Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: vaivattu sielu - 18.06.10 - klo:21:36
-
Eilen ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on eräänä aiheena Sähköpaimen viitoittaa.
'Moni autoilija tuntee sydämessään pistoksen, kun navigaattorin tiukka ääni ilmoittaa, että kuljettaja on joutunut väärälle tielle. Mitä maailmankatsomusta sinun opaslaitteesi edustaisi, jos se neuvoisi myös perimmäisissä kysymyksissä? Körtin suuhun on laitettu vastaukseksi: Älä käänny. Herra kääntää sinut aikanaan, jos sen hyväksi näkee.'
Onko määrittely mielestäsi oikeaan osunut? Leimataanko körtin suhtautuminen kääntymykseen negatiivis-väritteisenä? Paistaako määrittelystä ehkä sävy, joka korostaa körttien maltillisuutta huonona vaihtoehtona? Viitataanko tässä niin sanottuun alatien kristillisyyteen, jossa pelastus tulee yksin Jumalalta? Tarkoittaako älä käänny toteamus sitä, että itse emme käännöstä voi tehdä, vaan sen tekee yksin Jumala armollisuudessaan syntistä kohtaan?
'Vastaavasti viidesläisen suuhun on laitettu sanat: Käänny heti uudelle tielle. Jos mahdollista, yritä saada muutkin kääntymään.'
Halutaanko tällä ilmaisulla korostaa uskon pakkosyöttöä vai evankeliumin ylläpidon tarpeellisuutta?
Voinemme pohtia näitä kysymyksiä ilman toimittajien (Kylätasku/Rytkönen) kannanottoja?
Minun navigaattorini tiukka ääni ilmoittaa kun olen joutunut väärälle tielle: 'Käänny takaisin, jos se on vielä mahdollista'. Perimmäisiin kysymyksiin viitaten se muistuttaa minulle, että Jumalan armo on vielä avoinna minullekin. Mahdollisuuksia on - u-käännös ja uudelleen eteenpäin - oikealle tielle. Mahdollisuudet loppuvat vasta kuoleman tuolla puolen.
Lars Mikael
-
Körtin suuhun on laitettu vastaukseksi: Älä käänny. Herra kääntää sinut aikanaan, jos sen hyväksi näkee.'[/i]
Onko määrittely mielestäsi oikeaan osunut? Leimataanko körtin suhtautuminen kääntymykseen negatiivis-väritteisenä? Paistaako määrittelystä ehkä sävy, joka korostaa körttien maltillisuutta huonona vaihtoehtona? Viitataanko tässä niin sanottuun alatien kristillisyyteen, jossa pelastus tulee yksin Jumalalta? Tarkoittaako älä käänny toteamus sitä, että itse emme käännöstä voi tehdä, vaan sen tekee yksin Jumala armollisuudessaan syntistä kohtaan?
'Vastaavasti viidesläisen suuhun on laitettu sanat: Käänny heti uudelle tielle. Jos mahdollista, yritä saada muutkin kääntymään.'
Halutaanko tällä ilmaisulla korostaa uskon pakkosyöttöä vai evankeliumin ylläpidon tarpeellisuutta?
Lars Mikael
Käänny ja yritä saada toisetkin kääntymään, eli tee ns vapaantahdonratkaisu, käskivät rippikoululeirillä. Ja yritä sen jälkeen saada kaikki toiset kääntymään sille tielle jonka sinä suuressa persoonassasi olet arvioinut sillä vapaalla tahdollasi valiten 16v ymmärryksellä myös heille ainoaksi oikeaksi. Ihmiset eivät lue Raamattua, he lukevat sinua, ja omaistesi ja ystäviesi iäisyyskohtalo on sinun käsissäsi. Niin on minulle opetettu nuoruudessani.
Tuosta asenteesta - en tiedä mitä sanoa, kun tulee suhtautua kunnioittavasti...mielessäni on ikävä kyllä muutama ilmaus joita ei pidetä kovin kunnioittavina. Sovitaanko että olen vaikka itsekriittinen, tai elämä on opettanut että ei tule mitään siitä asiasta.
Mitä "esilläpitoa" tuo on? Viitoslaisuus poikkeaa tässä perusluterilaisuudesta: Se julistaa tuota vapaata tahtoa sellaisella alueella jolla Luther piti ratkaisuvaltaa sidottuna.
Mutta tuo "älä käänny Herra kääntää sinut" jää äkkinäiseltä hämäräksi. Varmaan näin, en oikein muuta ymmärrä mahdolliseksi mutta kai elämä opettaa taas lisää :003: Kysyisin, että entäs jos tämä yrittää, ja sinä et sitä huomaa? Välitä huomata? Kuuntele ja ota huomioon? Olen jostakin lukenut semmoisen ajatuksen, että Jumala kohtelisi ihmisen tahtoa varsin hellävaraisesti. Tahdon murtaminen on kiduttajien keinoja ja siten murskataan persoonallisuuskin.
Lars Mikael ilmoittautuu vapaaehtoisesti Herran käännettäväksi, niin ymmärsin, sitä mieltä kai sopii pyytää itselleen.
Mistä pitää kääntyä ja minne, kai on jokin kysymys kanssa...
Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.
-
JOhan oli taas jaaritus. Herännäisyyteen en uskalla ottaa kantaa, mutta kyllä tuo käänny ja yritä saada toisetkin kääntymään kuvaa aika nasevasti viidesläisyyttä. Vakavimmat ylilyönnit on käsittääkseni ohitettu, Kansanlähetys on esittänyt anteeksipyynnön toimintansa tietyistä virityksistä ja asia sitä myöten kuitti. En kuitenkaan ole kuullut, että näkemys ihmisen aktiivisen roolin dominoivuudesta ja täydellisen vapaasta tahdosta olisi vaihdettu. Sen liikkeen sisällä on tietenkin se äkkijyrkkä siipi ja keskustelevampaa ja rauhallisempaa väkeä.
