Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 29.07.10 - klo:14:03
-
Olen tässä miettinyt yhtä jos toistakin. Ennen kaikkea tätä: viitsiäkö ottaa koko teemaa esille. Mutta kun nyt seksistä jaksetaan meuhkata, miettiä raamatullisuuksia, sitä, löytääkö Ihmisen Poika palatessaan uskoa kun on nuo homotkin, ja kun asia nyt on vähän ikävä.
Mutta mitä te teette noitten romanikerjäläisten kanssa?
Niin niin, rikollisliigat roudaavat tänne ja varastavat ansiot. Ruoka ei kelpaa, raha ainoastaan. Poissa mielestä, poissa sitten silmistäkin, tällä kertaa näin päin. Minulle se nyt vain on asia jossa tarvittaisiin vähän vetoapua.
Eikö ole mitään tahoa, jolla voisi auttaa?
Olen tässä huomannut että ruoka kelpaa kyllä. Yritän salaa livauttaa kauppareissulta voileivän tai banaanin eikä syy ole sen ylevämpi kuin semmoinen että tässä lähiössä asenteet ovat jyrkänpuoleiset etenkin kun on nautittu muutakin kuin kansalaisluottamusta kuten nyt vuosiloma-aikaan tahtoo ola, , enkä halua saada turpiini. Varo siinä sitten kun vanhus tarttuu itkien käteen ja solkottaa jotakin josta en ymmärrä muuta kuin jotakin että Jeesuksesta nyt on puhe. Tuttu nimi, siis. Ja syö kyllä sen mitä annetaan.
Siinä on ihmisjoukko, jolle ei taida olla sijaa missään majatalossa, Euroopan romanit. Vaikea juttu, epäilemättä. Mutta vaikea se oli talvisotakin. Minulla on itselläni ollut nälkä ja tiedän, muistan sentään vielä, mitä se oli. Kyllä minä ne nuoret pystyn sivuuttamaan mutten vanhuksia, valitan. Etenkään jos näen etteihän tuo ole oikein tervekään. Eikö nyt mitään voi tehdä, missään, kenenkään välityksellä, kenenkään kanssa? Miten niiden tenavien terveydenhuollon ja oppimisen kanssa on?
-
Olen joskus jotain antanut.
Monesti olen jättänyt antamatta sen tähden, kun julkisuudessa on kehoitettu olla antamatta.
Hyvä idea voisi olla antaa vaikkapa mansikoita, kun nyt on vielä viimeiset tilaisuudet sitä tehdä, tai jotain muita marjoja.
Tai sitten jotain muuta ruokaa.
Jos ruoka kelpaa, niin ehkä tarve on sitten todellinen.
Pitäisi varmaan itsekin aktivoitua antamaan enemmän erilaista syötävää heille.
Suuri suklaalevykin olisi varmaan paikallaan.
Sitä on kiva syödä siinä istuessa ja kerjätessä.
Kerran annoin parille kerjäläiselle suuren pakkauksen, jossa oli jotain raidersin tapaisia suklaajuttuja, ostin sen eräästä halpiskaupasta juuri tuota tarkoitusta varten. Tulivat kovin iloisiksi. Sekin lämmittää vastaanottajan mieltä, että edes joku välittää.
-
Voisin vieläkin kehuskella itseäni julkisesti lisää sillä, että
jouluaattona kun näin erään kerjäläisen, niin tuntui jotenkin mahdottomalta ajatus, että jouluaattona kävelisi hänen ohitseen mitään antamatta.
Jotain sitten annoin ja jatkoin matkaani.
Pakkohan kerjäläistenkin on saada jostain ruokaa, jotta voivat jatkaa elämäänsä.
-
Voisin vieläkin kehuskella itseäni julkisesti lisää sillä, että
jouluaattona kun näin erään kerjäläisen, niin tuntui jotenkin mahdottomalta ajatus, että jouluaattona kävelisi hänen ohitseen mitään antamatta.
Jotain sitten annoin ja jatkoin matkaani.
Pakkohan kerjäläistenkin on saada jostain ruokaa, jotta voivat jatkaa elämäänsä.
Olemme siis hyviä ihmisiä, Kyösti. Miten suurenmoista.
Mutta olisiko jokin harkittavissa oleva, realistinen projekti mahdollinen, onko mikään seurakunta kiinnostunut, mitä käytännössä tehdään paitsi että tämä nyt on tehty tämä suositus, älkää tehkö mitään?
-
Olemme siis hyviä ihmisiä, Kyösti. Miten suurenmoista.
Mutta olisiko jokin harkittavissa oleva, realistinen projekti mahdollinen, onko mikään seurakunta kiinnostunut, mitä käytännössä tehdään paitsi että tämä nyt on tehty tämä suositus, älkää tehkö mitään?
En tiedä.
Suosittelen lämpimästi, että jos koet asian oikeaksi, niin kyselisit vaikkapa sähköposteilla taikka soittamalla eri tahoilta.
Minua kiinostaisi tietää, että mikä on oikea tapa toimia ja voisin sitten vaikka vähän toimiakin.
Vaan nyt ei itselläni ole energiaa tätä asiaa sen enempää käsitellä (=tehdä sen eteen), kuin ehkä siitä jutustella ja keskustella keskustelufoorumeilla
ja sopivaan väliin tietysti itseänikin kehaista.
-
Helsingin diakonissalaitos on tutkinut asiaa, raportin pitäisi valmistua tänä kesänä.
http://www.hdl.fi/fi/kehittamistoiminta/rom-po-drom-romanit-tiella
Siellä saattaa olla kysymyksen paras asiantuntemus tällä hetkellä.
Kyse on osin EU:n laiminlyönnistä, Romanian liittymistä valmisteltaessa olisi pitänyt vaatia tämän(kin) asian laittamista kuntoon ainakin tietylle minimitasolle. Tällaisen ongelman ratkaisu vaatisi poliittisia päätöksiä ja niiden toteuttamisen valvontaa. Järeä humanitaarinen projekti Romaniassa voisi olla paikallaan.
Romanian valtioon kohdistettu kansalaispainostus on ollut hyvin vähäistä. Se sukupolvi, jonka jäsenet kansoittivat 60-70-luvulla mielenosoitusmarssit kansainvälisen solidaarisuuden merkeissä, voisi näyttää mallia nuoremmille. Siihenpä kuulun itsekin... Romanian suurlähetystön edustalle vaan... Kansainvälisen lehdistön jatkuva romanien olojen seuranta heidän kotimaassaan ja Romanian valtion toimien selostaminen pitäisi ihmiset tietoisina.
Mt
-
Hirveästi en ole törmännyt romanikerjäläisiin, mutta heihin suhtautuminen on melko vaikeaa. Sydän sanoo, että avun tarvitsijaa pitäisi auttaa, mutta toisaalta meitä kehotetaan olemaan antamatta romanikerjäläisille rahaa. Onhan sen niinkin, että jos he oppivat siihen, että kerjäämällä saa rahaa, niin heitä tulee tänne koko ajan lisää. Jos heitä on aivan hirveästi joka paikassa, niin tilanteesta voi lopulta tulla melkoisen kaoottinen.
