Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: seppos - 22.08.10 - klo:22:17
-
Kuusitiainen on kiva lintu anopin lintulaudalla.
-
Tämän aamun Etelä-Suomen Sanomissa oli kokosivun lintujuttu. Valkoselkätikan pesintätiedot ja kartat maakunnittain kertoi että eniten pesiviä pareja on Etelä-Karjalassa, 34 paria sitten Pojois-Karjala, Keskisuomi jne. Useimmiss vain 1 tai 2,tai 3. Lisääntymään päin kuitenkin.
Samalla sivulla oli katsojien eläinkuvia, mm miehen lippalakin lipalla ruokaileva sinitiainen. Sillä oli siinä pieni ruokakuppi.
Vääksyssä oli taas valkoposkihanhia ruokailemassa ja lepäilemässä Kalmarin uimarannalla koivikossa. Niitä oli vain n. 30 yksilöä. Ennen kuin golfkenttä rakennettiin Tallukan eteläpuoleiselle pellolle saattoi syksyisin nähdä satoja siinä ruokailemassa
-
Kuusitiainen on kiva lintu anopin lintulaudalla.
Varmaan sielläkin ja myös tuolla "meidän" kuusimetsän ruokinnalla. Tosin meinasi kerran lentää silmään :003:
-
:109: myyrä kaivautui kolostaan uusien ympäristöelämysten kera!! :109:
-
:109: myyrä kaivautui kolostaan uusien ympäristöelämysten kera!! :109:
Mmmhhh...vieläkin multaa suussa :icon_cool:
-
Kysyit Leena vitosketjussa harakan talvielämästä. Lyhyesti voisi sanoa, että se on mitä suurimmassa määrin paikkalintu eli kyllä se varmaan siellä terassisi lähistöllä jossain on. Tosin joskus syksyisin niitä on nähty muutontarkkailupaikoilla oletetussa vaelluslennossa ilm. ravinnon perässä. Voisithan sinä perustaa talveksi terassillesi linturuokalan. :icon_wink: Harakka syö mitä vaan.
Variksista sen sijaan osa muuttaa jopa Keski-Eurooppaan. Pohjoisimmat varikset Lapista siirtyy eteläiseen Suomeen.
Yleensä enemmän tai vähemmän paikkalintuja ovat ainakin harakka, varpunen, pulu ja töyhtötiainen. Ravintotilanteestahan se riippuu.
-
Kysyit Leena vitosketjussa harakan talvielämästä. Lyhyesti voisi sanoa, että se on mitä suurimmassa määrin paikkalintu eli kyllä se varmaan siellä terassisi lähistöllä jossain on. Tosin joskus syksyisin niitä on nähty muutontarkkailupaikoilla oletetussa vaelluslennossa ilm. ravinnon perässä. Voisithan sinä perustaa talveksi terassillesi linturuokalan. :icon_wink: Harakka syö mitä vaan.
Variksista sen sijaan osa muuttaa jopa Keski-Eurooppaan. Pohjoisimmat varikset Lapista siirtyy eteläiseen Suomeen.
Yleensä enemmän tai vähemmän paikkalintuja ovat ainakin harakka, varpunen, pulu ja töyhtötiainen. Ravintotilanteestahan se riippuu.
Sen teen. Pitääköhän niille saada lupa, sillä olis tosi hauska seurailla kaikkia ketä nyt semmoises pystybaarissa käy notkumassa. Tähän saisi isohkon. Olen haaveillutkin lintulaudasta aivan aina - minä tyhmä, viime talvi oli semmonen että olisi ollut tarpeen niille. Kerrostaloissa kielletään vaikka mitä. Viime talvena ei näkynyt koko harakkaa.
-
Sen teen. Pitääköhän niille saada lupa, sillä olis tosi hauska seurailla kaikkia ketä nyt semmoises pystybaarissa käy notkumassa. Tähän saisi isohkon. Olen haaveillutkin lintulaudasta aivan aina - minä tyhmä, viime talvi oli semmonen että olisi ollut tarpeen niille. Kerrostaloissa kielletään vaikka mitä. Viime talvena ei näkynyt koko harakkaa.
Kyllä kerrostalossa kannattaa lupa kysyä. Tässä sitä ei saa - satun tietämään, mutta meillä kaverin kanssa on näitä "pystybaareja" muualla.
Mainittakoon, että joku jossain oli syöttänyt yhtenä talvena linnuille 700kg pähkinää. Se on jo tuntuva rahallinen uhraus.
-
Kirkkopuiston nurmikolla oli tänä aamuna västäräkkien etelän seuramatka tekemässä lähtöselvitystä.
-
Tästä voi seurata yhdeksän arohyypän muuttomatkaa.
http://www.amazing-journey.org/
Lintujen nimet ovat Alia, Erzhan, Abaj, Dinara, Tatyana, Raushan, Jibek, Svetlana ja Lena. :)
-
Nyt on juuri sopiva aika alkaa suunnitella talviruokintaa. Perusteellinen tietopaketti asiasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml
Kaupunkialueella ruokintapaikan perustamista pitää vähän selvitellä. Kerros- ja rivitalossa pitää puhua taloyhtiön ja naapureiden kanssa. Omakotitalon pihalle saa kai laittaa ruokintapaikan lupia kyselemättä.
Kävin pikaisesti vilkaisemassa Helsingin kaupungin ja alueen lintuharrastusyhdistyksen (Tringa) sivuja, mutta siellä ei tähän lupa-asiaan löytynyt viisautta. Minun mielestäni kyllä pitäisi löytyä. Kaupunki on tehnyt vuonna 2002 tiedotteen "Pelisäännöt selviksi lintujen ruokintaan", mutta tiedotetta ei ole verkossa, se mainitaan vain ympäristökeskuksen vuosikatsauksessa. Siinä näette, mikä on byrokraatille tärkeää...
No, sen verran löytyi tietoa kaupungin ympäristökeskuksen sivuilta, että kaupungin viheralueillekin voi ilmeisesti ruokintapaikan perustaa, koskapa
Jos kaupungin viheralueella olevaa ruokintapaikkaa ei hoideta asianmukaisesti, voi kaupunki lopettaa sen ylläpidon. Kaupungin alueilla tulee ruokintapaikalle laittaa näkyviin ruokinnasta vastaavan henkilön nimi ja puhelinnumero tiedonkulun ja yhteydenpidon helpottamiseksi
Mt
-
Muistaako joku vielä sen hysterian, joka oli silloin lintuinfluenssan aikoihin? Yleisönosastoissa oli kirjoituksia, joissa kauhisteltiin, kun jonkun päiväkodin pihalta oli löytynyt linnun sulka.
-
Muistaako joku vielä sen hysterian, joka oli silloin lintuinfluenssan aikoihin? Yleisönosastoissa oli kirjoituksia, joissa kauhisteltiin, kun jonkun päiväkodin pihalta oli löytynyt linnun sulka.
Se oli lintuihmisille vaikeaa aikaa. Luonnonvaraisista linnuista lintuinfluenssaa ei juurikaan löytynyt.
-
Nyt on juuri sopiva aika alkaa suunnitella talviruokintaa. Perusteellinen tietopaketti asiasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml
Kaupunkialueella ruokintapaikan perustamista pitää vähän selvitellä. Kerros- ja rivitalossa pitää puhua taloyhtiön ja naapureiden kanssa. Omakotitalon pihalle saa kai laittaa ruokintapaikan lupia kyselemättä.
Kävin pikaisesti vilkaisemassa Helsingin kaupungin ja alueen lintuharrastusyhdistyksen (Tringa) sivuja, mutta siellä ei tähän lupa-asiaan löytynyt viisautta. Minun mielestäni kyllä pitäisi löytyä. Kaupunki on tehnyt vuonna 2002 tiedotteen "Pelisäännöt selviksi lintujen ruokintaan", mutta tiedotetta ei ole verkossa, se mainitaan vain ympäristökeskuksen vuosikatsauksessa. Siinä näette, mikä on byrokraatille tärkeää...
No, sen verran löytyi tietoa kaupungin ympäristökeskuksen sivuilta, että kaupungin viheralueillekin voi ilmeisesti ruokintapaikan perustaa, koskapa
Mt
Lupa-asioiden tiedottamisessa lintuyhdistyksillä on siis skarppaamisen paikka.
Innokkaat talviruokinnan pitäjät voivat halutessaan osallistua ruokintapaikkaseurantaan. Se on paitsi hauskaa myös hyödyllistä. Itse sain aikoinaan 13:n peräkkäisen talven seurannalla kokoon jonkinlaisen aineiston.
http://www.luomus.fi/seurannat/ruokintapaikkaseuranta/ohjeet.htm
-
Tänään oli ehkä syksyn paras lintuaamu. Ensin suotornille ajellessani metsäautotieltä lähti lentoon kaksi koppeloa. Olen ne kyllä siellä ennenkin nähnyt. Ukkometson tilanne näyttää huolestuttavalta - niitä ei vaan enää tuolla suunnalla näe. Maasto siellä on kuin Lapissa; kuivaa jäkäläkangasta. Voisi hyvin kuvitella männikköön muutaman poron. Tornille päästyäni kaveri huikkasi hyvät huomenet ja osoitti salaperäisen näköisenä yhtä kuivaa keloa. Jess, pikkuhaukkahan siellä. Aivot löi vähän aikaa tyhjää; mikäs tää nyt on ennenkuin alkoi kirkastumaan. Siellä istui harvinaisuus kaakosta; vanha punajalkahaukka koiras. Nuoren linnun olen muistaakseni nähnyt kolmesti, mutta en koskaan vanhaa. Lintu esittäytyi kohta tornille valuville (tai paremminkin kiipeäville) unisille bongareille upeasti ilmassa ja istumakeloa vaihdellen. Tumman grafiitinharmaa pikkuhaukka punaisine jalkoineen on tyylikäs ilmestys.