Se rippikoulopetus jonka sisareni kanssa saimme poikkesi joka tapauksessa saiinä määrin suvun perus-evl- ajattelusta, että siitä käytiin kyllä muutamakin keskustelu kotona, ja sillä kai jäin seurailemaan ovenraosta kuinka nuoruudenystävillä pyyhkii. Joku on ääreestänsä tällä kannalla yhä, mutta kyllä se on pieni vähemmistö. Varsin monta kysymystä kirkon sallivuudesta jäi kyllä mieleen, kun niitä oppeja myöhemmin mietti. Saako aivan mitä hyvänsä opettaa luterilaisen kirkon riparilla ja sitten jälkeenpäin? Kotona kysyttiin, kuvittelemmeko me tulleemme valmiiksi ja pyhiksi kertalaakista nyt "uudestisynnyttyämme" uskoontulossa. Sisareni sentään näytti ymmärtävän Ehtoollisen merkityksen - minulle se oli pelkkä kuollut muotomeno.
En tiedä, mitä Seppo tästä ajattelet. En halveksi enkä arvostele heitä, jotka katsovat kykenevänsä tuollaiseen hengellisyyteen, eikä tarkoituksenani ole kritisoida mitään herätysliikettä. Totean omasta kohdastani että ei siitä tullut yhtään mitään ja näin sen jo lukiolaisena.
Armo on jotakin joka hyvin huonosti tuohon mahtuu. Ja silti - mitä armoon tulee, olkoonkin ehdoton, niin aina kyllä hiipii mieleen vertaus niistä kahdesta palvelijasta,. joiden raha-asiat olivat rempallaan - saldo miinksella siis - ja kuinka kävi kun omat velat kyllä saatiin anteeksi, mutta se sitten riittikin...
ja jokainen kai seisoo itse oman Herransa edessä, sikäli kun seisoo. Vähän arkoja asioita.
-
Eilen ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on eräänä aiheena Sähköpaimen viitoittaa.
'Moni autoilija tuntee sydämessään pistoksen, kun navigaattorin tiukka ääni ilmoittaa, että kuljettaja on joutunut väärälle tielle. '
Lars Mikael
Ei pidä summa mutikassa luottaa ”navigaattoriin”, tiukasta äänestä huolimatta. Voi todellakin joutua väärälle tielle. Sillä ”navigaattoria” ohjaa ja päivittää jos päivittää ...”ulkoinen tekijä”.
Välillä se ”vempain” ohjaa autoilijaa pitemmän "reitin kautta" tai jopa "talojen läpi ajamaan".
Siinä sitä on pienellä ihmisellä ihmettelemistä.
Älä käänny. Herra kääntää sinut aikanaan, jos sen hyväksi näkee.
Ja siihen minulla ei ole sanomista, Hän on kaikkivaltias.
-
Minä en aina oikein tahdo saada selvää sen navigaattorin ohjeista. Ehkä minulla on huono kuulo.
-
Minä en aina oikein tahdo saada selvää sen navigaattorin ohjeista. Ehkä minulla on huono kuulo.
Se on hyvä että Sinulla on "huono kuulo", se on suuri lahja Häneltä, näin minä uskon.
-
Ihminen helposti lähtee järkeilemään Jumalan Sanaa ja näinollen hän joutuu hylkäämään osan Sanasta.
1)
Raamattu selkeästi opettaa, että evankeliumia tulee saarnata kaikille sekäkaikkialla.
Evankeliumia pitää siis Raamatun mukaan pitää esillä ja jopa sopimattomallakin ajalla sitä esiintuoda.
2)
Toisaalta, Raamattu näyttöö opettavan sitä, että ihminen ei voi tuosta noin vain päättää tulla uskoon.
Jos Jumala ei tee työtänsä, ihminen ei usko, vaikka kuinka saarnattaisiin.
Jos uskoo vain kohdan 1, siitä seuraa erilaisia lieveilmiöitä, joista täälläkin on puhuttu: Jumalan tekemän ratkaisun aliarvioimista tai jopa unohdusta.
Jos uskoo vain kohdan 2, siitä seuraa myös lieveilmiöitä, kuten se, että "ei pidä julistaa evankeliumia, Jumala sitten käännyttää taikka on käännyttämättä, johtaa ihmisen taivaaseen taikka helvettiin".
Edustan uskomusta, että molemmat kohdat ovat samaan aikaan voimassa. Tästä seuraa varmaankin ihmisjärjelle joitain ratkaisemattomia ongelmia, koska nuo 2 kohtaa eivät täysin tunnu voivan olla yhtäaikaa voimassa kaikiltaosin. Vaan niiltä osin, joilta ne eivät tunnu voivan olla yhtäaikaa voimassa tulisi mielestäni nostaa hattua ja uskoa, että ihmisen järkikapasiteetti ei yllä Jumalan tasolle ja hyväksyä se, että ihmisen tehtävänä on julistaa evankeliumia koska Jumala niin haluaa ja ihmisen on tyytyminen siihen, että evankeliumista vastaaminen on Jumalan käsissä.
-
Evankeliumin julistaminen on minusta eri asia kuin kääntymisen saarnaaminen. Johannes Kastaja oli kääntymisen ja parannuksen saarnaaja, Jeesus ilmoitti Jumalan valtakunnan saapumisesta.
Voit lopettaa kääntyilemisen, Jumala on kääntänyt kaiken.
-
ihmisen tehtävänä on julistaa evankeliumia koska Jumala niin haluaa ja ihmisen on tyytyminen siihen, että evankeliumista vastaaminen on Jumalan käsissä.
Mielestäni ihmisen tehtävä on elää kristittynä niin hyvin kuin voi. Se on paras tapa julistaa evankeliumia.
-
Ihiminen on hyvällä tiällä, kun hän tuntoo olevansa huanolla tiällä. Synnintunto on uurestisyntymistä ja kääntymistä. Synnintunto on paras navigaattori.