Täällähän on monia lähetysmailla olleita. Eikö niissäkin törmää melko usein kerjäläisongelmaan? Muistan joskus kuulleeni, että jos siellä tai siis ylipäätään tosi köyhässä paikassa alkaa jakelemaan rahojaan, niin kohta ei pääse ehjin nahoin pois siitä joukosta.
-
Hirveästi en ole törmännyt romanikerjäläisiin, mutta heihin suhtautuminen on melko vaikeaa. Sydän sanoo, että avun tarvitsijaa pitäisi auttaa, mutta toisaalta meitä kehotetaan olemaan antamatta romanikerjäläisille rahaa. Onhan sen niinkin, että jos he oppivat siihen, että kerjäämällä saa rahaa, niin heitä tulee tänne koko ajan lisää. Jos heitä on aivan hirveästi joka paikassa, niin tilanteesta voi lopulta tulla melkoisen kaoottinen.
Täällähän on monia lähetysmailla olleita. Eikö niissäkin törmää melko usein kerjäläisongelmaan? Muistan joskus kuulleeni, että jos siellä tai siis ylipäätään tosi köyhässä paikassa alkaa jakelemaan rahojaan, niin kohta ei pääse ehjin nahoin pois siitä joukosta.
Romaniassa on yli 2miljoonaa puutteessa elävää romania, joilta sukuperinne estää työnteon. He ovat lähtöisin Intiasta ja vaeltaneet sieltä Eurooppaan. Intiassa heillä ei ole ollut pysyväistä asuinsijaa eikä työtä vaan on eletty kerjuulla ja muilla, joita en sano. Heidän (Euroopassa 10milj.) auttamisensa ja sopeuttamisensa yhteiskuntaan on isompi juttu.
-
Voishan ne mennä myös leipäjonoihin, mutta en tiedä onko heitä siellä?
epäilen että ei.
jos antaisi vaikka makkarapaketin kerjäläiselle, niin epäilen että hän ei siitä ilostuisi.
Näin kyyninen olen kerjäläisiä kohtaan. :-\
Minusta kerjäläis ongelma tulisi hoitaa Romanian valtion ja EU:n voimin ei meidän köyhien ja rikkaiden kansalaisten almuja antamalla kadunkulmissa.
Poliitikkoja tulisi painostaa ja yrittää vaikuttaa heihin, mutta jos joku kerjää ja näyttää aivan surkealta, en tiedä voisinko olla antamatta.
Ikävää että ei edes perus asioista kuten ruoka ja juoma huolehdita EU voimin, vaikka meillä olisi siihen kyllä varaa. :-\
-
Pari suvea sitten oli täällä maalaistaajamassa yksi romaanikerjäläinen. Hän istui vuoroin osuuskaupan ja K-kaupan edessä ja rääkkäsi haitaria. Painoi yhtä nappulaa ja veti ilmaa palkeisiin, painoi toista ja puristi ilmat palkeista. Se kuulosti kammottavalta. Totesin, että hän todellakin tarvitsisi rahaa soittotuntien ottamiseen.
Ensimmäinen ajatus oli, kuka hänet on tänne tuonut. Ei kukaan ulkomaalainen kerjäläinen missään tapauksessa itse tulisi tänne. Tuli väistämättä ajatus, että joku yrittää hyötyä hänen kustannuksellaan. Ei onnistunut. Ei täkäläiset helly tuollaiselle. Täällä kyllä tavataan auttaa avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, naapureita, kylänmiehiä ja antaa avustuksiin, punaiseen ristiin, lähetystyöhön jne. Mutta tuollainen kerjäläinen sai kaikki epäluuloisiksi.
Tänään kerrottiin radiouutisissa, että yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, vaikka käy töissä. Siinä haastateltiin kolmikymppistä naista, jolla on kaupassa osa-aikatyö. Lisää tunteja ei ole saanut, vaikka olisi halunnut. Hän kertoi, että kun laskut on maksettu, jää palkasta juuri sen verran, että ruokaan riittää. Hän ei varmaan paljon matkustele, ainakaan ulkomaille.
Se minua näissä kerjäläisissä ihmetyttää, että kuinka heillä on ollut varaa matkustaa tänne Suomeen asti. :017:
Toki heitä tulee auttaa. Mielestäni se pitäisi kyllä tehdä heidän kotikulmillaan. Se voisi olla koko EU:n yhteinen projekti, saada heille elinkelpoiset olosuhteet omassa kotimaassa.
-
Se minua näissä kerjäläisissä ihmetyttää, että kuinka heillä on ollut varaa matkustaa tänne Suomeen asti. :017:
Työnantaja maksaa työmatkat
-
Minusta kerjäläis ongelma tulisi hoitaa Romanian valtion ja EU:n voimin ei meidän köyhien ja rikkaiden kansalaisten almuja antamalla kadunkulmissa.
Poliitikkoja tulisi painostaa ja yrittää vaikuttaa heihin, mutta jos joku kerjää ja näyttää aivan surkealta, en tiedä voisinko olla antamatta.
Ikävää että ei edes perus asioista kuten ruoka ja juoma huolehdita EU voimin, vaikka meillä olisi siihen kyllä varaa. :-\
mt, kunnon mies, kiitos linkistä.
Mutta näin on: Nyt ollaan yhtä maata kuin maalarin housut, ja onhan eräs tapa kertoa että meille ei tulla ihan näin, meillä pidetä'än suhteellisen yleisenä tuota työntekoakin, se että ei anna kun toinen pyytää. Makkarapakettia en ole kokeillut mutta vakuutan, että juuri kaikki nopeasti pilaantuva, heti syötävä ruoka kelpaa. Näytti ilkeältä katsella sitä vanhusta, eräänä oikein kuumana päivänä se yritti ylös siitä kyykkyasennosta ja kyllä se näytti vaikealta. Yritin huitoa sille että joisi vettä kun olin menossa siitä ohi tyhjin käsin, huidoin kansainvälisin käsimerkein että on - piip - kuumaa ja sen tähden pitää juoda koko ajan... no, mallia näkee kyllä... kyllä se ainakin nyökkäsi että ymmärsi. Nyt se on kadonnut.
Joku oli kirjoittanut jossakin, ei tule hesaria, kävin syömässä' soppaa jossain missä sitä myydään halvalla kun en jaksa laittaa ruokaa ja samalla sen saa luettua, mutta poliitikko siis hän oli, että näiden lapsille tulisi järjestää jonkinlaista leirikoulua, ja ehdotteli että saisivat asua siinä Kalasataman liepeillä jonkin leiriytymisajan, jätehuolto sinne, samoin puhdas vesi ja muut, kuten vai keksinkö omia perään, poliklinikka - onko niiden ipanat saaneet perusrokotuksiakaan epäilen. Nopeastihan homma on tämä: Siinä on slummi.
