Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: santtu-62 - 13.07.10 - klo:08:44
-
Ihmiset on aivan uskomattoman uusavuttomia tämän päivän yhteiskunnassa.
Tällä en tarkoita vain ns. nykynuoria vaan ihan kaikkien ikäpolvien edustajia. ...
-
Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu...
-
Me vanhat osaamme vielä käyttää kirvestä ja puukkoa, mutta tunaroimme näiden tietokoneiden kanssa. Nuoret taas surffailevat luontevasti bittiavaruudessa, vaikka eivät osaisi saunaklapeja pilkkoa. (Partiolaiset osaavat kaikkea.)
-
(Partiolaiset osaavat kaikkea.)
Kyllä, partiolaiset todella osaavat kaikkea,
"Nuuksion palo syttyi partiolaisten leiristä"
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1536113
ja jne.
ps. ja samanlaisia tapauksia on myös "iäkkäämällä sukupolvella", joten turha nostella jotain tietty ryhmää erikoisasemaan.
Peukalo kun on keskellä kämmentä,niin se on ja sillä siisti.
-
Ei savua ilman tulta.
-
Riippuu erittäin paljon kotikasvatuksesta, onko peukalo keskellä kämmentä vai eikö ole. Yllättävän monia taitoja tässä elämässä tarvitaan ja kaikkien ei tarvitse osata ihan kaikkea. Itse olen päättänyt, että minun ei tarvitse osata leikata kenenkään hiuksia. Kampaajat ovat sitä varten ja jos joku ei-kampaaja osaa ja leikata niin siitä vaan, nostan hattua.
Sinkkujen on ihan pakko oppia joitakin taitoja melkoisen monipuolisesti. Perheellisillä taas on valtava voimavara se, että toinen osaa toisia juttuja ja toinen toisia. Parhaimmillaan perheelliset täydentävät toisiaan osaamisillaan aivan mahtavasti.
Itse olen opettanut meidän nuorison pienestä pitäen siivoamaan, pyykkäämään, kokkaamaan ja leipomaan. Nuoria ovat, mutta eivät ihan avuttomia.
Hyvin usein netin käyttökin menee perheessä niin, että joku osaa sitä paremmin ja toinen huonommin. Nuoret eivät välttämättä ole aina siinäkään parhaita. Yksi kollega valitti, että kyllä nuoret netin ääressä viihtyvät, mutta kun virukset jylläävät ja kone menee sekaisin, niin nuorten taidoista ei ole mitään iloa. Tietokoneen he osaavat kyllä sekoittaa, mutta eivät korjata.
Ihan oma lukunsa on sitten se, kun toisiaan täydentäneestä pariskunnasta toinen sairastuu ja joutuu hoidettavaksi ja lopulta kuolee pois. Silloin toisen täytyy vain yrittää sopeutua tilanteeseen.
Jos kaksi pilalle passattua menee naimisiin keskenään, niin siinä voi tulla vaikeuksia.
-
Riippuu erittäin paljon kotikasvatuksesta, onko peukalo keskellä kämmentä vai eikö ole. Yllättävän monia taitoja tässä elämässä tarvitaan ja kaikkien ei tarvitse osata ihan kaikkea. Itse olen päättänyt, että minun ei tarvitse osata leikata kenenkään hiuksia. Kampaajat ovat sitä varten ja jos joku ei-kampaaja osaa ja leikata niin siitä vaan, nostan hattua.
Sinkkujen on ihan pakko oppia joitakin taitoja melkoisen monipuolisesti. Perheellisillä taas on valtava voimavara se, että toinen osaa toisia juttuja ja toinen toisia. Parhaimmillaan perheelliset täydentävät toisiaan osaamisillaan aivan mahtavasti.
Itse olen opettanut meidän nuorison pienestä pitäen siivoamaan, pyykkäämään, kokkaamaan ja leipomaan. Nuoria ovat, mutta eivät ihan avuttomia.