Joen rantaan on ilmestynyt myös kohtalaisen hyviä lietteitä, joihin oli tullut kahlaajia. Tyllien, kapustarinnan ja suosirrien joukossa oli myös pirteä pikkusirri joka välillä juosta viipotti hirmu vauhdille pitkin lietettä. Se on mukava pieni pallero; vain västäräkin kokoinen. Joitakin tavallisempia petoja näkyi myös, kurkia ja joutsenia ym. Keltavästäräkkiparvia muutti vähän väliä lounaaseen.
Hienoinen sade hiukan haittasi ja kylmyys vaikka olikin täysi talvivarustus päällä. Takki olisi saanut olla vielä lämpimämpi mutta muuten mukava lintupäivä.
-
Ai niin...tuolla toisessa ketjussa esiintynyt merikotkahan siellä myös oli. Lenteli välillä joku saalis kynsissään kadoten näkymättömiin. Punajalka sai myös napattua suolta jonkun saaliin; ilm. myyrän, jota söi pitkään kelossa.
-
Sata kurkea lenti pihan yli. Ottivat korkeutta laajoilla kierroksilla ja kovasti toisilleen huutivat. On hienoa kun on syksy taas.
-
Uskokaa tai älkää, mutta muuan mies kertoi, että kerran hänen pysähtyessään liikennevaloihin hän näki, kun suojatien edessä odotti kaksi varista. Kun valo vaihtui vihreäksi, nämä varikset olivat lähteneet harppomaan tien yli. Ihan tosissaan oli kertoja.
-
Oltiin viikonloppu mökillä ja eilen illalla ja yönä joutsenet olivat kovin levottomia. Huutelivat toisilleen ja tekivät lyhyitä lentoja. Ovatko jo muuttopuuhissa vai mikä niillä oli? Eivät kesälläkään ole noin levottomia.
-
Oltiin viikonloppu mökillä ja eilen illalla ja yönä joutsenet olivat kovin levottomia. Huutelivat toisilleen ja tekivät lyhyitä lentoja. Ovatko jo muuttopuuhissa vai mikä niillä oli? Eivät kesälläkään ole noin levottomia.
Nähtiin eilen eka joutsenien muuttoparvi. Yhdeksän lintua muutti hienossa jonossa korkealla suoraan lounaaseen. Ensimmäiset lähtee jo nyt, mutta niiden muuttokausi on pitkä ja vielä joulukuussakin voi nähdä muuttavia. Arvelen, että täälläpäin on yksi myöhään pesinyt joutsenpari koska poikaset (vain kaksi) näyttivät vielä lentokyvyttömiltä.
Myös arveltiin, että näkemämme muuttavat linnut tulivat jostain kaukaa koillisesta, koskapa siellä on ilma viilentynyt rajusti.
Metsähanhet on myös aloittaneet muuttonsa.
-
Käppäillessäni aamulla uimahallille vastaani taapersi kolme sorsaa, sanoin niille huomenta. Eivät paljon noteeranneet, kaiketi olivat töihinsä menossa. Tulomatkalla tapasin hyvin kiireisen oloisen västäräkin :)
P.s. myyrä, elä hermostu näistä taviksen tavishavainnoista
-
Käppäillessäni aamulla uimahallille vastaani taapersi kolme sorsaa, sanoin niille huomenta. Eivät paljon noteeranneet, kaiketi olivat töihinsä menossa. Tulomatkalla tapasin hyvin kiireisen oloisen västäräkin
Hippi! Ota ne aamulääkkeet. Vielä ehdit. :icon_wink:
-
Hippi! Ota ne aamulääkkeet. Vielä ehdit. :icon_wink:
Kiitos muistutuksesta, oikeesti osa oli ottamatta (http://www.cosgan.de/images/midi/froehlich/b020.gif)
-
Käppäillessäni aamulla uimahallille vastaani taapersi kolme sorsaa, sanoin niille huomenta. Eivät paljon noteeranneet, kaiketi olivat töihinsä menossa. Tulomatkalla tapasin hyvin kiireisen oloisen västäräkin :)
P.s. myyrä, elä hermostu näistä taviksen tavishavainnoista
Tavi? :002:
Ihan kivoja sitihavaintoja. Minä näin äsken keskustassa leppälinnun.
Itse asiassa kaupungeissa voi nähdä vaikka mitä muuallakin kuin viheralueilla. Vuonna 1991 lokakuun alussa keskustan päältä kulki hirmu kova hanhimuutto. Ihmiset oli ihmeissään satapäisistä, mekastavista ja matalalla lentävistä hanhiparvista. Se tuskin jäi keltään huomaamatta. Muistan sen aamun kun aamulla oli vielä joitakin lämpöasteita ja sitten mittarin lukema alkoi painumaan melkein silmissä alas. Alkoi räntäsade. Koillisesta työntyi kylmää ilmaa ja hanhet oli lähteneet sen mukana ja vähäsen ennen sitä. Seassa muutti vaikka mitä ja linnuilla tuntui olevan yleinen pakokauhu. Yksi kaveri sanoikin, että nyt suosirri muuttaa jo tosissaan. :icon_cool:
Yhtenä hämäränä kevätyönä oli yksi kuullut parvekkeeltaan rantakurvin (siis linnun). :003:
-
100 pinnaa tuli elokuun pinnakisassa. Selostusta myöhemmin, jos jaksaa/viitsii. *Nyt ihan kuitti päivän retkeilystä*.
-
hyvöä heitill
-
Kolme punarintaa oleili koko eilisen päivän nurmikollamme ja välillä omenapuussa. Ne ovat lempilintujani. Ajattelin Bassoa.
-
Kolme punarintaa oleili koko eilisen päivän nurmikollamme ja välillä omenapuussa. Ne ovat lempilintujani. Ajattelin Bassoa.
Punarinnasta tunnetaan myös keskiaikainen legenda.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu744658_page0.htm
-
Näin tänä aamuna bussin ikkunasta tienvarsipellolla kolme kurkea; kaks isoa ja yhden pienen :)
Ja eilen näin veljeni ottamia lintuvalokuvia, kyllä oli upeita :eusa_clap: Mm. kivitaskusta.
myyrä, mikä lintu on niinku räyskä, mutta sen jalat on yhtä punaiset kuin nokka?
-
myyrä, mikä lintu on niinku räyskä, mutta sen jalat on yhtä punaiset kuin nokka?
Oisko lapintiira? Nokka oli kokonaan punainen.
-
myyrä, mikä lintu on niinku räyskä, mutta sen jalat on yhtä punaiset kuin nokka?
Lapintiiralla ne on molemmat punaisia. Räyskällä on kalatiiran tapaan musta nokankärki mutta räyskä on huomattavasti isompi.
Näitkö sitten lapintiiran jossakin? Tässä niitä pesii lähellä sataman kentällä.
-
Lapintiiralla ne on molemmat punaisia. Räyskällä on kalatiiran tapaan musta nokankärki mutta räyskä on huomattavasti isompi.
Näitkö sitten lapintiiran jossakin? Tässä niitä pesii lähellä sataman kentällä.
Ekaks ajattelin et kai useimmilla linnuilla on molemmat jalat samanvärisiä :repee: Mut tajusin kyllä.
En nähny, veli vaan luuli kuvanneensä räyskän Tammisaaressa mut minäpä sanoin ettei se todnäk ole räyskä :)
-
Ekaks ajattelin et kai useimmilla linnuilla on molemmat jalat samanvärisiä :repee:
Jeps, mutta voivat olla kaksiväriset, aika monella on.
Hippiäisen jalat voi olla talvisin arvattavasti monenväriset riippuen sukkahousujen väristä. :kahvi:
-
Hippiäisen jalat voi olla talvisin arvattavasti monenväriset riippuen sukkahousujen väristä. :kahvi:
Sukkahousut hippiäisellä :107:
-
Sukkahousut hippiäisellä :107:
No eipä tietenkään. Jätetään aihe.
-
Tänään näin mm. neljä pikkusirriä ja kolme tylliä. Pikkusirrillä on nätti ääni; ihan kuin pikkulinnun viserrystä. Pienet kahlaajat on suosikkilintujani ja kahlaajat muutenkin joista ykkönen elegantti mustaviklo.