Mutta maailma muuttuu. Ei näistä taida päästä sillä että sanoo, ettei meille saa tulla... Ne ruusunmyyjät ovat kyllä saaneet lähdöt... feissasivat... sitä ei tee kukaan rankaisematta... :068:
Jostakin syystä en usko Romanian kykyyn saada tätä juttua mitenkään kuntoon, mutta nämä ovat ih-mi-si-ä. Ei tämä nyt näinkään toimi. Tosiaan - kyllä muistan ne ajat kun mieltä näytettiin mielennäyttämisen ilosta vaikka olin liian pieni, enkä oikein ymmärtänyt, oli vain ihan tavis juttu että shaahin autoa kaadettiin ja noin... missä nyt olette, kyllä lähden kimppaan. Ei tarvi pelätä että isä ja äiti kieltää...
-
No on kyllä Pyriskin oikeassa, meillähän tuloerot kasvaa jotta pyörryttää niinikään. mietin pitkään kertoisiko mutta jos nyt sitten. Johan tästä on ruikutettu mutta unohtakaa taas ja ajatelkaa Sigmund Freudia; hänkin otti aina itsensä esimerkiksi kun ei uskaltanut kertoa tapausesimerkkejä muista. Piirit olivat pienet ja mistä minä tiedän kuka tätä lukee ja tunnistaa itsensä. Tapaus tutussa apteekissa:
Farmaseutti: Kuule, mikä lääke tää oikeestaan on, kun ei ole peruskorvausta?
Leena: Semmonen kalsiumsalpaaja kun pitää aivojen verenkierron auki.
F: No onko se ihan välttämätön kun menee satoja euroja kuussa?
L: No miten ottaa mutta kun ilman saa aivohalvauksen tai kuolee, Jos niittaa kerralla niin mikäs siiinä mutta jos jää kitumaan...kun tämäkin vain loiventaa riskiä... käskivät syödä... ei ole vaihtoehtoa...
F: No miksei sitä edes peruskorvata?
L: No kun tauti opittiin tuntemaan sen jälkeen kun oli tehty se päätös ettei enää hoideta uusia tauteja, ja lääkkeen suhteen se päätös ettei makseta... siis ennenhän ne vain kuoli ja halvaantui.
F: En nyt oikein käsitä
L: No en minäkään käsitä kun se halvaus on kalliimpi hoitaa. Mutta kyllä minä nyt nämä pystyn tällä erää ostamaan... on vain tiedossa semmosia kun eivät, eikä näitä koske mikään hintakatto.
Tulee kylään saman koulutuksen saanut, tarkalleen: Jukra sun pitäis nähdä se meidän spa, mikä me teetettiin alakertaan, on siis alueen viidestoista ihme, täydellinen kylpylä täydellisin varustein...
Ainoa ero: Hän on terve.
Ja silti. Minulla on vähän liiankin hyvin... Tässä kylläisenä surffaan siellä, hävettää, kitisen olemattomista, mutta kun ei saa kertoa toisista, ei. Tietäisin kerrottavaa kyllä.
Mutta kuitenkin näillä on en-nyt-käytä-sanaa-miten kaikki kaikkialla.
-
No on kyllä Pyriskin oikeassa, meillähän tuloerot kasvaa jotta pyörryttää niinikään. mietin pitkään kertoisiko mutta jos nyt sitten. Johan tästä on ruikutettu mutta unohtakaa taas ja ajatelkaa Sigmund Freudia; hänkin otti aina itsensä esimerkiksi kun ei uskaltanut kertoa tapausesimerkkejä muista. Piirit olivat pienet ja mistä minä tiedän kuka tätä lukee ja tunnistaa itsensä. Tapaus tutussa apteekissa:
Farmaseutti: Kuule, mikä lääke tää oikeestaan on, kun ei ole peruskorvausta?
Leena: Semmonen kalsiumsalpaaja kun pitää aivojen verenkierron auki.
F: No onko se ihan välttämätön kun menee satoja euroja kuussa?
L: No miten ottaa mutta kun ilman saa aivohalvauksen tai kuolee, Jos niittaa kerralla niin mikäs siiinä mutta jos jää kitumaan...kun tämäkin vain loiventaa riskiä... käskivät syödä... ei ole vaihtoehtoa...
F: No miksei sitä edes peruskorvata?
L: No kun tauti opittiin tuntemaan sen jälkeen kun oli tehty se päätös ettei enää hoideta uusia tauteja, ja lääkkeen suhteen se päätös ettei makseta... siis ennenhän ne vain kuoli ja halvaantui.
F: En nyt oikein käsitä
L: No en minäkään käsitä kun se halvaus on kalliimpi hoitaa. Mutta kyllä minä nyt nämä pystyn tällä erää ostamaan... on vain tiedossa semmosia kun eivät, eikä näitä koske mikään hintakatto.
Tulee kylään saman koulutuksen saanut, tarkalleen: Jukra sun pitäis nähdä se meidän spa, mikä me teetettiin alakertaan, on siis alueen viidestoista ihme, täydellinen kylpylä täydellisin varustein...
Ainoa ero: Hän on terve.
Ja silti. Minulla on vähän liiankin hyvin... Tässä kylläisenä surffaan siellä, hävettää, kitisen olemattomista, mutta kun ei saa kertoa toisista, ei. Tietäisin kerrottavaa kyllä.
Mutta kuitenkin näillä on en-nyt-käytä-sanaa-miten kaikki kaikkialla.
Auttaisiko, jos lähettäisit terveisiä itse Tarjalle Mäntyniemeen? Kieltämättä tuo kuulostaa aika kauhealta.
-
Auttaisiko, jos lähettäisit terveisiä itse Tarjalle Mäntyniemeen? Kieltämättä tuo kuulostaa aika kauhealta.
On mennyt jo ja viidelle kuudelle poliitikolle. Oikeusasiamiehelle kun on perustuslain vastainen päätös (Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon jne). Jos olisinkin ainoa en metelöisi mutta kun en ole!
Tarja ei vastaa... Hyssälä ilmoittaa pykälät millä ei korvata, oikeusaaiamies kun siirsi hänelle, Yksi vastasi: Päivi Räsänen. Ei mahtanut mitään, mutta yritti kyllä. Samoin olen metelöinyt tuosta oikeudesta tehdä työtä niin paljon kuin ikinä pystyy vain siksi että se nyt on oikein, tehdä työtä... kun on pula minun alani ihmisistä... Hyssälä ensin ei usko että ei voi, kun saa tajuunsa huutaa puhelimeen että hahhahhaa hänpäs tietää mitä minä tahdon, olla yhtaikaa työssä ja eläkkeellä ja lyö luurin korvaan - äääh siis katkaisee kännykän.
Siis, KELAmme pääjohtaja, samaan aikaan eläke ja kohtalainen palkka mutta kun jokainen ei ole kuten hän!
-
Pari vuotta sitten asiasta tehtiin viranomaisselvitys (PDF, 63 sivua) (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/3BC5FC068A0876D9C2257482001DCAF4/$file/212008.pdf), joka antaa hyvin perustietoja Romanian romanien ongelmasta.
Siinä todetaan mm., että suuri osa romanilapsista jää koulun ulkopuolelle. Monilta puuttuu henkilöllisyystodistus (25 %) tai syntymätodistus (46,5 %), jotka ovat yhteiskuntaan osallistumisen (mm. koulutus) edellytyksiä. Bukarestin pormestari antoi 2002 julistuksen, jonka mukaan kaikki ilman asumistodistusta olevat karkotetaan kaupungista.