Hyvin usein netin käyttökin menee perheessä niin, että joku osaa sitä paremmin ja toinen huonommin. Nuoret eivät välttämättä ole aina siinäkään parhaita. Yksi kollega valitti, että kyllä nuoret netin ääressä viihtyvät, mutta kun virukset jylläävät ja kone menee sekaisin, niin nuorten taidoista ei ole mitään iloa. Tietokoneen he osaavat kyllä sekoittaa, mutta eivät korjata.
Ihan oma lukunsa on sitten se, kun toisiaan täydentäneestä pariskunnasta toinen sairastuu ja joutuu hoidettavaksi ja lopulta kuolee pois. Silloin toisen täytyy vain yrittää sopeutua tilanteeseen.
Jos kaksi pilalle passattua menee naimisiin keskenään, niin siinä voi tulla vaikeuksia.
Olette monin osin oikeassa. Monella kaupunkilaisella on ongelma kun sähkökiuasta ei pitäisi pilkkoa kirveellä ja elukoiden pidossa on suuria rajoituksia.
-
Sit soitellaan pelastuslaitosta ja poliisia apuun, kun ikkunasta lentää sisälle pikkulintu eikä sitä saada asunnosta ulos. Kun tän kuulin, olin kyllä että HÄH. Nyt alkaa mennä oikeesti liian pitkälle :eusa_clap:
-
Sit soitellaan pelastuslaitosta ja poliisia apuun, kun ikkunasta lentää sisälle pikkulintu eikä sitä saada asunnosta ulos. Kun tän kuulin, olin kyllä että HÄH. Nyt alkaa mennä oikeesti liian pitkälle :eusa_clap:
Höh. Mun bestikseni syövät ne. Tämä on totta.
-
Mitä taitoja ihminen nykyään tarvitsee? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Mitkä ovat taidot, joilla ihminen selviää nykyisessä yhteiskunnassa? Onko "avuttomuus" kulttuurisidonnaista?
-
Kyllä kai oma kämppänsä olisi hyvä osata siivota, ellei sitten ole niin rikas, että voi käyttää siivoojaa. Samoin jonkunlainen ruuanlaittotaito ja käsitys, miten ruokia säilytetään, ettei ihan ruokamyrkytys iske. Vaatehuoltokin on ihan hyvä osata ja riippuen asuinpaikasta esimerkiksi lumenluonti (Jampella on kokemusta runsaasti :eusa_angel:). Samoin rahankäyttö ja tulojen ja menojen laskeminen on aika tärkeä taito. Ensiaputaidoista ainakin haavan puhdistaminen ja laastarin laitto ovat myös tärkeitä. Hyvänen aika, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kyllä se vain on niin, että ellei niitä pikkuhiljaa opettele ihan nuoresta lähtien, niin vaikeaa tulee olemaan.
-
Kyllähän uusavuttomuus on ehdottomasti myös kulttuurisidonnaista. Kaupunkiasunnossa ei välttämättä tarvitse osata leivinuunin lämmittämsen saloja eikä sähköttömässä turpasmökissä tietoa, mitä mikroon voi laittaa.
-
Mie oon ollu Tiitiäisen kanssa sellaisella Naisten valmiusliiton kurssilla, jossa opeteltiin alkusammutustaidot, ensiapua, itsepuolustusta ja miten toimia kun saapuu ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Oli mukava kurssi. Nukuttiin armeijan puolijoukkueteltassa, pidettiin kipinävartiota jne. Se kurssi järjestettiin Taipalsaaren ampumaleirialueella.
Muutenki miull on sellanen asenne, ett mie teen mitä mie tahon ja muut tekkee mitä ne ossaa. (Miull onkii äidin puolelta 'pohojalaasta verta')
-
Mie oon ollu Tiitiäisen kanssa sellaisella Naisten valmiusliiton kurssilla, jossa opeteltiin alkusammutustaidot, ensiapua, itsepuolustusta ja miten toimia kun saapuu ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Oli mukava kurssi. Nukuttiin armeijan puolijoukkueteltassa, pidettiin kipinävartiota jne. Se kurssi järjestettiin Taipalsaaren ampumaleirialueella.