-
Ihiminen on hyvällä tiällä, kun hän tuntoo olevansa huanolla tiällä. Synnintunto on uurestisyntymistä ja kääntymistä. Synnintunto on paras navigaattori.
Navigaattorista tulee separaattori, jos on liiallinen synnintunto.
-
Mitä tarkoittaa "liiallinen synnintunto"? Onko se ihmisestä itsestään vai onko se Jumpun tekosia?
-
Mielestäni ihmisen tehtävä on elää kristittynä niin hyvin kuin voi. Se on paras tapa julistaa evankeliumia.
Olen pajolti samaa mieltä.
Sillä lisäyksellä kuitenkin, ettäevankeliumin julistuksen tapoja on monia, joista jotkut sopivat toisille paremmin, kuin toisille.
Hyvä kristityn elämä ei takaa sitä, että evankeliumi menee eteenpäin.
Myös epäonnistunut, jonka elämä ei sovi kenellekään esimerkiksi, voi olla hyvä evankeliumin asialla.
Eli ei ole vain yhtä tapaa viedä evankeliumia eteenpäin.
-
Mitä tarkoittaa "liiallinen synnintunto"? Onko se ihmisestä itsestään vai onko se Jumpun tekosia?
Se on jatkuvaa märehtimistä oman huonoutensa kanssa.
-
Olen pajolti samaa mieltä.
Sillä lisäyksellä kuitenkin, ettäevankeliumin julistuksen tapoja on monia, joista jotkut sopivat toisille paremmin, kuin toisille.
Hyvä kristityn elämä ei takaa sitä, että evankeliumi menee eteenpäin.
Myös epäonnistunut, jonka elämä ei sovi kenellekään esimerkiksi, voi olla hyvä evankeliumin asialla.
Eli ei ole vain yhtä tapaa viedä evankeliumia eteenpäin.
Ajattelin näin, että ihminen joka elää hyvin, on hyvä esimerkki kristitystä. Hyvät esimerkit vievät evankeliumia eteenpäin.
-
Ajattelin näin, että ihminen joka elää hyvin, on hyvä esimerkki kristitystä. Hyvät esimerkit vievät evankeliumia eteenpäin.
Ymmärsin ajatuksesi ja olen samaa mieltä.
Vuorisaarnassaan Jeesuskin tuntui olevan samaa mieltä tästä asiasta.
-
Evankeliumin julistaminen on minusta eri asia kuin kääntymisen saarnaaminen. Johannes Kastaja oli kääntymisen ja parannuksen saarnaaja, Jeesus ilmoitti Jumalan valtakunnan saapumisesta.
Voit lopettaa kääntyilemisen, Jumala on kääntänyt kaiken.
Lainauksia Jeesuksen lausumista ajatuksista:
Matteus 4:17 Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."
Matteus 11:20 Sitten hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta.
Luukkaan evankeliumi:
13:3 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
13:5 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Jehovantodistajien raamatunkäännös kääntää tuon "parannus" -sanan sanaksi "kääntyä" (tai sitten se käänsi sen sanaksi "mielenmuutos"), joka mitä ilmeisimmin kuvaa tuota tapahtumaa paremmin.
Eli, kuten sanoin, niin ei ole vain toista noista ensimmäisessä viestissäni olevista asioista, vaan molemmat ovat samaan aikaan voimassa:
parannuksen (kääntymyksen saarna) + se, että kukaan e käänny, ellei Jumala käännä.
-
Johannes Kastaja oli kääntymisen ja parannuksen saarnaaja, Jeesus ilmoitti Jumalan valtakunnan saapumisesta.
Evankeliumin teksteissä sanotaan, että Johannes saarnasi parannusta sekä Jumalan valtakunnan saapumista ja Jeesus näytti saaraavan juuri samaa, eli kääntymystä ja Jumalan valtakunnan saapumista.
-
Mielestäni ihmisen tehtävä on elää kristittynä niin hyvin kuin voi. Se on paras tapa julistaa evankeliumia.
Niin on...joku on sanonut jostakin kristitystä ihmisestä: "Siinä menee kävelevä evankeliumi".
Vaatimukset käveleväksi evankeliumiksi taitavat olla niin kovat, että vain harva meistä siihen pystyy...en ainakaan minä.
-
Vaatimukset käveleväksi evankeliumiksi taitavat olla niin kovat, että vain harva meistä siihen pystyy...en ainakaan minä.
Totta.
Vuorisaarnassa Jeesus kehoittaa kristittyä elämään siten, että lähelläolijat sen näkisivät ja ryhtyisivät ylistämään taivaan Isää.
Ymmärtäisin, että ne, jotka eivät pysty elämällään tuoda Kristusta esille, niin heille Jumala on antanut sanallisen viestinnän tavan viedä evankeliumia.
Mikäli siis minäkään yhtään ihmistä tunnen, niin kyllä se taitaa aika tavallista olla, että itsekukin joutuu tyytymään tähän sanalliseen (suullinen/kirjallinen) viestintään evankeliumista kertoessaan.
-
Eikö nuoren Lutherin rippi-isä tuskastunut tämän alituiseen joutavanpäiväisten pikkuasioiden tunnustamiseen synteinä? Sitä kai on liiallinen synnintunto.
-
Niin on...joku on sanonut jostakin kristitystä ihmisestä: "Siinä menee kävelevä evankeliumi".
Vaatimukset käveleväksi evankeliumiksi taitavat olla niin kovat, että vain harva meistä siihen pystyy...en ainakaan minä.
..Niin hyvin kuin voi....
-
..Niin hyvin kuin voi....
Herkästi menee suorituskristillisyyden puolelle ja tienuun kohdalle tämä.