Selvityksessä on esitelty laajasti mm. EU:n eri elimien toimintaa asiassa sekä asiaan liittyvää Suomen lainsäädäntöä, joka tietysti säätelee viranomaisten toimintamahdollisuuksia.
Mt
-
:017:
On mennyt jo ja viidelle kuudelle poliitikolle. Oikeusasiamiehelle kun on perustuslain vastainen päätös (Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon jne). Jos olisinkin ainoa en metelöisi mutta kun en ole!
Tarja ei vastaa... Hyssälä ilmoittaa pykälät millä ei korvata, oikeusaaiamies kun siirsi hänelle, Yksi vastasi: Päivi Räsänen. Ei mahtanut mitään, mutta yritti kyllä. Samoin olen metelöinyt tuosta oikeudesta tehdä työtä niin paljon kuin ikinä pystyy vain siksi että se nyt on oikein, tehdä työtä... kun on pula minun alani ihmisistä... Hyssälä ensin ei usko että ei voi, kun saa tajuunsa huutaa puhelimeen että hahhahhaa hänpäs tietää mitä minä tahdon, olla yhtaikaa työssä ja eläkkeellä ja lyö luurin korvaan - äääh siis katkaisee kännykän.
Siis, KELAmme pääjohtaja, samaan aikaan eläke ja kohtalainen palkka mutta kun jokainen ei ole kuten hän!
Jos ei hyvällä niin olisiko sitten pahalla. Mitähän iltapäivälehdet tuohon sanoisivat?
-
Siinä todetaan mm., että suuri osa romanilapsista jää koulun ulkopuolelle. Monilta puuttuu henkilöllisyystodistus (25 %) tai syntymätodistus (46,5 %), jotka ovat yhteiskuntaan osallistumisen (mm. koulutus) edellytyksiä. Bukarestin pormestari antoi 2002 julistuksen, jonka mukaan kaikki ilman asumistodistusta olevat karkotetaan kaupungista.
Mt
Eli revi siitä sitten työvoimaakaan jatkossa.
-
Jassoo. Seksikeskustelu kiihottaa yhä mutta tämä ei:
Minulla oli nälkä
Minun oli jano
'Minä olin alaston
Minä olin outo
Minä olin vankilassa
Minä olin sairaana
Mikä meitä vaivaa. Kirkkoko on näissä jo niin pilkun päälle nuhteeton että turha huomauttaa? Ja yhteiskunta kirkon ohjeille kuuliainen? (anteeksi en muista paikkaa ja olen itse Joosuan kanssa matkalla Luvattuun maahan, valtasimme juuri erään kaupungin joten...)
Eikä ekumeniateema saanut yhtään siipiensä alle, vaikka Jeesus itse sitä rukoili. No, mehän olemmekin körttejä, ja kuulisipa vaan toisten liikkeiden ihmiset millaisia saarnoja meidän liikkeen papit osaa pitää!
Suolaa ja valoa? Koko kirkolle, tämä liike?
-
Taitaa yhteiskunta kuunnella mieluummin Wahlroosia ja Ollilaa, joiden suola ja valo lienee pikemminkin sallitun kaltaista lisäainetta ja nestekidenäyttöä.
-
Työnantaja maksaa työmatkat
Niin yhteen suuntaan, mutta ei ateriakorvausta? :-\
-
Jassoo. Seksikeskustelu kiihottaa yhä mutta tämä ei:
Minulla oli nälkä
Minun oli jano
'Minä olin alaston
Minä olin outo
Minä olin vankilassa
Minä olin sairaana
Mikä meitä vaivaa. Kirkkoko on näissä jo niin pilkun päälle nuhteeton että turha huomauttaa? Ja yhteiskunta kirkon ohjeille kuuliainen? (anteeksi en muista paikkaa ja olen itse Joosuan kanssa matkalla Luvattuun maahan, valtasimme juuri erään kaupungin joten...)
Eikä ekumeniateema saanut yhtään siipiensä alle, vaikka Jeesus itse sitä rukoili. No, mehän olemmekin körttejä, ja kuulisipa vaan toisten liikkeiden ihmiset millaisia saarnoja meidän liikkeen papit osaa pitää!
Suolaa ja valoa? Koko kirkolle, tämä liike?
Tiedä häntä sen seksikeskustelun kiihottavuudesta, mutta kun vastauksia sinnekin pyydetään, niin yritetään vastata parhaan mukaan.
Mainitsin jo romanikerjäläisistä, että heitä ei pahemmin eksy tänne Jumalan selän taakse. Noista seuraavista ainakin vanhoja ja sairaita osuu tielle. Koskaan ei tunnu siltä, että heitä tulisi tarpeeksi huomioitua. Pahalle tuntuu ajatella laitoksessa viruvia omaisia, joita on ollut useampia ja jotka ovat jo päässeet pois täältä maailman murheista. Kovasti he ovat tykänneet, kun heitä on käynyt katsomassa, mutta luvattoman pitkiä aikoja on siihen väliin jäänyt.
Omassa kirkossamme kuuluu jo niin monenlaista ääntä, että väkisinkin täytyy olla ekumeeninen, että ylipäätään kuuluu koko kirkkoon. Mutta körttiläisethän kuuluvat kirkkoon niin kauan, kuin siellä Herran siunaus oikein luetaan.
-
Tämä nyt lähti liikkeelle noista romanikerjäläisistä, mutta toivoisin ettei jäisi siihen, vaan miettisi muutakin. Tosin, heidänn tilanteensa minua nyt pahiten mietityttää. Tasan sama kuka nai ja ketä...
Nyt on tietenkin esivalta antanut äänensä kuulua, kirkon kanta näkyy jossakin muodossa diakoniatyön puolella - tarjottiinhan sieltä se pakkaskauden hätämajoituskin. Itseäni askarruttaa tietysti henk koht se lähes ystäväksi tullut muori, onkohan se kuollut? Ääneen on puhuttu vähän.
Lapset ovat ryhmä, mitä en voi olla ajattelematta, lasten rokotusohjelma, ja koko väestönkin. Se nyt yhtäläisesti kyllä on myös kantaväestön suoja - tuberkuloosille on hoidolle vastaamattomia kantoja, ja jos missä, niin siellä. Mutta kun tämä nyt ei anna rauhaa niin saa kai tuon soittamalla Diakkarille selvitettyä. Mietin vain sitä millainen maailma saatiin perinnöksi ja voitaisiko tehdä jotakin jolla se olisi jälkeenjääville erinäköinen.