Muutenki miull on sellanen asenne, ett mie teen mitä mie tahon ja muut tekkee mitä ne ossaa. (Miull onkii äidin puolelta 'pohojalaasta verta')
No nyt ymmärrän miksi luonto on sen näköinen Taipalsaaren ampumaleiri alueella.
Äiti ja tytär käynyt Naisten valmiusliiton kurssilla... eikä ammuksia ole näköjään säästelty.
:icon_wink:
-
Juu, itte armeijan käyneenä suosittelen kyllä sitäki kokemuksena :) varsinki mahtaa tehä hyvvää nykypäivän pullamössöpojille, joille äiti petaa pedin ja silittää housut.
-
Armeija on kyllä opettavainen kokemus. Siellä monenlainen neuvokkuus karttuu. Tosin jotkut oppivat lähinnä neuvokkaiksi tehtävien välttäjiksi, ja tarvitsevat siitä lähtien siviilissäkin äkäisen kotivääpelin.
-
No nyt ymmärrän miksi luonto on sen näköinen Taipalsaaren ampumaleiri alueella.
Äiti ja tytär käynyt Naisten valmiusliiton kurssilla... eikä ammuksia ole näköjään säästelty.
:icon_wink:
(http://www.cosgan.de/images/smilie/froehlich/p015.gif)
-
Mua jurppii hiukan ,että selviäisin kohtuullisen hyvin alkeellisissa oloissa, jopa metsästäjä-keräilijänä ilman tuliasetta. Mutta nyky-yhteiskunnassa jossa selviäminen tarkoittaa lähinnä rahanhankinta ja -hallintakykyä; ei mitään mahiksia. Saikullakin kun koitti täyttää niitä lappuja niin huhhei, takkiin tuli ja lujaa. Piti lähteä kalaan että sai vaihdettua hauet ja ahvenet perunoihin etc.
Siispä odottelen nykyisen tekno-korporatiokrafian kaatumista että voin juhlia
Mo
-
Mua jurppii hiukan ,että selviäisin kohtuullisen hyvin alkeellisissa oloissa, jopa metsästäjä-keräilijänä ilman tuliasetta. Mutta nyky-yhteiskunnassa jossa selviäminen tarkoittaa lähinnä rahanhankinta ja -hallintakykyä; ei mitään mahiksia. Saikullakin kun koitti täyttää niitä lappuja niin huhhei, takkiin tuli ja lujaa. Piti lähteä kalaan että sai vaihdettua hauet ja ahvenet perunoihin etc.
Siispä odottelen nykyisen tekno-korporatiokrafian kaatumista että voin juhlia
Mo
;)
Piristävä kannanotto.
-
Avuttomuus on yksi, mutta kyllä voi puhua myös uuslaiskuudesta ja/tai uussaamattomuudesta. Ensinnäkin mitään ei viitsittäisi tehdä itse, aina pitää olla joku kone tai kökkä tai miesporukka rahalla jos jotain pitää tehdä. Esimerkiksi nykymies osaa kyllä leikkiä moottoripyörillä päristellä ja päältäajettavalla ruohonleikkurilla päsmäillä naapurille, mutta ei osaa kaataa puuta. Leikkimökkiäkään ei osata tehdä itse vaan tilataan Rautiasta valmis...- voi herranjumala mikä häpeä miehelle sanon minä!
Käsillä ei viitsitä tehdä mitään vaan ruumiillista työtä kauhistutaan. Itsekin teen leipätyökseni sellaista missä ei tarvitse itseä paljon rasittaa eikä käsiä liata mutta vapaa-ajan täyttää kaikenlainen rakentaminen, nikkaroiminen ym. käsillä tekeminen. Välillä suuriakin, vuosia kestäviä projekteja tulee tehtyä pelkästä tekemisen ilosta vastapainoksi työlle. Mikä on mukavampaa kuin väsyttää itsensä kunnon ruumiillisessa työssä, lämmittää illalla sauna, syödä kunnolla ja ottaa pari saunaolutta! Ei mikään! :kahvi: Ainoastaan lumenluontia vihaan koska siitä ei tule mitään näkyvää valmista. Sentähden lumensataminen saisi minun puolesta kyllä loppua kokonaan.
