöä ei suosituksia muuteta.
Eli kuka tietää rahka-asioita? Käyttämässäni on 60kcal/100g, proteiinia 10, hiilaria 4, rasvaa 0,2 ja natriumia 0,02. Tähän olen sekoittanut hieman sitruunarahkaa, joka sisältää valmistajasta riippuen runsaammin rasvaa ja hiilihydraattia, parhaassa tapauksessa maku on vain sitruunasta. Kalsiumpitoisuutta en löydä, mutta tiedän tarvitsevani joko runsaskalkkista ravintoa tai (ja) kalsiumlisää, kuten jokainen jolla on tietty osteoporoosin riskin viittaava - hm - tausta.
-
Rahkasta en tiedä muuta kuin että on herkkuani.
Mutta yleensä tästä aiheesta, on todella mielenkiintoista seurata,
lukea asiantuntijoiden kommentteja ja vihjeitä.
Olisi syytä paneutua, vaikka ylipainoa ei juuri olekaan.
Liikuntaa harrastan mielestäni aivan liian vähän, varsinkin tässä iässä
pitäisi liikkua, muutoin kaikenlainen remppa vaan pahenee nopeammin.
Saattaa olla jopa niin että syönkin liian vähän ja yksipuolisesti.
-
Mettäkulmalla oli joskus teuraseläimiä, joita ei saatu lihotetuiksi, vaikka niille syötettiin mitä tahansa kuinka paljon tahansa. Sanottiin, että niillä oli huono rehunkäyttö.
Oli myös joku ihminen, joka pysyi laihana vaikka söi mitä tahansa kuinka paljon tahansa. Sanottiin, että hän oli läpipasko.
Jokainen on omanlaisensa yksilö myös ravitsemuksen osalta.
-
Kas niin. Kun nyt on osoitettu sitä lähtöruutua jonka mainiosti yhä osaisin tenttiä, ja joka oli siis lääkiksen oppimateriaalia kolmisenkymmentä vuotta sitten, löytyisikö täältä ketään joka olisi perillä maitorahkasta koskien sitä, mitä alun perin kysyin? En muista vielä saaneeni vastausta.
Seuraan kiinnostuneena ammattikuntani kaikkinaista ravintokeskustelua. Akuankalle terveiset: Tuo lääkkeiden vaikutus painoon on tutkimisen vääri myös. Useat keskushermostoon vaikuttavat lääkeraineet nostavat painoa. Tunnettu tulkinta on että ne lisäävät ruokahalua inttämällä kylläisyyttä säätelevälle keskukselle että ravinnosta on paha vaje, mutta koko tarina ei kenties ole siinä. Itse olen näistä kenties eniten kiinnostunut tällä hetkellä.
Jeesus ei ole ainoa joka paastosi neljäkymmentä päivää. Martin Gray teki saman. Sillä oli mielenkiintoinen vaikutus. Hän oli menettänyt omaisensa keskitysleirillä, ja koki tuon avulla vapautuvansa menneestä "kuoleman peite irtosi". En ehdota temppiua perässä, mutta mietin näitä hyvin paljon.
Lääketiede ei tunne mitään ikuisia totuuksia eikä pysyviä ainoita oikeita, onneksi. Muutoin se olisi uskonto.
Ihmisiä opastetaan parhaan senhetkisen tiedon mukaisesti, kaiken aikaa muistaen, että kyseessä on "senhetkinen" tieto. Ennen moninkertaista toteennäyttöä ei suosituksia muuteta.
Eli kuka tietää rahka-asioita? Käyttämässäni on 60kcal/100g, proteiinia 10, hiilaria 4, rasvaa 0,2 ja natriumia 0,02. Tähän olen sekoittanut hieman sitruunarahkaa, joka sisältää valmistajasta riippuen runsaammin rasvaa ja hiilihydraattia, parhaassa tapauksessa maku on vain sitruunasta. Kalsiumpitoisuutta en löydä, mutta tiedän tarvitsevani joko runsaskalkkista ravintoa tai (ja) kalsiumlisää, kuten jokainen jolla on tietty osteoporoosin riskin viittaava - hm - tausta.
En tiedä rahkasta juuri mitään, mutta sen sijaan monet lääkeaineet lihottamisen lisäksi turvottavat. Eräät verenpainelääkkeet turvottaa jalkoja ja kortisoni naamaa.
-
Kiitos kuitenkin... Minä pidän sien kalsiumin lähteenäni, kun en pidä maidosta, ja metästän tietoa..
-
Ovat kehittäneet ihmelaastarin jolla ihminen laihtuu nukkuessaan. Laput jalkaan vaan. En tiedä mikä minua pidätteli, kun en ottanut vastaan vaikka ilman an toivat aloituspakkauksen. Sisältäisi orapihlajaakin... :044:
-
Ja mitkä olivat laihdutuslääkkeen vaikuttavat ainesosat?
Ja mitä haittavaikutuksia niillä on?