Eivät kerjäläiset lopu, eikä se ole ainakaan siihen tottumattoman silmälle muuta kuin inhottava näky. Pois minä ne silmistäni haluaisin, se on täysi totuus, ja mahdollisuuksia on kaksi: Sanoa että pois minun silmistäni, tai yritys edes jossakin määrin muuttaa maailmaa, auttaa edes yhtä - eihän voi tietää, vaikka se autettu auttaisi viittä oman kansansa jäsentä... Jos Jeesus olisi sanonut että turha sinua on parantaa, kun kumminkin hankit uuden taudin jostakin, tai mitäs sinulle anteeksi antamaan kun kohta kumminkin teet syntiä, niin... ja eikö olisi tarkoitus seurata, ei taivaspaikan takia, vaan koska hän käski minun käsittääkseni. Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää. Ja viisas saa taatusti olla, ovela kuin käärme.
Nuoruudenystäväni on tehnyt elämäntyönsä Kolumbiassa, jakanut ruokaa katulapsille ja järjestänyt slummeissa joitakin koulun tapaisia. Jos näidenkin lapsista huolehdittaisiin, eli todella hoidettaisiin rokotukset kuntoon, ja katsottaisiin mikä on lukutaidon tila, olisi kai heillä mahdollisuus muuhunkin kuin tuohon elinkeinoon. Yllätys yllätys, voi tehdä muutakin kuin kerjätä. Kolmannen kerran yllätys: Pohjoismaissa tehdään muuta kuin kerjätään. Tekeekö EU mitään, ylipäänsä yhtään mitään --- tämähän on selkeästi ongelmainen, rasismin kohteena oleva koditon joukko jota kyllä käytetään hyväksi, aivan epäilemättä --- mutta silläkö se lakkaa että sanotaan ettei semmoista saa olla olemassa kun näyttää niin rumalta, ja likaisiakin ovat.
Onko se vallan viranomaispuuhaa, vaikuttaminen? Eikö sitten todella voi vedota viranomaisiin? Missä kaikki miekkarisukupolveen kuuluvat oikein mönkii - huvijahdeillaanko?
-
Nuoruudenystäväni on tehnyt elämäntyönsä Kolumbiassa, jakanut ruokaa katulapsille ja järjestänyt slummeissa joitakin koulun tapaisia. Jos näidenkin lapsista huolehdittaisiin, eli todella hoidettaisiin rokotukset kuntoon, ja katsottaisiin mikä on lukutaidon tila, olisi kai heillä mahdollisuus muuhunkin kuin tuohon elinkeinoon. Yllätys yllätys, voi tehdä muutakin kuin kerjätä. Kolmannen kerran yllätys: Pohjoismaissa tehdään muuta kuin kerjätään. Tekeekö EU mitään, ylipäänsä yhtään mitään --- tämähän on selkeästi ongelmainen, rasismin kohteena oleva koditon joukko jota kyllä käytetään hyväksi, aivan epäilemättä --- mutta silläkö se lakkaa että sanotaan ettei semmoista saa olla olemassa kun näyttää niin rumalta, ja likaisiakin ovat.
Tuollaista auttamista minäkin kannatan. Se on paljon järkevämpää, kuin tuoda noita Kolumbian katulapsia tänne kadulle kerjäämään.
-
Pariutuminen erikulttuurisen kanssa on oikeaa väestöpolitiikkaa. Muistakaa tämä, kun lapsenne tuo kumppanin toisesta tai kolmannesta maailmasta.
-
Tuollaista auttamista minäkin kannatan. Se on paljon järkevämpää, kuin tuoda noita Kolumbian katulapsia tänne kadulle kerjäämään.
Mikä ettei. No, siellähän hän on vieläkin - tuli moka kun kirjoitin että "tehnyt elämäntyönsä".
Mutta kun nämä nyt ovat täällä, eli ei ongelmasta päästä ajattelemalla, kuinka paljon järkevämpää olisi jos olisikin jokin maa näillä, ja sinne voisi lähteä/olla lähettämässä avustustyöntekijää.
Eikä se maailmalla niin ihme ilmiö ole, kerjääminen. Tietty noita romanikerjäläisiä näkee nyt täällä pk-seudulla enemmän kuin maaseutukaupungeissa luulen - en tosin tiedä - mutta tasan uskon kun kerrotaan, ettei meidän kylän maitolaitureilla ole näkynyt. Toistaiseksi ei. Maaseutuasujien täytyy vain kuvitella se ongelma niinkuin se täällä näkyy. Eli likaisia, eri ikäisiä ihmisiä kyyryllään sadan metrin välein pahvikuppi kourassa. Väitetään ettei ruoka kelpaa, kokeilin: Kelpaa kyllä. Erittäin hyvin kelpaa voileipä tai hedelmä ainakin.
Mutta siis: He ovat täällä, eivät Romaniassa, jossa heitä vainotaan etnisen taustansa tähden. Ei hyvä. Mutta ovat ihmisiä. Alan olla ihan tuskaisesti pulassa. Kai siksikin kun se mummo katosi katukuvasta. Olisi pitänyt ostaa sille vaikka jotain niitä valmiita mustikkasoppia - takuulla tuo helle senkin niittasi, sillä vaikka he kestäisivät paremmin kuumuutta kuin me joks albiinot niin eivät kai kuivumista. Pelästyin, kun hän kerran yritti seisaalleen ja se kävi niin hionosti, mutten tarpeeksi, muistin vain, että on kielletty auttamasta! Ja se oli hirveää omantunnon kanssa tappelua, joka ikinen banaani. En minä voi jatkaa näin. Täytyy saada jotakin tehdä. Jotakin järkevää tietysti, mutta minulla vain on olo, että kerran kysytään, minnes Leena jätit sen muorin.
-
Pariutuminen erikulttuurisen kanssa on oikeaa väestöpolitiikkaa. Muistakaa tämä, kun lapsenne tuo kumppanin toisesta tai kolmannesta maailmasta.
onko? voisiko Saltman perustella?
Raamattu ei sitä ainakaan puolla, vaikka aika moni patriarkka otti vieraskulttuurusen ja maalaisen vaimon.
Itse useita tuollaisia pareja läheltä nähneenä on todettava, että ei niin onnistuneuta sellaiset parit.
Ja onhan mulla omakahtaista kokemusta esim, kiinattaren kanssa seurustelusta aikoinaan.
Jos mun mielikuvitus tai aito lapseni toisi muunmaalaisen kumppanin nähtävälle, niin en tietenkään olisi silti vastaan.
mutaa noin tilastollisesti ja muuten, kun saa lukea kunniamurhista ja naisten alitamisista, en ole oikein puolesta ermaalaisen kanssa avoioitumisesta.
Romanikejäläis asiaan ei uutta kommenttia.
:-\
-
Mutta kun nämä nyt ovat täällä, eli ei ongelmasta päästä ajattelemalla, kuinka paljon järkevämpää olisi jos olisikin jokin maa näillä, ja sinne voisi lähteä/olla lähettämässä avustustyöntekijää.
Kyllä näillä - siis Romaniasta tulleilla romanialaisilla - on maa, ihan kotimaaksi minä sen katson. Se, että siellä heitä syrjitään, on mitä suurimmassa määrin syy korjata asioita juuri siellä. Ihmisellä pitää mielestäni olla oikeus elää kotimaassaan ihmisarvoista elämää.