-
Meillä päin fasaanit juoksevat maantien yli ja toisinaan niitä näkee tien vieressä. Nyt niillä ovat poikaset jo melko isoja. Olen nähnyt niitä myös pellolla. Kerran yksi fasaanikukko meni toisen fasaaniporukan reviirille. Sieltä sen porukan kukko ajoi tämän kukon pois. Peräkanaa juoksivat, aika jänskän näköistä touhua.
Ei kai muuten fasaani ole mikään supisuomalainen laji. Luulisin, että joku on tuonut niitä elätiksi, ja sitten ne ovat levinneet luontoon.
-
Fasaanit ovat tuttuja meillekin. Kasvatimme niitä ensin pari viikkoa autotallissa lämpölaatikossa. Siirsimme sitten kesämökille tarhaan josta päästimme luontoon tarkoituksena saada ne lisääntymään. Linnut tietenkin hajaantuivat, kettu ja haukat söivät heti useita, mutta muutamat pesivät ja näimme alkuvuosina poikueita taapertamassa. Naaraan väri on hyvä suojaväri ja poikaset ovat emonsa värisiä aluksi. Mutta kukot saavat loistavan värin ja menevät kivien päälle kiekumaan josta haukan on helppo napate hieno paisti.
Suomeen fasaanit istutti tehtailija Karl Fazer 1901-1902. Alkuaan neovat kotoisin Aasiasta.
Päivä Helsingissä tuotti tuhansia hanhia Viikin pelloilla ruokailemassa ja vähän väliä muutamien yksilöden parvet pyrähtivät ilmaan. Oi sitä siipien suihketta.
Töölölahden Urho Kekkosen muistomerkin altaassa sorsat viettivät presidentin 110-vuotissynttäreiden jatkoja.
Hauskoja havaintoja molemmat.
-
Joo. Riistalajiksi se tuotiin eikä selviä lumitalvista ilman ihmisen apua.
-
Hei myyrä!
Padasjoella yksi kana ilmestyi anoppi-vainaan lintulaudan alle n. 30 v sitten. Siitä Matti innostui kokeiluun. Minäkin olin nuoruudessa Kärkölässä nähnyt oikein suuren fasaanitarhan. Riistamiehet sitä pitivät ja me kävimme niitä ihmettelemässä.
Haminassa näkee meren läheisyydessä puistossa niitä silloin tällöin.
Yksi lensi kerran automme etulyhtyyn , lintu kuoli ja lasi meni rikki. Lintua ei syöty.
-
Heipä hei!
Täällä niitä on harvassa. Maakunnan eteläosassa jonkun verran ja jopa Kontiolahdella muutamia. Muistan kyllä fasaanin etelästä. Kerran yritin saada kukkoa juoksemalla kiinni Haikon kartanon puistossa mutta toiseksi jäin kun se lähti lentoon.
-
Täällä meilläpäin ei paljon fasaaneja näy. On täällä kuulemma joku niitä joskus kasvatellut.
Niimpä sitten putkimiehemme kertoi, miten häntä fasaani puijasi eräänä kevätaamuna. Putkimies teki aamulla töihin lähtöä. Hyppäsi pekettimersuunsa ja starttasi. Juuri kun auto oli käynnistymässä, kuului moottorista paha ääni. Mies käänsi äkkiä avaimesta virran pois. Mietti hetken ja yritti uudestaan. Sama juttu. Paha ääni, ikäänkuin metalli hankaisi pahasti yhteen.
Ei auttanut muu kuin mennä katsomaan, mikä kumma voisi olla vinossa. Konepeltiä avatessa kuului auton alta jotain. Putkimies kurkisti auton alle. Siellä oli fasaanikukko. Se oli vastannut starttimoottorille. :003:
Oli kuulemma ollut hankala saada hätistettyä sitä pois auton alta.
-
Kanarialintuni Frida kuoli viime yönä. :icon_sad:
Sillä oli kai jonkinlainen hengitystietulehdus.
Pojanpojan kanssa haudattiin lintu kukkapenkkiin kanamunakennon kannessa
ruusunlehtien päällä ja keltaisten pikkuruusujen ympäröimänä.
Diego-lintu on nyt vähän ihmeissään.
-
Kanarialintuni Frida kuoli viime yönä. :icon_sad:
Sillä oli kai jonkinlainen hengitystietulehdus.
Pojanpojan kanssa haudattiin lintu kukkapenkkiin kanamunakennon kannessa
ruusunlehtien päällä ja keltaisten pikkuruusujen ympäröimänä.
Diego-lintu on nyt vähän ihmeissään.
No voi! Runolliset hautajaiset ainakin Fridalla. Sinun kai pitää hankkia nyt Diegolle uusi kumppani?
Mulla lensi kerran kesällä räkätti ikkunaan ja hautasin sen keltaisenaan voikukkia kasvaneelle kentälle kesätuulen humistessa taustalla. Olin hyvin surullinen. Räkätti oli kai hankkimassa kaiken lisäksi ruokaa poikasilleen jotka nyt ehkä menehtyivät.
Kerran taas talvella lensi tilhi ovilasiin ja menin katsomaan, mikä siellä tömähti. Näin tilhen silmässä kauniin hopeisen välähdyksen kun silmä sulkeutui ja lintu kuoli. Taas olin hyvin murheissani. :'(
-
Aamusumun poistumista odotellessa joutaa istahtamaan koneelle.
Nyt alkaa lintujen muutto olla kohta kiivaimmillaan. Hyönteissyöjistä suurin osa on jo poistunut. Isot linnut kuten joutsenet ja kurjet kokoontuvat puiduille sänkipelloille. Petolinnuilla muutto on kiivaimmillaan ja vesilintumuuttoakin on jo nähty.
Petomuuton seurantaan paras aika on puolestapäivästä eteenpäin kun aurinko alkaa lämmittää ja saa aikaan nousevia virtauksia eli termiikkejä. Samoja virtauksia käyttää hyväkseen kurki.
Syksyn erikoisuus on valtavat peippomäärät, joita näkee erityisesti täällä Itä-Suomessa pelloilla. Rääkkylän Oravilahden kuivatusalueen laajoilla "niityillä" on parhaimmillaan ollut 140 000 peipposta. Määrä on tietenkin arvio, koska ei tuollaista pikkulintumassaa voi tarkasti mitenkään laskea. Peipot oli olleet kahdessa jättiparvessa a 70 000 lintua molemmissa. Peippojen määrä selitetään Venäjän metsäpaloilla. Niitä pakoon myös kurkia tuli Suomen puolelle.
-
No tänään jysähti! :109:
TUNTURIKIHU 1 ad m/p/m W klo 11.40-11.50 (suomeksi: 1 aikuispukuinen muuttava/paikallinen/muuttava länteen).
Kaveri huomasi ensin muuttavan kihun ja sai nähtyä hetken tärkeän tuntomerkin: hyvin pitkät pyrstöjouhet. Samassa sain minäkin sen kiikareihin ja kihun kanssa muuttavan suokukon. Kihu lenteli sulavan tiiramaisesti pitkin joen pintaa laskeutuen hetkeksi veteen. Koko oli pienempi kuin kalalokilla ja muitakin tuntomerkkejä nähtiin. Paikka oli "suotorni" Kontiolahden Pitkärannassa.
Lajista täytyy tehdä kuponki Helsinkiin Rariteettikomitealle ja aikanaan kuulee, hyväksyykö RK havainnon. Laji on hyvin harvinainen muualla kuin Lapissa. Vaikka havainto hylättäisiinkin niin se säilyy ikuisesti muistoissa ja omissa papereissa. Samaa sanoi kaveri.
Rariteettikomitean äijät ovat tunnetusti tiukkoja ja niin kuuluu ollakin.
Tällaiset havainnot ovat omiaan lujittamaan ja syventämään harrastusta entisestään.
Rakastan lintuja! :049:
:icon_biggrin:
-
Onnittelut harvinaiselle havainnolle!
Minäkin rakastan lintuja, se vapaus, se huolettomuus! "Katsokaa taivaan lintuja...(Raamattu)". Kuitenkin sydämeni ovat lopullisesti vieneet koirat.
KULKUKOIRA Einari Vuorela, Unhotuksen maa 1937
Olen kulkukoira,
nimeni on Hukka.
Kuolintautiani
sairastelen, rukka.
Niittyladon alla
kuume mua puistaa.
Tuskallisen vitkaan
yöt ja päivät luistaa.
Onnetonna virun,
nuolen käpälääni.
Joskus pääsee kurja,
uikuttava ääni.
Monet vanhat arvet
ärtyy maatessani.
Joskus haukotukseen
avaan leukojani.
Tuumin, mietskelen:
monet jalkajuonet
turhat ovat olleet,
kituu jänteet, suonet.
Sentään haikealta
tuntuu täältä ero. -
Liekö maksettuna
edes koiravero. ( meitä on monta kulkukoiraa, rotuun katsomatta)
-
Tiitiäisen säikytti taas tänään akkapuolinen metsäkanalintu... :icon_rolleyes: hiivatin otukset lähtee jaloista karkuun ja saa säpsähtämään oikein kunnolla...noh...ehkä se on vaan hyvä, että edes ne pitää huolen, että mettäinssikin hetkeksi skarppaa eikä vajoa täysin omiin ajatuksiinsa, kun töitäkin pitäis yrittää tehdä...
