Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: karjalaisenkyösti - 07.11.10 - klo:13:49
-
Kuuntelin eilen radiosta erästä ohjelmaa romanikerjäläisistä.
Tiedotusvälineitä kuuntelemalla saa hyvän kuvan siitä, kuinka ympäröivä maailma asian näkee.
Eilisessä radio-ohjelmassa äänessä oli eräs suomalainen romani, joka toi esiin jonkin verran asian toistakin puolta, eli kertoi asiaa romaninäkövinkkelistä.
Muistan kerran uutisissa kuulleeni Matti Vanhasen lausunnon siitä, että romanikerjäläisiin liittyy mitä ilmeisimmin rikollisuutta yms.
Matti muisti myös mainita, että mitään todisteita hänellä ei tästä kuitenkaan ole.
Hän joka tapauksessa kehoitti ihmisiä olemaan antamatta heille lanttia.
Arvosta Mattia rehellisyydestä, että hän lisäsi lausuntoonsa, että hänellä ei ole todisteita.
(Yleensäkin arvostan hänen tapaansa hoitaa työtehtäviään, sen vähäisen tiedon perusteella, joka minulla on hallussani.)
Mielestäni julkisuudessa esitetyt kehoitukset auttamatta jättämisestä ovat epäinhimillisiä ja yksittäistä kansanryhmää syrjivinä.
Väitän, että auttamatta jättämiskehoitus perustuu vielä osittain valheelliseen informaatioon.
Se, että ihmisten täytyy kerjätä, on ongelma.
Maailman johtajien pitää ratkaista tuo ongelma tekemällä oikeita päätöksiä.
Minä yksittäisenä ihmisenä en voi muuta, kuin lievittää tuota ongelmaa auttamalla kurjuudessa elävää ihmistä ja jaksamiseni mukaan myös pommittaa sähköpostein päättäjiä.
Tuota jälkimmäistä en taida jaksaa tehdä.
Tästälähin pyrin varaamaan kolikoita taskuuni ulkona liikkuessani, joita voin sitten laittaa kerjäläisten hattuihin jotain.
Samalla, kun pudotan lantin kurjalle, toivon, että ne tahot, jotka voivat tämän ongelman ratkaista, sen tekisivät, eivätkä jättäisi
tätä ongelmaa täysin tavallisten ihmisten hoidettavaksi.
Jos olen edesauttamassa sitä, että enemmän kerjäläisiä tulee Suomeen, niin hyvä, koska ainakin silloin päättäjät ehkä paremmin heräisivät tähän ongelmaan.
Ongelma toki ratkeaa sillä, että kurja jätetään apua vaille ja jopa sillä, että annetaan hänen kuolla.
En kuitenkaan näe auttamatta jättämistä hyvänä ongelman ratkaisuna, vaan ratkaisun pitää löytyä siten, että kurjia autetaan nouseman
jaloilleen siten, että kurja voi sen jälkeen itse itsestään huolta pitää.
Pikkupoikamme on kirkossa oppinut laittamaan kolikon itsenäisesti kolehdin kerääjän sammioon.
Tästä on hyvä edetä opettamalla hänet antamaan myös niille, joita yhteiskunta ei halua huomioida ja joita lojuu kaduillamme.
Mitä sitten viinaksia kovin käyttäviin ja kadulla kerjääjiin tulee, niin kokemus on osoittanut, että heille en anna rahaa, vaan ennemminkin sitä,
mitä he kertovat pyytämällään rahalla ostavansa.
-
Mitä sitten viinaksia kovin käyttäviin ja kadulla kerjääjiin tulee, niin kokemus on osoittanut, että heille en anna rahaa, vaan ennemminkin sitä,
mitä he kertovat pyytämällään rahalla ostavansa.
Annat heille siis viinaa. Reilu peli! :023:
-
Annat heille siis viinaa. Reilu peli! :023:
Ensimmäisellä kerralla tuli annettua viinaa tai kaljaa (tai mitä lie sellaista tulin antaneeksi) laitapuolen kulkijalle.
Olin tuolloin alle 20 ikäinen, kun pääkaupunkiseudulla käydessäni törmäsin erääseen laitapuolen kulkijaan, joka pyysi rahaa.
Jonkin ajan kuluttua satuin näkemään, että tuo kaveri tuli ulos alkosta.
-
No, säästyyhän siinä niiltä raukoilta köpöjaloilta ainakin yksi Alkossa käynti. :039:
-
Laitan tämän linkin tännekkin, kun kerrankin romaneista hyvää kerrottavaa. http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kalasataman_romanit_saivat_toita/?ref=tf_iOKboksi_p1
Suames 1500-luvulla sai kulieskelevan romanin surmata aivan luvanperästä. Kun tälläänen miarontiä on romaneilla ollu kuliettavana, niin kyllä se on jäläkensä jättäny perimähän. Ovela ja kekseliäs on pitäny olla henkensä pitimiksi, kun "kelevottomaksi hylykiöksi" on syntyny.