Talon rakentaminen on yksi sellainen missä nuoret miehet nykyään näyttävät täydellisen avuttomuutensa kun eivät osaa mitään eivätkä ole monesti edes halukkaita tekemäänkään mitään. Ahneet talotehtaat hyödyntävät tätä ja ostattavat uusavuttomilla nuorilla pareilla hirmuhintaisia "avaimet-käteen" -talopaketteja. Vanhemman polven miehillä ja maalla kasvaneilla sentään vielä pysyy vasara kädessä, mutta nuoret kaupunkilaismiehet... hohhoijaa!
-
Ainoastaan lumenluontia vihaan koska siitä ei tule mitään näkyvää valmista. Sentähden lumensataminen saisi minun puolesta kyllä loppua kokonaan.
Kyllähän siitä tuli komeat kinokset. Nuo hellittämättömien ponnistusten tulokset tosin sulivat olemattomiin yllättävän nopeasti.
[värisyttäen]Näin on myös meidän ihmisten elämässä...[/värisyttäen]
Mt
-
[värisyttäen]Näin on myös meidän ihmisten elämässä...[/värisyttäen]
Mt
:003: :icon_biggrin:
:023:
-
Tuli tässä huru-ukon mieleen - uusavuttomuudesta puheenollen - sota-aikana pidetyt talakoot eli keskipohojalaisittain kökät. Salittanee tämä muistelu asiallisen asian lomaan. (Ei kuitenkaan värisyttäen.)
Kökissä uusavuttomuus oli kaukana. Kökät olivat silloin ainoa tapa selviytyä kaikista haasteista, kun miehet olivat sotatantereella. Kökillä hoidettiin talojen työt naisten voimin. Minä taisin olla kökissä enemmänkin kökkäläisten tiellä kuin apuna, mutta into osallistumiseen oli kova. Kökillä hoidettiin keväällä kylvöt, kesällä heinänteot ja syksyllä viljan keruut sekä niiden puinnit. Perunan pano ja nosto olivat tietenkin myös kökillä hoidettavia töitä.
Erityisesti mieleeni on jäänyt eräs kökkä. Vähäraisen ja työkyvyttömän naapurini elosuojan pärekatto oli uusimisen tarpeessa. Niinpä kotikyläni työkykyiset ihmiset päättivät korjata tilanteen. Katolle, ensin purkamaan vanha pärekatto ja sen jälkeen naulaamaan uusi, kiipesi naapureiden naiset; emännät, talojen tyttäret, piiat ja kaikki muutkin kynnelle kykenevät. Katolle oli kertynyt väkeä koko katon lappeen laajuudelta. Joukossa oli myös vanhempia miehiä ja meitä pojankloppeja pärepoikina. Päreet oli höylätty nekin aikaisemmin talkoilla paikalle tuodulla pärehöylällä. Kökkäväelle tarjottin työn edistyttyä puoleenväliin lahtivelliä. Sen tarpeet oli lahjoittanut eräs varakkaanpi naapuri.
Kökistä jäi aina kökkäväelle hyvä mieli, kökkien kohteena oleville kiitollisuus sekä ikäänkuin vielä ilmaiseksi lisukkeeksi kotikyläni asukkaille tärkeä yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kökät olivat terapiaa parhaimmillaan. Niitä on vieläkin ikävä.
Se oli silloin, mutta nyt...
-
Tuosta edellisestäkin näkee kuinka ennenaikaan jopa naiset ja lapset tekivät miesten töitä kun oli tarve. Sota-aika tietysti vielä asia erikseen jolloin varmasti koeteltiin niin sotatantereella kuin kotirintamallakin.