Täällä Kotkassa on myös fasaaneja...nekin osaa säikyttää pahaa aavistamattoman ulkoilijan äänellään...
Eräs ehdoton suosikkilintuni täällä nykyisessä kotikaupungissani on meriharakka. Sillä on ihanan lystikäs nokka ja jalat... soma on se...aion tehdä ikkunalaudalleni pehmoversion meriharakasta...
-
Onnittelut harvinaiselle havainnolle!
Minäkin rakastan lintuja, se vapaus, se huolettomuus! "Katsokaa taivaan lintuja...(Raamattu)". Kuitenkin sydämeni ovat lopullisesti vieneet koirat.
Kiitos!
Vaikka sanoihan Jeesus niinkin että Galilean miehet, mitä te siinä seisotte tuijottamassa taivaalle... :icon_wink: (ok. myönnetään, oli vähän typerä vertaus).
Einari Vuorelan koiraruno on hieno.
-
Eräs ehdoton suosikkilintuni täällä nykyisessä kotikaupungissani on meriharakka. Sillä on ihanan lystikäs nokka ja jalat... soma on se...aion tehdä ikkunalaudalleni pehmoversion meriharakasta...
Minä menetin tänä syksynä kanssa sydämeni meriharakalle. Vaikka en itse olekaan kovin seurallinen enkä sosiaalinen niin sen näkemäni ison parven käyttäytyminen oli hupaisaa seurattavaa. Isolla porukalla lähdetään muutolle ja pysähdyspaikassa asiaa tuntui olevan. :) Ja punainen porkkananokka ja punaiset jalat tekevät hienon kontrastin muuten mustavalkeaan olemukseen.
-
Eilen oli tienvarressa matalikoilla sadoittain flamingoja ja pitkäjalkoja.
-
Voi hurja! Haluaisin nähdä erityisesti pitkäjalan. Suomessa niitä näkee joskus rannikolla harvinaisena.
-
Ripoteltiin tornin kaiteelle ja portaille pähkinämurskaa. Heti tuli useita tali- ja hömötinttejä sekä töyhtötintti nokkimaan niitä. Myös tiaisparvessa olleista pajulinnuista toinen kävi tornissa. Kesällä tornin kaiteella istuu usein liroja ja kaverilta oli kerran kanahaukka meinannut viedä lakin päästä.
Tornissa oli myös yksi kaveri Kirkkonummelta ja hän oli nähnyt Espoon Laajalahdella hyvin harvinaisen suippopyrstösirrin. Vaimonsa oli kysynyt, että onko sen nimi oikeesti semmonen. :icon_wink:
Taas suolla lenteli punajalkahaukka. Tämä oli nuori lintu. Mulle jo syksyn toinen punajalka. :109:
-
Myyrän havainto tunturikihusta toi nuoruusmuistot mieleen. :kahvi:
Vuosi oli ehkä -76 ja paikkana oli Muotkatunturit. Oltiin 6 hengen porukalla vaeltamassa. Yksi porukasta nuori lintuharrastaja.
Yhtäkkiä tunturikihupari alkoi kaarrella meidän yläpuolella huudellen. Lintuharrastaja tajusi tilanteen. Olimme lähestymässä kihujen pesää. Kihut voivat olla hyvin akressiivisia pesän puolustajia. Meillä oli pieni ongelma, emme tienneet missä kohden pesä mahtoi olla. Voimmeko jatkaa suoraan, vai pitäisikö väistää ja mihin suuntaan.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Emme osuneet liian lähelle.
Samalla reissulla lintuharrastaja kiipesi piekanan pesälle ottamaan kuvia poikasista. Minä seisoin männyn juurella tarkkailemassa, miten piekanapari reagoi pojan touhuihin. Ottivat suht rauhallisesti. Pojat olivatkin jo lentokuntoisia.
Sillä reissulla nähtiin hyvin eri pesintävaiheessa olevia piekanoja. Toiset vasta hautoivat ja toiset pojat jo lensivät. :017:
-
Piekanoita ollaan odotettu jo tännekin, mutta ilmeisesti hyvä? sopuli-/myyräsyksy pitää ne vielä pohjoisessa.
Näkemämme kihu tuli jostain koillisesta. Tunturi-Lapin vähät tunturikihut kulkee länsirannikkoa pitkin. Se ei pesi huonoina ravintovuosina kai ollenkaan, joskin ravintoon kuuluu pienten jyrsijöiden lisäksi hyönteisiä, lintuja ja kaloja.
Tunturipöllö olis mukava nähdä joskus, mutta voi jäädä haaveeksi.
-
Aamulla puolukkametsään ajellessamme yhytimme soratiellä teerikanan neljän ison poikasensa kanssa kivispiiraa täyttämässä. Kovin olivat rohkeita. Vasta auton ollessa aivan liki pyrähtivät lentoon. Osa poikasista näytti jo urosten värejä.
-
Lajien synty ja mystinen häviäminen eli evoluutiota nurinpäin.
No joo...Kontiolahden Häikänniemi sen kun paranee syksyn edetessä. Nyt nähtiin mahdollinen merisirri? Keskikokoinen, tumma kahlaaja lähestyi sumussa Höytiäisen kilometrien mittaisen selän yli pohjoisesta samalla koko ajan äännellen. Linnun töpäkkä muoto, tummuus ja ääni eivät sopineet oikein mihinkään muuhun kahlaajaan kuin merisirriin. Ääni oli meille molemmille harrastajille ennenkuulumaton, joskin kaveri on lajin nähnyt. Lintu katosi sateiseen sumuun.
Kaukana luodoilla lokkien välissä nakotti pieni kahlaaja. Lajista ei saanut putkillakaan muuta irti kuin vaalean vatsapuolen ja pienen tumman pään. Lintu oli koko ajan maha meihin päin ja yhtä äkkiä sitä ei enää ollutkaan - siis missään. Erikoisen huomaamaton katoaminen.
Syksyn ekat muuttavat allit nähtiin, pari pilkkasiipeä, mustalintuja, sotkia ja muuta pikkukivaa. Härkälinnut syöttivät eilen viirupäisiä poikasiaan, mutta nyt ei näkynyt enää kuin toinen emoista. Kuikat on vielä juhlapuvuissa.
Hyvin myöhäinen oli aikaisin aamulla niemen edessä ja sivuilla kierrellyt pikkukuovi. Se pulisi koko ajan lajityypillisesti ja muuttosuunta tuntui olevan pitkään kateissa. Lopulta lintu sai kompassinsa kuntoon ja lähti kohti lounasta.
*
Lintujen syysmuutto on selvästi etuajassa. Valkoposkihanhiakin jo näkee. Myös kevätmuutto oli normaalia aikaisemmassa, joten ilmeisesti pesinnät on olleet myös normaalia aikaisempia.
Rantametsässä on paljon erilaisia sieniä ja lämmin ilma yhdistettynä kosteuteen tiennevät hyvää sienisyksyä. Kiihtelysvaarasta on löydetty kilon painoinen, ykkösluokan herkkutatti.
-
Kiitos myyrä hienosta havaintokuvauksesta. Sinulla on silmää ja sydäntä luonnolle. Ja kyvä kynä! :039:
-
Kiitos myyrä hienosta havaintokuvauksesta. Sinulla on silmää ja sydäntä luonnolle. Ja kyvä kynä! :039:
Kiitos, mutta otsikoinnissa ei ajatus kantanut tarpeeksi pitkälle. :-\ Harmi, ettei tekstejään ehdi ajoissa korjaamaan.
-
Mutta hyvää tekstiä!
Kilon painoinen herkkutatti! Oikein järkäle!
-
Perhetatti!
-
Viime viikon ihanuus oli, kun kohtasin sekapuustoisessa taimikossa hippiäisiä...tovi siinä meni, kun pää kallellaan katselin ja ihailin hippiäisten toimintaa...sympaattisia ja jotenkin niin sadunomaisia otuksia... :001:
-
Nyt vain jäädään odottamaan, onko Hippiäinen kohdannut ummassa kuusikossa...
-
Yläkoulun liikuntapäivän kunniaksi kaksi komeaa hanhiparvea suoritti urheilukentällä näyttävän ylilennon. Suurinta osaa oppilaista ei näyttänyt kiinnostavan lainkaan.
-
Tiainen, isohko yksilö, säntäsi hätääntyneenä sisälle terassin ovesta, siis huoneisiin, ja hätäännyin kyllä minäkin. Että kuinkas tämä saatetaan pihoille taas. Onneksi hetken törmäiltyään löysi avoimen oven. Oli muuten ensi kerta kun lintu vieraili noin peremmällä.
Eräillä kavereillani niitä poikkeaa, he niitä jaakaavat ja syövät. Minä en.
-
Meidänkin perheessä esiintyi takavuosina tiaisten syömistä. Kissamme Ämmyli luultavasti jopa osasi houkutella niitä ikkunanraosta sisälle. Joskus kuulinkin sen matkivan pikkulintujen ääntelyä.