Vai oisiko niin, että on vaikea arvostella ketään, niin toista kuin itseään, jos pysähtyy tuijottamaan sitä, missä juuri nyt on - on hyvä vähintään nähdä, mistä tähän on tultu. Joku saattaa havahtua siihen että siisti käytös ei ehkä ihan kiellettyäkään ole, kun kristityn on nimi mulla --- toinen olla ääreestäns huojentunut ymmärtäessään, että on ne isät ja äidit ja mummot ja vaarit ja ystävät, opettajat ja serkut - jotka kaikki piti kadotuksen kuiluista pelastaa omalla esikuvallisuudella - saaneet ihan luettavankin Raamatun käteensä, ja ennen muuta, jokin jokaisen kohdalla ehkä vähän sen Jumalankin tekosia on. Mahtaa sitä joskus vähintään hymyilyttää.
-
Hyvät esimerkit vievät evankeliumia eteenpäin.
Jos kaikki esimerkit olisivat vaan hyvää, niin uskon että ihminen ei kasvaisi niin kuin Jumalamme haluaisi.
Esimerkiksi Mooses, eikö hän ollut murhanmies?
Sillä jos me tietäisimme mikä on hyvä ja totuus….niinpä, niin.
Voit lopettaa kääntyilemisen, Jumala on kääntänyt kaiken.
Me emme tahdo vain uskoa sitä.
Miksi?
No siksi koska hyvälle on vastakohta ja mikähän se on?
Yksinkertainen asia, mutta versioita ja selityksiä monta.
-
Ilm 3/ 8. Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.
Omat voimat riittää vaan vastahan hangoottelemisehen. :icon_confused:
-
Omat voimat riittää vaan vastahan hangoottelemisehen.
Jos voimat ovat liian vähäiset, ei niitä varmaan kannattaisi tuhlata vastaanhangoitteluun.
Voisi ehkä harkita, että vastaanhangoittelun voisi lopettaa ja näin säästyvän energian voisi joko jättää käyttämättä taikka käyttää sitä johonkin hyödyllisempään, kuten myötähangoitteluun eli hyvien asioiden edistämiseen.
-
IHmiselämä, olkoon kuinka ihailtavaa ja ulkoisesti kiiltävää kristityn teeskentely-elämää hyvänsä, ei KOSKAAN ole evankeliumi! Yksikään ihminen ei ole "kävelevä evankeliumi" eikä ainoakaan ihminen hyvälllä elämällään julista evankeliumia.
Evankeliumi ei ole myöskään kääntymyksen julistamista. Vakavia erheitä kaikki tyynni! Kärsikää nahoissane suorat sanat! :icon_wink:
Evankeliumi ei ole mitään muuta kuin paljaan ARMON julistamista! Evankeliumi on sitä että julistetaan kaikille maailman ihmiselle että heidät on kaikki tyynni vapahdetty synneistään ja kuoleman vallasta. Ilman edelläkäyviä ansioita tai jäljessä tulevia tekoja!
Ilman mitään! Ansiotta! SE on evankeliumi! (ja laki on sitten asia erikseen; -se ei ole muuta kuin tuomiota)
First things first!
Ai niin; sen verran piti vielä sanoa että kaikkein kauneimmaltakin (näyttävät) ihmisteot ovat itsekkyyden kyllästämiä; -pelkkää paskaa! Arvotonta ja ansiotonta. Joka muuta itsestään ja töistään kuvittelee on kerta kaikkiaan julkea ja ymmärtämätön ihminen.
-
Ai niin; sen verran piti vielä sanoa että kaikkein kauneimmaltakin (näyttävät) ihmisteot ovat itsekkyyden kyllästämiä; -pelkkää paskaa! Arvotonta ja ansiotonta. Joka muuta itsestään ja töistään kuvittelee on kerta kaikkiaan julkea ja ymmärtämätön ihminen.
Olet varmaan oikeassa.
JA kun tuota lausumaasi totuutta ei käytetä keppihevosena ns. hyvien töiden välttelyyn tai kannustimena laiskuuteen, niin asiat ovat varsin hyvällä tolalla.
Ihminen on kovin taipuvainen menemään harhaan muiden totuukisen kanssa löydettyään jonkun yhden totuuden.
-
IHmiselämä, olkoon kuinka ihailtavaa ja ulkoisesti kiiltävää kristityn teeskentely-elämää hyvänsä, ei KOSKAAN ole evankeliumi! Yksikään ihminen ei ole "kävelevä evankeliumi" eikä ainoakaan ihminen hyvälllä elämällään julista evankeliumia.
Sinähän olet vissiin puritanisti. Ihmisen elämä ei ole mitään, hyvä elämä ei ole mitään, kristityn elämä ei ole mitään. Kristus kulki kuitenkin juuri niiden ihmisten luona, joita elämä oli potkinut, jotka olivat syntisiä,sairaita ja syrjäytettyjä. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kenen tahansa kristityn ihmisen elämä on kävelevä evankeliumi, joka kertoo syntien anteeksi antamisesta, Jumalan rakkaudesta ja armosta olkoonkin, että se on mielestäsi arvotonta paskaa.
-
Niin on...joku on sanonut jostakin kristitystä ihmisestä: "Siinä menee kävelevä evankeliumi".
Vaatimukset käveleväksi evankeliumiksi taitavat olla niin kovat, että vain harva meistä siihen pystyy...en ainakaan minä.
IHmiselämä, olkoon kuinka ihailtavaa ja ulkoisesti kiiltävää kristityn teeskentely-elämää hyvänsä, ei KOSKAAN ole evankeliumi! Yksikään ihminen ei ole "kävelevä evankeliumi" eikä ainoakaan ihminen hyvälllä elämällään julista evankeliumia.
---
Jampe taisi ottaa ihan kirjaimellisesti vämän vaivatun sielun ajatuksen.
Minä taas ymmärsin vaivatun sielun ajatuksen niin, että joskus sitä vain tapaa ihmisiä, jotka tekevät sillä hetkellä semmoisia tekoja, että teot puhuvat puolestaan vaikka henkilö itse ei puhu sanaakaan Jumalasta. (=kävelevä evankeliumi)
Päinvastainen esimerkki voisi olla ihminen, joka julistaa suullaan evankeliumia, mutta on läheisilleen täysi piru.
Ymmärtääkseni vaivattu sielu tietää tasan tarkkaan, mitä armo tarkoittaa.