Mutta asiasta kolmanteen; -oikeastaanhan tarkemmin ajateltuna osaamattomuus ei ole mikään paha asia mutta laiskuus, vetelyys ja saamattomuus on. Monikin voi olla ettei osaa mutta kun tulee pakko, tarttuu kuitenkin päättäväisesti työhön. Osaamattomuutta en ehkä siltikään laittaisi uusavuttomuuden kategoriaan, kyllähän ihminen oppii jos se vain haluaa. Paljon pahempi asia on nykyaikainen etenkin nuoria ja nuoria aikuisia riivaava velttous, haluttomuus tehdä mitään ruumiillista vaikka samalla juostaan jossain helv.. "zumbassa" hikoilemassa. Uusvelttous ja työn vieroksuntahan se on oikein viimeisen päälle uusavuttomuutta.
Tähän on kyllä syynä paljolti yhteiskunnan muuttuminen yleensäkin; -enää ei varsinkaan kaupungeissa tarvitse tehdä mitään perustöitä kuten rakentaa, hakata metsää, lapioida ojaa tms. Niinpä hienohelma-nirppanoukat ostavat polttopuunsa valmiiksi paketoituna huoltoasemalta ja tilaavat nurmikkoa kylvämään puutarhafirman. Pääsyy on puhdas laiskuus ja hienohelmaisuus.
-
[värisyttäen]Näin on myös meidän ihmisten elämässä...[/värisyttäen]
Muistan pikkupoikana taikka pikkunuorena, kuinka uskonnollisissa kokouksissamme saarnaajasedillä kädet värisivät voimakkaasti kun he rukoilivat jonkun puolesta.
-
Tuosta edellisestäkin näkee kuinka ennenaikaan jopa naiset ja lapset tekivät miesten töitä kun oli tarve. Sota-aika tietysti vielä asia erikseen jolloin varmasti koeteltiin niin sotatantereella kuin kotirintamallakin.
Mutta asiasta kolmanteen; -oikeastaanhan tarkemmin ajateltuna osaamattomuus ei ole mikään paha asia mutta laiskuus, vetelyys ja saamattomuus on. Monikin voi olla ettei osaa mutta kun tulee pakko, tarttuu kuitenkin päättäväisesti työhön. Osaamattomuutta en ehkä siltikään laittaisi uusavuttomuuden kategoriaan, kyllähän ihminen oppii jos se vain haluaa. Paljon pahempi asia on nykyaikainen etenkin nuoria ja nuoria aikuisia riivaava velttous, haluttomuus tehdä mitään ruumiillista vaikka samalla juostaan jossain helv.. "zumbassa" hikoilemassa. Uusvelttous ja työn vieroksuntahan se on oikein viimeisen päälle uusavuttomuutta.
Tähän on kyllä syynä paljolti yhteiskunnan muuttuminen yleensäkin; -enää ei varsinkaan kaupungeissa tarvitse tehdä mitään perustöitä kuten rakentaa, hakata metsää, lapioida ojaa tms. Niinpä hienohelma-nirppanoukat ostavat polttopuunsa valmiiksi paketoituna huoltoasemalta ja tilaavat nurmikkoa kylvämään puutarhafirman. Pääsyy on puhdas laiskuus ja hienohelmaisuus.
ööö... miksi kaupungissa (kerrostalossa) pitäisi osata hakata metsää tai kaivaa ojaa??? Saako kaupungissa hakata puita tuosta vaan ja kaivella ojia?
Onko talon rakentaminen edelleen miehisyyden mitta? Ei ole mies eikä mikään, jos ei taloa saa pystyyn? Sillä ei ole mitään virkaa, että osaa suunnitella turvallisen ydinvoimalan, vaan pitää hommata metsää ja rakentaa sinne metsään oman metsän puista talo. Helppoa jossakin Espoossa. Omasta metsästä on myös tosi kiva tehdä puita Espoossa. Ja kasvatella pottuja ja sipuleita siinä omalla hehtaarilla (joka on lohkottu suvun maista) Espoossa.