Suomella on nähdäkseni poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet antaa asiantuntija-apua romaniasioiden hoidossa. Asiantuntemusta on koottu esimerkiksi romaniasiain neuvottelukuntaan (http://www.stm.fi/stm/neuvottelukunnat/ronk/neuvottelukunta) ja alueellisiin neuvottelukuntiin, jotka on perustettu asetuksen nojalla. Neuvottelukunnan puheenjohtajalla Pekka Haavistolla on kansainvälistä kokemusta ja näkemystä. Myös kuntien ja seurakuntien romanityö on tutustumisen arvoista, esimerkkinä vaikkapa Kauhajoen romanityö (pdf) (http://www.tampereenseurakunnat.fi/instancedata/prime_product_srk/tampere/embeds/tampersrkwwwstructure/Kauhajoen_romanityo.pdf).
Mt
-
Romaniasia on hyvin kinkkinen, kun he eivät itte halua auttaa itteään seleviytymähän elämäs. Hyvällä ja pahalla on kautta vuasisatojen heitä yritetty auttaa sopeutumahan maissa johona he ovat miarontiällään kulukenukki.
Seleviytymisstrategiana on ollu tulla autetuksi ja kyky riipiä elanto neuvokkaasti siältä mistä se ei aina oo ollu soveliastakaan.
Tälläänen kulttuuriperintö ja evoluutio heirän kohrallaan on täs tulosta hakevas maailmassa kääntäny romanien pörssikurssin alle ihimisarvon. :icon_sad:
Suames romaniasiat on hyvin, kun he ovat perustuslaissa saaneet vähemmistölain suomenruotsalaisten :002: lailla, joka takaa heille vähemmistöoikeuksin monia etuusuuksia ja maharollisuuksia.
-
onko? voisiko Saltman perustella?
Raamattu ei sitä ainakaan puolla, vaikka aika moni patriarkka otti vieraskulttuurusen ja maalaisen vaimon.
Itse useita tuollaisia pareja läheltä nähneenä on todettava, että ei niin onnistuneuta sellaiset parit.
Ja onhan mulla omakahtaista kokemusta esim, kiinattaren kanssa seurustelusta aikoinaan.
Jos mun mielikuvitus tai aito lapseni toisi muunmaalaisen kumppanin nähtävälle, niin en tietenkään olisi silti vastaan.
mutaa noin tilastollisesti ja muuten, kun saa lukea kunniamurhista ja naisten alitamisista, en ole oikein puolesta ermaalaisen kanssa avoioitumisesta.
Romanikejäläis asiaan ei uutta kommenttia.
:-\
Ajattelen, visioin huomiseen, ja karsin epäonnistumiset. Kuvittelen ihanteellista tilannetta, jossa "kunnianmurhista ja naisten alistamisista" on päästy. Nykyäänkin kohdistaessamme tarkkaavaisuutemme yksittäistapauksiin voimme nähdä ihanteeni monesti toteutuneena. On toki viisasta pitää myös riskejä esillä, jotta niiden toteutuminen voitaisiin minimoida. Toisaalta on uskottava hyvään. Se tukee ja kantaa.
Läheisyys lienee ainoa tie ennakkoluulojen karsimiseksi. Tämä on pointtini, kun totesin pariutumisen olevan parasta väestöpolitiikkaa.
-
:017:
Jos ei hyvällä niin olisiko sitten pahalla. Mitähän iltapäivälehdet tuohon sanoisivat?
Kyllähän ne sanoisivat vaikka mitä. Toisaalta elää mielen päällä sitkeänä, että itse sittenkin kuuluu maailman hyvinvoiviin, ja omilla asioilla ratsastelu on vaikeaa. Koko jutun, joka nyt saakin ihmiset lähinnä kiusaantumaan, kertoo vain tästä motiivista käsin: Jotta ihmiset ymmärtäisivät, että ihan jokainen, jolla on vaikeuksia valita ostaako ruokansa vai lääkkeensä, ei välttämättä ole itse asemaansa syypää. Ja kyllä, kummassakaan tilanteessa ei ole onnellinen - okoon onni vaikka kuinka jotakin joka "on itsestä kiinni". Oireet on kurjia ja nälkä on kurjaa.
Se, mitä kyllä ajattelen: Jollakin tapaa vahvasti kannattelee tämä ajatus: Anna pahan kääntyä hyväksi - sellaisia ihmisiä Jumala tarvitsee. Ei kai kukaan voi toivoa enempää, kuin edes vähässä tuota? Onko, lopulta, suurempaa unelmaakaan.
Näinkin voi auttaa. Näinkin voi toimia lääkärinä, olemalla hyvinvoivien keskellä kuin vähän nolostuttava ja kiusaannuttava, mutta sittenkin tyytyväinen muistutus: Niinpä. Ei se aina ole omasta yrittämisestä kiinni. Voi selittää toisille lääkäreille, että potilas, jolla ei ole varaa lääkkeisiin, ei automaattisesti ole ryypännyt rahoja tai elänyt ylileveää elämää, ei liioin sairasta niitä "itsehankittuja sairauksia" joiden hoidosta luopumista ajoittain vakavasti harkitaan, joten tumpatkaahan tupakkinne ja alkakaa laihduttaa, ystäväiset. Toivotaan niinikään, että perimässä ei ole erityisesti altistavia tekijöitä - nämä kun eivät olekaan niin selvästi "itsehankittuja", kuin on kuviteltu.
Mutta mitäpä sitä auttamaan ketään joka on "tilaansa syyllinen". Kansaa sen kummemmin kuin yksilöäkään. Kai saa olla kiitollinen siitä, että Jumala ei ajatellut meistä samoin?
-
Kaksi klikkausta vei sivuille "YHDELLE VÄHIMMISTÄ" tehneet paikanpäällä työtä Romanien keskuudessa Romaniassa jo vuosikausia.
SEKL:fi sivuilta löytyy Romaniassa ja Bulgariassa, Istanbulissa avustustyötä tehneitä ja tekeviä.
Suomenidantyoup.fi päiväkirjasta löytää viittauksia kuukausittain myös Romaniaan lähetetyistä rekkakuormista.
mp.org (Mission Possible) ylläpitää Bulgariassa orpolasten ja katulasten vastaanottokotia.
humanitaarinenidantyo.fi pohjalaisyhteisön avustustyötä sain kaksi viikkoa sitten seurata paikalla Jöhvissä itä-viron venäjän kielisellä ja kansalaisuutta vailla olevien keskuudessa...
Paahtavassa helteessä odottivat pieniä avustuspaketteja, pyärätuolit, rollaattorit ja sairaalasängyt, äitiyspakkaukset menivät sitten vähemmällä jonotuksella.
Lamavuosina noin 1000 sälkillistä eli rekallisen vuodessa jonnekin tarvitseville itsekin lähettelin....kolmeen V:llä alkavaan maahan.
-
Kaksi klikkausta vei sivuille "YHDELLE VÄHIMMISTÄ" tehneet paikanpäällä työtä Romanien keskuudessa Romaniassa jo vuosikausia.
SEKL:fi sivuilta löytyy Romaniassa ja Bulgariassa, Istanbulissa avustustyötä tehneitä ja tekeviä.