-
Yläkoulun liikuntapäivän kunniaksi kaksi komeaa hanhiparvea suoritti urheilukentällä näyttävän ylilennon. Suurinta osaa oppilaista ei näyttänyt kiinnostavan lainkaan.
Hyvä päivä jatkuu. Tiesin sen! :icon_cool:
Heti kun pääsin "pelipaikalle" niin sepelhanhiparvi (85 lintua) muutti suoraan yli. :eusa_clap: Ne oli syksyn ensimmäiset sepelhanheni. Korppi ajoi palokärjen pois keloutuneesta puusta. Molemmilla on runsas äänivalikoima jota eivät yhtään hävenneet käyttää. Kahden ison mustan linnun kahinointia oli oikeastaan mukava seurata.
-
Tiainen, isohko yksilö, säntäsi hätääntyneenä sisälle terassin ovesta, siis huoneisiin, ja hätäännyin kyllä minäkin. Että kuinkas tämä saatetaan pihoille taas. Onneksi hetken törmäiltyään löysi avoimen oven. Oli muuten ensi kerta kun lintu vieraili noin peremmällä.
Eräillä kavereillani niitä poikkeaa, he niitä jaakaavat ja syövät. Minä en.
Minä luulin, että ystäväpiirisi syö tiaisia :107: , mutta Penan kommentti muutti asiaa. :icon_wink:
Linnut saa pois sisältä pimentämällä kaikki muut ulosmenotiet paitsi yhtä. Yksi ikkuna tai ovi avoimeksi niin siitä lintu lähtee.
-
Minä luulin, että ystäväpiirisi syö tiaisia :107: , mutta Penan kommentti muutti asiaa. :icon_wink:
Linnut saa pois sisältä pimentämällä kaikki muut ulosmenotiet paitsi yhtä. Yksi ikkuna tai ovi avoimeksi niin siitä lintu lähtee.
Kiitos vinkistä... jos niitä tulee lisää.'
Ei, kyllä ne syövät sisään lentävät pikkulinnut itse. Heillä on vähän millä mällätä, eli isohko omakotitalo ilmeisesti muuttoreitillä, koska niitä sisään eksyy, äijä teurastaa ja syö. Jotakin lintukeittoa laittavat. Ei ole maistunut.
Tekevät myös lääkepirtusta likööriä itse ja sitä uskalsin maistaa...ei se ollut hyvää minusta myöskään. Mutta lahjaksi kuulemma. No, kun säästää kaikessa niin on mistä ottaa, voi sen näinkin nähdä.
-
Kiitos vinkistä... jos niitä tulee lisää.'
Ei, kyllä ne syövät sisään lentävät pikkulinnut itse. Heillä on vähän millä mällätä, eli isohko omakotitalo ilmeisesti muuttoreitillä, koska niitä sisään eksyy, äijä teurastaa ja syö. Jotakin lintukeittoa laittavat.
Uskomatonta!!! :107: Äijä ei taida paljon laista piitata, jos edes sellaisesta on koskaan kuullutkaan.
-
Uskomatonta!!! :107: Äijä ei taida paljon laista piitata, jos edes sellaisesta on koskaan kuullutkaan.
Onko siitä joku...laki...ettei saa syödä lintua joka lentää...asuntoon...melkein kattilaan...vaikka...no, uskon kyllä ettei ole...mutta pitäisi niitten terveydenhuollon lainsäädäntö tuntea, on kyseessä kai jokin muu laki... Leena tahtoo tietää...Leena kertoo...siis, ei sillä että piittaisivat mutta onhan kerrottu
-
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=174354
ja
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1729&lan.fi
Esim. talitiainen on 34€ sekä sini- ja hömötintti 17€ :-\
-
No sillai. Oikein kaunista. Mutta kun pitää kaikella koppailla.
Mutten usko niitten piittaavan. Mitä ei silmä näe ei sydän osaa surra ne sanoisivat. Minua on ellottanut se ajatus muutoin. Kaniinin voisin syödä. Ei niitä.
-
Tein siis tuhannenyhdeksän euron hyvän työn, kun estin Kerttua pääsemästä kiinni liito-oravaan. Hyvä miä!
-
Tein siis tuhannenyhdeksän euron hyvän työn, kun estin Kerttua pääsemästä kiinni liito-oravaan. Hyvä miä!
Joku sumea logiikka ohjearvoilla on. Enpä muista enää perusteluja omituisilta kuulostaville summille. Sen ymmärtää, että harvinaisen ohjearvo on suurempi.
Punahärön päälle ei näköjään kannata astua. :icon_wink:
-
Joku sumea logiikka ohjearvoilla on. Enpä muista enää perusteluja omituisilta kuulostaville summille. Sen ymmärtää, että harvinaisen ohjearvo on suurempi.
Punahärön päälle ei näköjään kannata astua. :icon_wink:
Oliko se se outo heinä vai joku muu?
-
Oliko se se outo heinä vai joku muu?
Koppakuoriainen.
Outoa heinää ihmeteltiin tänään kolmen miehen voimin ja pillike se on, mutta mikä niistä, se jäi ratkaisematta.
-
Sillä vakaumuksella, minkä vain täydellinen asiantuntemattomuus antaa, sanon, että kyseessä on sepivä peippi.
-
Myöhään illalla kuulin ja näinkin mukavan havainnon. Alkoi kuulua hanhien ääntä, joka pian tunnistui valkoposkihanhien ääneksi. Aattelin, että jää pimeässä pelkäksi äänihavainnoksi, mutta sitten yllättäin tummansinistä yötaivasta vasten näkyi hieno hanhiaura, josta yksittäiset linnut erottuivat vaaleina pisteinä. Karkeasti laskettuna parvessa eteni 100 lintua.
Olipa sykähdyttävän hieno näky. :109:
-
Pikkutikka kiikitti pihassa. Niillä taitaa olla vaellusta, koskapa laji ei tässä enää pesi.
Hömötiaisella ja hippiäisellä on voimakas vaellus - hömppiä on nähty joillakin paikoilla yli tuhat ja toissapäivänä Joensuun Höytiäisen Suiston rengastusasemalla oltiin rengastettu 51 hippiäistä.
-
Tätä hippiäistä ei vaivaa muuttovietti eikä ole rengastakaan nilkassa. Joskus kyllä on varpaassa, useimmiten sormessa tai ranteessa.
Vaeltamaan voisin kyllä lähteä - jos voisin :-\
-
Visajoutsen :eusa_think:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/190229.shtml
-
Tuosta oli Lintuverkossa hämmästelyä.
-
Närhiä liikkeellä. Itsekin olen joitain vaellusparvia nähnyt, mutta en näin mahtavia määriä.
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml
-
Tästä päivästä tulikin syksyn tähänastisista paras lintupäivä. Aamulla ajattelin, että näinköhän menee sateen takia sisällä oleiluksi, mutta sitten kaveri soitti, että kaakkureita muuttaa ja paljon ja meriharakoitakin on kivillä! "Oho...ok...tulen sinne". Äkkiä kahvia tippumaan ja eväitten tekoon ja sitten matkaan. Vettä tuli kuin aisaa ja vielä perilläkin. Muutto oli kaakkoistuulessa (painaa arktiset linnut Suomen puolelle) mukavan monipuolista. Kaveri oli pingottanut pressun kahden koivun väliin, mutta laseja ja optiikkaa sai siitä huolimatta kuivata vähän väliä. Vilkkaimpana aikana kahvitauot pidettiin erikseen, ettei vaan mitään pääse livahtamaan näkemättä ohi.
Kaakkurimuutosta saatiin pari väliaikatietoa. Lappeenranta ensin 139 ei aiheuttanut pahemmin reaktioita, mutta sitten samasta paikasta 800 muuttavaa kaakkuria veti jo hiljaiseksi. Lappeenrannan seutu on Suomen paras paikka kuikkalintujen muuton näkemiseen yleensäkin.
Parhaita havaintoja meillä:
Kaakkuri 115m (muuttavaa) 8a (kahdeksassa parvessa), suurin parvi 39 lintua
Haapana 131m (6a)
Alli 285 (8a), muuttavaa, paikallista ja kiertelevää
Merimetso 11m, suurin koskaan näkemäni parvi
Lisäksi valkoposki- ja sepelhanhia, sinisorsia, sotkalaji, kuikkia sekä tukkakoskelot ja meriharakat.
Sepelhanhet muuttivat yhdessä valkoposkien kanssa parven yhtenä siivekkeenä.
Monesti on niin, sekä keväisin että syksyisin, että mitä huonompi tarkkailuilma, sen parempaa muuttoa. Yksi syy on tietenkin se, että esim. sateella linnut muuttaa alempana ja hyvin näkyvissä.
Hieno päivä!
-
Minä olen nähnyt elämäni aikana kaksi kertaa kaakkurin, siis yhden kerrallaan; toisen jokunen vuosi sitten, toisen tänä kesänä ja olen niistä 'kohtaamisista' hyvin onnellinen.