Itse alusta asti rakentaminen on jäänyt osittain siksi, että kun lasketaan kokonaiskustannukset (esim. se, että rakennusaikanakin on asuttava jossain), tulee talopaketti halvemmaksi.
Yksi avuttomuuden, saamattomuuden ja haluttomuuden ruumiillistuma istuu naapurihuoneessa työpaikalla. Pitkän uran tehnyt mies, jolla on korkea koulutus. Ei kuitenkaan halua, jaksa tai viitsi opetella työnsä kannalta melko merkittävän (yksinkertaisen) järjestelmän käyttöä ja se mukavasti työllistää meitä muita. Asiasta on sanottu, mutta mies toteaa vain, että äääh... en jaksa enää opetella... Me muut tehdään hänen töitään! Jos jätämme tekemättä, omat hommat kärsii. Ei me siitä mitään ylimääräistä korvausta kuitenkaan saada.
We have this thing called reilu meininki.
"Minä se hiihdin 50 kilometriä kouluun ja pakkasta oli 35 astetta vielä toukokuussakin.." Ja eikös tämä sanota aina kyynel silmäkulmassa ja ääni kivasti väristen?
-
Ääni kivasti väristen voin kehua rakentaneeni mökille 'ekomukavuuslaitoksen' eli pömpelin kompostikäymälälle. On vielä pystyssä.
-
Mulla alakaa aina hälytyskellot soira, kun omakotirakentaja sanoo rungon ja rakennuksen vaipan olles valamihina, että he sitten paklaa ja maalaa itte. Rakennuksilla sanotahan, että maalari on timpurin pelastus, mutta kun ammattitairoton sutari on asialla niin jäläki on kauhiaa. :voiei:
Tasoote ja maalaustyät aina kannattaa jättää ammatti-ihimisille, jos ei yhtään hallitte alaa.
Ruuanlaitto uusavuttomuuren alana on paha asia. Kaupan kassalla tuloo ihimeteltyä nuartenparien ostoksia, kun ostoskori on täynnä einestuattehia. :icon_eek: Einestuattehet on joskus näppäriä käyttää, mutta ei voita oikiaa ruuanlaittoa.
-
Ääni kivasti väristen voin kehua rakentaneeni mökille 'ekomukavuuslaitoksen' eli pömpelin kompostikäymälälle. On vielä pystyssä.
Voin kehua samaa. Tosin muunsin ikivanhan pömpelin kompostikäymäläkäyttöön ja uusin katon. Purkaminen oli kovempi homma, torpassa asunut suutari oli rakentanut ikuisuutta varten, jopa hirttä ja karmaisevan isoja nauloja huolellisesti kotkattuna.
Muuten olen koettanut käyttää maaseudulla paikallisia palveluita ja omalta osaltani pitää yllä maaseutumaista elämänmuotoa. Se on näet minulle hyödyllistä. Jos kaikki isännät menevät kaupunkiin kuukausipalkalle, kuka tulee jelppimään traktorilla tai kaivurilla, lainaa minkinrautoja tai tekee loppuun työn, jonka alkuperäiselle tekijälle tuli muita "kiireitä"?
Mt
-
Eihän kukaan voi olla mestari kaikessa. Jokaisella on omat lahjakkuutensa ja omat erikoisalansa. Yhteispelillä sitten joka homma saadaan hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, jos vain kanttia piisaa myöntää että, toinen tekee jonkun homman paremmin kuin minä itse.
Noista eineksistä tuli mieleen, että aikamoista opettelua vaatii myös se, ettei kunnon martta näännytä itseään liialla kotityöllä, vaan uskaltaa joskus tarttua raakapakasteeseen ja tarjota uunituoreet viinerit vieraille, jotka heti huomaa ne valmistuotteiksi. (Tulipa tehtyä ennätyspitkiä virkkeitä, mutta en käy pilkkomaan tässä helteessä)
-
Voin kehua samaa. Tosin muunsin ikivanhan pömpelin kompostikäymäläkäyttöön ja uusin katon. Purkaminen oli kovempi homma, torpassa asunut suutari oli rakentanut ikuisuutta varten, jopa hirttä ja karmaisevan isoja nauloja huolellisesti kotkattuna.