-
Minusta se älkää-antako-rahaa oli kans varsin ahdistava, mutta ajattelin että jos ne sitten todella menevät väärään käyttöön niin rupesin antamaan voileipiä ja hedelmiä ja semmosta. Joku kirjoitti jonnekin ettei niille kelpaisi ruoka; se on kukkupuhetta. Kun Helsinmgin hiippakunnalla oli se juhlamessu toissako keväänä eli hytistiinm Senaatintorilla niin kirkkokahvelta olivat vieneet yhdelle karjalanpiirakoita ja se veti niitä huiviin hyvällä halulla kyllä.
Ajattelen sitä mitä Äiti Teresa on joskus sanonut: Sinun tehtäväsi on antaa hänelle työtä jotta hän voi ansaita itselleen ruokarahan. Siihen saakka minä annan hänelle ruokaa... tai jotakin --- eiköhän tulisi pikku painetta korkeammalle taholle ruveta järjestämään sitä työtä... Romaniaakin voidaan kyllä painostaa. Eivät nämä auttamiskeinot voi olla ristiriidassa keskenään.
-
Minusta se älkää-antako-rahaa oli kans varsin ahdistava, mutta ajattelin että jos ne sitten todella menevät väärään käyttöön
Kun tiedämme, mikä ihminen on, niin siltä pohjalta voi varsin varmasti sanoa, että mitä suurempi autettavien joukko on, niin sitä todennäköisimmin menee myös väärään käyttöön.
Näin on kaikessa inhimillisessä toiminnassa.
Siitä pitää lähteä, että jos jotkut käyttäytyvät väärin, juuri heidän tekonsa pitää tuomia, eikä sitä lukuista joukkoa, joka toimii niin oikein, kuin noissa olosuhteissa yleensä voi toimia.
-
Kun tiedämme, mikä ihminen on, niin siltä pohjalta voi varsin varmasti sanoa, että mitä suurempi autettavien joukko on, niin sitä todennäköisimmin menee myös väärään käyttöön.
Näin on kaikessa inhimillisessä toiminnassa.
Siitä pitää lähteä, että jos jotkut käyttäytyvät väärin, juuri heidän tekonsa pitää tuomia, eikä sitä lukuista joukkoa, joka toimii niin oikein, kuin noissa olosuhteissa yleensä voi toimia.
Tuo lause jonka olet irrallisena poiminut minulta, oli aivan epäämättömästi tekstissäni. On myös niin, että minua voitaisiin moittia ruokkimisesta; nythän ne saavat säästää ne vähätkin killinkinsä vaikka mihin. Teema oli kesällä foorumilla esilläkin, minun avaamanani sillä kertaa. Jos lukee kiireisesti vain pari viimeistä viestiä tai alkuteksti jää jonnekin mailien taa olisi tietysti etsittävä lainattaessa sen keskeisin viesti - eikä se todellakaanm ollut tuo., Monikohan olettaa että olen kirjoittanut koko mielipiteenäni nyt täysin päinvastaista kuin kirjoitin. Miksi et ottanut koko tekstiäni? Se oli lyhyt.
Tällä kertaa, koska kyseessä oli vakava moraalinen kysymys ja olin kuitenkin kaikitenkin päätynyt toiseen menettelyyn kuin tuosta irtolauseesta äkkinäinen voisi kuvitella,, olisin toivonut että ET olisi käyttänyt sitä ponnahduslautana jollekin jonka jo kertaalleen kirjoitit, Kyösti. Nyt käyt keskustelua itsesi kanssa. Lisäksi osatotuus toisen henkilön puheesta on jo lähellä sitä että lausut hänestä väärän todistuksen. Mitäpä jos olisit konservatiivisten arvojen takana muuallakin kuin juhlapuheissa? Eikö suora totuudellisuus ja rehellisyys edustakaan niitä?
-
Minusta se älkää-antako-rahaa oli kans varsin ahdistava, mutta ajattelin että jos ne sitten todella menevät väärään käyttöön niin rupesin antamaan voileipiä ja hedelmiä ja semmosta. Joku kirjoitti jonnekin ettei niille kelpaisi ruoka; se on kukkupuhetta. Kun Helsinmgin hiippakunnalla oli se juhlamessu toissako keväänä eli hytistiinm Senaatintorilla niin kirkkokahvelta olivat vieneet yhdelle karjalanpiirakoita ja se veti niitä huiviin hyvällä halulla kyllä.