-
kenen tahansa kristityn ihmisen elämä on kävelevä evankeliumi,
Aivan liian optimistista ajattelua! Ihminen ei ole kävelevä evankeliumi vaan korkeintaan kävelevä paska. -siis hengellisessä mielessä.
Liian optimistiset kuvitelmat "kävelevistä evankeliumeista" karisevat kun lukee pätkän lakia, -ajatuksella.
-
Minä taas ymmärsin vaivatun sielun ajatuksen niin, että joskus sitä vain tapaa ihmisiä, jotka tekevät sillä hetkellä semmoisia tekoja, että teot puhuvat puolestaan vaikka henkilö itse ei puhu sanaakaan Jumalasta. (=kävelevä evankeliumi)
Sellaisia ihmisiä ja tekoja ei ole olemassa. Raamatun mukaan ihmisen paraskin teko on pelkkä saastainen riepu mikä kertoo että kiiltävinkin teko on tehty itsekeskeisyydessä, palkkion toivossa, omavanhurskaudessa jne. -tiedostaen tai tiedostamatta. Pahempi juttu on jos ihminen ei edes tiedosta saati tunnusta tätä tosiasiaa.
Vaivattu sielu puhui mielestäni ihan oikein tästä asiasta. Hänhän totesi ettei itse rohkenisi sellaisena esiintyä niinkuin ei ole syytäkään.
-
Ihminen on kuitenkin uskossaan Jumalan kävelevä käyntikortti. Se leiviskä kai on syytä hoitaa hyvin? Kävelevä evankeliumi... hmmm... se taitaa olla mahdoton ajatus kaikin tavoin, kuten Jampe totesi.
-
Ihminen on Jumalan kuva.
-
Ihminen on kuitenkin uskossaan Jumalan kävelevä käyntikortti. Se leiviskä kai on syytä hoitaa hyvin? Kävelevä evankeliumi... hmmm... se taitaa olla mahdoton ajatus kaikin tavoin, kuten Jampe totesi.
Riippuu siitä, mitä kävelevällä evankeliumilla tarkoittaa.
Jumalalla ei ole täällä maan päällä muita käsiä ja jalkoja kuin meidän vajavaisten ihmisten kädet ja jalat. Jos ne kädet ja jalat kaikessa paskamaisuudessaan kuitenkin tekevät toiselle ihmiselle "itsekeskeisyydessään ja palkkion toivossaan" semmoista, että toinen ihminen tulee autetuksi, niin se voi julistaa evankeliumia tälle autetuksi tulleelle paremmin, kuin parhainkaan saarna.
-
Aivan liian optimistista ajattelua! Ihminen ei ole kävelevä evankeliumi vaan korkeintaan kävelevä paska. -siis hengellisessä mielessä.
Ymmärrän: Mikään ei ole mitään.
-
Ihminen on kuitenkin uskossaan Jumalan kävelevä käyntikortti.
Jeesus oli Jumalan käyntikortti. Me olemme paholaisen käyntikortteja. On turha ajatella meistä sen enempää.
-
Ihminen on Jumalan kuva.
Oli, vaan ei ole enää koska tuli turmelus. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi mutta kuva turmeltui ja meni pilalle.
Nyt on jäljellä enää rumia ja likaisia ihmisriepuja jotka on armahdettu ilman omaa ansiotaan.
-
Riippuu siitä, mitä kävelevällä evankeliumilla tarkoittaa.
Jumalalla ei ole täällä maan päällä muita käsiä ja jalkoja kuin meidän vajavaisten ihmisten kädet ja jalat. Jos ne kädet ja jalat kaikessa paskamaisuudessaan kuitenkin tekevät toiselle ihmiselle "itsekeskeisyydessään ja palkkion toivossaan" semmoista, että toinen ihminen tulee autetuksi, niin se voi julistaa evankeliumia tälle autetuksi tulleelle paremmin, kuin parhainkaan saarna.
Kuten sanoin, evankeliumi ei ole hyvien tekojen tekemistä vaan armon sanoma jonka mukaan jokainen maailman ihminen on armahdettu synneistään ilman omaa ansiotaan.
Ei pidä sekoittaa tekoja ja evankeliumia millään tavalla keskenään. Ei edes tällaisella herttaisen viattomalta ja hyväntuoksuisilla kukkasilla reunustetulla tavalla, muuten meillä ei ole mitään toivoa.
Kumma juttu että juuri körttifoorumilla väitellään ihmisen mahdottomuudesta ja perisynnistä! Luulisi edes täällä olevan se asia selvä?
Jos ihminen on mahdoton Jumalan edessä, niin silloin se kuulkaa on niin, että parhaine tekoineenkaan se ei kelpaa!
Se joko kelpaa tai sitten ei kelpaa! Ei voi olla niin että "kelpaa tuossa ja tässä ei kelpaa".
Ihminen ei kertakaikkiaan kelpaa Jumalan edessä parhaine tekoineenkaan, vaan nekin teot on likaisia, ahneudessa ja pahuudessa tehtyjä eli turha niistä on metelöidä! Häpeäksi ne meille koituvat!
Ainoa mitä kristitty saattaa ääneen mainita, on Jeesuksen Kristuksen teot ja kuuliaisuus. Muilta osin on parempi painaa katse alas ja hävetä niin syvästi kuin voi. Myös niitä "hyviä" töitä. Ja julkeaa on edes kuvitella olevansa itse tai että joku toinen olisi "kävelevä evankeliumi".
Minä olen mahdoton ja niin olette tekijn joka iikka! Vaikka teidät voissa paistaisi ja kermassa pyörittelisi niin yhtä mahdottomina pysytte eikä tekonne/tekomme kelpaa Jumalan edessä!
-
Minä olen mahdoton ja niin olette tekijn joka iikka! Vaikka teidät voissa paistaisi ja kermassa pyörittelisi niin yhtä mahdottomina pysytte eikä tekonne/tekomme kelpaa Jumalan edessä!