Samaten eilisestä; yhdestä punarinnasta hetkellinen näköhavainto mökin pihassa, kaksi närheä kommentoi äänekkäästi kun nappasin omenapuusta viimeiset omenat. Ilmeisesti vein heidän lounaansa. Käpytikka rummutteli pelottomana pihakoivussa ja kurjet huutelivat metsäpellolla.
Sienimetsässä nautin lintujen laulusta, eikä haitannut yhtään vaikken nähnyt yhtään siivekästä enkä tunnistanut kuin punarinnan tiksutuksen ja tiaisten sekakuoron.
-
Sienimetsässä nautin lintujen laulusta, eikä haitannut yhtään vaikken nähnyt yhtään siivekästä enkä tunnistanut kuin punarinnan tiksutuksen ja tiaisten sekakuoron.
Kyllä minäkin teen välillä luontoretkiä, joissa linnut ei ole pääasia. Esim. usvainen syysaamu metsässä on hieno. Tosin sienet jätän suosiolla maahan. Tänään pressun alla koivujen välissä kasvoi kolme haaparouskua.
-
Tänään joutsenpariskunta lensi kohti (ei se kyllä etelältä vaikuttanut, vaikka olisi vissiin pitänyt olla) jotakin ilmansuuntaa ja veisasivat mennessään.
-
Laitoitko joutsenten virren numeron muistiin, Priska?
-
Joo, taisi olla sieltä lisävirsien puolelta numero 312. :003:
-
Joutsenen on määrä kotiin päästä kerran.
-
Joutsenen on määrä kotiin päästä kerran.
Varmaan...ja kurkien. Tänään iltapäivällä olivat länsikurjet lähteneet liikkeelle. Ilmeisesti Pohjois-Pohjanmaan ja sitä pohjoisemmat linnut. Nivalasta taisi tulla suurin lukema; jotain olikohan 8000 kurkea.
-
Tässä on noin viikko ihmetelty kurkia (useita kymmeniä), jotka joka ilta lentävät kylämme yli kohti pohjoista ja aamulla taas kohti etelää. Kait ne vielä tässä tankkaavat ennen muuttoa. Niillä on kai päiväruokapaikat ja yöpymispaikat erikseen. Ne kulkee ihan kuin työmatkaa aamuin illoin. :017:
Tänä aamuna ylitseni lensi melko matalalla parikymmentä hanhea. Miulla ei kyllä ole mitään käsitystä, mitä sorttia ne oli. Nekin meni pohjoista kohti. Kai nekin vielä tankkaa ennen lähtöä :017: tai sitten ne on jotenkin seonneet suunnasta.
Iltasella kun jo alkoi hämärtää, istui vielä tuulihaukka vakiopaikallaan kesantopellon päällä sähkölangalla myyriä vaanien. En ole ennen nähnyt niin hämärässä haukkaa.
-
Tässä on noin viikko ihmetelty kurkia (useita kymmeniä), jotka joka ilta lentävät kylämme yli kohti pohjoista ja aamulla taas kohti etelää. Kait ne vielä tässä tankkaavat ennen muuttoa. Niillä on kai päiväruokapaikat ja yöpymispaikat erikseen. Ne kulkee ihan kuin työmatkaa aamuin illoin. :017:
Tänä aamuna ylitseni lensi melko matalalla parikymmentä hanhea. Miulla ei kyllä ole mitään käsitystä, mitä sorttia ne oli. Nekin meni pohjoista kohti. Kai nekin vielä tankkaa ennen lähtöä :017: tai sitten ne on jotenkin seonneet suunnasta.
Iltasella kun jo alkoi hämärtää, istui vielä tuulihaukka vakiopaikallaan kesantopellon päällä sähkölangalla myyriä vaanien. En ole ennen nähnyt niin hämärässä haukkaa.
Näin on. Kurjilla :icon_wink: on ruokapaikka ja yökortteeri erikseen. Pelloille alkaa kerääntyä hanhia; Tohmajärvellä on yhdessä paikassa jo 10 000 valkoposkihanhea ja lisää tulee. Tuulihaukkoja näkee tosiaan hämärissä; kesäöinä keskellä yötäkin saalistamassa. Johtuu ehkä siitä, että myyräspesialistina sen on oltava liikkeellä samaan aikaan saalisjyrsijänsä kanssa.
-
Joo, taisi olla sieltä lisävirsien puolelta numero 312. :003:
Minä olisin veikannu numeroa 314 :)
-
Nyt on lähipelloillakin paljon hanhia. Eilen yhdellä pellolla 400 valkoposkea ja tänään toisella pellolla, kahdessa eri paikassa yhteensä 2550 valkoposkea. Joukosta ei löytynyt pientä hanhikaunotarta, punakaulahanhea. Se on sattunut eteen vain kerran ja silloinkin bongattuna. Pelloilla oli muitakin isoja lintuja eli joutsenia ja kurkia, mutta näitä oli pienempiä määriä.
-
harakat kiusasivat pe-iltana puolikesyjä rusakoita :'(
eivät muka mahtuneet samalla nurmikolle tai naapurin maassa aina makaavien omenojen ääreeb, vaan piti ajaa takaa tai näykkiä. kerran rusakko jo vähän hermostui ja heilui.
joskus juutubessa oli pätkä jossa rusakko potkaisi jotain lintua!
kurkia näkisi kai Hämeenkyron Sasin Sarkkilassa tai Isosuon kansallispuistossa. mutta ei jaksa lähteä.
-
Kylmä pohjoisvirtaus on pistänyt liikettä lintuihin. Eilen oli taivaalla runsaasti nähtävää; mm. ilmeisesti valkoposkihanhien ja kurkien pääjoukot muuttivat sekä suurin osa sepelkyyhkyistä. Itäkurjetkin intoutuivat muutolle; niillä on läntisistä serkuistaan poiketen eri talvehtimisalueet ja eri muuttoreitit. Merikotkia oli paljon liikkeellä, mutta sen sijaan piekanat on vasta aloittelemassa muuttoaan.
Syksyn erikoisuus on ollut harvinaisten viitatiaisten näyttäytyminen. Laji on eteläinen ja kaakkoinen ja tähän mennessä havaintoja on kertynyt 7-8 linnusta; kaikki Pohjois-Karjalasta. Viitatiainen muistuttaa hömötiaista, mutta selkä on hieman ruskeampi ja vaaleat siipipaneelit puuttuvat. Maastossa tärkein ero on kuitenkin ääni. Viitatiaisen ääntä kuvataan "pirteäksi piiskansivallukseksi". Laji tulee mielellään ruokinnoille, joten linturuokaloiden pitäjien kannattaneekin tarkkailla paikalla käyviä hömötiaisia, josko niiden joukkoon ilmestyisi harvinaisempi ruokavieras.
Viitatiaisesta (Parus palustris) on joulukuun 2008 loppuun mennessä nelisenkymmentä varmaa havaintoa.
*
Päätän lyhyen muuttokatsaukseni tähän. :kahvi: :icon_wink:
-
Joutsenista varma havainto tänään päivällä. Niitä oli monta ja ne lensivät.
-
Joutsenista varma havainto tänään päivällä. Niitä oli monta ja ne lensivät.
Pirteän Pirskan joutsenhavainto. :icon_wink:
-
Harakat ovat mielestäni tänä syksynä ennätyksellisen lihavia. Meillä on yksi sellainen jolla on selkäpuolellakin kuin mahanpullukka. Ovatkohan ne ahmineet omenia. Minä olen. Ja kyllä on nyt omppumaha ja ruokahalu kasvaa omenien ansiosta.
Eilen katselimme Kilpiäistenlahden joutsenia. Siellä on koko kesän oleillut pariskunta ja yksinäinen jota ne jahtaavat loitommalle. Yksi nokikana puikkeleht ikaislikon reunassa, muutama sukeltajasorsa ja sitten laskeutui suuri vesiltu vähän kauemmas. Oletimme sen joksikin hanheksi, näkyi paljon valkoista rintaa.
Pari päivää sitten istahti parvekkeen kaiteelle sellainen pienen pieni, hyvin siro, naskalinokkainen lintu jota en ole koskaan nähnyt. Se oli vihertävänkeltainen pääväriltään, myös päälaeltaan. Rakenteelta muistutti tuntemistani lähinnä västäräkkiä, mutta paljon pienempi eikä niiin pitkäpyrstöinen.
Olen wikistä ja Pohjolan Linnuista etsinyt tiltaltit, uunilinnut,pajuhinnut, hippiäisen. Ei ollut tuttavaani. Olisiko ollut poikanen? Mutta näin myöhään!
-
Riitta-mummi, oletko katsonut kirjasta naaraspukuisen vihervarpusen.
*
Tänään sattui kaverille hyvin ihmeellinen tapaus. Hän oli lintutornissa seisoessaan tuntenut, että päälaelle laskeutui jotain eikä se tuntunut tiaiselta. Tiaisilla on nimittäin joskus tapana istuskella ihmisten päälaella. Tapaus selvisi kun hän liikahti; pohjantikka oli tullut päähän. Pohjantikka lienee arvellut löytävänsä lahon :icon_wink: , mutta siinä se erehtyi. Kaveri on hyvin teräväpäinen, eikä ollenkaan lahopää. :)
-
Ei ole vihervarpunen. Se oli lähes yksivärinen, ei viiruja siivissä, ei tummaa päälakea. Ja muoto oli huomattavan soukka, siro.