Ajattelen sitä mitä Äiti Teresa on joskus sanonut: Sinun tehtäväsi on antaa hänelle työtä jotta hän voi ansaita itselleen ruokarahan. Siihen saakka minä annan hänelle ruokaa... tai jotakin --- eiköhän tulisi pikku painetta korkeammalle taholle ruveta järjestämään sitä työtä... Romaniaakin voidaan kyllä painostaa. Eivät nämä auttamiskeinot voi olla ristiriidassa keskenään.
Ehdottaisin, että Kyösti itse, kuten muutkin teemasta kiinnostuneet vertaisivat tätä tekstiä siihen, mikä tästä "argumentiksi" poimittiin. Joku roti. Me saamme toistemme mielipiteet näyttämään lopulta aivan millaisilta tahansa poimimalla vaikka irrallisia sanoja "olihan ne siellä". En pidä meiningistä; se on epärehellistä peliä. Jos tahtoo vedota siihen, että rahan väitetään menevän ns väärään käyttöön, sen voi tietysti kirjoittaa, muttei minun mielipiteenäni.
-
Anteeksi Leena
huolimattomasti suoritetusta tekstisi lainauksesta.
Tarkoitukseni ei ollut mitätöidä tai vääristellä tekstejäsi.
Olen mitä ilmeisimmin kanssasi samoilla linjoilla tässä romanikerjäläisasiassa.
Tuo tekstilainaus toimi lähinnä aasinsiltana erääseen toiseen asiaan, jota tässä ketjussa ei ole käsitelty.
Sitä ei oltu tarkoitettu vääristämään tekstejäsi tai laittamaan suuhusi sellaisia sanoja, joita et ole sanonut.
Olen pahoillani huolimattomasti tehdyn lainaukseni aiheuttamasta mielipahasta.
-
Minäkin olen pahoillani, vaikkakin ihan muuten vaan. :-\
Juu, vaikea sanoa mitään kun ei tiedä asiasta lopullista totuutta, mutta joskus antaminen voi osua oikeaankin.
Yksi kerjäläinen kun sai rahaa alkoi niin auliisti kyynelsilmin kiittämään, että empä olisi hänen vilpittömyyttään epäillyt.
Jos jokusen lantin heittää, niin ei se varmaan kehenkään meihin kovasti satu, mutta toisaalta voineehan se edesauttaa lisäkerjäläisten syntymistä? Kun täältä on helppo saada rhaa ja juttu alkaa leviämään.
Itse kyllä katson suht tarkasti minkänäköinen kerjääjä on. Jotain voi nähdä ihmisestä joka on kerjäämässäkin, onko hätä todellinen.
Mielummin antaminen sillä se on autuaampaa.
-
Voi... ei ei... ei nyt kenenkään pidä olla niin pahasti pahoillaan... Köpi minusta vain näytti hurjalta, kun oli kuin oma toiminta olisi ollut juuri nurinpäin. Mutta totuus on etten tiedä mikä nyt on oikein. Minusta on hirveää ajatella että joku olisi nälissään ja kävelisin ohitse. Vielä joku nuori ja terve,. mutta se vanhus meidän ostarissa rataylikäynnillä oli minulle vain liikaa - meni yli kestokyvyn. Tiputtelin rahaa kunnes alettiin puhua siitä että kyseessä olisi ihmiskauppa, joka taas meni yli sietokyvyn. Sitten sain kesällä joitakin linkkejä joiden kautta voi tukea työtä' heidän parissaan siellä Romaniassa, samoin K&K:ssa oli joitakin. .
Rupesin pudottelemaan voileipiä, hedelmiä sun muuta, kun en vain enää kestänyt kuitenkaan, minulla on ollut elämässäni jaksoja jolloin olen ollut erittäin peeaa, muistan ne, opinnot kahtena ensimmäisenä vuonna kun alle 20v ei saanut lainalle valtiontakausta (eikä siis lainaa eikä muuten töitäkään) moni täällä muistaa varmaan ne ajat... ja myöhemmin sen neljä päivää vesipaastolla, kun totesin että joo-pa. Viimeinenkin ryyni on nyt syöty. En elä yli varojeni, minun vain piti maksaa musiikkitunneista opettajille koska nekään ei elä ilman ruokaa... loputtomiin ei ilkene pyytää luottoa. Niin kävi noin. Oli nälkä. Sen tähden nälän ajatteleminen siinä ohimennen on niin vaikeaa luulen.
-
Minäkin olen pahoillani, vaikkakin ihan muuten vaan. :-\
Kerro?
-
Kerro?
Siis koko asetelmasta pahoillanji, kun on kerjäläisiä kadulla.