Älä nyt ole... :'(
ps. :icon_cool:
-
Jeesus oli Jumalan käyntikortti. Me olemme paholaisen käyntikortteja. On turha ajatella meistä sen enempää.
Ehdoton EI ääni täältä suunnalta sille väitteelle, että ihmiset ovat automaattisesti paholaisen käyntikortteja. :107: Olemme tietenkin epätäydellisiä Jumalan käyntikorttieja, mutta Jumalalle me kuulumme. Paholaisen käyntikortiksi täytyy haluta ja tulla. Minä olen valinnut Jumalan, en paholaista. Piste.
Ja toisaalta... mehän olemme myös Kristuksen ruumis... :017:
-
Ehdoton EI ääni täältä suunnalta sille väitteelle, että ihmiset ovat automaattisesti paholaisen käyntikortteja. :107: Olemme tietenkin epätäydellisiä Jumalan käyntikorttieja, mutta Jumalalle me kuulumme. Paholaisen käyntikortiksi täytyy haluta ja tulla. Minä olen valinnut Jumalan, en paholaista. Piste.
Ja toisaalta... mehän olemme myös Kristuksen ruumis... :017:
"Ei ole ketään joka tekee hyvää, ei yhden yhtäkään, kaikki ovat pois poikenneet"
-mutta tällä palstalla on ilmeisesti joitain poikkeuksia joita tuo kohta ei koske (?)
Kyllä se nyt on vaan nieltävä että ihminen on paholaisen käyntikortti!
Sitäpaitsi me emme ole epätäydellisiä. Me olemme KELVOTTOMIKSI KÄYNEET!
-
Kumma juttu että juuri körttifoorumilla väitellään ihmisen mahdottomuudesta ja perisynnistä! Luulisi edes täällä olevan se asia selvä?
Johtuu varmaan siitä, että täällä saa kysellä ja esittää näkemyksiä varsin vapaasti eikä foorumiin rekisteröityneiden tarvitse esittää Herättäjä-Yhdistyksen jäsenkirjaa tai hyväksyttyä tenttimerkintää sen paremmin herännäisyyden perinteestä kuin Tunnustuskirjojen teologiastakaan.
Mt
-
Epätäydellinen ja syntinen ihminen (jonka syntisyys näkyy muillekin), täysin kelvottomaksi käynyt, ja joka on saanut syntinsä anteeksi.
Siinä on se kävelevä evankeliumi.
-
Oli, vaan ei ole enää koska tuli turmelus. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi mutta kuva turmeltui ja meni pilalle.
Nyt on jäljellä enää rumia ja likaisia ihmisriepuja jotka on armahdettu ilman omaa ansiotaan.
Tänään aamuhartaudessa puhuja kosketteli aihetta "Jumala loi ihmisen kuvakseen" http://areena.yle.fi/ohjelma/
-
Jeesus oli Jumalan käyntikortti. Me olemme paholaisen käyntikortteja. On turha ajatella meistä sen enempää.
Ollaanpa sitä nyt niin maan matosia. Kyllä me kristityt olemme käveleviä evankeliumeja, koska olemme syntisiä, vajavaisia ja heikkoja. Sellaisia Kristus lähestyi. Ei tohkeissään olevia tärkeilijöitä.
-
Sitoo ja päästää
vaivojasi säästää
Tätä kun sä rukoilet
vähemmin myös sekoilet.
-
Tuola ripareilla yritän suomentaa sanaa evankeliumi että, se on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen sovitustyöstään. Itseäni en osisi evankeliumiksi julistaa. Ja tässä olen siis Jampen kanssa samoilla linjoilla.
Mutta Raamatun mukaan meidän pitäisi olla suolana. Ainakin Jampe tuntuu "kirpaisevalta" suolan tavoin. Kristuksen seuraajien pitäisi myös olla valona maailmassa. Ei niin että, itse olisimme mitään loistavia. Meistä tulisi heijastua Jumalan kirkkaus. Tässäkin olemme varmasti vajavaisia. Minä kyllä olen nähnyt kristittyjä, jotka säteilevät sitä Jumalan rakkautta, joka ei ole heistä itsestään lähtöistä.
-
Ollaanpa sitä nyt niin maan matosia. Kyllä me kristityt olemme käveleviä evankeliumeja, koska olemme syntisiä, vajavaisia ja heikkoja. Sellaisia Kristus lähestyi. Ei tohkeissään olevia tärkeilijöitä.
Kyllä minä voin ymmärtää että se ärsyttää ihmistä joka mielestään on kävelevä evankeliumi ja esimerkki muille, jos sanotaan ettei omia ansioita eikä ylpeilyn aiheita oikeasti ole.
-
Kyllä minä voin ymmärtää että se ärsyttää ihmistä joka mielestään on kävelevä evankeliumi ja esimerkki muille, jos sanotaan ettei omia ansioita eikä ylpeilyn aiheita oikeasti ole.
mutta... :icon_wink:
-
Minä kyllä olen nähnyt kristittyjä, jotka säteilevät sitä Jumalan rakkautta, joka ei ole heistä itsestään lähtöistä.
Minä taas en ole koskaan nähnyt sellaista ihmistä enkä tiedä mistä tällaiset legendat yleensäkin kumpuavat ihmisistä "joista säteilee Jumalan rakkaus". En jaksa uskoa sellaisia olevankaan. Jotenkin sitä ajattelee että yleensäkin (ei siis nyt sinun viestiin Pyris, vaan yleisesti ajateltuna) -koko teema Jumalan rakkautta säteilevästä ihmisestä on ihmis-ihailuun perustuva juttu joka on jotenkin sisäänkirjoitettu harjoittamaamme kristillisyyteen ja josta tulisi pyrkiä sitkeästi eroon. Oikeasti kun semmoisia ihmisiä ei kerta kaikkiaan ole. Kaikki ovat itsekkäitä, pahuuteen taipuvia; -ei siis epätäydellisiä vaan kokonaan pois poikenneita.
