Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 23.12.10 - klo:16:30
-
Lahjapaketteja on vähennetty radikaalisti. Se on ehkä tämä lapsien toiveiden muuttuminen. Raha kelpaa.
Ruokapöydästä olen karsinut pateet, hyytelöt, hillosipulit, maksalaatikon, Italiansalaatin, Lasimestarin sillin, silakkarullat.Leipävalikoima on pienentynyt.
Kahvipöydästä täytekakun, omatekoiset riisi- ym.-suklaat.
Juustoja ja hedelmiä on lisätty. Pieni pullo sherryä.
-
Moon karsinu joulukuusen. :003:
-
Moon karsinu joulukuusen. :003:
Oletko siis jättänyt 200000 jouluvierastasi ulos kylmään. Näin väitti joku viikolla lehdessä, että paljon on erilaisia eläviä joulukuusessa. Meillä on aidonnäköinen kuusi, sama kymmenettä kertaa. Lahjat vähenee joka joulu, ja osa lapsista pyysikin lähettämään ne Kirkon Ulkomaanavun kautta jonnekin kauas, missä on puutetta ja se oli meille mieluista. Lapset ovat jo omillaan, ja on varaa hankkia itse kaikki tarpeellinen.
-
Koko joulun. Tuli sellaisia oireita joita on olliut ennen tyvivaltimokohtausta, joten teen viisaasti jäädessäni kotiin nukkumaan. Joulua ei auta sitäkään ottaa niin että ollaan henkeä kortilla, jos ei työtä tai koko tätä foorumiakaan. Kaikesta täytyy osata luopua jos ne vievät terveyttä pykälää alaspäin. Surettaa vain, että lasten paketit jäivät tänne. Eli joulu-unia niille jotka tänne poikkeavat!
-
vähennetty
- siivousta
- koristelua
- kuustakaan ei ole näkynyt
- stressiä
lisääntynyt
- joulukorttien lähettely (ennen en laittanut yhtään :icon_cool: )
- viini... :icon_cool:
- eilen kävin ensimmäistä kertaa lähikirkossani laulamassa joululauluja! (tätä ei kyllä kukaan läheisistäni usko)
- hetki kerrallaan- ja elämä on ihanaa-ja Kiitos Jumalalle-tunne
(http://www.cosgan.de/images/midi/xmas/a230.gif)
-
Näköjään pakkomielteen... >:( en tajua mutta minulla on sellainen olo että on lähdettävä viemään lahjat Anttolanhoviin. Pakko, enkä saa siltä mitään mielenrauhaa. Aivan kuin varmaan oli syksyllä Sadettalla... Olen ollut harmissani ja puhunut järkeä itselleni koko iltapäivän. Alan junassa oksentaa. Kaadun junassa... putan... taju menee... ole kerrankin järkevä, Leena. Ei auta.
Ihan kuin olisi viimeen tilaisuus nähdä tai jokin... aivan kaistapäistä.´Onneksi olin varannut lipun, sen saa numerolla ärrältä, ja huomenna palaankin kotiin jollakjin hiljaisella junalla. Nukun ja nukun ja nukun, ihanaa, ja olo paranee...
Samperi. Ja vaikka joklu meustä kuolisi niin kaikkien kmanssa on välit raiteillaan, esli ei yhtään ketään jäisi kaivelemaan. Näin on käynyt l.iosäklsi pari kertaa ennenkin.
Arvatkaa huvittaako. Mutta kun ei pakkomielteestä pääse niin sitä täytyy totella.
No, onhan koettu yksi >:( joulupakkomiellekin.
-
Näköjään pakkomielteen... >:( en tajua mutta minulla on sellainen olo että on lähdettävä viemään lahjat Anttolanhoviin. Pakko, enkä saa siltä mitään mielenrauhaa. Aivan kuin varmaan oli syksyllä Sadettalla... Olen ollut harmissani ja puhunut järkeä itselleni koko iltapäivän. Alan junassa oksentaa. Kaadun junassa... putan... taju menee... ole kerrankin järkevä, Leena. Ei auta.
Ihan kuin olisi viimeen tilaisuus nähdä tai jokin... aivan kaistapäistä.´Onneksi olin varannut lipun, sen saa numerolla ärrältä, ja huomenna palaankin kotiin jollakjin hiljaisella junalla. Nukun ja nukun ja nukun, ihanaa, ja olo paranee...