Sanooko maksasi kenties kuurin jälkeen poks?
-
Ovat kehittäneet ihmelaastarin jolla ihminen laihtuu nukkuessaan. Laput jalkaan vaan. En tiedä mikä minua pidätteli, kun en ottanut vastaan vaikka ilman an toivat aloituspakkauksen. Sisältäisi orapihlajaakin... :044:
Minä olen kokenut orapihlajan ja laastarin välisen ihmeellisen yhteyden ihan toisin. Näppieni lisäksi kottikärryjen rengaskin tarvitsi laastaria orapihlajasouvin jälkeen.
-
En syö kun nälätättää. Toisaalta minä olen riisitautisen näköinen, mutta kersat syö.
-
On kyllä erinomaisen suuri totuus että laihdun tavatonta vauhtia kun liikun. Se on ollut aina niin.
Mietin tuota nopeaa alkua, joka on -pelkkää-nestepoistumaa-eikä-mitään-auta, mutta. Siitä saa moni kimmokkeen lähteä liikkeelle jo sen tähden, että saa hyvän olon vähänkin kaventuneesta olemuksestaan. Ellei kuivu kuten no-niin, että vie viisi vuorokautta kunnes pysyy jaloillaan, Siitä lähtee usein se positiivinen kierre, kun esimerkiksi lohtusyömisen alkaa korvata lohtujuoksu.
Nyt on hirmuinen kaatosade mutta huomiseksi lupasivat poutasäätä, siis jälleen kiitovauhtia sauvoilla. Helteellä se on varhainen aamujuttu. Uiminen ei vaikuta mitään, en tiedä syytä. Kyllähän siellä saa helposti tukkansa pestyä ja noin, mutta vaikka vetää itsensä ihan hengästyneeksi, tai vesijuoksee niin ei. Miksi, en tajua.
Nyt kun taloyhtiössä alkaa olla tuttuja olen miettinyt saisiko näistä sakkia pelaamaan pesistä. Meidän oma piha on kuin metsä ja onneksi pesimisoikeuspuukin oli toisella puolella mutta ihan lähellähän on tuo urheilupuisto kenttineen. Alan aina kesällä tarvita pesistä tai vaikka neljäämaalia. Merkillistä, olin siinä aina huono.
-
Leena, alkuperäiseen kysymykseesi: Jos esim. koomassa olevia ihmisiä voidaan pitää hengissä pelkällä suonensisäisellä ravinnolla, niin miksi ei ihminen eläisi myös sopivalla vitamiini- ja hivenaine- yms. annostuksella ja rahkalla. Niin ja vettä varmaan tarttis myös. Ainakin teoriassa. :-) Itse mietin joskus, eläisikö sitä pelkillä perunalastuilla, jos nuo vitamiiniasiat olisivat kunnossa...
Mutta mähän olen siis maallikko näissä asioissa, joten sulla itselläsi varmasti on oikeasti paremmin tietoa. :-)
-
Yksi ongelma lienee siinä ettei ole tietoa millä tavalla ruokamäärä ja kulutus ovat keskenään
verrannollisia?
Tästä olen kuullut joskus sanottavan, että jos elimistö kuluttaisi energiaa yhtä suoraviivaisesti kuin esim. polttomoottori, niin vankileireiltä ei yhtään ihmistä olisi jäänyt henkiin. Niin vähän he saivat ruokaa suhteessa rankkaan ruumiilliseen työhön nähden.
-
Tästä olen kuullut joskus sanottavan, että jos elimistö kuluttaisi energiaa yhtä suoraviivaisesti kuin esim. polttomoottori, niin vankileireiltä ei yhtään ihmistä olisi jäänyt henkiin. Niin vähän he saivat ruokaa suhteessa rankkaan ruumiilliseen työhön nähden.
Vankileireiltä jäi eloon pienet ja vähään tottuneet, muut kuolivat.
-
Leena, alkuperäiseen kysymykseesi: Jos esim. koomassa olevia ihmisiä voidaan pitää hengissä pelkällä suonensisäisellä ravinnolla, niin miksi ei ihminen eläisi myös sopivalla vitamiini- ja hivenaine- yms. annostuksella ja rahkalla. Niin ja vettä varmaan tarttis myös. Ainakin teoriassa. :-) Itse mietin joskus, eläisikö sitä pelkillä perunalastuilla, jos nuo vitamiiniasiat olisivat kunnossa...
Mutta mähän olen siis maallikko näissä asioissa, joten sulla itselläsi varmasti on oikeasti paremmin tietoa. :-)
Hengissä pysyminen ei ole vielä elämistä. Perunalastuissa lienee aika lailla vahingollisia aineita, jotka vähitellen koituisivat kohtalokkaiksi.
-
Hengissä pysyminen ei ole vielä elämistä. Perunalastuissa lienee aika lailla vahingollisia aineita, jotka vähitellen koituisivat kohtalokkaiksi.