Jos ihminen on perisyntinsä tähden tullut mahdottomaksi niin miten ja mihin kohtaan siihen asiaan sopii ihmisrakkautta ja Jumalanrakkautta säteilevä kävelevä evankeliumi? Eikö tässä ole ristiriita?
Mutta mikä saa ihmisen niin hanakasti ihailemaan itseään ja toisiaan? Kerrotaan eräässä kirjassa kuinka esim. entisaikain körttipiireissä oli ylen ihailtu jotain nutturapäistä ja nuhteettomalta ulospäin vaikuttavaa vanhaa muoria jota kaikki pitivät oikein kristityn esikuvana mutta joka olikin ollut oikea teeskentelyn ja omavanhurskauden perikuva. Epäilemättä mustiin pukeutuva ja tiukkaan nutturaan sonnustautunut muori oli pitänyt itsekin itseään kunnon kristittynä ja kävelevänä evankeliumina, miksipä ei?
Todellisuudessa meistä yhdelläkään ei ole mitään mahkuja olla kävelevä evankeliumi. Olemme käveleviä perkeleitä koska olemme ihmisiä, emme sen enempää emmekä vähempää.
-
emme sen enempää emmekä vähempää.
Niin...että uskokaa jo nyt vihdoinkin, kerran kieletystä hedelmästä on pala haukattu.
-
Niin...että uskokaa jo nyt vihdoinkin, kerran kieletystä hedelmästä on pala haukattu.
Älä muuta sano! :003: -aina vaan muka ollaan olevinaan "käveleviä evankeliumeja" ja ties mitä...
-
Kyllä minä voin ymmärtää että se ärsyttää ihmistä joka mielestään on kävelevä evankeliumi ja esimerkki muille, jos sanotaan ettei omia ansioita eikä ylpeilyn aiheita oikeasti ole.
Sinusta tulisi hyvä maailmanlopun saarnaaja, kun mikään ei ole mitään ja kun emme ole edes pieruja Saharassa. :003:
Juuri heikkoudessamme olemme ilosanoman eteenpäin viejiä.
Ei ilosanoma vahvoille ole vaan heikoille.
-
Niin...että uskokaa jo nyt vihdoinkin, kerran kieletystä hedelmästä on pala haukattu.
Niin, ja koska kertaus on opintojen äiti, niin...
Mt
-
Niin, ja koska kertaus on opintojen äiti, niin...
...silti vaikka kuinka tulisi kertailtua.aina sitä silti palataan ristin juurelle.
On se niin vaikeeta tämä oppiminen vaikka Opettaja yrittää kaikensa meidän hyväksi, tungosta on luokassa ja pyrkyreitä on kovasti luokalta. Mutta kun ei niin ei... silkasta armosta.
-
Sinusta tulisi hyvä maailmanlopun saarnaaja, kun mikään ei ole mitään ja kun emme ole edes pieruja Saharassa. :003:
Juuri heikkoudessamme olemme ilosanoman eteenpäin viejiä.
Ei ilosanoma vahvoille ole vaan heikoille.
En minä ole sitä vastaan että ilosanoma on heikoille mutta ei pidä sekoittaa itse ilosanomaa sen saastaisiin ja arvottomiin viejiin! Nehän eivät ole yksi ja sama asia vaan kaksi eri. On viejä ja on sanoma.
Viejä on pelkkä musta likainen paljasjalkainen ja takkutukkainen pakana mutta sanoma joka hänellä on, on loistava, ihmeellinen ja ihana!
Sopivaa olisi kenties ajatella jostain ilosanoman viejästä että "kuinka ihmeessä noin likaisen ja inhottavan ihmisen mukana voikin olla noin kallis, puhdas ja ihmeellinen sanoma?"
Silloin ajateltaisiin oikeinpäin asiat!
Ja samalla pitää muistaa että itsekin toki olemme yhtä pahoja ja arvottomia.
-
Sopivaa olisi kenties ajatella jostain ilosanoman viejästä että "kuinka ihmeessä noin likaisen ja inhottavan ihmisen mukana voikin olla noin kallis, puhdas ja ihmeellinen sanoma?"
Silloin ajateltaisiin oikeinpäin asiat!
Ja samalla pitää muistaa että itsekin toki olemme yhtä pahoja ja arvottomia.
...kuten se spitaalinen, rampa, ryöväri, tuhlaajapoika, samarialainen nainen…ei taida luettelo loppua.
-
Niin...että uskokaa jo nyt vihdoinkin, kerran kieletystä hedelmästä on pala haukattu.
(http://cosgan.de/images/smilie/froehlich/a065.gif)
-
--- Minä kyllä olen nähnyt kristittyjä, jotka säteilevät sitä Jumalan rakkautta, joka ei ole heistä itsestään lähtöistä.
Uskallan tunnustaa, että niin minäkin olen nähnyt. Älä Jampe nyt hyppää tasajalkaa, ei ollut tiukkaa nutturaa eikä mustaa pukua.
Luulen, että Pyryharakan ja minun tarkoittamani ihmiset eivät itse ole edes tietoisia tästä "säteilystään" puhumattakaan, että he leventelisivät sillä.
-
ajatelkoon Lutteruksen sanomaa, että "minä olen läpipaska vaan"... pietistit varokaa ja Te olette pakanallisia ihmisiä...
-
On joku kristitty onnistnut tekemään vaikutuksen, jotta vallan aloin ajatella Kristusta...että mistä tämä voimansa repii ellei sieltä. Ei ollut pietisti vaan inhosi pietistejä. Mutta nuorusvuosien painajaisiin kuului kyllä se uhka, että jos en pysty olemaan hyvä, loistava, suurenmoinonen ja uskollani kaikki hämmästyttävä, ei yksikään sielu pääse taivaaseenkaan sitten.
Oli pakko lopettaa koko kristinuskoilu, knnes joku ystävällinen sielu selitti että se on vähän toisteppäin.