Muuten olen koettanut käyttää maaseudulla paikallisia palveluita ja omalta osaltani pitää yllä maaseutumaista elämänmuotoa. Se on näet minulle hyödyllistä. Jos kaikki isännät menevät kaupunkiin kuukausipalkalle, kuka tulee jelppimään traktorilla tai kaivurilla, lainaa minkinrautoja tai tekee loppuun työn, jonka alkuperäiselle tekijälle tuli muita "kiireitä"?
Mt
Näin mekin olemme yrittäneet suosia paikallista, mutta se on vaikeaa. Sovimme yhden isännän kanssa, että hän hankkii puut klapilatoa varten ja rakennusmiehen tuli tulla kokoamaan se. Aikakin oli sovittu. Ei kuulunut puita ja kun soitin rakennusmiehelle, niin hän ilmoitti, että hän ehtiikin vasta ensi kesänä jos silloinkaan, vaikka olimme sopineet ajan ja muut. No tilasimme ladon pohjanmaalta ja asentajat samasta paikasta. Isä ja poika pystyttivät sen kaikkineen kahdeksassa tunnissa,vain rappuset puuttuu, mutta niitä emme olleet tilanneet. Heillä oli lato ja tarvikkeet peräkärryssä kun tulivat. Poistuivat samana iltana. Paha suosi paikallisia, vaikka kuinka haluaisi. Ladon puut oli muuten tilattu tammikuussa, joten kiire ei ollut esteenä, samaan aikaan tilattiin rakennusmies.
Kyllä nyt kelpaa polttopuiden olla, kun on siisti suoja http://www.samila.1g.fi/kuvat/M%F6kki+summer+house+by+lakeshore/2010/2010lato002.jpg
Seuraava projekti onkin sitten se kompostikäymälä. Nyt meillä on makkipurkki kompostiin käymälä.
-
Mulla alakaa aina hälytyskellot soira, kun omakotirakentaja sanoo rungon ja rakennuksen vaipan olles valamihina, että he sitten paklaa ja maalaa itte. Rakennuksilla sanotahan, että maalari on timpurin pelastus, mutta kun ammattitairoton sutari on asialla niin jäläki on kauhiaa. :voiei:
Tasoote ja maalaustyät aina kannattaa jättää ammatti-ihimisille, jos ei yhtään hallitte alaa.
tai jos on senverran hankalia kohteita, jotta telineiden tai lavanostiminen siirtely veisi liikaa aikaa.
tosin tänä kesänä ollaan ihmetelty sinänsä erittäin hyvää maalausjälkeä tehneen maalausfirman sitä puolta, että tullaan tekemään yksi asia ja ajetaan pois, urakkahommassahan moiset ajelut menevät firman omaan piikkiin. tai jos käydään läpi puutelistaa, niin sanovat muistavansa ja sitten seuraavana päivänä puhelimessa kerrataan taas samaa listaa...
ja jos se kännykkä on olemassa ja jos luvataan soittaa silloin kun tullaan, niin miksei kuitenkaan soiteta? miksi edes luvataan? itse ainakin ajattelen jo noissa "joo niin varmaan soitatte"
eli jotkut firmatkin on välillä aika uusavuttomia. varmaan riippuu firmasta ja ehkä vähän alueestakin?
Ruuanlaitto uusavuttomuuren alana on paha asia. Kaupan kassalla tuloo ihimeteltyä nuartenparien ostoksia, kun ostoskori on täynnä einestuattehia. :icon_eek: Einestuattehet on joskus näppäriä käyttää, mutta ei voita oikiaa ruuanlaittoa.
ja voittaako mikään kunnon kebab-annosta? :)
uusavutonkysymys:
pitääko raparperit kuoria tuoreina ennen pakastusta tai suoraan kattilaan laittamista? en ole koskaan kuorinut mutta joku päivä sitten kuulin että noin pitäisi. vai?