Suomenidantyoup.fi päiväkirjasta löytää viittauksia kuukausittain myös Romaniaan lähetetyistä rekkakuormista.
mp.org (Mission Possible) ylläpitää Bulgariassa orpolasten ja katulasten vastaanottokotia.
humanitaarinenidantyo.fi pohjalaisyhteisön avustustyötä sain kaksi viikkoa sitten seurata paikalla Jöhvissä itä-viron venäjän kielisellä ja kansalaisuutta vailla olevien keskuudessa...
Paahtavassa helteessä odottivat pieniä avustuspaketteja, pyärätuolit, rollaattorit ja sairaalasängyt, äitiyspakkaukset menivät sitten vähemmällä jonotuksella.
Lamavuosina noin 1000 sälkillistä eli rekallisen vuodessa jonnekin tarvitseville itsekin lähettelin....kolmeen V:llä alkavaan maahan.
Kiitos, katselen näitä. Mistä revit ne rekalliset?
-
mp.org jäi hieman mietityttämään, mikäs tämä puhtaasti kristillinen koulu mahtaa olla, Illinoisissa toimii ainakin, ja mitä nyt sieltä muutoin tiedän niin ei matsaa, ei. Eli en mene inttämään mitään asiasta josta en tiedä, kysyn vain kuinka korvamerkittyjä ovat yhteisen organisaation varat, kun niillä varmaan no, ainakin avustetaan lastenkotia, mutta toimintaa on joks laidasta laitaan?' Paljonko käytetään tähän taatusti kristilliseen kouluttamiseen?
Kai sitä luottaa omaan kirkkoonsa ja valtioonsa sittenkin eniten. Tuon nyt reputan alkuunsa "jotta on vaikiata auttaa" kun hankkiutuvat harmeihin, sillä sitä kun ei saa valita minne hankkiutuisi syntymään, ja sille viittaan kintaalla kuinka hienosti suomen romanien asiat ovat, hyvä on jos niin on, sittenhän maailma on yhdeltä laidaltaan kunnossa.
Kotimaa? Tiertenkin heillä on kotimaa. Kyllä, se oli paha moka minulta. Jokainen kai tietää, kuinka siistiä vain on kohtelu kotimaassa ja fokus oli tällä kertaa tässä: Me emme heistä pääse, niin kauan kuin EU:ssa on oikeus liikkua maasta toiseen kuten nyt on. Ongelma ei ole helppo. Totta, meillä on autettaviia omasta takaa, kukaan ei voi yksin kannatella koko maailmaa harteillaan. Hienoa, että rekkatolkulla menee tavaraa, lähinnä olikin nyt kyse käytännön toimista tänne hamnautuneiden osalta. Ellei laspsia kouluteta, jää kaikki ennalleen. Ellei väestön ainakin tubirokotuksesta huolehdita, seuraa pitkä parku. Minua kiinnostaa nyt, kiinnostaako toisia, mutta sehän saan selville -- ja todella, kun ennen osoitettiin mieltä ihan mielen osoittamisen ilosta niin kuinkas ei nyt...? Satun tuntemaan sen sukupolven kansalaisia eivätkä ne nyt ihan rollaattoreilla vielä kulje. Kepeää on jalannousu ainakin Saisiolla ja Taipaleella, ja erinäisillä muillakin joiden piti saada maailma kohdalleen. Ja osaamista olisi. Mukaan menijöitä meistä nuoremmista löytyy varmasti.
Ja jotta nyt ei surkuteltaisi vain näitä ressukoita niinkuin ei muitakaan jotka ovat "ihan syypäitä omaan asemaansa" - tietäähän jokainen muutenkin tuon keskustelun itseaiheutetuista sairaukisista - ja surkuttelu taitaa olla aika hedelmätöntä - oletteko koskaan yrittäneet antaa kymmenyksiä - luonnollisesti vain luotettuun, vapaasti valittavaan kohteeseen? Se tuntui mitättömältä, kymmenesosa nettotuloista, olivat vielä pienimmillään. Mutta alkoi karmia kun tunki niitä satasia kolehtihaaviin... äkkiä vetosin siihen ettenhän minä ole "iloinen antaja" joten parasta olla antamatta.
Vähänpä sekään auttaa jos sitten on murheellinen itsekäs?
-
Yksi juttu vain.
Joskin ärsyynnyin, kun ainut etiikka joka kansaa näemmä kiinnostaa on seksuaalietiikan tietty siivu - kuolkoon ihmisiä vaikka kuin kärpäsiä - itse kysymys ei ole muuksi muuttunut eikä ärsyttämään tarkoitettu. En tiedä mikä kirppu minua puree, sillä kurjimmassa kunnossa ei kyllä jaksa tästä välittää --- nyt vaivaa tämä kehoitus näyttää mikä kummajainen se usko ilman tekoja on, ja maininta että teoissa kyllä sitten näkyy se usko...
näinköhän...
-
Eilen jo vastasin Leenalle, vaan katkesi linja, eikä näy tulleen perille.
Lyhyesti Mission Possible-org. suomi on Vantaalta bulgarialaisen johtama katulapsityö-organisaatio, jonka ruotsalaisiin tukijpoihin kuuluu myös eräs Silvia, halusi Moskovassa välttämättä käydä vastaanottomodissa.
Tavaraa itään vietäväksi riitti lamavuosina aivan tarpeeksi, ovista ja ikkunoista sitä kannettiin, kaukaakin olisi pitänyt ilmaiseksi käydä noutamassa.
Nyt yhteistyökumppani on keskittynyt sairaaloiden ja vanhainkotien tarvikkeiden kierrätykseen...Vievät sängyt ja muut pois, kun uusia tuodaan tilalle. Tarkastavat, korjaavat ja toimittavat Viroon ja Latviaan omalla kuorma-autolla. Pohjois-Koreaan, Intiaan, Gambiaan merikonteissa.
Rahtirahoista on jatkuva pula, kun ei ole kirkkoherroja joille kerjuukirjeen lähettää, kuten Tervakosken varastonpitäjä..
Hyvä romanileirin paikka näkyy olevan Helsingissä Mechelinin kadun varrella.... Umpipiha, portit ja majoitustilaa vaikka kuinka.....
Isäni sen aikanaan runsaat 70-vuotta sitten tunsi autopataljoonan kasarmina. :icon_rolleyes: :icon_rolleyes:
Kaikenlaiset avustajat ovat, sitten omalle asialleen antautuneita, eivätkö aina toimi edes tarpeellisessa yhteistyössä.
-
Lomasta väsyneenä, en ole jaksanut lukea kaikkea viisasta ja helmeilevää älykkyyttä, jota edellisissä puheenvuoroissa on esitetty. Mutta itse teemaan. Olen oikeastaan ollut aina koditon en siis ilman kiinteistöä, jossa asun, mutta erossa joko vanhemmistani tai (ex)puolisostani. Opiskelu ja sittemmin työ on vienyt minut kauas pois perheestäni. Perheestä eroaminen on ollut jokaisen kertana tuskallista minulle, mutta varmaan helpotus lapsilleni. :D Kauan olin myös hengellisesti koditon, mutta körttiydestä olen kodin löytänyt.