Samperi. Ja vaikka joklu meustä kuolisi niin kaikkien kmanssa on välit raiteillaan, esli ei yhtään ketään jäisi kaivelemaan. Näin on käynyt l.iosäklsi pari kertaa ennenkin.
Arvatkaa huvittaako. Mutta kun ei pakkomielteestä pääse niin sitä täytyy totella.
No, onhan koettu yksi >:( joulupakkomiellekin.
Nyt tottele minua jos et iseäsi osaa totella. Älä lähde! Huilaa. Laita kaunista musiikkia soimaan ja anna korvan nauttia elämän ihanimmista asioista. Olet sen ansainnut.
-
Moon karsinu joulukuusen. :003:
Mörtti vitsailee... :icon_lol:
-
Olen vähentänyt siivouksia ja joululahjoja. Kuusen olisin valmis vaihtamaan pienempään, mutta jälkikasvu ei suostu. Hävettää tunnustaa, että jättäisin mielelläni myös haudalla käynnit väliin, mutta jäkikasvu ei suostu. Ennen minusta oli mukavaa, kun näki haudalla paljon kynttilöitä. Nyt niitä vain on niin älyttömästi muulloinkin kuin jouluna, että tulee jo korvista. Tuntuu, että joillakin haudoilla palaa ikuinen tuli. Vähän tulee ähky noista 50 vuotta putkeen palavista kynttilöistä.
Jälkikasvu pitää huolen, että joka vuosi on joku uusi juttu ruokapöydässä. Tänä vuonna se on joku luumukakku.
-
Mutta kun ei pakkomielteestä pääse niin sitä täytyy totella.
Ei pidä paikkaansa!!! Älä tottele!
Kun pakkomielle tulee, ohita se vain ajattelemalla, että
jopas on kova pakkomielle, mutta älä anna sen viedä.
Siinä on kestettävä se vastustamisen aiheuttama ahdistua ja kyllä sää sen kestät.
Ajattele vaikka kuinka potuttaa kun tulet sieltä takaisin ja olet rättiväsynyt ja
joudut totamaan, että ei olis ollut pakko, miksi lähdin, voi voi.
Nyt Leena uskot Seppoa ja jäät kiltisti kotiin!
-
Ei ehditty siivota. Ei laitettu jouluruokia. Lähdettiin valmiiseen jouluun maaseudulle.
Mahtavaa.
-
Kuulkaa. on pakko kertoa kun nyt pääsin vihdoin kotiin. . Oli minun pakko mennä. Syöksyin matkaan siltä istumalta eli kone kiinni, samalla toisella kädellä hamuamaan taksia kännykästä, saappaat jalkaan ja takki kainaloon ja lahjakassi (olin onnejsi pakannut ajat sitten sillä suunnitelmalla että lähetän kassin linja-autolla, ne joskus ottaa, ja joku on Kouvolassa vastassa, nyt ajattelin että saakoot loppiaisena... niin on tehty pari kertaa...) Vaikka miten matka oli oma juttunsa...
Oli minun mentävä. Sisaren "iriitti" eli värikalvontulehdus ei ole mikään semmoinen,. Se on silmähermontulehdus, josta on onneksi päästy sen verran jyvälle että on nyt sairaslomalla ja ensi viikolla pitäis olla tutkimukset, pään magneettikuvaus, näkökenttätutkimus ja muuta. Se silmähän on melkein sokea. Syynä saattaa olla mikä vain, aivokasvaimesta alkaen. Vimeksi kun tavattiin, oli ensinkin kiire, toiseksi meillä oli niin hirveä hätä Minervasta että tämä jäi... No näinhän minä että nyt ei ole asiat kuten pitäisi. On kamalaa kun hän ei koskaan valita.
Jos niitä tutkimuksia ei jostakin syystä olekaan tai niiden tuloksia ei tule heti tai muuta mikä olisi pitänyt tapahtua syyskuussa, täältä lähtee lähete silmäklinikalle. Minä oon soittaessani kysyny ja tivannu ja kysyny... nyt oltiin hetki kahden, ja kysyin vähän tavallista tiukemmin eli ei ihan pillistä kiinni mutta melkain ja tulihan se sieltä.