-
Minusta raparperit tulisi kuoria, ennen kattilaan tai pakkaseen laittoa.
ja sitä varjoa ei saa syödä.
Onneksi tälläiselle uusavuttomalle, kuin minulle on siunaantunut apuja.
on internetiä ja kavereita ja tyttöystävää ja ties mitä. :-\
Avuttomana avuttomien parissa on ihan gienoa olla.
Voisi olla vaikeaa kaikentietävien keskellä? :-\
-
Ei raparperia ole pakko kuoria. Tulee vain vähän enemmän vatsalle hyväätekeviä kuituja. Eikä ne raparperin kuoret ole ensinkään niin kovia, että ne missään haittaisi.
-
Minä olen tuntenut itseni uusavuttomaksi näiden nettien, digiboxien, kännyköiden ja muiden teknistä tietämystä, harrastusta ja näppäryyttä vaativien laitteiden kanssa.
Luulen että pärjäisin vaikka sähköä ei olisi olemassakaan. Kunhan on pihahommat, kasvimaa, koira ja kirjat, eläminen sujuu huolettomasti. Mutta koska jokaisella päivällä on sanan mukaan vaivansa, täytyy avuttomana vaeltaa tässä tietotekniikan viidakossa.
Toisaalta autoista tykkään kovasti. Hevosella en kai pääsisi Herättäjäjuhlille Ouluun.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/haushalt/a025.gif)
-
Minä olen tuntenut itseni uusavuttomaksi näiden nettien, digiboxien, kännyköiden ja muiden teknistä tietämystä, harrastusta ja näppäryyttä vaativien laitteiden kanssa.
Luulen että pärjäisin vaikka sähköä ei olisi olemassakaan. Kunhan on pihahommat, kasvimaa, koira ja kirjat, eläminen sujuu huolettomasti. Mutta koska jokaisella päivällä on sanan mukaan vaivansa, täytyy avuttomana vaeltaa tässä tietotekniikan viidakossa.
Toisaalta autoista tykkään kovasti. Hevosella en kai pääsisi Herättäjäjuhlille Ouluun.
(http://www.cosgan.de/images/smilie/haushalt/a025.gif)
Haluaisitko perustaa körttien amish-yhteisön? :icon_wink:
-
En aivan, sillä ajantappokoneeni Tv on minulle liian rakas. Muuten sanoin puolisolle juuri Asta-myrskyn jälkeen että me kyllä pärjättäisiin jotenkuten kun on kaasua, kalaa ja perunoita ja puilla käyvä sauna.
Olisin mielelläni elänyt 1800-luvun lopun elämää pappilassa tai maalaistalossa. :117:
-
Haluaisitko perustaa körttien amish-yhteisön? :icon_wink:
Meitä jäi harmittamaan kun satuimme olemaan yhtenä pyhäaamuna Pennsylvaniassa Finland nimessä paikassa ja siinä oli meneillään jumalanpalvelus että emme menneet sisään. Paikalla ei asu enää yhden lehtiartikkelin mukaan ketään suomalaista. Seudulla on muitakin suomalaisperäisiä paikannimiä. Mennoniitat ovat menoniittojen ja amishien riidassa se miedompi suunta. He saavat käyttää autoja , koneita ja jopa lentää, mutta käyttävät edelleen vanhanmallisia vaatteita.
http://www.samila.1g.fi/kuvat/Matkat+Travelling/Out+of+Europe/2003+Southeast+USA+/Florida200301189.jpg
-
Mennoniitat ovat menoniittojen ja amishien riidassa se miedompi suunta. He saavat käyttää autoja , koneita ja jopa lentää, mutta käyttävät edelleen vanhanmallisia vaatteita.
menee jo off-topic koska amishit ovat varmasti kaukana uusavuttomuudesta omassa maailmassaan mutta:
http://zablog.wordpress.com/2007/08/16/an-amish-airport/
:icon_cool:
Harrison Fordin muinainen Todistaja-elokuva kuvasi Amish-yhteisoä hyvin, sitä ennen en tiennyt heistä mitään.