Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: seppos - 14.06.10 - klo:22:33
-
Kympin uutisten mukaan Jaakko Elenius on poistunut joukostamme. Menetys on valtava meille kaikille ja erityisesti muistamme hänen perhettään Eeva-Liisaa sekä Juhania ja Anttia lapsineen.
Jaakon saarnavirsi oli SV 261
261
1. Nyt ylös, sieluni,
nous' ylös mullast' tästä!
Käy jalkain juureen Jumalan ja Karitsan.
Ja vaikk' ei silmäni
valoa Herran kestä,
niin kuitenkin sä riemuiten käy laulamaan.
Iäiseen iloon
ja juhlaan jaloon
oot Karitsan sä suuriin häihin kutsuttu.
Taivahan kunnia
on Herran armosta
sun osasi, sun perintös ja tavaras.
Siis riemuitse ja ajattele autuuttas.
2. Ah, kun mä kerran saan
herätä kuvanansa
ja kirkastetuin silmin nähdä Jumalan.
Ei sitten milloinkaan
oo sielu janoissansa,
kun häissä valmis morsian on Karitsan.
Saan kruunun siellä
ja puvun vielä,
tuon pyhäin vaatteen, Kristuksen vanhurskauden.
Mun syntisyyteni
syyn kyyneleihini,
saan siellä vaihtaa kunniaan ja pyhyyteen
ja kyyneleeni kiitosvirteen iäiseen.
3. Kun täällä puolittain
silmillä hämärillä
jo Herraa kaukaa katsellessa ilon saa,
kun taivaan ihanain
äänien sävelillä
jo täällä voimaa on-
oi aikaa tulevaa.
Hetkistä, joita
niin ihanoita
saan täällä viettää, loistaa Herran suloisuus.
Vaan kun mä muistelen
autuutta pyhien,
joidenka suusta soipi siellä virsi uus,
niin aivan maahan painaa taivaan ihanuus.
4. Siell' kaunis kannel soi,
he veisaa virttä uutta,
ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
Ei ääneen täällä voi
sen saada ihanuutta,
kuitenkin veisailen kiitosta Herralle.
Hän verellänsä
ja hengellänsä
myös minut Jumalalle lunastanut on.
Kunnia, kirkkaus,
voima ja ylistys
sun, Herra, iankaikkisesti olkohon
ja taivas, maa ja meri amen sanokoon!
Johan Kahl
Sävel Kalannista
-
Jaakko Eleniusta kiitollisena muistaen.
Edelläkävijä - tässäkin asiassa!
Toivon voimaa puolisolle, pojille ja lastenlapsille edessäolevina aikoina.
-
Jaakko Eleniuksen herättäjäjuhlat ovat nyt uudessa ulottuvuudessa. Toivottavasti Juhani E. muistelee jotain isästään tälle foorumille - Facebook-sivustollaan Juhani totesi kuolinasian omaperäisen tyylikkäästi. Muistelkoon jokainen meistä Jaskaa. Omakohtaisesti.
Jaakko Eleniuksen ollessa ensin Pohjalaisen ja sitten Kotimaan päätoimittajana jatkoin juttujen tekoa kyseisiin lehtiin. Jaakon kanssa asiat sujuivat aina, parilla sanalla ilmoitimme mistä kulloinkin on kyse, puolin ja toisin. Parilla sanalla tajusimme keskenämme mitä kulloinkin haettiin. Energiaa ei hänen kanssaan koskaan mennyt epäolennaisuuksiin.
Muutaman hyvän seurapuheenkin sai Jaskalta kuulla! Voimia hänen väelleen! :kahvi:
-
Me panemme toivomme Sinuun. Suo omaisille voimaa kestää heitä kohdannut suru. Anna Vapahtajamme ylösnousemuksen valon loistaa läpi kuoleman pimeyden.
-
Otan osaa suruunne.
-
Osanottoni omaisten ja läheisten suruun.
-
Elämmepä tai kuolemme, olemme Herran omat.
-
Juhanille ja Eleniuksen perheelle osanottoni.
ystäväkansa suree
ylösnousemususkova Riitta-mummi
-
kiitos muistamisesta...Isä-Jaakko oli fanaatikko Saksan jalkapallomaajoukkueelle... nyt minä jäin viimeiseksi mohikaaniksi
-
Siell' on kirkas lasimeri, Pyhä veri Kiitosvirtenämme on, Siellä aina Jumalalle, Karitsalle Ylistys soi loputon.
Osanottoni!
-
Eilen sain Jaakolta ylösrakennusta:
– Syöpäpotilaille on painettu kilokaupalla erilaisia ohjeita, mutta jotakin niistä jää puuttumaan: kristilliseen ylösnousemususkoon liittyy se vanha oppi, että me voimme riistäytyä kuoleman käsistä. Tästä ajasta lähtiessämme voimme jättää kuoleman todellisuuden taaksemme, – voimm ilkkua kuoleman mahdille ja haistattaa sillä pitkät!
– Kuolemisen taitoa opetellut voi viime hetkilläänkin nousta naureskelemaan, ettei kuolemalla ole sittenkään viimeistä sanaa. Kova on kuolevan kohtalo, raskas on kuoleman nuija ja kohtalokkaita sen iskut, mutta viimeisestä portistakin päästään eteenpäin.
Jaakko Eleniuksen haastattelu. Teksti Janne Villa. Kirkko ja kaupunki 21, 9.6.2010. Linkki numeron sähköiseen versioon (http://www.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2010/kirkko-ja-kaupunki-21/primapaper).
Mt
-
Ylen uutisessa (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/kotimaa-lehden_entinen_paatoimittaja_kuollut_1760393.html) on pieni virhe. Professorin titteli on vuodelta 2001.
-
Te murheelliset, kun kuljette kyynelten teitä, Pois vaikerrukset, Maan multa ei armoa peitä.
SV 218
-
Te murheelliset, kun kuljette kyynelten teitä, Pois vaikerrukset, Maan multa ei armoa peitä.
SV 218
Suuri menetys. Sama virsi tuli mieleeni.
-
Vaikka polku näin
nousee vastamaata,
enpä levähtäin
seisahtua saata.
Aion perille
juhlaan, vuorelle.
Jaakko Elenius on päässyt perille, juhlaan vuorelle.
-
"Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto."
Fil 1:21
(http://cosgan.de/images/more/flowers/028.gif)
-
Siellä riemun maassa taivaan,
alta vaivan
päästyä sua kiitetään.
Siell' ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
siell' ei itke yksikään.
Osanottoni.
-
Lämmin osanottoni läheisille.
Vuosien takaisesta tapaamisesta jäi hyvä muisto,
jolla saattelen lähtijän matkaan.
-
Syvä osanottoni!
Juhani! Isäsi oli ja on isäni ja sukupolveni yhdistävä silta.
-
Lämpimät Surunvalittelut: Eevaliisalle sekä Juhanin ja Antin perheille.
SV 261 2.ja 3. värssy.
-
Osanottoni.
-
Jaakon ruumiinsiunaus tapahtuu 1.7.klo 12 Lauttasaaren kirkossa.