Kun puhutte perunalastuista tulee mieleen varsinainen perunansyöjäkansa irlantilaiset. Siellä äidinmaidon ohella vauvoille syötetään tosi terveellisiä perunalastuja. Mitäköhän meillä neuvolan täti sanoisi? Kun maassa oli runsaat sata vuotta sitten nälänhätä perunasadon tuhouduttua, maa vei Englantiin vehnää, kun se ei kelvannut perunanpurijoille.
-
Kun puhutte perunalastuista tulee mieleen varsinainen perunansyöjäkansa irlantilaiset. Siellä äidinmaidon ohella vauvoille syötetään tosi terveellisiä perunalastuja. Mitäköhän meillä neuvolan täti sanoisi? Kun maassa oli runsaat sata vuotta sitten nälänhätä perunasadon tuhouduttua, maa vei Englantiin vehnää, kun se ei kelvannut perunanpurijoille.
Olikohan se ihan noin? Maanomistusolot ja muut taisivat vaikuttaa asiaan. Vehnänviejät ja perunannälkään kuolevat taisivat olla eri yhteiskuntaluokkaa. Etiopiastakin lennätettiin vihanneksia ja kukkia Eurooppaan, kun siellä kuoli nälkään joukoittain lapsia katovuosien aikana.
-
No jo, no nyt herännäishenki kukoistaa.
-
Olikohan se ihan noin? Maanomistusolot ja muut taisivat vaikuttaa asiaan. Vehnänviejät ja perunannälkään kuolevat taisivat olla eri yhteiskuntaluokkaa. Etiopiastakin lennätettiin vihanneksia ja kukkia Eurooppaan, kun siellä kuoli nälkään joukoittain lapsia katovuosien aikana.
Varmasti olet osin oikeassa, mutta tämä on irlantilaisten oma kertomus asiasta ja tarkoittaa sitä, että saarella olisi ollut ruokaa nälänhädästä huolimatta. Vehnää viljeltiin vain maan eteläosassa ja muualla perunaa, joka on edelleen tärkein ruokakasvi saarella. Hommahan purkautui sillä, että irlantilaiset muuttivat sankoin joukoin Amerikkaan.
-
Seppos tietää, Pena taitaa tietää.
-
Varmasti olet osin oikeassa, mutta tämä on irlantilaisten oma kertomus asiasta ja tarkoittaa sitä, että saarella olisi ollut ruokaa nälänhädästä huolimatta. Vehnää viljeltiin vain maan eteläosassa ja muualla perunaa, joka on edelleen tärkein ruokakasvi saarella. Hommahan purkautui sillä, että irlantilaiset muuttivat sankoin joukoin Amerikkaan.
Onhan sitäkin ihmetelty jälkikäteen, miksi sienet, marjat ja kalat eivät kelvanneet pettua jyrsiville suomalaisille.
-
Leena, alkuperäiseen kysymykseesi: Jos esim. koomassa olevia ihmisiä voidaan pitää hengissä pelkällä suonensisäisellä ravinnolla, niin miksi ei ihminen eläisi myös sopivalla vitamiini- ja hivenaine- yms. annostuksella ja rahkalla. Niin ja vettä varmaan tarttis myös. Ainakin teoriassa. :-) Itse mietin joskus, eläisikö sitä pelkillä perunalastuilla, jos nuo vitamiiniasiat olisivat kunnossa...
Mutta mähän olen siis maallikko näissä asioissa, joten sulla itselläsi varmasti on oikeasti paremmin tietoa. :-)
Mutta viisas maallikko! Plärätessäni rahkan sisällystä totesin että tässä on varsin paljon terveyttä ylläpitävää!
C- B- lisät ja talvella nykyiällä D tarvitsen joka tapauksessa, sillä kuulun siihen väestönosaan joka saa sen 10- 20 kuumeista infektiota vuodessa. Vitamiinien merkityksestä yhä kiistellään mutta eräs ongelma on etten ole tutkimuksessa törmännyt sellaiseen valikoivuuteen jossa vitamiinilisää käytettäisiin kaksoissokkona tälle ryhmälle. Kuitenkin tuo infektiuoalttius noidattaa gaussin käyrää.
Siinä luuulen luonnonvalinnankin tehneenn tekosiaan ennen; nuo tulehdusherkät kuolivat pois ennen kuin siirsivät perimäänsä joihinkin lapsuusajan tauteihin joista vahvemmat selviytyivät. Itse sain ipanana hurjia kuumeita, mutta sisko vasta outo kapistus oli. Hän sai aina suoraan jälkitaudin. Vesirokosta vyöruusun, sikotaudista aivokalvontulehduksen, lisäksi silloin sairaalassa todettiin ettei hänen verensä hyydy kuumeisena. Senkkaa otettaessa reikä pulputti kuin suihkukaivo. Sanoivat vain että älkää jättäkö yksin kuumeisena.