-
Nyt yhteistyökumppani on keskittynyt sairaaloiden ja vanhainkotien tarvikkeiden kierrätykseen...Vievät sängyt ja muut pois, kun uusia tuodaan tilalle. Tarkastavat, korjaavat ja toimittavat Viroon ja Latviaan omalla kuorma-autolla. Pohjois-Koreaan, Intiaan, Gambiaan merikonteissa.
Rahtirahoista on jatkuva pula, kun ei ole kirkkoherroja joille kerjuukirjeen lähettää, kuten Tervakosken varastonpitäjä..
Kaikenlaiset avustajat ovat, sitten omalle asialleen antautuneita, eivätkö aina toimi edes tarpeellisessa yhteistyössä.
Sillai. Tämä riittää pitkälle. Olisiko näin, etteivät hommasta kiinnostuneet vain löydä toisiaan, harmihan on jos päällekkäistyy. Pääseekö kimppaan, olen hyvä kerjuukirjeiden tekijä jos en muuhun pysty. Ja kenties jos joku ei jo sitä tee, Helsingin kaupungilta kerjätä poistettavaa rompetta. On kyllä niin pihi, että harvemmin ilmaiseksi antaa edes katkennutta kyynärsauvaa jos sitä joku olisi tahtomassa.
-
Lomasta väsyneenä, en ole jaksanut lukea kaikkea viisasta ja helmeilevää älykkyyttä, jota edellisissä puheenvuoroissa on esitetty. Mutta itse teemaan. Olen oikeastaan ollut aina koditon en siis ilman kiinteistöä, jossa asun, mutta erossa joko vanhemmistani tai (ex)puolisostani. Opiskelu ja sittemmin työ on vienyt minut kauas pois perheestäni. Perheestä eroaminen on ollut jokaisen kertana tuskallista minulle, mutta varmaan helpotus lapsilleni. :D Kauan olin myös hengellisesti koditon, mutta körttiydestä olen kodin löytänyt.
Kodittomuutta sekin on. Ainoa mihin en usko on että helpotus lapsille päästä eroon...
En oikeastaan ikinä aikaisemmin ajatellut Jeesusta kuin jonakin vähän kasvottonana jumalankaritsana joka uhrataan jne jne, kunnes törmäilin Dietrich Bonhoefferiin (koettakaa kestää) mutta niin vain kävi, että Kristuksestakin tuli elävämpi. Alkoi hatuttaa se kasvottomuus. Seuraamaan siis on toivoakseni kutsuttu. Miten seurataan, jos ei olla ihmeemmin tuttuja?
Ensimmäinen minkä käsitin oli yksinäisyys, jonka DB mahdollisesti oivalsi ja osoitti oman yksinäisyytensä kautta. Varhaisvaiheista tiedetään vähän, mutta aikuisena omaiset pitävät tärähtäneenä, sitten, ei ystäviä ennen kuin mahdollisesti viimeisenä yönä, ja sitten yksi ystävä kavaltaa ja toinen kieltää tuntevansakaan, ei kumppania, ei lapsia. Ja oli myös tosi ihminen tosi ihmisestä, ja varmasti koki kaiken niinkuin ihminen kokee. On hetkiä, joina tuon ajatteleminen merkitsee hyvin syvää levollisuutta. Millaista on ollut se kodittomuus ja yksinäisyys, jokainen noista kokemuksista erikseen. On mahdotonta sanoa, ettei olisi ymmärtäjää, ja lähellä vielä. No... ei ollut tarkoitus pitää yleviä puheita... mitähän minä taas veivaan päässäni.Liian kuuma päivä mutta lähteköön... minkä kirjoitin sen kirjoitin. Viiden minuutin päästä pitäisi taas viitsiä olla viisas, hahhaa.
-
Leenalle: Kyllä Helsingin kaupunki antaa ja paljon.... Tänään lastasimme Gambiaan lähtevää konttia, jonne mahtuu 36 sairaalasänkyä ja melkoisesti muuta 12m x 2.3 x2.5 m.....
Avustajat kyllä melkoisesti tietävät toisistaan, mutta yhteiskristillisyys tai muihin kuin evl.kirkkoon kuuluvien kanssa yhteistyö on kertakaikkiaan mahdotonta.
Omalta kohdaltani on myös päinvastaisia esimerkkejä aikanaan, kun Karjalan raja veti Niiralan kohdalta.
Milloinkaan en ole kysellyt, mikä on uskollinen tai poliittinen vakaumuksesi, avustuksen tarpeessa olevalta....ja tarpeessa oleviksi tekeytyviäkin löytyy....
-
Leenalle: Kyllä Helsingin kaupunki antaa ja paljon.... Tänään lastasimme Gambiaan lähtevää konttia, jonne mahtuu 36 sairaalasänkyä ja melkoisesti muuta 12m x 2.3 x2.5 m.....
Avustajat kyllä melkoisesti tietävät toisistaan, mutta yhteiskristillisyys tai muihin kuin evl.kirkkoon kuuluvien kanssa yhteistyö on kertakaikkiaan mahdotonta.
Omalta kohdaltani on myös päinvastaisia esimerkkejä aikanaan, kun Karjalan raja veti Niiralan kohdalta.
Milloinkaan en ole kysellyt, mikä on uskollinen tai poliittinen vakaumuksesi, avustuksen tarpeessa olevalta....ja tarpeessa oleviksi tekeytyviäkin löytyy....
No mainiota, vielä kun löytäisi vaivattoman väylän porukkaan. Ja samoin erinomaista kuulla Helsingistä tuo, tämä paikka on työnantajana Suomen itarimpanas tunnettu - paitsi ehkä Vantaa joka muutamaan kertaan on tehnyt tempun ja jättänyt palkat maksamatta ja ilmoittanut ettei kaupungin kassassa ole vain rahaa, piste kerta kaikkiaan, maksetaan joskus jos saadaan.Mutta se oli vahinko se.
-Se nyt on satavarma asia että avun tarpeessa olevaksi tekeytyviä löytyy. Eräs ystäväni kutoo villasukkia venäläisille vangeille, muuta sinne ei saa lähettää, kirjoitti että tietää tasan niiden menevän vaihtoon ja huumekauppaan mutta kutoo vaan ja toivoo niiden lämmittävän edes jonkun jalkoja... maininta juuri huumekaupasta piteli kättäni niin että täällä on kyllä neulottu vain omille teineille, kun nykyisin lapasia pidetään ja kaksinkertaisina ja niiden on oltava tiettyä väriä, hyvin hillittyä tai ei pidetä mitään... mutta joskus mietin sitäkin että jos loputtomiin pelkää väärinkäyttöä ei kukaan mitään apua saakaan. Eikä kai siinä ole mikään vakaumuksen kyselemisen paikka, ei suinkaan se ole meidän asiamme.
Eli osoitetta ja yhteystietoa metästämään vain. Apu kelpaa. Tietty on organisaatiot kuten meidän oma sosiaalinen vastuu, joka on selkeä ja hauskakin. Silti miettii kun nurkissa on yleisesti rompetta, voisko tuota joku tarvita.