-
Lähinnä se on tätä, mutta tuossa kun ojenteli itseään näytti hyvin hoikalta.
http://www.vastavalo.fi/pajulintu-phylloscopus-pajulintu-iltavalossa-129918.html
-
Kyllä olen vahvasti pajulinnun kannalla. Mutta en voi tietää varmasti.
-
Niin olen minäkin. En ole tuntenut pajulintua, joten kiva kun tutustuimme.
Löysin useampiakin kuvia netistä. Kuvat ovat aina kuvia. Tämä pikkuinen istui kirkkaassa auringonpaisteessa ja vihreän-keltaiset värit olivat pää-osassa näkyvissä. Se istui selkä hiukan minuun päin. Sillähän on aika vaalea vatsa.
-
Tässä on lintu jonka näin. Taisi olla sulkasatoinen.
http://www.lintukuva.fi/lajikuvat/kuvahtml/6phylus316.html
-
Siinähän se, ja Arto Juvosen (ex outokumpulainen) kuva.
-
Juu, vaan ei Arto Puikkosen. Juvoselta hyviä kuvia ja paljon!
Arto on hiukan suvun sukus. Väärän koivun kautta.
-
En ole tuntenut pajulintua, joten kiva kun tutustuimme.
Pajulinnun laulu onkin paljon tutumpi kuin ulkomuoto. Minun korviini se kuulostaa Vesivehmaan jenkan alkusäkeeltä.
-
Pajulinnun nimi kuulostaa tutulta, mutta laulu ja ulkomuoto, hmmm. Luultavasti pikkulintu, ainakin pienempi kuin joutsen. :017:
-
Pyöräilepa ensi kesäkuussa kymmenen kilometriä Suomen maaseudulla. Pidä korvat auki. Tuskin vältyt kuulemasta pajulinnun laulua.
-
Pajulintu on Suomen yleisin lintulaji, mutta vaatimattoman ulkonäkönsä ja piileskelevän elämäntapansa ansiosta se ei ole kovin tunnettu, kertoo ystävämme Wiki.
-
Syyllistyin tänään "pullasorsien" syöttämiseen. Otin aamulenkille taskuun kaksi moniviljaleivän palaa. Menimme Kilpiäisten laiturille ja minä aloin matkia sorsien narskuntaa. Kohta kaislikon takaa tuli yksi nuori uros kolmen neiti-sorsan kanssa ja toisesta suunnasta vanhempi ja kookkaampi uros.
Viskoin palaset laajalle jotta kaikille riittäisi edes vähän. Tytöt nokkivatkin todella nopsaan ja olivat kiltisti, mutta nuori uros keskittyi vanhan ukon pois-ajamiseen. Oikein päälle kävi.
Näinkö se on ihmiselämässäkin jakamisen kanssa?
Onko muuten sorsien ruokkiminen pahasta? Entä lintulaudan kattaminen tähän aikaan vuodesta? Tintit ja orava käyvät jo kerjäämässä.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/n025.gif)
-
Onko muuten sorsien ruokkiminen pahasta? Entä lintulaudan kattaminen tähän aikaan vuodesta? Tintit ja orava käyvät jo kerjäämässä.
Ei kai se pahasta ole, mutta kannattaa kysyä kaupungilta lupa. Esim. Jyväskylässä oli vielä jokin aika sitten vanhempi naisihminen, joka kävi joka päivä talvella syöttämässä Tourujoen sorsat. Kaupunki kustansi sapuskat.
Kata vaan lintulauta. Kyllä tähän aikaan vuodesta voi jo ruokkia tinttejä ja muita siivekkäitä ja oravaakin.
-
Ja kuulemma jos rupiaa tinttejä hyvissä ajoin ruokkimaan niin niitä riittää laudalla koko talven iloksi :)
-
Ja kuulemma jos rupiaa tinttejä hyvissä ajoin ruokkimaan niin niitä riittää laudalla koko talven iloksi :)
Jatkaisin tuohon, että lintulauta kannattaa sijoittaa niin, että on helppo tarkkailla lintuja. Anopilla se on kaksi metriä ruokapöydästä eli aamukahvien ja ruokailun sekä pöydän ääressä lukoessa ajan voi hyvin tarkkailla aterioivia lintuja. Toiset syövät siinä, toiset taas ottaavat auringonkukan siemen mukaansa ja menevät oksalle syömään sitä ja pyrähtävät pian takaisin hakemaan uutta. Meillä on mökillä pöntöt sijoitettu niin, että niiden suuaukot ovat ruokapöytään päin havainnoinnin helpottamiseksi.
-
Aamulla vielä kyselin että missä syöjät. Nyt ne ovat löytäneet ruokapaikkansa ja kuhina on kova.
Saattoi olla että aamun sakeassa sumussa ne eivät lähteneet lainkaan liikkeelle.
Kun löhöilen sohvalla tai olen makuuhuoneessa pitkälläni näen suoraan mikä nujakka siellä taas käy talitiaisten ja sinitiaisten kesken. Samalla lailla
on ollut joka syksy, alkuun tapellaan, sitten opitaan jakamaan vuorot.
Laudalla ,joka on pieni hirsimökki on auringonkukan siemeniä ja rouhittua maapähkinää. Lisäksi roikkuu n. 1,5 kg pötkylä jossa on taliin sulatettuja siemeniä.
-
>:( Ei saa lintulautaa. Kieltävät kaupungin järjestyssäännöissä. Harmittaa, kun se olisi ollut mielenkiintoinen nyt kun kiitos myyrän tietää enemmän :'( :'(
-
Meillä näyttää olevan vielä paljon syötävää pihassa, joten lintulauta saa vielä odottaa. Pikkuvarpusparvi on ruokaillut "pihanurmellamme" kaksi päivää. Siis se ei ole mikään hoidettu nurmi, vaan matalaa luonnonheinää, joka kestää hyvin kuivuutta ja tallaamista, sekä kaikenlaisilla maatalouskoneilla yliajamista. Siinä on myös siemeniä, joita linnun näyttävät napsivan.
Eilen puhelin kännykkään ikkunan ääressä. Ikkunan toisella puolella, ihan lasissa kiinni, on punalehtiruusu. Siinä on paljon pieniä kiulukoita. Tulipa siihen naarastintti syömään ja pyllistelemään. Meillä oli välimatkaa noin metri, mutta ilmeisesti ikkuna heijasti niin, ettei se minua nähnyt eikä pelännyt. :023:
-
Tintit ovat viisaita, ne ymmärtävät ettei me mennä ikkunan läpi niiden apajille. Minua tillistelee par àikaa pari tinttiä tuossa parvekkeen kaiteella.
Ne pesivät välikaton päällä vuorivilloissa. Pesät on jo kaivettu ja villat pöllytelty seinänvierille .
Pyrtsin piha on viehättävä kaikkineen. Siinä kasvaa varmasti suikertavaa pihatataria. Niiden siemenistä pikkuvarpuset pitaa kovasti.
Täällä kaupungissa kun on paljon orapihlaja-aitoja, ne ovat varpusille mieleinen turvapaikka. Niissä ne sirkuttelevat ja pyrähtelevät laumana
milloin minnekin.
-
Lintulaudan vakivieraiden joukossa hyppii yksi urospeipponen. Onkohan se jäänyt muuttokuormasta?
Jaa, näinkin etelässä se saattaa jäädä talveksi tänne. Meillä on vain tämä yksi.
-
Närhiä on paljon liikenteessä. Tammenterhoja on niukasti mutta kaikki ne tuntuvat poimivan, sillä maahan ei putoa missään. Närhi oli ennen arka metsien lintu, nyt niitä näkee kaupungeissa. Samoin sepelkyyhkyjä jotka ovat jo muuttaneet talvehtimaan.
Rannassa oli 15 -20 sinisorsaa ja yksi laulujoutsen. Nokikanaa ei enää näkynyt. Sorsat tulivat kerjäämään, mutta olin aamulla todennut leipäpussissa hometta, joten harakat saa ne jos kelpaa.
Yksinäinen urospeipponen on tiaisten sakissa edelleen. Yksi vihervarpunen käväisee silloin tällöin laudalla jolloin muut tirpat väistävät kunnioituksesta.
Yksi tintti töllöttää minua ikkunan takaa. Se on sitä samaa pitkäkalloisten sukua jota tässä on aina muutama. Muilla on pallopää.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/tiere/o050.gif)
-
Suomelle uusi lintulaji löytyi Kristiinankaupungista (HS)
Julkaistu 16:38
Kristiinankaupungista löytyi lauantaina hieman ennen puolta päivää Suomelle uusi lintulaji, nokitasku (Saxicola caprata). Linnun löysivät Antti Lind ja Harry Lillandt Domarkobbanin saarelta.
http://www.hs.fi/uutiset/
-
Mie olin äsken puutarhassa rastaiden moitittavana.