Sain monta vapaapäivää sillä se joka koulusta kotiin jäi olin tietysti minä jo aika nuorena. Peiliin puhelimen päälle oli teipattu ambulanssin numero, sitten vanhempien, eli ensin amppari ja sisko siihen, sitten tieto vanhempien kouluun. Olin nii-in urheaa, mutta kyllä minä aina pelkäsin. Vanhemnat soittivan minun luokanvalvojalleni ja selittivät miksi olen poissa.
No tämä taisi mennä hieman sellaisten puolelle. Minun nähkääs pitäisi tehdä juhannussiivousta.
-
Jos esim. koomassa olevia ihmisiä voidaan pitää hengissä pelkällä suonensisäisellä ravinnolla, niin miksi ei ihminen eläisi myös sopivalla vitamiini- ja hivenaine- yms. annostuksella ja rahkalla. Niin ja vettä varmaan tarttis myös.
Ajattelisin, että ne koomapotilaat tyypillisesti sijaitsevat sairaaloissa, joissa heidän vointiaan koko ajan tarkkaillaan, otetaan verikokeita ym., jolloin ravitsemusta voidaan tarpeen mukaan heti säätää. Tähän ei ehkä kotioloissa ole mahdollisuutta? Sitten ehkä kotioloissa on vaikea hankkia niin perusteellinen ravinto-opin tietämys, että onnistuu sekoittamaan itselleen oikeanlaisen cocktailin. Sitäkin mietin, miten ruoansulatuskanavan toiminnalle käy. Jos ravinto saadaan kokonaan suonensisäisesti niin ehkä ongelmaa ei ole, mutta jos jotain tulee suunkin kautta, niin mites tuo suolisto, tarvitsisiko se kuitenkin jotain kuitua tms. prosessoidakseen tavaran kunnolla? En tiedä.
Uskotteko, että ihmisen oma kroppa kyllä tietää, milloin jostain ravintoaineesta on puutetta, ja alkaa vaistomaisesti himoita ruokia, joissa sitä on paljon? Tai vastaavasti liikasaannin kohdalla tulee stoppi. En oikein ole varma. MItähän noissa perunalastuissakin muka on sellaista, jota kroppani oikeasti tarvitsisi? Ajattelin, että voisiko rahka-pilleridiettaaja tuollaisen mekanimsin avulla kuitenkin pysyä terveenä - rahkan sijaan vain jossakin vaiheessa alkaisikin ruokahalu kohdistua vaikka herneisiin.
-
Onhan sitäkin ihmetelty jälkikäteen, miksi sienet, marjat ja kalat eivät kelvanneet pettua jyrsiville suomalaisille.
Leipä on ollut hyvin tärkeä eväsruoka. Metsätöissä ja muutenkin kotoa etäämmällä töissä ollessa leipä on ollut kätevä ruoka kuljettaa mukana. Matkan teko on ollut hidasta, joten vähänkään pidemmästä matkasta ei olla kesken päivän lähdetty kotiin syömään.
-
Onhan sitäkin ihmetelty jälkikäteen, miksi sienet, marjat ja kalat eivät kelvanneet pettua jyrsiville suomalaisille.
Eivätkö ne sitten kelvanneet? No joo, Länsi-Suomessa sieniä kai on vieroksuttu, eikä idässäkään ole kaikkia lajeja kerätty. Sienestyshän vaatii myös taitoa, jottei henki lähde.
Luulisi, että petunjyrsijöillä on ollut puutetta ihan kaloreista, ja jotain marjoja ja varsinkin sieniä pitää syödä aika tolkuttomia määriä, ennen kuin niitä saisi tarpeeksi. Ei pettukaan mitään kovin energiapitoista ole, mutta on siinä vähän enemmän kuin marjoissa ja varsinkin sienissä, tämän sivuston (http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/leivonta.htm) mukaan 82 kCal/100 g, kun puolukassa vain 39 kCal. -Pitäisi kyllä varmaan ottaa huomioon myös keruun ja/tai valmistuksen vaatima energiankulutus. Särjessä on sitten Finelin (http://www.fineli.fi/food.php?foodid=845&lang=fi) mukaan jo 117 kCal/100 g.
Löytyipä tämmöinen pula-ajan ruokahuoltoa käsittelevä väitöskirja (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=pettu%20ravintosis%C3%A4lt%C3%B6&source=web&cd=13&ved=0CFgQFjACOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F61805%2Fruokahuo.pdf%3Fsequence%3D1&ei=QaDfT5L6Ic7ktQaH6qGICQ&usg=AFQjCNEMNtQUQzZiZgPATag452GX6ofVNQ&cad=rja), mutta se on taidettu rajata vähän toisin (käsittelee enemmän viranomaistoimia kuin sitä mitä ihmiset oikeasti söivät).
