Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: AKUANKKA313 - 06.06.12 - klo:13:37
-
Minkä verran musikaalisuus on mielestäsi perintötekijöiden ansiota?
Kuinka paljon pitää musiikkia harrastaa, jos on keskiverto kehityskelpoinen
musiikissa ja aikoo muusikoksi?
-
Musikaalisuudessa on yleensä perintötekijöiden lisänä ympäristötekijät, kun asut musikaalisessa perheessä, jossa sitä myös harrastetaan. Näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa.
-
Nuorena musiikkiopistoon pääseminen,
musiikkitutkintojen siellä suorittaminen ovat perusedellytyksiä.
Pitkäjänteisyys ja perusmusikaalisuus välttämättömiä.
Jo 2/3:sen musiikkiopistossa suorittanut pääsee sibiksen harjoittelu-oppilaaksi.
-
Musikaalisuus peritään, mutta joka aikoo huipulle, saa tehdä lujasti töitä. Jos ihmisellä ei ole musikaalisuutta, vaan ainoastaan kovan työn tuloksena huipputekniikka, niin kyllähän semmoisesta musisoinnista puuttuu paljon.
-
Oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, että useat huippukyvyt ovat uskonnollisista kodeista, joissa on paljon veisattu ja musisoitu? Naantalin sellokilpailun neljästä finalistista oli kerran kolme Malmivaaran jälkipolvia.
-
Tietääkseni Agit Prop -yhtye ja Tuomari Nurmio ovat pitkälti Töölön kirkonpenkistä ponnistaneita veisaajia.
-
Tietääkseni Agit Prop -yhtye ja Tuomari Nurmio ovat pitkälti Töölön kirkonpenkistä ponnistaneita veisaajia.
Agir Propin pojat ovat papinpoika Launis ja Lauttasaaren seurakuntanuori Pekka Aarnio. Siis Pekka on Lauttasaaren kirkon penkistä ei Töölön niin kuin Launis, mutta Mustasaari oli yhteinen nimittäjä. Pekka on edelleen mukana Lauttasaaren seurakuntanuorissa kerran vuodessa.
-
Kyllähän se musikaalisuus perintötekijöissä kulkee. On vain minun kannaltani harmi, että taipumukset välillä hyppäävät jonkun sukupolven yli. Isäni oli musikaalinen. Soitti maniskaa (mandoliini), haitaria ja sähköurkuja kotitarpeiksi ja jopa sävelsi.
Sain jo kolmen vanhana veljeni kanssa yhteisen haitarin. Isä yritti minua opettaa ja kannustaa. Jos olisin edennyt harjoituksissa, olisin päässyt ihan harmonikkatunneille. Mutta ei minusta soittajaa tullut. Yksinkertaisia nuotteja osaan vähän soittaa. Saatan vähän kokeilla nuoteista jotain tuntemattomampaa virttä, miten se menisi. Mutta korvakuulolta en osaa mitään.
Sitten serkkuni, joka sai ensimmäisen kerran eläissään haitarin syliinsä, vähän sitä paineltuaan, kohta soitti tuttuja valsseja ja muuta tuttua tanssimusiikkia. Hänellä taas ei ollut nuorena mitään mahdollisuutta millekään soittotunneille.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Jokaisen musiikin ammattilaisen kuin harrastajanki pitää harjoitella jatkuvasti pitääkseen taitoa yllä ja kehittyäkseen.
-
Olen joskus jutellut kansainvälisesti tunnetun oopperalaulajan kanssa. Hän sanoi, että musikaalisuus on periytyvää 99, 5 prosenttisesti. Mutta musikaalisen henkilön tulee tehdä paljon töitä sisäistääkseen musiikkikappaleita.
-
Tästä oli televisio-ohjelma ja kohdehenkilönä oli viulisti Vanessa Mae. Hän harjoitteli 8 tuntia päivittäin ja oli sitä mieltä, että harjoitus tekee mestari. Täytyy tuohon todeta, että mitä korkeammalta pääsee ponnistamaan sitä helpompaa se on.
-
Tuo on sukua sanonnalle, että taide on 10 prosenttia inspiraatiota ja 90 prosenttia perspiraatiota eli hikoilua. Olen ajatellut, että lahjakkuus on paitsi kyvykkyyttä myös kiinnostusta. Kiinnostunut jaksaa uurastaakin. Voiko kiinnostus periytyä vai opitaanko se perheessä muiden kiinnostumisesta? Sekä että, veikkaisin tässäkin.
-
"Joku sanoo, että trauma tekee jonkun menestyjän." (Jippu : http://www.youtube.com/watch?v=5UrPKC2M7U8 [kohta 2.44])
-
Hector sanoo tuon laulussaan Timantti ja ruoste rahvaanomaisemmin.
http://www.youtube.com/watch?v=DUHnARKlKBA