-
Keriääminen on pakkokonsti, kun muuta toimehentuloa tai sosiaaliturvaa ei oo. Ei oo pitkä aika kun Suameskin köyhät vanhemmat laittoi tenavansa keriuulle, piikomahan tai huutolaaseksi rikkahimmille. Moni vanhus muistaa viälä mitä on kissan parku.
Intias kastijaon alimmalla tasolla elävien ihimisten ainuana toimehentulona voi olla keriääminen ja siälä vanhemmat voi jopa katkaasta jonkun raajan lapseltaan, että herättääs myätätuntoa ja parempia keriuutuloksia. http://www.dlc.fi/~etkirja/beggar.jpg
Veronsa maksaminen ja hyvinvointiyhteiskunnasta hualta pitäminen takaa sen, että tenavia ei tartte enää lähettää keriuulle.
-
Mie ajattelen, että jos antaa rahaa niin sitten antaa,
eikä sitä ropostaan pidä korvamerkitä.
Ostakoon sitten vaikka kaljaa jos sen katsoo tärkeimmäksi.
-
Keriääminen on pakkokonsti, kun muuta toimehentuloa tai sosiaaliturvaa ei oo. Ei oo pitkä aika kun Suameskin köyhät vanhemmat laittoi tenavansa keriuulle, piikomahan tai huutolaaseksi rikkahimmille. Moni vanhus muistaa viälä mitä on kissan parku.
Intias kastijaon alimmalla tasolla elävien ihimisten ainuana toimehentulona voi olla keriääminen ja siälä vanhemmat voi jopa katkaasta jonkun raajan lapseltaan, että herättääs myätätuntoa ja parempia keriuutuloksia. http://www.dlc.fi/~etkirja/beggar.jpg
Veronsa maksaminen ja hyvinvointiyhteiskunnasta hualta pitäminen takaa sen, että tenavia ei tartte enää lähettää keriuulle.
Meidän tulisi rakastaa veroja, on Jopi Lönnqvistin teeesi numero yksi. Hän onnistuu pudottamaan sen mistä ikinä luennoikin. Kai se on jokin "muuten olen sitä mieltä että Karthago olisi hävitettävä". Hävitettiinhän se, lopulta. Kuka keisari hän oli, kun hävitti, tänmä oli historiassa jo peruskoulussa.
-
Ei ollut keisari. Karthago hävitettiin jo tasavallan aikana.
-
Mie teen just niinku Atanasia ajattelee. Ja toivon parasta.
Joku kerran tuli huutamaan miulle ettei saa antaa. Kuka kieltää kysyin. Poliisi, vastattiin. Ei ole vielä sellaista lakia sanoin,mutta sydämen laki kun sanoo että anna, niin annan jos on.
-
Ei ollut keisari. Karthago hävitettiin jo tasavallan aikana.
Hänet hävittivät kuitenkin. Toistolla on tehoa. Jopi toistaa verojen rakastamista. Ei paha.
-
quote author=Riitta-mummi link=topic=2026.msg69146#msg69146 date=1289303858]
Mie teen just niinku Atanasia ajattelee. Ja toivon parasta.
Joku kerran tuli huutamaan miulle ettei saa antaa. Kuka kieltää kysyin. Poliisi, vastattiin. Ei ole vielä sellaista lakia sanoin,mutta sydämen laki kun sanoo että anna, niin annan jos on.
[/quote]
Tiätkö minul on käynyt kans niin - joku äijä ulkolainen käveli kyltin kanssa: No money. Childen no food. Want home. Annoin jonkun rahan mikä oli mukana. Nainen vieressä piti älämölöä kunnes minä aloin vähän hermostua. Kun minä vähän hermostun saatan sanoa jotain... mutta sille minä sanoin vain että- entäs jos se ON totta ja että nuo harvemmin menee suoraan alkoon ja että...
´Nimittäin nyt on niin että ilmeiselle alkoholistille minä en rahaa anna. Sen tähden, että minä ajattelen, etten sitä hänen alkoholismiaan pahentaisi enää enempää. Usein hyvin selkeästi näkee olemuksesta että juotu on, ja yhä janottaa. Mieluummin pysähyn ja kysyn eikö hän lähtis katkolle. Usein ei vain ole aikaa jututtaa, he tulevat pyytämään aina kun juoksee jostain jonnekin. Jpskus olen kysynyt mihin sitä rahaa tarvitaan. Se on usein kaksieuronen mikä on tilauksessa, joku on sanonut aivan suoraan että tarttee krapularyypyn, osalla on muita tarpeita. Joskus jos olisikin aikaa ja pyytäjä paikalla yhtÄ aikaa, sabnoisin että okei --- mennään ja ostetaan sulle se bussilippu tai hodari.