-
Uskotteko, että ihmisen oma kroppa kyllä tietää, milloin jostain ravintoaineesta on puutetta, ja alkaa vaistomaisesti himoita ruokia, joissa sitä on paljon? Tai vastaavasti liikasaannin kohdalla tulee stoppi. En oikein ole varma. MItähän noissa perunalastuissakin muka on sellaista, jota kroppani oikeasti tarvitsisi? Ajattelin, että voisiko rahka-pilleridiettaaja tuollaisen mekanimsin avulla kuitenkin pysyä terveenä - rahkan sijaan vain jossakin vaiheessa alkaisikin ruokahalu kohdistua vaikka herneisiin.
Ei, elimistö ei ikävä kyllä ole niin tarkasti informatiivinen. Ihminen haluaa rasvaa ja sokeria joka muuntuu nopeasti ja helposti varastorasvaksi, sillä aikaisemmin on ollut tarkoituksenmukaistya kerätä vararavintoa. Tuota sokerin ja rasvansyömisvaahtoilua joidenkin iäkkäämpien kollegojeni keskuudessa olen kummastellut, sillä maksan tehtävä on huolehtia siitä, että varastorasva pilkotaan jälleen, glykosyloidaan muotoon njota erityisesti sokerilla käyvä keskushermosto tarvitsee. Ihmisruumis (en totu tuohon "kehoon") on ihmeellinen ja maksa sen elimistä eräs kummimmista, se kun hoitaa myrkkykäsittelyn, poiston, sokerien tuotannon... aivot pitävät puoliaan, ne huolehtivat siitä että rasvan mentyä hajotetaan sitten lihaksia jotta polttoainetta on. Ajatelkaa keskitysleirejä. Luurangonlaihat ymmärsivät käskyt, kokivat mitä erilaisimpia tunteita, ajattelivat, toivoivat... Mutta kasvavalle lapselle tuollainen jättää jälkensä.
Ravintoa ei anneta suoneen, sokeriliuoksia lukuun ottamatta, vaan nenä-mahaletkulla. Esimerkiksi ALS-potilaat jotka eivät enää voi itse niellä, ovat kotona, josta käsin häneltä voidaan joitakin arvoja seurata, mutta niitä nenämahaletkuruokia ei sekoiteta erikseen päivittäin suinkaan. Anemia tietty on aina informatiivinen, samaten elektrolyytit, kaliumin putoaminen liian alas on erittäin vaarallista, samaten natriumin. alsiumarvojen heittely viittaa lähinnä lisäkilpirauhashäiriöön - on tavattomasti muuta, josta vitamiini- ja elektrolyyttihäiriöt kielivät, kuin sopiva ravinto.
Erävaelluksella olen sata kertaa huomannut, kuinka elimistö aistittavasti alkaa käyttäytyä ravitsemuksen ja ra<svanpolton kanssa toisin, eli tuo maksan glykosylaatiosysteemi aktivoituu... sanokoon kuka vain miten vain, niin se on. Eka päivä menee kuin vanhoilla sapuskoilla, toinen on aina reissun raskain, kolmas, yllättäen, kevenee, ja siitä eteenpäin menee ihan ok. Kerran hieman alikuntoisena käytiin Sokostilla vain ja ihmettelin palatessaa mitä me on syöty kun siviilit ei mahtuneet ylle, farkut täytyi kiinnittää rinkan lisäremmillä. Opas lohdutti ja sanoi että varro huomiseen, turvotusta se vain on, ja olikin. Kuviosta myöhemmin näen että olen ihan pöhöttynyt - silmät melkein kiinni muurautuneet Sokostin huipulla. Outoa. Saatoin juoda liian vähän.
-
Keväästä 2011 -siis reilussa vuodessa - minulta on tippunut painoa 14 kiloa. Heti alusta tuosta lenkkeilin pari tuntia joka ikinen päivä. Niin tein eilenkin. Ja teen myös tänään. Mutta myös: lähtökohtaisesti en ole viime syksystä lähtien syönyt jäätelöä, en juonut limonadia, enkä ole laittanut kahviini sokeria. Puuron pistelen nykyään ilman sokeria. Pullaa saan syödä vain sunnuntaisin.
Pieniä ja ohimeneviä poikkeuksia olen itselleni sallinut sokerittomuuden suhteen, mutta kuten sanottu lähtökohtaisesti ja pääasiassa olen nyt sokeriton.
Miksi kaikki tuo: veren sokeriarvot olivat ikävästi kohollaan mittauksessa vajaa vuosi vuosi sitten. Siis näin: lääkärini on kieltänyt minulta sokerin. Itse hän kyllä sitä syö. :kahvi:
-
Keväästä 2011 -siis reilussa vuodessa - minulta on tippunut painoa 14 kiloa. Heti alusta tuosta lenkkeilin pari tuntia joka ikinen päivä. Niin tein eilenkin. Ja teen myös tänään. Mutta myös: lähtökohtaisesti en ole viime syksystä lähtien syönyt jäätelöä, en juonut limonadia, enkä ole laittanut kahviini sokeria. Puuron pistelen nykyään ilman sokeria. Pullaa saan syödä vain sunnuntaisin.