-
Hyvä Leena kun sinulla on voimia omien ongelmiesi rinnalla ottaa vastuuta sisarestasi. Silmähermotulehduksien kanssa ei todellakaan kannata leikkiä tai odottaa ensiviikkoa. Tiedän kokemuksesta, ettei kaikilla lähimmäisillä ole voimia ajaa omia asioitaan tutkimujonoissa ja silloin meidän vahvempien pitää puuttua asiaan.
-
Se mitä olen karsinut viime joulusta on 8kg rasvaa ym. kehosta. Siitä olen ylpeä. Liikuntaa en viallisista raajoista johtuen pysty harrastamaan ja siksi kaikki tuo on aikaansaatu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla nälkää näkemättä. Nyt odotan kiivaasti, että polvi leikkauksen jälkeen paranisi ja pystyisin liikkumaan enemmän. Rasvan määrän ohella verenpaine on laskenut ronskisti sekä sokeriarvot ovat alentuneet (ei koske joulunpyhiä). Lääkitystä on jo jouduttu muuttamaan, kun yläpaine meni alle sadan ja se tuntui jo kyllä päässä. Seuratkaa esimerkkiä
-
Painoa on pudotettu 10kg joka on kyynärsauvojen kanssa kävelevänä omasta mielestä hyvä. Samoin kuin Seppos ruokavaliolla ja itsekurilla onnistuin. Jouluna ja muina aikoina olen syönyt hyvin mutta katsonut mitä olen suuhuni laittanut. Lääkäri ortonilla oli hyvin tyytyväinen saavutukseeni.
-
Se mitä olen karsinut viime joulusta on 8kg rasvaa ym. kehosta. Siitä olen ylpeä. Liikuntaa en viallisista raajoista johtuen pysty harrastamaan ja siksi kaikki tuo on aikaansaatu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla nälkää näkemättä. Nyt odotan kiivaasti, että polvi leikkauksen jälkeen paranisi ja pystyisin liikkumaan enemmän. Rasvan määrän ohella verenpaine on laskenut ronskisti sekä sokeriarvot ovat alentuneet (ei koske joulunpyhiä). Lääkitystä on jo jouduttu muuttamaan, kun yläpaine meni alle sadan ja se tuntui jo kyllä päässä. Seuratkaa esimerkkiä
Hienoa, täältä tulee kannustusta jatkaa samalla linjalla, sillä suunta vaikuttaa oikealta! :109:
-
Hyvä Leena kun sinulla on voimia omien ongelmiesi rinnalla ottaa vastuuta sisarestasi. Silmähermotulehduksien kanssa ei todellakaan kannata leikkiä tai odottaa ensiviikkoa. Tiedän kokemuksesta, ettei kaikilla lähimmäisillä ole voimia ajaa omia asioitaan tutkimujonoissa ja silloin meidän vahvempien pitää puuttua asiaan.
Voi ei, ei! Oli pahinta, kun mietin verukkeita sille miksi en tehnyt mitään! Joo... ensin niin tuota... sehän alkoi kun olin itte neurolla... niinpä... joo... niin ja eikös Mari sanonut kun tivasin että se on kuin muovipussissa... että ei näe... mutta minullahan oli keuhkokuume.... Minun oma sisareni sanoo minulle ettei näe vasemmalla silmällään selvästi mitään, eikä KOKSin hoidot auta. Sarveiskalvo repeää... mutta eikös se ollut silloin kun minulta meni epilepsia sekaisin ja meni työ ja foorumikin meinasi mennä... ei ei ei!
Ei lopulta jää käteen, kuin minä olen, olen, olen sisareni vartija. Mari on minulle rakkain olento maan päällä, enkä ikinä anna itelleni anteeksi jos nyt on tapahtunut jotakin jonka olisin voinut estää. Jonka laiminlöin vain siksi että olen itse niin äärettömän itsekeskeinen, muka-suurine ongelmineni. Minä tein hirvittävän väärin. Sen kanssa on helpointa sittenkin elää, se on totta ja totuus tekee vapaaksi... . Jos tämä joulu edes vähän karsii itsekeskeisyyttä, se on ollut se joulu joka minun kannaltani oli paras joulu. Sitä vain itken että tarvitsiko minun oppia siskon kustannuksella.