Sitten taas ajatus että heittäydyttäisiin ääripäähän...missä synti tulee suureksi niin armo käy vallan ylenpalttiseksi, on vähän...no...
jos kristityt käyttäytyisivät ihan hyvällä siivolla tavalla, eiköhän sitä olisi siinäkin. Jos seura jonkun onnistuu tekemään kaltaisekseen niin se olisi sitten oma lukunsa. Kristukseen neuvotaan katsomaan jotta niin voisi tapahtua, ja siinä sitä voisi itsensä unohtaakin, maailmassa on joka tapauksessa niin paljon pahaa ja ihmisen sadismista kumpuavaa tarpeetonta kärsimystä että lisää ei ainakaan tarvita.
-
Mutta mikä saa ihmisen niin hanakasti ihailemaan itseään ja toisiaan?
Tästä on hyvä kirja, saattaa olla tuttukin, Mannermaan "Kaksi rakkautta". Referoisin jos osaisin. Parasta lukea se itse. Ilmeiseltä näyttää, että ihmisellä on tarve kohdistaa ihailu ja suunnata rakkaus kauniiseen, ihastuttavaan, kaikin tavoin erinomaiseen. Ei se nyt itsellenikään niin vierasta ole. Ikävää on, jos alkaa epäillä Jumalalla olevan samoja taipumuksia. Sieltä päin rakkaus kohdistu vastakohtaan - ja siksi luulen sitä olevan niin vaikeaa ymmärtääkään. Ja uskoa omalla kohdallaan mahdolliseksi.
Silti joskus, kun luen juttujasi, on tullut mieleen kysymys joka vähän haki muotoaan. Mahtaako sinua etoa erityisesti sellainen kristillisyys joka vaikuttaa jo vähän erotisoituneelta? Tyyliä "oi Jeeesssus...Jeessssus... oioioi Jeesssus...." Ei olle sukupuolisidonnaista, mutta tunnettu ilmiö ja hieman kai tutkittukin. Sellaisesta jää monelle vähän tympeä olo. Kvittelen käsittäväni ihmisiä - kuten kuvittelen käsittäväni Kierkegaardia - joiden kohdalla kristinsko on aivan eittämättä passio, muttei tätä laatua, eikä hurmosta muutoinkaan. Kempiläisestäkin on hieman sanott sen suuntaista- että "Kristksen seuraaminen" on hiukka ylierotisoitunutta. En tunne tarpeeksi, enkä ole varma siitä että erottaisin kuin äärimmäisyydet.
Sitten on ihmisiä, joita voi ihailla --- mutta joiden korkein arvo sittenkin on siinä, että heidän jälkeensä on pakko ajatella että mikä Kristus ja minkä takia.
-
Luin paksun ja mielenkiintoisen kirjan ruotsalaisesta helluntailaisuudesta. Olikohan sen nimi Matkatoveri? Siinä käsiteltiin eläytyvästi, mutta asiallisesti myös eroottisia sävyjä saanutta kristillisyyttä. Kai sellaisellakin on paikkansa. Liika on aina liikaa ja vääristynyt syntiä.
-
ajatelkoon Lutteruksen sanomaa, että "minä olen läpipaska vaan"... pietistit varokaa ja Te olette pakanallisia ihmisiä...
Minä en tiedä mikä minä olen pakana, kristitty....kaikkea mahdollista, lokeroikoot ihmiset minut mikskä haluavat.
Samassa kattilassa meitä kypsytetään.
Toiset vaan eivät halua kypsyä, varsinkin ne "täydelliset" kun eivät uskalla kääntyä koskaan, uskovat vain omaan "kultaiseen tiehen".
Mihinkähän minua huomenna Herra kääntää?
-
...ne "täydelliset" :107:
-
Luin paksun ja mielenkiintoisen kirjan ruotsalaisesta helluntailaisuudesta. Olikohan sen nimi Matkatoveri? Siinä käsiteltiin eläytyvästi, mutta asiallisesti myös eroottisia sävyjä saanutta kristillisyyttä. Kai sellaisellakin on paikkansa. Liika on aina liikaa ja vääristynyt syntiä.
Tarkoittanet Per Olov Enqvistin Matkamiestä. Ostin sen kirjakaupan löytöhyllystä viidellä eurolla, vaan en ole vielä ehtinyt sitä avata. Pitäneepä ottaa seuraavaksi luettavaksi.
-
Juuri sitä. Jostakin halpakorista minäkin sen poimin. Oli sen arvoinen ja ylikin. Herrnhutilainen näkökulma oli kiinnostava.
-
Juuri sitä. Jostakin halpakorista minäkin sen poimin. Oli sen arvoinen ja ylikin. Herrnhutilainen näkökulma oli kiinnostava.
Se pitää saada lukeakseen, alkaa halpakorien myllerrys.
Tosin nettiantikastakin saa joskus.
Aina kun kaksi tai kolme kokoontuu kirjasta puhumaan niin se kyllä jostakin etsitään.
-
Se pitää saada lukeakseen, alkaa halpakorien myllerrys.
Tosin nettiantikastakin saa joskus.
Aina kun kaksi tai kolme kokoontuu kirjasta puhumaan niin se kyllä jostakin etsitään.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1636814~S4*fin), joissa sitä on juuri nyt hyvin hyllyssäkin (http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/tmatkamies/tmatkamies/1,7,12,B/holdingsa&FF=tmatkamies&3,,6).
Mt
-
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1636814~S4*fin), joissa sitä on juuri nyt hyvin hyllyssäkin (http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/tmatkamies/tmatkamies/1,7,12,B/holdingsa&FF=tmatkamies&3,,6).
Mt
No, siinä tapauksessa öykäistiin sinne. On muutakin asiaa...mieltäni vaivaa epämiellyttävä ajatus jostakin ihmeellisestä "Sinulle on postia" viestistä...lainasi eräpäivä oli
ja meni (kuinkahan kauan sitten)
toivottavasti niitä kirjoja ei ole tarvittu tässä välillä
-
en jaksa