Pieniä ja ohimeneviä poikkeuksia olen itselleni sallinut sokerittomuuden suhteen, mutta kuten sanottu lähtökohtaisesti ja pääasiassa olen nyt sokeriton.
Miksi kaikki tuo: veren sokeriarvot olivat ikävästi kohollaan mittauksessa vajaa vuosi vuosi sitten. Siis näin: lääkärini on kieltänyt minulta sokerin. Itse hän kyllä sitä syö. :kahvi:
Aiemmin diabetesta hoidettiin ruokavaliolla, mutta nykyisin lääkkeillä. Valitettavasti ruokavalio on tehokkaampi ja paljon terveellisempi tapa hoitaa sitä. Minulla ainakin toimii erinomaisesti lääkärin ohjauksessa.
-
Keväästä 2011 -siis reilussa vuodessa - minulta on tippunut painoa 14 kiloa. Heti alusta tuosta lenkkeilin pari tuntia joka ikinen päivä. Niin tein eilenkin. Ja teen myös tänään. Mutta myös: lähtökohtaisesti en ole viime syksystä lähtien syönyt jäätelöä, en juonut limonadia, enkä ole laittanut kahviini sokeria. Puuron pistelen nykyään ilman sokeria. Pullaa saan syödä vain sunnuntaisin.
Pieniä ja ohimeneviä poikkeuksia olen itselleni sallinut sokerittomuuden suhteen, mutta kuten sanottu lähtökohtaisesti ja pääasiassa olen nyt sokeriton.
Miksi kaikki tuo: veren sokeriarvot olivat ikävästi kohollaan mittauksessa vajaa vuosi vuosi sitten. Siis näin: lääkärini on kieltänyt minulta sokerin. Itse hän kyllä sitä syö. :kahvi:
Eihän noin makee kaveri mitään lisä sokeria tarvitse. :icon_wink:
-
Minun mieltäni vaivaa eräs hyvä ystävä, jolla on runsaasti ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia ja vaivoja. Puhumme usein ruuasta ja sairauksista. Yritän aina puhua terveellisistä ruuista ja vähän rohkaista terveellisempään suuntaan. Mieleni tekisi sanoa, mitn huolissani olen hänen terveydestään ja tulevaisuudestaan, muuta en uskalla.
Hänellä ei ole autoa käytössään. Kauppaan ja palvelujen ääreen on matkaa ja pyötäilykin alkaa jo käydä hankalaksi. Polvet alkavat jo oireilla. Pelkään, että hän on kohta pyörätuolissa.
Mitä te tekisitte? Ottaisitteko asian puheeksi? Vai jättäisittekö varoittelun ammatihmisille?
Minusta kuulostaa siltä, ettei lääkärit eikä diabetshoitaja tuo riittävästi faktoja esille.
-
Minun mieltäni vaivaa eräs hyvä ystävä, jolla on runsaasti ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia ja vaivoja. Puhumme usein ruuasta ja sairauksista. Yritän aina puhua terveellisistä ruuista ja vähän rohkaista terveellisempään suuntaan. Mieleni tekisi sanoa, mitn huolissani olen hänen terveydestään ja tulevaisuudestaan, muuta en uskalla.
Hänellä ei ole autoa käytössään. Kauppaan ja palvelujen ääreen on matkaa ja pyötäilykin alkaa jo käydä hankalaksi. Polvet alkavat jo oireilla. Pelkään, että hän on kohta pyörätuolissa.
Mitä te tekisitte? Ottaisitteko asian puheeksi? Vai jättäisittekö varoittelun ammatihmisille?
Minusta kuulostaa siltä, ettei lääkärit eikä diabetshoitaja tuo riittävästi faktoja esille.
Ota puheeksi kertomalla tarina jostain onnistuneesta tyypistä, älä hänestä itsestään ensimmäiseksi. Sitten voit sanoa, että onnistuisi varmaan sinultakin
Älä luota lääkäreihin tai hoitajiin niiden mielenkiinto on usein aivan muualla kuin potilaan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. On paljon helpompaa syöttää lääkkeitä kuin neuvoa ruokavalio.
-
Keväästä 2011 -siis reilussa vuodessa - minulta on tippunut painoa 14 kiloa. Heti alusta tuosta lenkkeilin pari tuntia joka ikinen päivä. Niin tein eilenkin. Ja teen myös tänään. Mutta myös: lähtökohtaisesti en ole viime syksystä lähtien syönyt jäätelöä, en juonut limonadia, enkä ole laittanut kahviini sokeria. Puuron pistelen nykyään ilman sokeria. Pullaa saan syödä vain sunnuntaisin.
Pieniä ja ohimeneviä poikkeuksia olen itselleni sallinut sokerittomuuden suhteen, mutta kuten sanottu lähtökohtaisesti ja pääasiassa olen nyt sokeriton.