Menin keräämään antonovkia puun alta (puu on niin korkea, että on vain kiltisti odotettava omppujen omatoimista alas tuloa). Menoni aiheutti suuren hässäkän, parvi rastaita otti hatkat. Pikkuhiljaa joku rohkea palasi takaisin jonkun omenapuun latvustoon potpottamaan. Se oli selvästikin harmissaan, kun minä keräsin omenoita. Meillä taitaa olla hieman erilainen käsitys siitä, kenellä on ensisijainen käyttöoikeus niihin omenoihin. Minä annan lintujen kyllä syödä omenoita, mutta niille pitäisi kelvata ne huonommat, kolhiintuneet ja matoset. Syväthän ne linnut matoja muutenkin, joten minä haluan päältä ottaa hyvät omenat. :002:
Siinä omenoita kerätessä alkoi taivaalta kuulua kova kaakatus. Jonkinlainen, vellova hanhiparvi siellä eteni länttä kohti. Ei ollut järjestys mitenkään hyvä vielä, ehkä ne olivat vielä aikeissa pysähtyä matkalla.
Sitä vain ihmettelin, miten kauas se kaakatus kuuluu. Mielestäni parvi ei ollut mitenkään lähellä, mutta ääni kyllä kuului. :017:
-
Lumen tulo vauhditti lintujen ruokailua ihmisen annilla.
Tänään olen bongannut: hakaroita, variksia, närhiä, mustarastaita, peipposia, punakyljen, molempia varpuslajeja, tali- ja sinitiaisia ruokintapaikallani.
Harakat ja oravat tekevät trapetsitemppuja päästäkseen ruun kimppuun.
On nyt katseltavaa, ja ruokittavaa!
-
Eilen Matti ja Lotan äiti katselivat harmaapäätikkaa meidän läskipötköllä. Mie en havaint, ku nukutin Lottaa. :002:
-
Ai, läskipönttö on luvallinen, mutta lintulauta ei?!
-
Oma tupa, oma lupa!
terv. punapää-Tikka ja harmääpää-Salonen
p.s. meillä on kaikki ruokinta sallittua!
-
Seuraan aktiivisesti harakkaa, muutamia käveleskelee ympäristössä, varmaan meidäntalolaisia. Hiipparoivat jo aika etäällä kotipihasta, jälkikasvu siis. Notkuvat nuorison tapaan steissillä, tuolla Malmi-talon liepeillä. Kyllä ne tutuilta näyttää, kun niitä nyt on koko kesän seurannut. Harakka on loppujen lopuksi aika kaunis lintu, ja kiinnostavakin, ymmärrän nyt hyvin tämän että kyseisen linnun pesintätilannetta käsitellään aina yhtiökokouksessa.
-
Tilhiparvet ovat jo tulleet Karhulan pihlajiin ja muihin marjoja tekeviin puskiin.
-
Lahdessa, ainakaan meidän kaupunginosassa ei ole tilhiä näkynyt. Pihlajanmarjat on syöty rastaiden toimesta jo muutama viikko sitten.
Tavanomaisten närhien, tikkojen , tali- ja sinitiaisten lisäksi vierailevat viherpeipot sekä yksi hömötiaispariskunta ja yksinäinen töyhtötiainen. Myös punarintoja hyppii pihassa, ainakin toissaviikolla oli kolme. Ne eivät syö laudalta tai talipalloista, vaan maahan karisseita murusia. Samoin hömötiaiset syövät mieluummin maasta.
Oravat hakevat myös pähkinöitä ja harakoille annan kuivat leivänpalat.
-
Rastaat ovat tosiaan putsanneet marjat meiltäkin. Tilhet nyppivät, mitä löytävät.
-
Tilhiparvet ovat jo tulleet Karhulan pihlajiin ja muihin marjoja tekeviin puskiin.
Kuusitoista kaunista tilhilintua popsi lauantaina porukalla Vantaalla marjoja pensaspuusta, joka muistuttaa marja-aroniaa, mutta on jotain muuta. Ei pihlaja kuitenkaan. :icon_wink:
-
Minä kävin juuri marketissa ja siellä lenteli talitintti sisällä.
-
Osaavatko mustarastaat ja tilhet muuten syödä omenia? Mietin, jätänkö omenat puihin linnuille, vai ravistelenko hedelmät maahan ja kompostiin. Aiemmin ei ole ollut (koriste)omenapuita pihassa, en ole päässyt tarkkailemaan, tulevatko omput syödyksi jossain vaiheessa syksyä/talvea.
-
Hei suvikki!
Luulen että muutaman pakkasyön jälkeen omenat alkavat mennä kompostikuntoon niin maassa kuin puussakin.
Riistamiehet vievät niitä pienissä erissä peuroille. Ne säilytetään kellarissa väliajat.
Omenissa on kypsyttyään kyllä linnun nokkimia. En osaa sanoa onko ne rastaiden vai pikkulintujen tekemiä. Pudokkaita harakatkin saattavat nokkia.
Mustarastaat pitävät marjoista. Minä olen meinannut joskus syöttää pakastimesta herukoita, mutta Heinolan lintutalosta kehotettiin laittamaan Best-Inn koiranmmakkara-kaurahiutale seosta. Makkara (kova tumma laatu) raastetaan aika karheaksi ja siihen sekoitetaan kaurahiutaleita. Laita astia lumelta suojaan etteivät ryynit vety.
-
Nyt jonkin päivän omenatarhaa tarkkailtuani voin sanoa, että mustarastaat ja tilhet näyttävät mielihalulla syövän pakkasenpanemia koristeomenoita. Jätän ne täksi talvikaudeksi puuhun. Eivät ole mädänneet tai hajonneet, joten joutavat kompostiin vasta keväälläkin, jos niitä silloin on jäljellä. Kauniilta pienet marjamaisen punaiset omput näyttävät varmaan talvimaisemassa.
-
Hyvä niin Suvikki. Luulin puheen olevan hyötyomenoista. Täällä Kilpiäisissä kaikki muut paitsi yksi keskikokoinen tummanpunainen laji ovat pudonneet ja komposteihin kärrätty.
Minulla ei ole kuin kaksi omenapuuta, muuta tällä omakoti-alueella olen havaintoja tehnyt.
Muistan lapsuudestani että äiti sai serkkunsa puusta kerätä koristeomenia, "paratiisiomenia" sanoi täti. Äiti säilöi ne makeaan sokeriliemeen ja minä ja veljeni, pula-ajan lapset, söimme niitä karamelleinä.
Ystäväni jolta sain vielä kassillisen omenia sanoo että pikkulinnutkin käyvät nokkaisemassa omenaa, ja se onkin sitten sitämyöten pilalla. Siitä alkaa mätäneminen. Siksi hän väliin joutuu hätyyttelemään lintuja, etenkin rastaita.
-
Ollessani kakara niita todella kutsuttiin paratiisiomeniksi. Eivat ne mitaan herkkua olleet, mutta kylla niita silti syotiin.
-
Hyvä lintu-aamu laudalla. Just äsken siihen pölähti varsinainen harvinaisuus meillä, pikkutikka. Rohkeasti se käyttäytyy ja talitintit kunnioittavat sen ruokavuoroa. Se nakuttaa rasvapötkylää. Onneksi on myös sianihraa ja laudalla siemeniä ja pähkinöitä. Kaikille riittää.
Maassa hyppii hömötiainen. Se puoliso ilmeisesti kuoli salmonellaan kuten yksi tinttikin. Ne ovat paikoillaan höyhenet pörrössä ja vapisevat. Sitten niitä ei enää näy.
-
Ihmeellistä ääntelyä kuului ulkoa niin, että piti mennä ihan katsomaan. Fasaanikukko siellä käveli ja huuteli. On sillä sen verran kokoa, että kissa ei yrittänytkään jahdata sitä.
-
Eräs rastas on asettunut taloksi terassilleni. On ilmeisen mieltynyt marjakuusi- havu- ja kanerva-asetelmiin. Tässä ranmmasi pikkulintuja ewnsin, muun muassa miellyttävä tiaispari. Onko niillä taipumus kaihtaa rastasta? Sitten eräs orava poikkeaa, kuinka sen ja rastaan yhteiselämä / naapuruus yleensä sujuu?
-
"Tuli siihen vierahiksi naapurista rastas.
'Tule kummiks!' peippo pyysi. 'Kernahasti!' vastas."
-
"Tuli siihen vierahiksi naapurista rastas.
'Tule kummiks!' peippo pyysi. 'Kernahasti!' vastas."
"Joka äijällä on kermakahti keittinössään. Kovilla äijillä voi olla kermakolmi tai jopa kermaneli!"
Penalla on edellisten lisäksi vielä kernahasti. :003:
-
No, jatkamme observointia ja seurantaa. Leena raportoi. Rastaan ilmestyttyä tiaispari katosi. Orava on niinikään erinomaisen hauska.
Näkyy aamulla tulleen teksteihin kiintoisia uudissanoja, kun ei sormi ole osunut näppäimeen.
-
Linnut lentävät osaan seitsemän (7)