Miksi kaikki tuo: veren sokeriarvot olivat ikävästi kohollaan mittauksessa vajaa vuosi vuosi sitten. Siis näin: lääkärini on kieltänyt minulta sokerin. Itse hän kyllä sitä syö. :kahvi:
Asiasta tässä vähän lisää: Menneinä vuosina ( ja vielä viime vuonna ennen heräämistäni ) saatoin syödä jokseenkin litran jäätelöä siltä istumalta jopa kolme kertaa viikossa. Etenkin kesäisin. Joka ikiseen kahvikupilliseen laitoin 3- 4 palaa sokeria. Kaksitoista - viisitoista kupillista kahvia päivää kohti oli tavallista, joskin kymmeneenkin kupilliseen pystyin. Joskus jopa kahdeksaan. Mutta, siis: 12- 15 kupillista kahvia oli kohdallani lopultakin hyvin tavallinen määrä. Pullaa saatoin syödä viisikin palaa siltä istumalta. Limonadia join runsaasti muulloinkin kuin urheillessani. Keltainen jaffa ja ruskea amerikkalaisperäinen cokis olivat usein pöydässäni. Lähdevettä join vain kuriositeettina. :icon_eek: Nyt on toisin. :icon_exclaim:
Reilun tunnin päästä lähden kahden tunnin merenrantalenkille. Vaahtopääkävelyä se on välillä.
-
Limonadia join runsaasti muulloinkin kuin urheillessani. Keltainen jaffa ja ruskea amerikkalaisperäinen cokis olivat usein pöydässäni. Lähdevettä join vain kuriositeettina. :icon_eek:
Tämä on näin maalaisen näkövinkkelistä yllättävän yleistä. Ettei vesi kelpaa, vaan pitää olla makeaa juomaa ruuankin kanssa.. :icon_eek:
Etten pääsisi elvistelemään, niin itseeni on uponnut liikaa suklaata kuluneena vuotena. Vaan kyllä se tästä. Sisko ehdotti puolimaratonia syksyksi, mutta näillä eväillä lyhyempi lenkki lienee minulle riittävä koitos. Sitä kohti :023:
-
Kahtokaas kilokaloreita!
100g:ssä pistaasipähkinöitä on n. 650kilokaloria,kun taas
ateriassa esim. Saarioisten pitsassa on 480 kcal
yhdessä jäätelötötterössä on n. 300kcal ja sekin vastaa 3/5 ateriasta
ja yhdessä banaanissa on noin 100kcal,
Kun taas 5:ssä appelsiinissä on n. 100kcal.
Banaaneitakaan ei saisi syödä kuin korkeintaan 2 päivässä
ja viinirypäleitä korkeintaan 15 päivässä.
Masentunut syö tutkimuksien mukaan n. 100g enemmän suklaata viikossa
-
Kahtokaas kilokaloreita!
100g:ssä pistaasipähkinöitä on n. 650kilokaloria,kun taas
ateriassa esim. Saarioisten pitsassa on 480 kcal
Mutta kun katsoo ravintosisältöä, niin sadassa grammassa pistaasipähkinöitä on 21,4 g proteiinia, kun taas Saarioisten pitsassa ei ole viittätoistakaan. Nuo valmispitsathan ovat lähinnä vehnäjauhoa, eli eivät sisällä sitä mitä vaikkapa minun lihava kroppani tarvitsee. Ja jotta ateria olisi kysymyksessä, pitäisi olla jotain rehupuoltakin.
Ehkä termin pitsa voisikin varata näille einestuotteille, ja pizza on sitten se mitä saa pizzariasta?
Missä sanotaan, ettei rypäleitä saisi syödä useampaa kuin 15 päivässä?
-
Minun mieltäni vaivaa eräs hyvä ystävä, jolla on runsaasti ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia ja vaivoja. Puhumme usein ruuasta ja sairauksista. Yritän aina puhua terveellisistä ruuista ja vähän rohkaista terveellisempään suuntaan. Mieleni tekisi sanoa, mitn huolissani olen hänen terveydestään ja tulevaisuudestaan, muuta en uskalla.
Hänellä ei ole autoa käytössään. Kauppaan ja palvelujen ääreen on matkaa ja pyötäilykin alkaa jo käydä hankalaksi. Polvet alkavat jo oireilla. Pelkään, että hän on kohta pyörätuolissa.
Mitä te tekisitte? Ottaisitteko asian puheeksi? Vai jättäisittekö varoittelun ammatihmisille?
Minusta kuulostaa siltä, ettei lääkärit eikä diabetshoitaja tuo riittävästi faktoja esille.
Väitän että kaverilla on valikoiva kuulo. Hän ei siis kuuntele, eikä ainakaan noudata ohjeita. Puhu vain. Mutta saatat kokea kuin takoisit päätä'si kiviseinään, kuten itse koin. Sokerit sekaisin, käyrä kuin vuoristorata, ylipainoa massiivisesti, ja sokeroitua rasvaista munkkia vetää. Selitys: Hän tarvitsee sokeria hypoglykemiaoireeseen! Ei kelvannut tarjoamani proteiinipitoinen, siis pähkinäpatukka, jossa oli päällä kevyt suklaakuorrutus, juuri kuin tälle henkilölle tehty ja vasiten hankittu, kun mieliteko oli muuhun. Ei sille mahda kukaan mitään. He valitsevat itse.
Ihmettelin, ja mietin, kuinka suuresti mielihyvä hallitsee meitä: Suuresti. Sen vastustaminen olisi vastuullisuutta, ja tulos aina tuottaisi lopulta suurta iloa. Eikä minusta ole moittijaksi, kun itseäni vetää taas laiskotteluhalu yhä. Keskenmeräiset tekstit piinaavat, enkä kuitenkaan nauti joutilaisuudesta. Tietty jokainen tarvitsee leponsakin, mutta eiköhän tämä jo riitä.
Tuossa tapauksessa vain ollaan jo henkeä kortilla, ja siitä syystä se oli minulle järkkyä. En ollut lääkärinä siinä, ihan siviilinä.
-
>:( Päivän Suuri Tyrmistys. Aloin olla hyvin kuosissa, ja yhtäkkiä tänään ihan kuin odottaisin kaksosia kahdeksannella kuulla. Minulla on housut jotka ovat ihan ookoot kunhan ne kurotaan vyöllä ja nyt ne - no niin.
Yhtäkkinen muutos sai minut nyt vähän ihmeisiini ja varmaan maitotuotteet ovat jotakin jota ilman pärjään... mutta muistin saman kokemuksen.
Oltiin Sokostilla, vaelluksenahan se on aika iisi mutta vaatii sentään vähän kuntoa. Mastkalla huomasin vain että vÄsytti ihmeesti. Perillä siis kun palattiin Kiilopäälle, järkytyksen koin kun en saanut enää ns siviilejä päälle. Ryntäsin paniikissa oppaan luo ja kysyin mitä ihmettä me on syöty... farkut piti kiinnittää jollain rinkan lisäremmillä. Opas sanoi että odota pari päivää. Kaikki suli pois todella ihan pian.
Myöhemmin katselin Sokostin huipulla otettua kuvaa, ja olen siinä ihan ihmeen pyöreänaamainen ja silmistä näkyvät vain kapeat viirut. Siitä näkyy parhaiten ylenpalttinen turvotus.
Lähdin vähän kehnolla pohjustuksella ja taisin juoda liian vähän. Jokin nesteensäätöjuttu kai sotkeutui... minä toivon että kyse on samasta... ne kiitovauhtikuntoilut saattoivat alkaa liian ripeästi ja se eilinen viisituntinen ehkä oli liikaa. Menin aika lujaa.
Onko vastaavia kokemuksia? :icon_confused:
-
>:( Päivän Suuri Tyrmistys. Aloin olla hyvin kuosissa, ja yhtäkkiä tänään ihan kuin odottaisin kaksosia kahdeksannella kuulla. Minulla on housut jotka ovat ihan ookoot kunhan ne kurotaan vyöllä ja nyt ne - no niin.
Yhtäkkinen muutos sai minut nyt vähän ihmeisiini ja varmaan maitotuotteet ovat jotakin jota ilman pärjään... mutta muistin saman kokemuksen.
Oltiin Sokostilla, vaelluksenahan se on aika iisi mutta vaatii sentään vähän kuntoa. Mastkalla huomasin vain että vÄsytti ihmeesti. Perillä siis kun palattiin Kiilopäälle, järkytyksen koin kun en saanut enää ns siviilejä päälle. Ryntäsin paniikissa oppaan luo ja kysyin mitä ihmettä me on syöty... farkut piti kiinnittää jollain rinkan lisäremmillä. Opas sanoi että odota pari päivää. Kaikki suli pois todella ihan pian.
Myöhemmin katselin Sokostin huipulla otettua kuvaa, ja olen siinä ihan ihmeen pyöreänaamainen ja silmistä näkyvät vain kapeat viirut.
Lähdin vähän kehnolla pohjustuksella ja taisin juoda liian vähän. Jokin nesteensäätöjuttu kai sotkeutui... minä toivon että kyse on samasta... ne kiitovauhtikuntoilut saattoivat alkaa liian ripeästi ja se eilinen viisituntinen ehkä oli liikaa. Menin aika lujaa.
Onko vastaavia kokemuksia? :icon_confused:
Liika on aina liikaa ja nestetasapaino on tärkeä. Sitä ei saa olla liikaa ja varsinkaan liian vähän. Se kiitovauhti ei äkkiseltään istunut sinulle.
-
Turvotusnesteitä on tullut ulos liki pari kiloa, mansikka-tomaatti-meloni-kuurilla. Vettä juon paljon. :023: