Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 07.03.10 - klo:09:04
-
Olen perustanut yrttiviljelmän. Samoin nyt minul on ensi kertaa kunnon ikkunalaudat joten yritän siemenestä saakka viljellä parvekekasvit. Ynnä muta.
Krassit ovat ilmoittautuneet; harvensin niitä niin että ne mahtuisi. Mitä niille tapahtuu sirkkalehtivaiheen jälkeen?
Sain yhden neljästä ruusubegonian mukuloista itämään, hyvä niinkin. Istutinko ne liian aikaisin - helmikuussa jo?
Minul on kerran elämässäni ollut santpaulia joka kukki kukkimistaan, yleensä ei onnistu vaikka tekisi mitkä temput. Opiskelin alaa, oleellista on sipulin kotimaisuus. Nyt odotan kiihkeällä kiinnostuksella kuin näiden käy. Ainakin elävät vielä mullan vaihdon jälkeen. Sisareni antaa niille kahvia, kukkivat niin kuulemma, nämä eivät ainakaan vielä, mutta suurin juttu on tämä yrttiviljelmä, ehdottomasti.
-
Olen perustanut yrttiviljelmän. Samoin nyt minul on ensi kertaa kunnon ikkunalaudat joten yritän siemenestä saakka viljellä parvekekasvit. Ynnä muta. Krassit ovat ilmoittautuneet; harvensin niitä niin että ne mahtuisi. Mitä niille tapahtuu sirkkalehtivaiheen jälkeen? Sain yhden neljästä ruusubegonian mukuloista itämään, hyvä niinkin. Istutinko ne liian aikaisin - helmikuussa jo? Minul on kerran elämässäni ollut santpaulia joka kukki kukkimistaan, yleensä ei onnistu vaikka tekisi mitkä temput. Opiskelin alaa, oleellista on sipulin kotimaisuus. Nyt odotan kiihkeällä kiinnostuksella kuin näiden käy. Ainakin elävät vielä mullan vaihdon jälkeen. Sisareni antaa niille kahvia, kukkivat niin kuulemma, nämä eivät ainakaan vielä, mutta suurin juttu on tämä yrttiviljelmä, ehdottomasti.
Mulla on tasan yksi kasvi, joka kestää miehen elämän ja 5 päivän kasteluvälit. Ja se on joulukaktus, joka ei suostu kukkimaan jouluna vaan isänpäivänä. Mutta nyt se kukkii taas. Ainoat hoitotoimenpiteenit ovat kastelu, suihku kerran vuodessa ja hieman lannoitetta, että jaksaa kukkia.
-
Mulla on tasan yksi kasvi, joka kestää miehen elämän ja 5 päivän kasteluvälit. Ja se on joulukaktus, joka ei suostu kukkimaan jouluna vaan isänpäivänä. Mutta nyt se kukkii taas. Ainoat hoitotoimenpiteenit ovat kastelu, suihku kerran vuodessa ja hieman lannoitetta, että jaksaa kukkia.
Se on erittäin kiitollinen ja useinmiten vielä parantaa jos vie sen kesäksi varjoiseen paikkaan ulos.
-
Minul on kerran elämässäni ollut santpaulia joka kukki kukkimistaan, yleensä ei onnistu vaikka tekisi mitkä temput. Opiskelin alaa, oleellista on sipulin kotimaisuus. Nyt odotan kiihkeällä kiinnostuksella kuin näiden käy. Ainakin elävät vielä mullan vaihdon jälkeen. Sisareni antaa niille kahvia, kukkivat niin kuulemma, nämä eivät ainakaan vielä, mutta suurin juttu on tämä yrttiviljelmä, ehdottomasti.
Ei santpaulia kasva mistään sipulista. Jos santpaulia on oikeassa paikassa, niin se kukkii melkoisen huonollakin hoidolla. Kastella ei saa liikaa eikä pitää auringonpaahteessa. Mutta jos santpaulia on väärässä paikassa, niin se ei kuki vaikka teet mitä. En tajua, mikä siinä voi olla, mutta eri asunnossa asuessani sekä minulle että äidilleni on käynyt niin, että toisessa paikassa ne kukoistivat ja toisessa eivät.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif)
-
Ei santpaulia kasva mistään sipulista. Jos santpaulia on oikeassa paikassa, niin se kukkii melkoisen huonollakin hoidolla. Kastella ei saa liikaa eikä pitää auringonpaahteessa. Mutta jos santpaulia on väärässä paikassa, niin se ei kuki vaikka teet mitä. En tajua, mikä siinä voi olla, mutta eri asunnossa asuessani sekä minulle että äidilleni on käynyt niin, että toisessa paikassa ne kukoistivat ja toisessa eivät.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif)
Saint Paulia on pikkuisen kenkku kukka kasvatettavaksi. Ensinnäkin niitä pitää olla monta ihan kiinni toisissaan, toisekseen paikan pitää olla erittäin valoisa, mutta ei paahteinen ja kosteutta juuri sopivan niukasti. Kasvi on kotoisin Usumbura vuoren rinteeltä ja niitä olosuhteita matkimalla pääsee parhaaseen tulokseen.
-
Olisikohan 4¤45' S ja 38¤30' E lähellä?
-
On toinenkin kasvi jota on lähes ellei täysin mahdotonta saada hengiltä: Palmulimo. Sietää kylmät kuumat kosteat läpimärät kastelun unohtamiset ja rehottaa vaan.
Ihmettelinkin kun kukkakaupan myyjä esitteli santpaulian kukkimisperiaatteita - sipulia - , ja jossain kirjassa mainostettiin kotimaisusastetta, olisiko sitten juurakon.
No nyt niillä on sitten ainakin seuraa toisistaan; ovat kaikki yhdessä rivissä. Kastelua on kokeiltu kaikin tavoin: Kuumaa/kylmää, aluslautaselle, suoraan purkkiin.
Valaistus on nyt optimaalinen.
Yhä ihmetyttää. Se yksi sininen kukki ja kukki ja kukki, sitä voi jakaa määrättömästi ja se sieti muuttoja ja vaihtelevia kasteluvälejä. En enää muista miten sen loru loppui
-
Kohtahan se on leskenlehtien aika.
-
Se on erittäin kiitollinen ja useinmiten vielä parantaa jos vie sen kesäksi varjoiseen paikkaan ulos.
Tuo piti vielä sanomani, mutta sinähän se jo lisäsit eli kesällä joulukaktus lähtee ulkoilemaan. Ja tykkääs iitä nähtävästi vallan paljon. :icon_wink:
-
Yrtit ilmoittautuivat. En vain enää muista missä purkissa on mitäkin. Kai sen näkee.
-
Yrttien ja kesäkukkien yms. kasvattamisessa pätee se sama sääntö kuin muussakin oppimisessa: Yrittämisen ja erehtymisen kautta oppii parhaiten. Kokeilemalla näkee, mitkä onnistuu omalla ikkunalla, mitkä ei.
Minä en juurikaan viitsi kasvatella taimia, joilla on pitkä esikasvatusaika. Meillä on liian lämmintä ja ikkunat on pienet. Taimista tulee honteloita, vaaleita, huipeloita ja liian pitkiä. Krasseja kyllä kasvatan. Kylvän ne vasta toukokuun alussa. Saan ne silloin kuistiin kasvamaan.
Yrteistä kasvattelen ikkunalla vain vesikrassia. Niitä on jo yksi satsi kasvatettu ja syöty. Nyt on vuorossa herneet. Kun verson leikkaa ensimmäisten silmujen yläpuolelta, kasvaa tilalle uusi verso. Siitä saa kaksi tai kolmekin satoa.
-
Yrttien ja kesäkukkien yms. kasvattamisessa pätee se sama sääntö kuin muussakin oppimisessa: Yrittämisen ja erehtymisen kautta oppii parhaiten. Kokeilemalla näkee, mitkä onnistuu omalla ikkunalla, mitkä ei.
Yrteistä kasvattelen ikkunalla vain vesikrassia. Niitä on jo yksi satsi kasvatettu ja syöty. Nyt on vuorossa herneet. Kun verson leikkaa ensimmäisten silmujen yläpuolelta, kasvaa tilalle uusi verso. Siitä saa kaksi tai kolmekin satoa.
Mutta se on niin sairaan hauskaa. Toden totta, täytyy varmaan usia krassiviljelmä, sillä nuo näyttävät aika avuttomilta. Herneitä en ole koskaan kokeillut. Ihanko ne tekevät palkoja - heti toivuttua hakemaan siementä. Hajuherneitä on jo, odotan huhtikuuta. Ne kai täytyy liottaa ennen kylvöä.
-
Ikkunalla kasvatetuista herneistä syödään versot. Ne maistuu herneeltä. Niitä on mukava mutustella ja ne käy mainiosti koristeeksi ruokiin. Herneen verso kannattaa katkaista alhaalta lukien toisen silmun yläpuolelta. Silloin silmuista kasvaa uudet versot ja samasta kasvustosta saa useamman sadon.
Krassin kukkia voi syödä. Ne on melkoisen väkeviä, mutta mukavan makuisia ja hulvattoman kauniita salaatin koristeina.
-
Kiitos hernevinkistä. Sain ruohosipulini vallan riehaantumaan, kun idätin ne muovipussissa. Kai se kosteus siinä oli sopivan tasainen.
Jäin miettimään tuota mitä Seppo kertoi santpaulioista. Tuli hurja tuuma: Kuinkahan niiden kävisi jos sulloisi ruukut muovipussiin? Olisi tasainen kosteus. Toisaalta, estääkö muovi jotenkin joidenkin valon aallonpituuksien tai mitä se kasvi nyt keksiikään haluta, vaikka uv-säteilyn, pääsyä kasvin tykö, ja kuinka tarpeen se sille on?
Taidan sulloa tuon onnettomimman rääpäleen, se kuolee kumminkin. Ostin kukkakaupasta, ja oli kotimainen, ja aivan hirvittävän märäksi kasteltu. Ihmettelin, sillä nehän mielellään välillä jopa kasvukautena kuivahtavat.
Siinä oli vain aika erikoiset kukat. Ylijalostettu tietty.
-
Mitä merkitsee "taimen kouliminen"? Täs kirjassa käsketään tehdä niin muttei selitetä mitä se on.
-
Täällä on varmasti monta parempaa puutarhuria, mutta onko nopeampaa?
Minä koulin esin. krassin taimia näin: Kun olen kylvänyt siemenet esin 20x35 suuruiseen muoviastiaan ihan vieriviereen, niin otan ne erikseen tai 1 kaverin kanssa pieniin ruukkuihin(jotkut käyttävät munakotelon kuppeja)sitten kun ne ovat n. 3-4 cm pitkiä. Kun ne ovat kunnolla juurtuneet
niitä voi viedä välillä vähän jäähtymään ulos,(ei toki pakkaseen), ne karaistuvat.
Vahva multa ja sopiva kosteus tekee niistä kelpo taimia. Älä istuta ulos, ainakaan peittelemättä ennen kuin yöpakkaset loppuvat.
:109:
-
Ahaa! Minul on ne aika ryteikkönä, kaikkikin. Taisi enemmin kuin kaatua tuo siemenpussi, jälki on sen näköistä. Niitä nyt sitten siirtelemään, onneksi on kananmunakoteloita vaikka miten.
Kiitos taas! Minusta tulee vielä Riitta-mummin ansiosta loistoemäntä.
Hämmästyin tänään, lämmintähän tuossa terassilla on, on suojaisaa ja aurinko paistaa mutta silti! Olin ollut ihan varma siitä että minun syksyllä purkkeihin istuttamani narsissin sipulit ovat piloilla - yksi työkaveri on näissä tosi etevä, ja hän kyllä sanoi ettei ne ole varmaankaan kestäneet pakkasia, ne kuulemma kestävät routivassa maassa paremmin kuin astiassa joka jäätyy.
Ne ovat elossa, lykkäävät pientä lehdenkärkeä pintaan, uskomatonta!
-
Ne ovat elossa, lykkäävät pientä lehdenkärkeä pintaan, uskomatonta!
Hieno juttu, että ovat menestyneet. Runsas lumi on varmasti ollut apuna. Höttö pakkaslumi on melko hyvä eriste.
Siitä koulimisesta vielä. Silloinkin kun kylvö on tehty harvaan, on hyvä koulia taimet. Jos ne on riittävän harvassa, voi tehdä niinkin, että lisää varovasti multaa taimien juurelle, aina sirkkalehtiin asti.
Normaalisti kyllä kylvetään tiheään ja koulinnassa varovasti irroitellaan pieniä taimia toisistaan ja istutetaan pieniin potteihin tai isompaan laatikkoon harvempaan. Istutettaessa pieniä heiveröisiä taimia, kannattaa olla hellävarainen, että juuret säilyy ehjinä. Kun koulittavat taimet on oikein pieniä, (esim. basilikan) niin apuna voi käyttää koulintapuikkoa tai lyijykynää tai vastaavaa. Sormet tuntuu joskus liian suurilta tarkkaan työhön.
Taimet istutetaan niin, että sirkkalehdet jäävät mullan pinnalle. Kouliminen vahvistaa taimia.
Kiinalainen sananlasku kertoo: Jos haluat olla onnellinen päivän, osta hyvä viinipullo. Jos haluat olla onnellinen viikon, ota vaimo. Jos haluat olla onnellinen lopun elämääsi, ryhdy puutarhuriksi. :003:
-
Juuri tuo basilika minua pahiten huolestuttaa, ruohosipulin harvennus sujui aika hyvin, mutta en saanut niitä irti nyhdettyjä kyllä enää uudestaan istutettua. Söin ne.
Pahiten olenkin hukassa tämän uudelleenistuttamisen kanssa. Tuntuu että ne liiskautuvat käsiin vaikka olisi miten varovainen.
-
Minä kylvän krassin ja hajuherneen siemenet vasta tuossa huhtikuun puolivälissä.
Ne itävät aika nopeasti ja kasvattavat huitukoita varsia, joita on todella vaikea käsitellä koulimisvaiheessa jos ovat yli 5 cm.
Niissä omissa purnukoissaan niitä voi esim. pullapellin päällä kuskailla sisään-ulos-sisään -ulos. Istutan maahan terassin seinälle vasta toukokuun puolivälin jälkeen ja suojaan harsoilla aina jos on tulossa kylmä yö.
Ennenvanhaan ei meheviä kasveja kuten begonioita istutettu hautausmaille kuin 10.6. jälkeen. Sama kesäkurpitsan taimet kompostille. Yöksi aina kaksinkertainen harso päälle.
Basilikaa en ole kasvattanut muuten kuin ostoruukun jämät olen kaivanut maahan seinustalle kukkapenkkiin. Siinä lämmössä se on tehnyt hiukan uutta satoakin.
Kevätkylvöjen odotuksessa olen jo minäkin. Suunnittelukin on hauskaa.
-
Tänään on Elävässä planeetassa aiheena kasvit.
-
Ihmeekseni löysin joulukaktuksesta yhden nupun, joka on jo melkein auennut. (http://cosgan.de/images/more/flowers/007.GIF)
-
Juuri tuo basilika minua pahiten huolestuttaa, ruohosipulin harvennus sujui aika hyvin, mutta en saanut niitä irti nyhdettyjä kyllä enää uudestaan istutettua. Söin ne.
Pahiten olenkin hukassa tämän uudelleenistuttamisen kanssa. Tuntuu että ne liiskautuvat käsiin vaikka olisi miten varovainen.
Kun kylvöstaimia alkaa koulia, kannattaa ottaa se multapaakku kasiin ja varovasti hajotella sitä osiin. Jos on oikein tiuhaa, niin siinä erottelussakin jokin puikko tai lyijykynä on oiva apuväline. Ne taimet ja varsinkin juuret on niin mahdottoman hentoja.
Siemeniä kannattaa kylvää reilusti ja koulia vahvimmat taimet. Loput ja heikoimmat voi heittää pois. Koulia kannattaa myös reilummin, kuin mitä aikoo ulos istuttaa, sillä taimikasvatuksessakin osa voi jäädä heikoiksi tai kuolla, niin jääpä sitten vahvimmat ja parhaimmat taimet jäljelle kesää varten. :023:
-
Siemeniä olisi mukava kylvää ja taimia koulia, kun olisi paikka, missä ne mahtuisivat kunnolla olemaan eikä niitä tarvitsisi kärrätä edestakaisin sisään ja ulos. Niitä tulee ahneuksissaan kylvettyä niin paljon, etteivät ne lopulta mahdu minnekään.
-
Krassien kouliminen onnistui! Kaikki hengissä! Vähän pahalta näytti alkuun.
Ruusubegonia jonka istutin helmikuussa on menestynyt. Istutin nyt niitä lisää. On tosi uskomattoman hienoa katsella kuinka ne kasvavat...jotenkin tajutonta ajatella että jossain ihan kuolleen näköisessä kokkareessa tai ihme jyvässä on se kaikki ponteva ja päättäväinen putkahtelu ja kukoistus. Odotan innolla saanko kahteen kylvämääni amppelikelloon joskus kukatkin. Ainakin ne nyt menestyvät mainiosti, kasvua ja lehteä tulee, joka päivä ryntään ikkunalle ensimmäiseksi kotiin tultuani.
Santpauliat eivät vaan kuki, kiristys, uhkailu, lahjonta jatkuvat. Puhuin ensin niille kauniisti mutta nyt tulee jo lain saarnaa. Niitä hoidetaan kukkien takia, antaa palaa nyt tai kohta tulee muuten kuumat paikat.Tilaa on niukasti, ja on niitä muitakin kasveja....
-
Krassien kouliminen onnistui! Kaikki hengissä! Vähän pahalta näytti alkuun.
Ruusubegonia jonka istutin helmikuussa on menestynyt. Istutin nyt niitä lisää. On tosi uskomattoman hienoa katsella kuinka ne kasvavat...jotenkin tajutonta ajatella että jossain ihan kuolleen näköisessä kokkareessa tai ihme jyvässä on se kaikki ponteva ja päättäväinen putkahtelu ja kukoistus. Odotan innolla saanko kahteen kylvämääni amppelikelloon joskus kukatkin. Ainakin ne nyt menestyvät mainiosti, kasvua ja lehteä tulee, joka päivä ryntään ikkunalle ensimmäiseksi kotiin tultuani.
Santpauliat eivät vaan kuki, kiristys, uhkailu, lahjonta jatkuvat. Puhuin ensin niille kauniisti mutta nyt tulee jo lain saarnaa. Niitä hoidetaan kukkien takia, antaa palaa nyt tai kohta tulee muuten kuumat paikat.Tilaa on niukasti, ja on niitä muitakin kasveja....
Usko pois, ikävöivä, että Saintpauliat ovat todellakin sidottuja paikkaan. Olen asunut elämäni aikana useammassa eri asunnossa ja ihan totta, toisessa asunnossa ne kukkivat melkein vuoden ympäri ja toisessa eivät koskaan. Ihan saman on kokenut äitini. Olemme molemmat hoitaneet niitä aina samalla tavalla, joten jos eivät kuki, niin heitä roskiin tai lahjoita semmoiselle, jolla kukkivat. Kokeeksi voit tuoda kotiisi kukkivan Saintpaulian ja katsoa, kauanko se kukkii.
-
Usko pois, ikävöivä, että Saintpauliat ovat todellakin sidottuja paikkaan. Olen asunut elämäni aikana useammassa eri asunnossa ja ihan totta, toisessa asunnossa ne kukkivat melkein vuoden ympäri ja toisessa eivät koskaan. Ihan saman on kokenut äitini. Olemme molemmat hoitaneet niitä aina samalla tavalla, joten jos eivät kuki, niin heitä roskiin tai lahjoita semmoiselle, jolla kukkivat. Kokeeksi voit tuoda kotiisi kukkivan Saintpaulian ja katsoa, kauanko se kukkii.
Voi, kyllähän tämä on pakko uskoa, ne ovat kuin kissat. Ei auta kuin siirtää kokeeksi uuteen kotiin. Taidan jaella ne ympäri seutua ja sukukuntaa ja hankkia tilalle pitkään himoitsemiani verenpisaroita, särkyneitä sydämiä, palsameita jos niitä jostakin saa, ja kun näitä muita taas saa vaikka Plantagenista, kuulemma toukokuussa on hyviä toiveita.
-
Tuolla seuratummalla saitilla löytyi havainto menestyneestä orkideasta. Ilmeisesti niille ei edes tehty mitään erityisiä temppuja? Mieleni on tehnyt orkideaa mutta luin kirjallisudesta että ne ovat hyvin vaativia amatöörille, ja luovutin ilman muuta. Niiden väitettiin vaativan jos sun mitkä temput, kylmät ja kuumat ja kasvihuoneet, mutta ei vain. Aion yrittää.
Nuo heitän kyllä huitsin nevadaan nuo minut pettäneet santpauliat. Kaikkeni niille annoin, keitin kahviakin. Ikkunatila loppuu kesken.
-
Onko pk-seudulla jollakulla jotakin näistä vanhoista kasveista: Särkynyt sydän, verenpisara, palsami, tai jokin muu vanha, jota voisi kasvattaa ikkunalla? Saisinko pistokkaita? Piispankukka kelpaisi myös. Jotenkin menestyn paremmin näiden kanssa, jotka kehitän aika alusta saakka itse, valmiina ostetut tahtovat kuolla.
En ole nähnyt näiden siemeniäkään tarjolla missään.
-
Särkynyt sydän on perenna ja kasvatetaan ulkosalla.
Verenpisaraa tapaa täällä periferiassa saada keväällä juurrutettuina pistokkain puutarha-alan liikkeistä. Niistä sitten voi kasvattaa vaikka ikkunalla omia kukkia.
Alan liikkeistä pitäisi löytyä myös palsamin siemeniä. Ne on helppo kasvatta itse ihan alusta pitäen.
Piispankukkaa voi olla vaikeampi löytää.
Alan liikkeillä tarkoitan lähinnä taimimyymälöitä ja laaja-alaisia puutarhamyymälöitä. Plantagen ei kuulu mielestäni näihin. Se tuo paljon valmista tavaraa ja myy sitä kuin mitä hyvänsä krääsää. Siellä ei välttämättä ole myyjillä minkäänlaista asiantuntemusta kasveihin eikä muuhunkaan myymäänsä tavaraan. Olen joskus kysynyt jostain tuotteesta siellä jotain. Ei tiennyt myyjä, eikä heillä ollut mitään tuoteselostetta myymäänsä tuotteeseen, joten ostaja joutui osamaan "sian säkissä" ja itse testaamaan miten tuote toimii. >:( Törkeyden huippu on se, että jossain kerrottiin kyseisen ketjun myyneen ensimmäisen vuoden Suomessa tappiolla. Hinnat alhaalla on saatu ihmiset kauppaan. Oikeat, asiantuntevat puutarhamyymälät ovat menettäneet asiakkaitaan. Lappeenrannassakin meni hyvä ja monipuolinen puutarhamyymälä konkurssiin. Sieltä sai aina hyvät ohjeet mukaan, osti mitä hyvänsä.
-
Joskus se on tuuristakin kiinni, mitä saa. Plantagenissa en ole paljon käynyt, mutta jotkut parvekekukat
menestyivät ihan mukavasti, vaikka ne olil ostettu sieltä. Ja sitten taas yhdestä tutusta, hyvästä
asiantuntijaliikkeestä sain kammottavan huonot joulukaktukset. Olemme hankkineet sieltä
onnittelu- ja hautakukkia ja sellaisia, mutta nyt meni vähän luottamus.
-
Joskus se on tuuristakin kiinni, mitä saa. Plantagenissa en ole paljon käynyt, mutta jotkut parvekekukat
menestyivät ihan mukavasti, vaikka ne olil ostettu sieltä. Ja sitten taas yhdestä tutusta, hyvästä
asiantuntijaliikkeestä sain kammottavan huonot joulukaktukset. Olemme hankkineet sieltä
onnittelu- ja hautakukkia ja sellaisia, mutta nyt meni vähän luottamus.
Mun joulukaktus kukkii jälleen. :)
-
Mun joulukaktus kukkii jälleen. :)
Raukka luulee, että on pääsiäinen.
-
Mun joulukaktus kukkii jälleen. :)
On se niin väärin. Mulla ei kuki vieläkään. :003:
-
Seppos, meneekö laittomuuksiin (mainonnan puolelle) jos joku kertoisi jonkin hyvän puutarha-alan myymälän pk-seudulla? Minä onnistuin niiden Plantagenista ostettujen kanssa, mutta olin kyllä hankkinut varsin helppoa kasvatettavaa sieltä, pelargonioita ja tuijia. Ruusupapuja sun muita kasvatin siemenestä.
Ruusupapu vallan vitsikäs oli. Sehän suotuisalla ilmalla poksahtelee pintaan niin että sitä voi seurata. Jokin lauantai meni niin että ihan lumoutuneena vain tuijotin kuinka ne taimet ilmestyivät.
Lähitorilta sai mukavasti täydennystä, siellä myi jokin puutarhaviljelijä omia tuotteitaan, ja nekin olivat ok, mutta entäs jos se ei enää tulekaan sinne. Kovin suuria juttujahan hän ei myynyt, aika paljon amppelivirityksiä, petunioita ja orvokkeja.
Toriltahan oli sikäli helpompaa ostaa, että Plantageniin on yhtäkaikki matkaa, ja on aina kärtettävä joku kaveri kuskiksi. Kyllä ne lähtee, mutta aina sitä vähän tuntee itsensä hyväksikäyttäjäksi vaikka kuin tarjoilisi iltapalaa.
-
Seppos, meneekö laittomuuksiin (mainonnan puolelle) jos joku kertoisi jonkin hyvän puutarha-alan myymälän pk-seudulla? Minä onnistuin niiden Plantagenista ostettujen kanssa, mutta olin kyllä hankkinut varsin helppoa kasvatettavaa sieltä, pelargonioita ja tuijia. Lähitorilta sai mukavasti täydennystä, siellä myi jokin puutarhaviljelijä omia tuotteitaan, ja nekin olivat ok, mutta entäs jos se ei enää tulekaan sinne. Häneltä sai lisäksi hyviä ohjeita!
Se pelitti sikälikin paremmin, että Plantageniin on yhtäkaikki matkaa, ja on aina kärtettävä joku kaveri kuskiksi. Tunnen itseni hyväksikäyttäjäksi vaikka ne näyttivätkin lähtevän aika mielellään...vaikka kuin keitin kahvia ja noin päin pois.
On pari muuta.
Backasen puutarhamyymälä, joka sijaitsee nykyään Tuusulan Terran yhteydessä Eteläisen kehätien varressa. Siitä kun ajaa muuta sataa metriä eteenpäin tulee Plantagenia parempaan eli Pirilän kukkataloon. Myös Bauhausissa on hyvä myymälä. Terrasta on meille vajaa kilometri, joten voi tulla kahville. Vantaan laita on Terran kohdalla tien toisella puolella.
-
On pari muuta.
Backasen puutarhamyymälä, joka sijaitsee nykyään Tuusulan Terran yhteydessä Eteläisen kehätien varressa. Siitä kun ajaa muuta sataa metriä eteenpäin tulee Plantagenia parempaan eli Pirilän kukkataloon. Myös Bauhausissa on hyvä myymälä. Terrasta on meille vajaa kilometri, joten voi tulla kahville. Vantaan laita on Terran kohdalla tien toisella puolella.
Kiitos!!!
-
Sain siemenestä kasvatettua muutamia amppelikellon (?????) taimia. Ne nousivat hyvin esille, puksauttivat pitkän varren, sirkkalehtien jälkeen sellaiset vastakkaiset lehdet jotka hieman mistuttavat pihlajan lehtiä. En mista oikeaa termiä. Sitten tulee taas monta senttiä vartta ja jälleen lehtiä. Varren päähän kasvoi jokin huitula, joka ilmeisesti on tarkoitettu tuenottoa varten.
Kasvi on entuudestaan ihan outo tapaus ja mietinkin nyt pitäisikö se varsi katkaista, jotkin kasvithan alkavat haaratua sillä lailla. Niin, itse asiassa aika useat.
Nykyisellään se on hölmön näköinen.
Siemenpussi en ohjeita anna, lupaa vain sinisiä kellomaisia kukkia.
-
Sinä olet innokas kokeilija.
Minä laitan aina niitä samoja. Tulppaaaneita, narsisseja, krookuksia, auringonkukkaa, kehäkukkaa, malvaa, silkkikukkaa ja orvokkeja.
Sisäkukkien kanssa olen yhtä huono kuin tietokoneen kanssa. Yksi kliivia ja muutamia kaktuksia vain meillä on. Amarylliksen sipulit istutan aina suureen ruukkuun Joulun jälkeen. Nekään eivät ole koskaan kukkineet.
-
Sinä olet innokas kokeilija.
Minä laitan aina niitä samoja. Tulppaaaneita, narsisseja, krookuksia, auringonkukkaa, kehäkukkaa, malvaa, silkkikukkaa ja orvokkeja.
Sisäkukkien kanssa olen yhtä huono kuin tietokoneen kanssa. Yksi kliivia ja muutamia kaktuksia vain meillä on. Amarylliksen sipulit istutan aina suureen ruukkuun Joulun jälkeen. Nekään eivät ole koskaan kukkineet.
Minä en istuta amarylliksen sipuleita mihinkään ja saan saman tuloksen kuin Sinäkin. :003:
-
Kasvit on niin i-ha-ni-a...!!!
Ne on lopultakin niin uskomattomia. Aivan hämmästyttäviä. Siemenpussi ei paljoa maksa ja sitten saa kokea suuria yllätyksiä.
Saa ihmetellä, mikäs tuo on, kun olen heittänyt pussin pois enkä enää muista mikä nimi oli kannessa...tai juuri näin että kuis minä nyt toimin kun tuo tuossa on jotenkin omituinen...
yhteenkin ruukkuun kylvin mielestäni vain krassin siemeniä, jokunen iti, mutta nyt sieltä työntyy pintaan niiden seasta ruusubegonian taimi...hyvin omituista...no, se oli kiireinen ilta kylläkin.
Tosin suurin yllätys oli se että ostin kaksi pussia tarhapetunian siemeniä ja kumpikin pussi oli tyhjä. Juu. Niiden sisällä oli toinen pienempi pussi, johon usein pakataan pienet siemenet. Avasin hyvin varovaisesti, ja se oli täysin tyhjä. Typötyhjä. Ei ketään kotona. Ei jyvän jyvää.
Paha sitä on takaisin kauppaankaan viedä, kuinka minä saan myyjän vakuuttuneeksi siitä että se oli oikeasti tyhjä myös avattaessa?
Tästedes siis kylvö vain todistajain läsnäollessa.
-
Tuosta viimeisimmästä kertomastasi tuli mieleen minun viimekeväinen valituskäyntini Hong Kongin puutarhaosastolla.
Olin ostanut sieltä edellissyksynä pari pussia tulppaaninsipuleita. Minulla on aina ollut tulppaaneita ja luulin tietäväni miten ne työntyvät mullasta ja edistyvät.
Nämä ko. sipulit tekivät jo komeita lehtiä eikä yhtään nuppua missään. Kävin kysymässä että ovatko muutkin valittaneet "koiras-sipuleista". Ei.
N. viikon kuluttua alkoi vihdoin työntyä kukkavana jonka päässä pieni nuppu. Siitä se sitten kasvoi kasvamistaan ja komeita kukkia niistä aukenikin.
Myöhemmin kuin muut ja aivan erikoinen kasvutapa. Siis tulppaanitkin ovat kuin körtit!
(http://www.cosgan.de/images/more/flowers/010.gif)
-
Ehkä olisi pitänyt istuttaa se siemenpussi. Ne saattoivat olla joitakin mystisiä pussin seinämässä piileskeleviä kryptogeenisia salasiemeniä. Mikään ei enää hämmästytä, nyt kun krassiruukusta puhkesi se ruusubegonia.
Siis minä en, en en istuttanut begoniaa siihen ruukkuun, minä muistan, olkoonkin että oli kiireinen ilta. Krassit kylvettiin pikkuruukkuihin ja begonian mukulat suuriin istutusruukkuihin. Näin se meni.
-
Sain siemenestä kasvatettua muutamia amppelikellon (?????) taimia. Ne nousivat hyvin esille, puksauttivat pitkän varren, sirkkalehtien jälkeen sellaiset vastakkaiset lehdet jotka hieman mistuttavat pihlajan lehtiä. En mista oikeaa termiä. Sitten tulee taas monta senttiä vartta ja jälleen lehtiä. Varren päähän kasvoi jokin huitula, joka ilmeisesti on tarkoitettu tuenottoa varten.
Kasvi on entuudestaan ihan outo tapaus ja mietinkin nyt pitäisikö se varsi katkaista, jotkin kasvithan alkavat haaratua sillä lailla. Niin, itse asiassa aika useat.
Nykyisellään se on hölmön näköinen.
Siemenpussi en ohjeita anna, lupaa vain sinisiä kellomaisia kukkia.
Suosittelen katkomaan. Katkaise vaikkapa ensimmäisten oikeiden lehtien yläpuolelta, niin että jää vähän varrentynkää jäljelle. Sitten jos niistäkin tulee hyvin pitkät versot, joissa on harvassa lehtiä, voi nekin leikata vaikka parin lehden takaa. Piäisi tuuhettua leikkaamalla.
-
Kiitos Pyryharakka! Juuri niin olin pähkäillyt, mutta tarvitsin kannustusta. Aamukahvia keittäessä taas katselin ja ajattelin ettei se voi kerta kaikkiaan olla noin äärimmäisen typerän näköisenä mikään ilo. Nyt ei kun saksia esille.
-
Timanttituijani tupsahtivat esille lumen alta, eli sen verran on hanki vähennyt. Vähän ne ovat kärsineen näköisiä, ja kinos on selvästi lytistänyt niitä, luulin ensin jopa että purkki on nurin. Ei ollut. Kyllä ne siitä toipuvat. Toivoa on.
-
Itivät äkkiseltään samettiruusut ja ruiskukat. Hämmästyttävää, niitä piti pussin ohjeiden mukaan odottaa viikko. Nyt kolmantena päivänä ne jo sai ensi kerran harventaa. Kun kesä koittaa, on terassikukat omasta takaa.
On ne juttu, kasvit. Kohta nähtiin suoriutuivatko ruusupensaat talvesta elävinä.
Phaleopsis- vai mikä tämä menestynyt orkidea oli - olisin ostanut vähän pienemmän, kun meille ei mahdu, oli about 70-senttinen, ruukku iso kuin mikä, ja painava. Ja tyylillisesti sittenkin vähän linjasta poikkeava. Täytyy katsoa, kun saan nuo kesäkukat parvekkeelle. Mieli tekee kokeilla.
Pyryharakka olit oikeassa, kyllä se todella piti pätkäistä, se amppelikello.
-
Tiitiäisen kanssa puhuttiin juuri Malawin puulajeista Kotkan Kirkkopuiston bussipysäkillä. En muistanut mopanin nimeä. Pääasiassa keskusteltiin miombosta. Maailma on pieni ja puut kiinnostavia.
-
Tiitiäisen kanssa puhuttiin juuri Malawin puulajeista Kotkan Kirkkopuiston bussipysäkillä. En muistanut mopanin nimeä. Pääasiassa keskusteltiin miombosta. Maailma on pieni ja puut kiinnostavia.
Eikö olekin!
Hyvänen aika, onko siellä sellaisia! Syntymäkotikaupungissa! Tulee vain harvoin käytyä. Tiedän että siellä on erittäin erinomainen puutarhuri, joka kehittää vaikka mitä. Katariinanniemessäkään en ole käynyt sen jälkeen, kun tultiin koko suvun kanssa katsomaan katariinantulia, oliko se 05, kun puisto perustettiin öljysataman paikalle. Eksyin kaikista, ja olin koko ajan kompastua nuotioihin, mutta hyvä tavaton miten hienoa se oli. Unohtumatonta!
En oikein vieläkään hahmota, millä kohtaa koko se uusi puisto on, oli niin pimeää.
-
Miombot, baobabit ja mopanit kasvavat savannilla. Tiitiäinen on tutustunut niihin Malawissa ja minä Namibiassa. Kotkan puutarhuri pystyy melkein ihmeisiin, mutta ei taida ihan sellaiseen.
-
Miombot, baobabit ja mopanit kasvavat savannilla. Tiitiäinen on tutustunut niihin Malawissa ja minä Namibiassa. Kotkan puutarhuri pystyy melkein ihmeisiin, mutta ei taida ihan sellaiseen.
Jo hämmästytitkin minut. Sinne on kuitenkin pystytetty jotakin näitä muistuttavaa?
-
Onko nyt hetki leikata ruuspensaat? Kasvatan kahta suuressa ruukussa terassilla. Ne ovat aika uudet, viime kesänä hankitut. Kuinka niitä ylipäätään kohdellaan?
Nyt on minulla Phalaenopsis-orkidea. Kellertävä, kaksivanainen. Mietin kyllä pitkään ennen kin hankin, mutta teki mieleni. Näemme, pysyykö hengissä.
-
Onko nyt hetki leikata ruuspensaat? Kasvatan kahta suuressa ruukussa terassilla. Ne ovat aika uudet, viime kesänä hankitut. Kuinka niitä ylipäätään kohdellaan?
Nyt on minulla Phalaenopsis-orkidea. Kellertävä, kaksivanainen. Mietin kyllä pitkään ennen kin hankin, mutta teki mieleni. Näemme, pysyykö hengissä.
Mitähän ruusupensaita sinulla on ruukuissa? Minkälaisia ohjeita sait taimimyymälästä?
Minulle sana ruusupensas, tuo mieleen kurttulehti-, juhannus- tai valamonruusun, jotka kaikki ovat isoja, toista metriä korkeita pensaita. Niitä ei yleensä istuteta ruukkuihin. Eivätkä ne uutena tarvitse juurikaan leikkausta. Niitä harvennellaan poistamalla vanhimpia, ränsistyneen näköisiä oksia. Ja kuolleita oksia tietenkin leikellään pois, oli ruusu uusi tai vanha. Tähän leikkuutyöhön voi näitä aikoja käydä. Yleensäkin pensaiden leikkaus ennen lehtien puhkeamista.
Mutta jos tarkoitat niinsanottuja ryhmäruusuja, niin ne leikataan näin keväisin. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jätetään noin viisi vahvinta versoa ja leikataan ne 7-8 cm tapille niin, että jokaiseen versoon jää muutama hyvä silmu. Mieluiten viimeinen silmu ulospäin juurakosta.
Mietin vain sitä, miten olet suojannut ruukut pakkasselta terassilla vai onko kyseessä lämmin terassi. Ruusut on herkkiä paleltumaan ja ruukussa paleltuu herkemmin kuin maassa. Maassa olevat ruusun juurakot tulisi syksyllä peittää ensin kuivalla turpeella ja sitten havuilla heti kun sää alkaa pakastua
Toivotaan että ruususi ovat hyvissä voimin. Varret vihreät ja niissä hyviä silmuja.
-
Voi kun vielä muistaisin, mitä ruusuja ne tarkkaan ottaen olivat. Ne eivät ole niitä hyvin suuria pensaita, vaan sellaisia pienempiä pensaita joita voi kasvattaa varsin suuressa ruukussa, kun tämä terassi on sellainen maantasaterassi. Korvaa parvekkeen ja on suurempi, mutta maavaralle on laitettu betonilaatat jotka on siinä pakko pitää, eli maahan suoraan ei saa istuttaa mitään. Se on hyvin höhlä ratkaisu, sillä ne laatat savisella pohjalla painuvat keskeltä niin että koko terassi on kuopalla. Päällä on vanhat puulaatat, jotka alkaa olla varsin lahot. Nyt ajattelin että viritän siihen niiden pakollisten laattojen päälle jykevää lankkusysteemiä, alle poikittain tukiparrut ja päälle kakkosnelosta, valttikäsittely koko systeemille, ellei jokin putiikki myy painekyllästettyä lankkua...isäni on tehnyt mökille sellaista ja se ei painu kuopalle eikä notku vaikka maapohja on epätasainen...jos joku keksii jotakin älykästä tähänkin, niin kaikki neuvot otetaan vastaan! Sellainen pienistä painekyllästetyistä laatoista tehty viritys on hankala, koska ne kyllä vaatisivat tasaisen alustan. Naapurit kyllä salaa purkaa niitä betonilaattaviritelmiä ja istuttaa pensaansa suoraan maahan, mutta niitä ratsataan... niistä on noussut hirveitä metelöintejä...riitaa ja uhkauskirjelmiä.
Niin, ne ruusut, suojasin ne myyjän ohjeen mukaan, niillä oli peittona kangasta, ja havua, ja kun ruusupapu alkoi kuihtua, irrotin sen kokonaan tukiristikosta ja peittelin ruusut vielä silläkin, siinä pavussa kun oli silloin vielä aivan notkeat pitkät varret ja pehmeät lehdet - olisi voinut vielä olla ristikossakin koristeena mutta tein sen samalla kuin laitoin muuten sen terassin talviasuun. Se on siis ihan täynnä kaikkea, suuret istutukset ovat suurissa ruukuissa, sitten on tavallisia parvekelaatikoita ja erilaisia telineitä, joille saa porrastetusti kaikkea mahdollista. Neljä tuijaa selvisi hyvin talvesta, tosin kartiotuijat hieman ruskettuivat paikoin mutta niin ne näyttää ruskettuneen muuallakin. Timanttituijat jäivät vallan lumen alle, ja ne ovat loistokunnossa. Ruusupöntöt hinasin vielä ihan seinän viereen - olivat suojassa tuulelta ja ajattelin että vähän lämpövuotoa on ehkä aina.
Silti pakkaspäivinä mietin että kuinkahan käy. Nyt purin peitteet pois, ja ne näyttää kyllä hyvin terhakoilta. Ne on ruskeaoksaisia, oksat ovat aivan eläviä, eli ei mitään leikeltävää, arvelen.
Sinä toisessa ruusssa oli vähän jotakin vaaleaa, harmahtavaa, ihan pinnassa, siitä hieman huolestuin. Se lähti pyyhkäisemällä pois, ja nyt on tainnut olla liian koleaa minkään kasvitaudin vielä iskeä?
Mitähän se on? Toivottavasti ei mitään vakavaa.
Ulkomuratti kyllä kuoli, niin arvelen, sen piti kestää talvi, mutta on talvia ja talvia.
-
Minkähän korkuisia ruususi ovat? Ovatko samantapaisia, mitä mm. äitienpäivänä myydään? Ne suosittelen leikkaamaan siihen tapaan kuin ryhmäruusut. Siis niinkuin kämmen ylöspäin ja sormet pystyssä. Toivotaan hyvää kevättä ruusuillesi. :023:
-
Minä en ole uskaltanut ruusujen sotaan jaloruusuja vastaan, naapureiden tappioista oppia ottaneena.
Kurttulehtiruusuaita on sotamme jo voittanut. Mökille vein pari vuosikymmentä sitten muutaman juuren maanpeittokasveiksi kolukkoihin. Siellä ne rehottaa jokapuolella.
Sadan vuoden päästä koko tontti on niiden peitossa. Tuo aita josta aloitimme kaadetaan joka kolmas vuosi maata myöten ja kahden vuoden kuluttua se on taas neljäkin metriä leveää pehkoa. Ruohonleikkurilla pysyy nurmikon reuna sentään niistä vapaana.
Sen sijaan Norjanvirpiangervoaita on siivo ja viehättävä aina vaan. Sitä on leikattu varovasti(vanhat raakut) vain kaksi kertaa kolmenkymmenen vuoden aikana.
-
Ne minun ruusuni on semmoisia, olisko nyt 40 cm korkeimpia ne pienemmän oksat ja 70cm lähentelee suurempi. Siinä on juurakosta leikattu monta pätkää pois ja tämä yksi srn jätetty kasvamaan. Tämän ostin torilta, siltä myyjältä joka oli jo tullut tutuksi. Siinä on suuret vaaleanpunaiset kukat, pienemmässä keltaiset ja ne kukatkin ovat suuremmat kuin tyypillisissä äitienpäiväruusuissa, joita kasvatetaan purkissa ikkunalaudalla. Nämä edustavat oikeita maahan istutettavia pensaita, ja tämä suuriin purkkeihin istuttaminen on nyt tämmöinen järjestely...kun ei maahan saa istuttaa, mutta sanoivat että tämäkin toimii. Kuulemma tällainen rukkuihin istuttelu on jopa joidenkin suosimaa - kivikkopiha ja siihen suuret ruukut, joihin kasvit. Ei tarvitse ajaa nurmikkoa.
Oikea piha olisi kyllä kivampi, mutta tämä on ollut yllättävän mukava ratkaisu, tämäkin.
-
Ruukkupuutarha on kyllä monella tapaa fiksu juttu. Siinä selviää paljon helpommalla rikkaruohojen kanssa, varsinkin monivuotisten juurilla leviävien. Toisaalta kasvusto pysyy aina oikeassa koossa. Se ei leviä pitkin pihoja. Siinä vaiheessa kun ruukku alkaa tulla liian täyteen, pitää välillä kipata kasvusto ja jakaa se. Samalla voi uusia mullan. Lannottaminen ja kasteleminenkin on täsmällisempää.
Ruusujesi kohdalla sana pensas minua vielä ihmetyttää. Minä ymmärrän ruusupensaalla vähintään toista metriä korkeaa ja muutaman neliömetrin suuruista puskaa. :102: Mutta ei anneta sen haitata. :icon_cool:
-
Juu, voin hyvin käsittää puskasekaannuksen, kun vielä on olemassa köynnösruusuja, joitakin salkoruusuja ja erilaisisa ruukkuruusuja, ihme että näistä saa näinkin hyvin selvää. Minä perustin ruukkupuutarhan kun taloyhtiön taholta pihatalkoissa kuulin kaikki nuo hirveät riidat mitä on käyty näiden terassiasuntojen asukkaiden kanssa, kun ovat irrottaneet betonilaatat, tuoneet kuorman multaa ja muitta mutkitta istuttaneet kasvinsa siihen. Ajattelin että ei sitten...
Näinkin tämä sujuu, rikkaruohoja ei todella ole, vasta muuten nyt huomasin sen edun. Kamalissa kaatosateissa olen kiskonut ruukkuja katoksen alle suojaan - tämä ei ole kokonaan suojassa, ulkoseinään saakka vain. Terassilta pääsee pikku portista "oikealle" pihalle, sillä on hyvä käsitellä kasveja, istutella ja vaihdella ruukkuja. Tänä vuonna on kyllä saatava uusittua lattia, tai miksi sitä pitäisi nimittää. Mutta kyllä se on ahtaanlaista. Siihen mahtuu paljon kaikkea, mutta hyvät ihmiset sitä purkamista ja siivoamista ja järjestelemistä kun vuodenaika vaihtuu.
Päätin todella perustaa vähitellen niin oikean puutarhan kuin olla voi, ja ostin nimen omaan ruusupensaan alut, niinkuin tuijatkin. Vähän aikaa sain selittää myyjälle että tarvittaisiin oikea pensas, joka sopeutuu ruukkuun...toisen myynyt ymmärsi kun tunsi jo minut ja terassini....
-
Tässä onkin tuumattavaa, osaisikohan joku neuvoa. Olen pitkään haaveillut myös mustamarja-aroniasta ruukussa. Onkohan ajatus ihan pilventakainen? Siis, tulisi olemaan hyvin hyvin suuri pitkuliainen ruukku, oikeammin useampi, jotka sijoittuisivat hauskasti reunustamaan terassia. Niissä kasvaisi juuri tämä marja-aronia. Itse terassia rajaa pihaan muuri, joka ei ole kaunis sisältäpäin. Maalasin sen viime keväänä, nyt katson riittääkö kunnon pesu, mutta näin olisi sisäpuolella siis pensasaita. Sehän venyy metrin vuodessa ja sitä saa leikata reippaasti. Kuinkahan hirmuiset juuritilat se tarvitsee?
Sitten pönttöjen suojaksi vaikka lautaristikkoa..on mietittävä mihin laitan tuijat...ehkä portin pieleen ja siitä toinen kukkateline muualle...ja tuijan taakse ritilää pitkin ruusupapua, tai sitä monivuotista, jota reunimmainen naapuri kasvattaa. Telineet ja laatikot ovat siitä hyvät että niissä voi pitää useita lajeja, ja vaihdellakin pitkin kesää jos jokin ei menesty.
Joillakin on jo orvokkeja ulkona, siis ei maassa vaan juuri ruukuissa ja pöntöissä ja laatikoissa. Jokohan ne pärjäilisi? Työkaverit varoitteli. Onko kenelläkään?
Minul on myös hirmuinen määrä krassin, ruiskukan ja samettikukan taimia, milloin ne saa siirtää ulos?
-
Joillakin on jo orvokkeja ulkona, siis ei maassa vaan juuri ruukuissa ja pöntöissä ja laatikoissa. Jokohan ne pärjäilisi? Työkaverit varoitteli. Onko kenelläkään?
Meillä on ja hyvin ovat pärjänneet.
-
Jeps. Sitten on huomena täälläkin.
-
Pensaat kasvattavat yleensä juuriston yhtä laajalle kuin oksiston. Luulisin, että ruukussa kasvatettu marja-aronia ei kasva yhtä suureksi kuin maahan istutettu. Kokeilemalla sen näkee, miten se viihtyy. Kasvatetaanhan niitä suurempiakin puita bonzai-ruukuissa ja tehdään juuri sen kokoisia kuin halutaan.
Kun ajatellaan mitä hyvänsä tainta, esim. kesäkukkia, tomaatteja jne. Taimivaihe kasvatetaan pienessä potissa. Suurempaan ruukkuun istutettaessa, taimi hurahtaa kasvuun. Jos taimi jää siihen pieneen pottiin, sen kavu pysähtyy siinä vaiheessa, kun potti on täynnä juurakkoa, eikä uutta juurikasvua pääse syntymään.
-
Tämä oli hyvä neuvo, Pyryharakka. Ilmeisesti tästä syystä jotkin hyvään alkuun päässeet kasvini ovat niksahtaneet.
-
Eikö puutkin ole kasveja?
Minun surunlapseni, suuri tammi on tiensä päässä. Ympärysmittaa on tyvessä yli metri, ikää n. 35 vuotta. Ei siis mikään vanhus tammeksi, mutta suotuisassa lämpimässä paikassa kahden rakennuksen välissä se on kasvanut aika kyytiä. Vettäkin on saanut mukavasti autotallin katolta tulevasta rännistä.
Syksyllä Matti otti siitä suurimmat alaoksat. Sitä surin jo hirveästi. Tänään sillä-aikaa kun oli kaupungilla hän oli oksasahalla ottanut alas melkein kaikki loput.
Huomena suuri tammi kaatuu. Parempi sen on kuolleena kuin silvottuna, mutta jotakin menetyksen tunteita koen jo nyt.
Haravoin tänään lumen alta paljastuneet viimesyksyiset lehdet enkä voinut olla ajattelematta että uutta vihantaa se ei enää tee.
Järki-ihminen minussa( kovin pieni) sanoo että naapuri on tyytyväinen ja itseltäni
säästyy monet hartiasäryt syksyllä kun lehtiä ei enää putoa.
Sireeni-aitakin pääsee saamaan lisää valoa ja leviämisen mahdollisuuden.
Mutta siihen kiipeilivät kaikki lapsenlapseni ja se oli uskollinen pyykkinarun päätepiste. Oravien ruokakin vähenee 80 prosenttia.
Haluan kunnioittaa sen muistoa tällä kirjoituksella. Rungon tyven haluaisin lahjoittaa Pro Puu:n kädentaitajille. Mutta se onkin toinen juttu.
(http://www.cosgan.de/images/midi/traurig/g015.gif)
-
Anjalankosken Enäjärven kylässä, puolivälissä kauppaa (joka ei kai enää toimi) ja Sanijärven uimarantaa, on portinpielessä kasvanut koivu, joka niinikään oli jo lapsuudessani ympärysmitaltaan lähes kaksi metriä. En ole miulloinkaan nähnyt yhtä massiivista tapausta. Alaoksassa oli meidän keinumme. Latva näkyi lähes kilometrin päähän, enkä oikein tajua ettei sitä enää siellä ole. Kotikoivun alta tultiin kesää viettämään, sen alla odotettiin postiautoa ja roikuttiin ja keinuttiin portissa (kielletty huvi). Neljäs sukupolvi ennätti nimittää sitä puuta Kotikoivuksi, isolla koolla, suuren koon kunniaksi...se oli kotialueen raja, ja muutenkin...
-
Nyt kaikki saintpauliat kukkivat. Huomasin, että niiden lehdillä on jotain valkoista pumpulimaista. Soitettuani kukkakauppaan selvisi, että niissä on villakirvoja. Kukkakaupan täti sanoi, että parempi olisi heittää saastuneet kukat pois tai yrittää puhdistaa niitä ja vaihtaa mullat. Mietin hetkisen. Minä kun en ala kukkia pesemään, höpö höpö. Kukkivia kukkia en viitsi ihan tosta vaan heittää poiskaan. Isäntä ehdotti, että Roundupilla taatusti kuolee villakirvat. :icon_lol: Soitto toiseen kukkakauppaan ja selvisi, että heillä on multaan upotettavia puikkoja, joiden pitäisi tappaa myös villakirva. Siispä niitä ostamaan ja katsotaan tepsiikö.
En todellakaan tehnyt saintpaulioille muuta kuin lisäsin multaan ravinnepuikkoja ja kastelen nykyään ehkä vähän tiheämpään kuin tavallisesti (kerran viikossa). Mutta kun paikka on hyvä, niin nehän kukkivat. Olen kuullut mullan vaihdostakin, että sekin on toisaalta vähän turhaa puuhaa, kun siinä vain katkeilee juuria. Olen toki nuorempana ollut kovakin vaihtamaan multia ja kyllä ne saintpauliatkin kasvoivat toki silloinkin. Sitä vain menee vanhemmuuten vähän laiskaksi. Kaikkea turhaa työtä pitää välttää.
-
Voi että. Minä en ole heittänyt omiani vielä pois, siirsin ne aivan erilaiseen paikkaan jossa valaistusolosuhteet, kosteus ja kaikki muu on vähän toisin kuin ennen. Tuntuu hyvin omituiselta ajatukselta pestä saintpaulioita vaikka niissä olisi kirvojakin, kun on tottunut juuri varomaan ettei lehdillekään läikkyisi vettä. Mutta katson kyllä nyt, että lehdillä ei ole mitään ylimääräistä katetta, sillä kun ne ovat harmahtavat ja karvaiset, niihin voi tulla mitä vain harmaata lisää.
Ravinnepuikot olen unohtanut kokonaan, ja kuitenkin niitä on kaapissa!
Siirsin ne erityiselle "kysyy kärsivällisyyttä" - hyllylle, jolla odotan saisinko itämään muitakin, kuten appelsiininsiementä ja mikä se nyt onkaan se pitkänomainen vihreä ryppyinen päärynänmuotoinen jossa on iso siemen. Työssä jotkut aina syövät niitä eväinä...siis, avokado. Otin yhden siemenen mukaan, liotin ja se kuulemma kyllä itää jos pinnaa riittää... tuo on osoittautunut itselleni hyväksi tuo "vaatii pitkää pinnaa" - kasvihyllykkö. Ne saavat kaiken tarvitsemansa, mutta eivät käy hermoilleni joka päivä, kun eivät ole silmissä kiusaamassa, en käy kysymässä että mitä ihmettä te olette vailla, kun mikään ei auta. Jos ne vain tarvitsevatkin omaa rauhaa, kokeilen vielä siis sitäkin.
Ja hurraa, eläköön, ruusubegoniaani on ilmestynyt kukkanuput. Ensimmäiseen. Saan ne vielä kukkimaan muutkin viisi.
-
Minä en kovasti välitä eli tykkää kukkivista ruukkukukista huoneissa, leikkokukista sitäkin enemmän. Mitähän se kertoo minusta?
Ainakin sen etteivät joskus ostamani saint pauliat tai krysanteemit tms. kuki meillä kuin 2-3 päivää.
Pääsiäisenä oli mini-ruukkunarsisseja, tänään työnsin niiden sipulit ulos multaan.
Tänä vuonna valtavan kokoinen kliiviani sattui kuitenkin kukkimaan. Siellä lehtien välissä tököttää komea oranssinvärinen sarjakukka josta ensimmäiset jo putoilevat.
Ei se ole läheskään joka vuosi kukkinut, mutta on niin komea lehdistöltään ja onkin olohuoneemme ainoa kunnon kasvi.
Joitakin lehtikaktuksia olen onnitunut pitämään vuodesta toiseen hengissä talven yli. Siirrän ne lämpimien tullen parvekkeelle. Viisi vuotta sitten yksi yllätti valtavalla kukkien määrällä.
Rakastan kukkien keräämistä lunnosta. Ensimmäinen tehtävä mökille päästyäni on mennä etsimään mitä saisin maljakkoon. Otan vaikka taikinamarjan oksia jos ei muuta vielä ole. Rohto-imikkä ja näsiä on niitä ensimmäisiä ja kevätlinnunherne. Näsiää en poimi.
Valkovuokoista ja kieloista pidän oikein paljon, kuten yleensä muistakin valkoisista kukista, kuten sireenistä. Päivänkakkaroihin en koske, siitepöly jos pölähtää, voi kurjuus!
Kukkivaa kevättä odottaen, Matti pärskyy jo leppien ja pajun siitepölystä.
Minulla on silmät allergisimmat.
-
Sain orkidean lahjaksi. Kukki sillä hetkellä, yli vuosi sitten. Eipä enää sen jälkeen. En saa pysymään ruukkukukkia hengissä, mutta enpä muista niitä kovin usein kastellakaan, höh.
Ihmeellistä sen sijaan on se, että vaikka kastelen St. paulioitani 3kpl yhtä harvoin kuin muita kasveja (mies tosin hoitaa kukkia meillä) niin ne ovat kuitenkin hengissä ja kukkivat kauniisti tällä hetkellä. Merkityksellistä, koska sain nuo kolme rakkaalta Mummiltani jo yli 10 vuotta sitten opiskelijakämppääni. Mummini kuoli 7 vuotta sitten, enkä kestäisi jos häneltä saamat kukat kuolisi! Kaipaan nimittäin Mummi-ystävääni yhä päivittäin :'(
Anoppini ehdotti minulle viherkasvia, joka säilyy vihreänä ja hengissä jopa pimeässä komerossa :-D En tosin nyt muista mikä se on nimeltään. Tykkään puutarhan kukista ja kodin ruukkukukista, mutta en saa aikaiseksi niitä hoitaa. Anoppi laittoi meille pikku puutarhan, sanoin vaan mitä kukkia haluan penkkiin, luksusta! Ehkäpä siksi lempikukkani on lemmikki, koska luonto hoitaa kastelun ja minä keskityn ihailemaan...
-
Tulin äsken viimeisiä rippeitä haravoimasta ja huomasin että sinivuokot ovat komeasti kukassa. Meillä niitä on todella runsaasti. Muurahaiset kuulema levittää niiden siemeniä
ja siltä se näyttää kun talon sokkelin juureen on vuosien mittaan tullut sinivuoppomättäitä vieri viereen.
Minä pidän myös lemmikeistä. Nekin ovat viime vuosina levinneet aika kivasti omenapuiden alle ja kukkapenkkiini aivan riesaksi asti. Sitten kun ne ovat kukassa ovat myös kielot samaan aikaan. Niistähän tulee yhdessä aivan ihania kimppuja. Sitä ennen avautuvat valkovuokot. Niistä pidän myös paljon. Ja kerran keväässä kerään suuren kimpun niitä maljakkoon.
On onni asua tällaisessa paikassa missä kukat ja linnut viihtyvät hyvin.
-
Anoppini ehdotti minulle viherkasvia, joka säilyy vihreänä ja hengissä jopa pimeässä komerossa :-D
Olisiko palmulimo. Kerran elämässäni tarvitsin todella vaivattoman kasvin.
Sattui niin, että minulla oli poikkeuksellisen huonosti aikaa.
Huomio siinä määrin yhdessä projektissa, että saatoin päättää työskennellä sen parissa kello seitsemään ja lähteä sitten uimaan tai jotain, no aika usein kävi niin että kello olikin seitsemän, kun lopetin...aamulla.... ihmettelin hajamielisesti, kuinka ulkona valostuu kovasti, ja kesän lähestyessä ihmettelin, miten "näin illalla" ilman epäilystä aamulaulajat ovat äänessä.Parin vuoden ajan mentiin näin. Kerran ihan unohdin mennä työhön. Ne soittivat sieltä sitten...
Tämä kaikki on totta ja minulle heman epätavallista - mutta antaa hyvin kuvan siitä tilanteesta johon kyseisen kasvin tuli siis sopeutua. Menin kukkakauppaan ja kuvailin tämän tilanteeni, ja he suosittelivat tätä nimenomaista kasvia. He sanoivat että sitä on jokseenkin mahdotonta tappaa. Selviydyimme hengissä, kasvi ja minä, kumpaakin on aiheellista pitää pienenä ihmeenä, sanoi minun neurologini ja ehdotti että pitäydyn jatkossa hieman vähemman kiinnostavissa puuhissa. Kasvi on nyt varsin tyylikäs saatuaan vielä hieman hoitoa ja normaalin huomion minkä nyt kasvi saa. Se on vähintään 70cm, kiiltävälehtinen, uljaasti monelle taholle haarautuva ja erityisen edukseen tummassa suojaruukssa.
-
Tiitiäisen kanssa Kotkan kirkkopuiston laidassa käymäni keskustelu sai minut penkomaan netistä tietoa savannien puista. Löysin parikymmentä pohjoisen Namibian tärkeintä lajia. Syötäviä hedelmiä löytyy vaikka seuraavista: Diospyros mespiliformis, Ficus Sycomorus, Berchemia discolor ja Hyphaene petersiana.
Leskenlehdet kukkivat eteläisillä penkoilla.
-
Onkohan jokin niistä savannipuista kasvatettavissa sisätiloissa suuressa ruukussa? Haluaisin kokeilla jotakin uutta.
Kuinka käy banaanin jos sen vain kuorii ja survaisee multaan ja ruukkuun? Löysin siitä varsin lupaavaa tietoa. Onko kukaan kokeillut?
Ruusubegoniani onnistuivat yli odotusten, nyt vain on niin koleaa ettei voi ajatellakaan ulos siirtämistä.
Sinivuokot työpaikkani pihalla samoin puhkesivat kukkaan. Niillä on suojaisa paikka talon vierellä.
-
Minulla on hyvinvoiva viirivehka, jonkun verran kituva(n näköinen) hienohelma, silloin tällöin kukkimaankin innostuva saintpaulia ja muutama aneeminen anopinhammas :003:
Kastelen silloin kun muistan, yleensä silloin kun viirivehka on nuupahtanut (http://www.cosgan.de/images/more/flowers/011.gif)
-
Minulla on hyvinvoiva viirivehka, jonkun verran kituva(n näköinen) hienohelma, silloin tällöin kukkimaankin innostuva saintpaulia ja muutama aneeminen anopinhammas :003:
Kastelen silloin kun muistan, yleensä silloin kun viirivehka on nuupahtanut (http://www.cosgan.de/images/more/flowers/011.gif)
Menettelet siis ihan oikein. Näin se on luonnossakin.
-
Näin se on luonnossakin.
Ei kai senttäs. Ei se sade aina tule, vaikka kasvi miten nuupahtaisi. Jos, niin viljelijöillä ja puutarhureilla olisi helpommat päivät. Ei tarvittaisi puistoihinkaan sadettajia.
-
Iltakävelyllä Basson kanssa nähtiin ensimmäiset leskenlehden rantatien savipenkoissa. Niitä oli jo runsaasti.
Naapurin pensasaidan alla , aamuauringon puolella olivat valkovuokot suurella nupulla.
Kurttulehtiruusuissa lehtisilmut ovat punaisia ja sireeninsilmut suurenevat melkein silmissä.
Toinenkin tammi kaadettiin pihasta. Jaloa saunapuuta riittää. Mitenkän se lämmittää?
Yksi kunnon klapi varmaan saman kuin sylillinen kuusipuuta.
-
Iltakävelyllä Basson kanssa nähtiin ensimmäiset leskenlehden rantatien savipenkoissa. Niitä oli jo runsaasti.
Näin ensimmäiset leskenlehdet 14.4. Pidän tilastoa ja havainto oli oma ennätysaikainen.
-
Kaksi päivää jatkunut tihkusade on tehnyt hyvää kasvien edistymiselle. Aivan silmissä ovat särjetty sydän ja muutkin perennat alkaneet työntyä ja kasvaa pituutta.
Tulppaanit aloittelevat kukkimista ja krookukset lopettavat.
Istutin eilen parikymmentä orvokintainta. Tänään kylvin suoraan maahan silkkikukan, kehäkukan ja krassin siemene. Maa on möyheää ja sopivan kosteaa.
Kävin kellarista hakemassa talvehtimassa olleen daalian juurakon. Valtava möykky se onkin. Ennen niitä oli enemmän mutta osa on mädäntynyt talvien aikoina. Vielä kun löydän harsokukan siemeniä ripottelen niitä välipaikkoihin. Jään odottamaan miltä kesällä sitten tänä vuonna näyttää.
(http://www.cosgan.de/images/more/flowers/028.gif)
(http://www.cosgan.de/images/more/flowers/028.gif)
-
Nyt kaikki saintpauliat kukkivat. Huomasin, että niiden lehdillä on jotain valkoista pumpulimaista. Soitettuani kukkakauppaan selvisi, että niissä on villakirvoja. Kukkakaupan täti sanoi, että parempi olisi heittää saastuneet kukat pois tai yrittää puhdistaa niitä ja vaihtaa mullat. Mietin hetkisen. Minä kun en ala kukkia pesemään, höpö höpö. Kukkivia kukkia en viitsi ihan tosta vaan heittää poiskaan. Isäntä ehdotti, että Roundupilla taatusti kuolee villakirvat. :icon_lol: Soitto toiseen kukkakauppaan ja selvisi, että heillä on multaan upotettavia puikkoja, joiden pitäisi tappaa myös villakirva. Siispä niitä ostamaan ja katsotaan tepsiikö.
En todellakaan tehnyt saintpaulioille muuta kuin lisäsin multaan ravinnepuikkoja ja kastelen nykyään ehkä vähän tiheämpään kuin tavallisesti (kerran viikossa). Mutta kun paikka on hyvä, niin nehän kukkivat. Olen kuullut mullan vaihdostakin, että sekin on toisaalta vähän turhaa puuhaa, kun siinä vain katkeilee juuria. Olen toki nuorempana ollut kovakin vaihtamaan multia ja kyllä ne saintpauliatkin kasvoivat toki silloinkin. Sitä vain menee vanhemmuuten vähän laiskaksi. Kaikkea turhaa työtä pitää välttää.
Saintpauliat ovat entistä komeampia. Näkyy niissä vielä villakirvoja, mutta kaipa se myrkky vaikuttaa aikanaan. Muistin vasta tänään, että kööräsin aittaan amppelimansikoita. Roudasin ne tänään pihalle, mutta osa oli melko kuivia. Saa nähdä heräävätkö henkiin.
(http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif) (http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif) (http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif) (http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif) (http://cosgan.de/images/more/flowers/013.gif)
-
Eilen istutimme siemenperunat, kylvin salaatin, tillin, persiljan ja pinaatin. Istutin pensaspavun ja kesäkurpitsan siemenet ruukkuihin taimettumaan. Muokkasin niillekin on penkit valmiiksi. Juolavehnän ja koiranputken juuria sai taas repiä urakalla. Ne sitten kasvavat hyvin minkälaisessa maassa tahansa.
Suurin osa kasvimaatani on nykyään mansikalla. Se oli talvehtinut hyvin. Ilman myyriä.
Kukkapenkeissä tapahtuu aivan silmissä. Tulppaanit ja muut sipulikasvit kukkivat, päivänlijat ja ruskoliljat venyttävät vartaoaan. Vuorenkilpi aukoo helakoita kukkiaan.
Sireeneissä näkyvät nuput. Vain ruusupuskat on jotenkin hitaan oloisia.
Saapa nähdä kuinka noiden orvokkien jotka saivat viikko sitten pakkasta -4 astetta elämä jatkuu. Takapakkia tuli.
Tuomessa on kukkanuput ja ensimmäiset lahnat kutevat. Lahnan kutu on parhaimmillaan tuomien kukkiessa.
Sammakonkutua oli hiukan yhdessä lammikossa.
-
Eilen istutimme siemenperunat, kylvin salaatin, tillin, persiljan ja pinaatin. Istutin pensaspavun ja kesäkurpitsan siemenet ruukkuihin taimettumaan. Muokkasin niillekin on penkit valmiiksi. Juolavehnän ja koiranputken juuria sai taas repiä urakalla. Ne sitten kasvavat hyvin minkälaisessa maassa tahansa.
Suurin osa kasvimaatani on nykyään mansikalla. Se oli talvehtinut hyvin. Ilman myyriä.
Kukkapenkeissä tapahtuu aivan silmissä. Tulppaanit ja muut sipulikasvit kukkivat, päivänlijat ja ruskoliljat venyttävät vartaoaan. Vuorenkilpi aukoo helakoita kukkiaan.
Sireeneissä näkyvät nuput. Vain ruusupuskat on jotenkin hitaan oloisia.
Saapa nähdä kuinka noiden orvokkien jotka saivat viikko sitten pakkasta -4 astetta elämä jatkuu. Takapakkia tuli.
Tuomessa on kukkanuput ja ensimmäiset lahnat kutevat. Lahnan kutu on parhaimmillaan tuomien kukkiessa.
Sammakonkutua oli hiukan yhdessä lammikossa.
Meillä ei ollut noin hyvin vaan jänöt oli typistänyt syreenin, vatut ja ruusut.
-
Teillä on nyt ne meidän viimevuotiset jänikset. Onko sieltä jo sudet loppuneet?
-
Voikukat on kauniita. Sanoin sen talkkarille kun hän leikkasi nurmikoita ja hän oli samaa mieltä, mutta hahtuvia tulee kuulemma liikaa?
-
Teillä on nyt ne meidän viimevuotiset jänikset. Onko sieltä jo sudet loppuneet?
Kyllä on. Sudet muuttivat muualle kun johtajasusi ammuttiin. Sitä ennen ne sivät pihoista 16 koiraa.
-
Paha, paha juttu. Kyllä taisi täällä ruusupensaat niksahtaa. Minsta niissä on ehkä jotakin silmun yritystä, milloin luovutaan toivosta?
-
http://www.youtube.com/watch?v=vTLFS21_zZk
http://www.youtube.com/watch?v=tYDP4iNl0ec
-
Tähän tulee nyt tiedot kevään kulusta kasvien, lintujen ja kalojen osalta. Kaikki samaan syssyyn.
Tuomi kukkii heleästi, tuoksuu imelästi. Lahna kutee ja sitä nousee yli tarpeiden. Katiskassa oli 7 ja verkoissa(2) 6 tänä aamuna. Pääskyspari tekee pesää venetalaaseen.
Muuten on pikkulintuja erikoisen vähän. Vain kaksi kirjosieppoa katsastamassa pesäpönttöjä. Ei tiaisia. Ei tappeluita.
Omituisinta on että kärpäsiä eikä hyttysiä ole lainkaan lukuunottamatta kahta raatokärpästä. Kaksi kimalaista ja yksi ampiainen touhusivat . Se on tosi vähän.
Mustikka aloittelee kukintaa ja suopursuissa on hiukan tietoa kukkanupuista. Juolukkaan on tullut lehtiä ja tupasvilla muodostaa tupsuja.
Perhosia on runsaasti. Neitoperho, nokkosperho, suruvaippa, sitruuna- ja kaaliperhonen ja tänään ohdakeperhonen, se pitkämatkalainen.
Amiraalia ja haapaperhosta ei ole vielä näkynyt.
Nämä olivat kahden ja puolen vuorokauden havainnot Padasjoelta.
-
Ruusut saivat eilen viimeisen tuomion. Ei sitten... kun ei niin ei. Tuijan siirsin toiseen purkkiin - siis, olivat talven yhdessä mutta tarvitsevat juuritilaa.
Pitäisi siirtää nyt sisältä ruusubegoniat ulkopurnukkaan, samoin istuttaa krassin ja ruiskukan aloittelevat taimet. Kunhan pysyy pikkutavara käsissä niin...ja tulee suuritöistä kun remppa ukko tuunaa lattian. Ne täytyy kai mahduttaa sisälle! Onko kokemusta - kuin menee ulos istutetulla pelargonialla sisätiloissa? Viime syksynä kuolivat mutta he joutuivatkin siirtymään keskuslämmitykseen pysyvämmin, kuivaan ja aika lämpimään. Nyt ei tarvittis viipyä pitkään.
-
Hento ruusun tuoksu leijailee nenään, sekä juhannusruusu että joku vaaleanpunainen on kukassa ja tietenkin kaksi mahtavaa alppiruusupensasta. Etenkin toinen kukkii oikein voimainsa tunnossa :109:
-
Hankittu on uudet ruusut, köynnösruusuja tällä kertaa, kun eräs naapuri neuvoi kuinka ne elätetään ylitse talven. Niissä on jo nuput! Tuijani hieman ruskettuivat kun kasvukausi alkoi, mtta joku osasi kertoa niiden kyllä toipuvan. Kolmannen naapurin tuija kuoli kai kokonaan, mutta hän näköjään ylläpitää toivoa, tai on antanut sille vielä mahdollisuden.
Kyllä terassi tekee ihmisestä onnellisen. Tosin se alkaa olla niin kukkien täyttämä ettei hän mahdu joukkoon itse. Ja se on paras keino tutusta uusiin naapureihin. Ne tulevat ihmettelemään uutta lattiaa ja jäävät heittämään läppää kaikista kasveista.
Kissanruohoa piti hankkia kun sosieteettiin kuuluu vanhastaan yksi kissa, kissa lähti landelle vuosilomalle, mutta tarvitsee kuulemma sitä palatessaan. En tiedä paljoa kissoista, onko se kissanruoho jotakin vähän kuin rairuoho? Se istutetaan laakeaanko astiaan, tarvitseeko se muuta huomiota?
-
Kissanruoho kasvaa käsittääkseni ihan samalla periaatteella kuin rairuoho. Minä ostin kerran kissanruohon siemeniä, kun kattipaha yritti syödä viherkasvini. Pussissa oli kielto, ettei siementä saa kylvää ulos. Yllätys oli aikamoinen kun aasin pussin. Se sisälsi kauran jyviä. :017:
Mielstäni on outoa, ettei kauraa saa kylvää ulos. Sitäpaitsi se oli suuri pettymys, sillä olin jo aijemmin yrittänyt kasvattaa kissalle meidän omaa kauraa, mutta se ei kelvannut. Ei kelvannut tämä kissanruohopussissa ollut kaurakaan.
Niistä pelargonioista. Uskoisin niiden näin kesällä, valoisalla ja lämmityskauden ulkopuolella viihtyvän ihan hyvin sisällä. Se on juuri se kuiva huoneilman, liian lämmin valon määrään nähden, mikä kukistaa pelargonian ja monen muunkin kasvin kukoistuksen. Täällä maalla moni emäntä talvettaa pelargoniansa jossakin viileässä valoisassa tilassa talven yli. Kyllä ne sitten on komeita, kun ne kasvaa vuodesta toiseen ja kerää itselleen kokoa.
Löysin juhannusaattona kukkia kerätessäni pihamme läheisyydestä valeriaanan = rohtovirmajuuren. Hämmästys on suuri, koska aikaisemmin sitä ei ole ollut ja nyt pohditaan, mistä se on siihen putkahtanut. Täytynee alkaa uuttamaan siitä valeriaanatippoja omaan lääkekaappiin. :003:
-
Annapas Jehkin nuuhkaista sitä rohtovirmajuuren juurta. Kyllä tykkää. Kissat hullaantuu valeriaanasta.
Basso hullaantuu kaurakekseistä.
Mikä on se kissanminttu? Huumekasviko?
-
Kissanminttuja on useampia: aitokissanminttu, isokissanminttu eli kollinminttu, mirrinminttu ja katinminttu. Ne ovat kaikki koristekasveja ja luonnossa vain pihoista levinneinä, harvoin villiintyneinä. Aitokissanminttua on käytetty myös rohdoskasvina.
Ne on mintun ja pillikkeiden näköisiä. Aitokissanmintun kukat vaaleanpunaiset muissa siniset tai sinivioletit. Kukat tietenkin isommat kuin mintussa, siksihän niitä koristekasveina käytetään.
Kouluajoilta muistan varoituksen sanan; mintut valloittaa perennapenkin. Jos siis haluaa helppohoitoista perennapenkkiä, on paras unohtaa mintut.
-
Kissanruoho kasvaa käsittääkseni ihan samalla periaatteella kuin rairuoho. Minä ostin kerran kissanruohon siemeniä, kun kattipaha yritti syödä viherkasvini. Pussissa oli kielto, ettei siementä saa kylvää ulos. Yllätys oli aikamoinen kun aasin pussin. Se sisälsi kauran jyviä. :017:
Mielstäni on outoa, ettei kauraa saa kylvää ulos.
No hyvänen aika - miksi ihmeessä ei todellakaan? Luin tuon yöllä mutta tuli häikkää yhteyteen ja lopulta olin niin väsynytkin että vain :repee:
-
Yritin saada pelargoniani säilymään viime talven ylitse sisätiloissa, mutta kyllä ne nitkahtivat yksi toisensa jälkeen. Harmitti- olisin voinut antaa niiden olla ulkona niin pitkään kuin ne kestivät, siinä oli vielä monta lämmintä ja kaunista syyspäivää tulossa.
Mistähän repisi niille viileän ja valoisan tilan ensi talveksi?
Onkohan olemassa mitään osto-ja myyntinettiä, voisin yrittää ostaa --- myyvät sellaisia pieniä terassikasvihuoneita. Juuri nyt ei ole budjetissa määrärahaa uuteen, mtta ihmisethän kokeilevat kaikkea ja luopuvat sitten. Se olisi hauska olemassa. Niitä on hyvinkin pieniä, tosin en ole aivan jyvällä niiden lämmityksestä enkä ihan valaistuksestakaan kun talossa ei ole ulkona pistorasiaa kuten uudemmissa taloissa. Moni vetää kyllä jouluvalojen johdot oven alta suuremmin murehtimatta miten käy.
'
Mutta sellainen olisi hyvin mukava. Kauniskin kuin mikä; sehän olisi kuin suuri kynttilälyhty, tännä noita erisävyisen punaisia pelargonioita...mitä vain maksaa lämmitys...no riippuu talvesta, tietty.
Täytyy taas lähteä puutarhatöihin jotta kissa saa kauransa. Kyllä nyt on kaupunkilaista vedätetty. Mutta onhan sitten ainakin yritetty. Ja samalla voisi kylvää minttua toiseen laakeaan astiaan, hieman on vielä tilaa ja astioita saa kirppikseltä. Tuo valeriaana käy kateeksi, suorastaan. Se mahtaisi olla kiinnostava kasvatettava.
-
Kuinka ihminen toimii kun hänen tuijansa ruskistuu?
-
Kuinka ihminen toimii kun hänen tuijansa ruskistuu?
Ihminen suree... :'(
Jos siihen jää vihreää, niin koko peli ei ole menetetty. Se jatkaa kasvua vihreistä kohdista. Jää todennäköisesti raaskuksi pitkäksi aikaa. Ruskeat osat voi poistaa.
Oletan että viime talvi ja kevätahava on runnellut tuijaa.
-
Ihminen suree... :'(
Jos siihen jää vihreää, niin koko peli ei ole menetetty. Se jatkaa kasvua vihreistä kohdista. Jää todennäköisesti raaskuksi pitkäksi aikaa. Ruskeat osat voi poistaa.
Oletan että viime talvi ja kevätahava on runnellut tuijaa.
Siihen jäi... mutta se näyttää ruskeentuvan yhtäpäätä. Olen siitä yrittänyt pahimmin värin vaihtaneita oksia irrotella, mutta kyllä tämä näitä viime talven tuhoja on. Toivo ei ole menetetty, niitä juuri tuossa tarkastelin, ja vihreää on enemmän kuin ruskeaa. Silti, niistä oli tulossa oikeastaan terassimetsä, niitä hoidettiin hellällä kädellä...vaikka kuolivat ne ruusutkin...hommasin uusia... laskin kyllä kustannuksia...mutta myyvät edullisesti kun juhannus on sivuutettu. Ja sain vinkit joilla ne pelastetaan varmemmin, jos osuu toinen hurja talvi perään.
Mtta kyllä, ihminen :'(
-
Kuulkaa, kuulkaa. Ostin pussillisen tai kaksi aivan varmasti ruiskaunokin siemeniä, kun ajattelin että sininen purkki olisi hauska. Siemenet idätetään, taimet koulitaan, istutetaan Pyryharakan hyvillä ohjeilla ulos, aivan kuten pitääkin. '
Ja mitä puhkeaa kukkaan?
Samettiruusuja.
Tämä on totta.
Katselin epäillen niitä lehtiä jo, ja joo, kukat paljastivat asian.
Kuinka ihmeessä ruiskaunokin siemenestä kasvaa samettiruusu?
Niitä minulla jo on! Kolme purkillista!
-
Kuinka ihmeessä ruiskaunokin siemenestä kasvaa samettiruusu?
Niitä minulla jo on! Kolme purkillista!
Ihminen on erehtyväinen, myös siementen pussittaja. :icon_biggrin:
-
Ihminen on erehtyväinen, myös siementen pussittaja. :icon_biggrin:
Luulin että Prismasta ostetut on konepussitettuja.
Mutta: Kaikki hengissä. Yöllä näytti hieman arveluttavalta, jotta toipuuko verenpisara mutta oli toipunut.
-
Koneen käyttäjäkin on ihminen. :icon_lol:
-
Koneen käyttäjäkin on ihminen. :icon_lol:
Hyvin hupainen tämä juttu joka tapauksessa. Varmaan koko satsi on ollut eri kasvia, minä :repee: juttuhan oli äärimmäisen tyrmistyttävä, mitähän ne toiset tuumii.... Mutta kun se yksi kasvipussi jotain eri heinää oli täysin tyhjä taidan ostaa myöhemmin muualta kukansiemenet.
-
Viisi auennutta kukkaa köynnösruusussa ja kolme nuppua. Ei paha.
Tarkastelin verenpisaraa. Kyllä se kukat pudotti mutta kehitti uudet nuput.
Clematis ei kuki, ei. Mikähän sitä harmittaa, se teki yhden äärettömän kauniin tummanvioletin kukan mutta lopetti siihen.? Ja begonia lykkää hillitöntä vartta. Liian nitraattipitoinen multa.
Toivo elää toisen kartiotuijan kohdalla, toinen kellastuu päivä päivältä. Tosin se toisinaan on sisemmältä tilaltaan vihreämpi, ja siis toipuu.
Nämä äärimmäisen tärkeät ja kaikkia kiihkeästi kiinnostavat uutiset tänään Leenan terassilta tänään. Siellä nukunkin ensi yön. Ihmetelkööt naapurit, mitä se heille kuuluu, ja kun joku tympeä elukka tuli vinkumaan kuitenkin. Ei hyttynen, puree kipeämmin.
-
Toivon että joku huomaa, huomaisi varmaan paremmin puheenpulinaketjussa mutta auttakaa ihmiset. Mitä merkitsevät vaaleanharmaat tai siis kuin olisi väri riistetty paikoin, alueet ruusupavun lehdissä? Muutoin se kasvattaa suuria lehtiä, eikä avaa kukkanuppuja. Mikä sillä on vikana? Se ei oikein näytä kasvitaudilta, enkä havaitse mitään mikä söisi sen lehtiä, muutama on reikäinen kyllä.
On mahdollista että se on vain saanut huonon lannoituksen. Hovikonsulttini eli lähitorin puutarhurirouva jota ilman tässä muutenkaan ei tulisi mistään mitään ei ollut paikalla, mutta lähetti minulle myytäväksi oikeaa kanankakkaa, se kuulemma auttaa ainoana näihin ulkokukkiin, Substralilla ei tee mitään. Ravitsin sen tänään ja koska naapureilla on ns huono päivä, odotan hyökkäystä... aromit ovat sarjaa johon kaupunkilainen ei ole oikein tottunut.
Teinkö oikein? Mitä sille voisi muuta tehdä, kuin puhua ystävällisesti? Nyt alkuun, siis. Myöhemmin sävy kovenee, ja otamme esille teeman kirveestä joka kyllä pannaan puidenkin juurelle, jos ja jos.
-
Vaaleanharmaat läikät, hieman kuin olisi ohrajauhoja lehdellä, on härmää. Siis kasvitauti. Sitä en ainakaan kotioloissa ole ruvennut torjumaan kemiallisesti. Siihen on olemassa myrkkyjä, jotka tehoaisivat ennakkotorjuntana. Voisi kuvitella, että härmä on kostean kylmän kesän vitsaus. Kasvitaudit iskevät yleensä silloin, kun kasvi on jostain syystä heikoilla. Nyt helle ja kuivuus kiusaa ja stressaa kasveja.
Jos laikku on läpikuultava, ikäänkuin vain lehdestä olisi hävinnyt lehtivihrä ja tuoreus, niin sen pistäisin ihan helteen ja paahteen piikkiin. Mellä ainakin pihassa on rohtosuopayrtit kärsineet. Lehdissä on laikkuja, jotka sitten ajastaan ruskettuu. Kuitenkin kukka yrittää säästää kaikki voimansa kukintaan ja siemen tuottamiseen, mikä on sen korkein kutsumus.
-
Se on juuri kuin tuo viimeksi kuvattu. Kuinkahan papu parka suoriutuu. Se saa lantaa, se saa vettä ja ystävällistä puhetta.
-
Rakkautta ja substraalia, hellyyttä ja humusolia, niinhän se ennen meni.
Aika näyttää, miten papu pärjää. Ja eiköhän sääkin vähäin erin ala viiletä.
-
Rakkautta ja substraalia, hellyyttä ja humusolia, niinhän se ennen meni.
Aika näyttää, miten papu pärjää. Ja eiköhän sääkin vähäin erin ala viiletä.
Kyllä se on mennyttä papua. Päivä päivältä voi huonommin. Hyvin hellin käsin minä siitä irroittelen lopullisesti niittaantuneita lehtiä. Tavallisesti se kai on kohtalainen suoriutuja?
Mutta katsotaanhan tapahtuuko ja mitä, kylvin uuden rivin papuja sinne niiden varsien ympärille. Ei oikein olisi varaa, mutta ostin krysanteemin, komean! Kun vähän viilenee, se pääsee mukaviin oloihin suurempaan ruukkuun.
Mutta miten maailmassa voi samettiruusuihin tulla muumiotauti? En ole ikinä ennen nähnyt sitä kuin kerran noissa joenvarren hopeapajuissa, jotka se tärveli täysin. Kyllä tämä näyttää muumiotaudilta, pahasti. Erittäin merkillistä. Oliko se jokin elukka, kun sen aiheutti? Raidilla pölytin, varmuuden vuoksi.
-
Tuo terassi on hämmästyttävä. Siinä on taas neljässä kerroksessa kukkivaa kasvia, senmmoinen hauska tilanjakajaritilä puusta tehty jota pitkin kasvaa se osa papua joka pysyi elossa, ymmä amppelikello joka olikin sutjakka menijä. Orvokit otti uuden kukintavaihteen päälle, pelargoniat on olleet uljaampiakin, mutta ihanan värinen syysasteri on siinä heitin keserllään, tumman siniviuoletti ja suurimmista suurin;
Minulla on HORTESIA! Unelmoin pitkään mutta aina luovuotin... liian kasllis... kuolee kummiskin talvena... sitten en enää voinut, nyt se on siinä, vasleansininen, täs-mäl-leen oikein.
Olen niinnniinnnniin onnellinen :026:
-
Hellekesä on tehyt sen että kukkapenkeissä ei ole mitään maljakkoon otettavaa, eikä juuri ollutkaan. Samaa sanoi torikauppias kun hain syysastereita. Ei tahdo kuulema saada muuta kuin puutarhoilta myytävää.
Mustikat joita ostimme taas 5 kg olivat Kurikasta. Talvella voidaan vertailla kemiöläisiä ja kurikkalaisia marjoja.
Valkoset sireenipensaat näyttävät kärsineen kuumasta kuivasta säästä, niin meillä kuin naapureillakin. Täytynee leikata vanhat rugot alas. Nuoret vesat ovat vehreitä.
-
Tietääkö joku mikä mahtaa olla sellainen hiilenmusta kananmunan kokoinen möykky joka on ilmaantunut vesatun lepän runkoon. Kaksi niitä oli ja samettinen nukkamainen pinta niillä on. Jotakin sienikasvannaista arvelen sen olevan. En ole aiemmin moista mörköä nähnyt.
En uskaltanut koskea.
-
Tutkin runsaasti sieniä, kääpiä ja pahkoja netin kuvastoista. Päättelen sen olevan lepän pakurikäävän. Kuvissa pakuri on rosoisempi, nämä minun yksilöt ovat vielä siloisia ja melkein pallonpyöreitä.
Ehkä se on kasvun alussa siinä lahoavassa metrisessä lepässä. Eikö pakuri ole jokin ihmelääke ?
-
Sanomalehti Kaleva julkaisi lukijoiden valokuvista hienon kuvasarjan:
http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/lukijoiden-kuvia-kukkapaljoudesta/7932/1105776/#kuva
Kaikki kukkivat lähes yhtáikaa.
-
Oletko Riitta-mummi kokeillut sitä mustaa möykkyä, onko se kova. Minulle näet tulee tuosta kertomastasi mieleen toinen musta, nimittäin pikipallo, joka kuuluu kotelosieniin. En saanut kuvaa linkitettyä, mutta voit etsiä sitä esim. googlesta.
Tuo sinun laittamasi kukkalinkki on tosi ihana. Siellä on monta tuttua kasvia. Toivottavasti joku antaa sinne kasveille oikeat nimet. Siellä on jotain mielestäni väärin nimetty. En kuitenkaan ole niin asiaa tunteva, että menisin sinne nimeämään kasveja. :icon_cool:
-
Huomenta Luumäkeen ! Nyt nappasi ! Tuo pikipallo se on. Kovahko se on mutta ihan kuin hiukan sormi ainuisi kun koetan. Olen käynyt katsomassa sitä monta kertaa kun se on kävelylenkkimme varrella. Matti huomasi että puu johon se on kiinnittynyt onkin pihlaja, poikki vesattu pihlaja.
Työ metsissä liikkuvat naiset, Tiiti ja sinä tunnette paljon sellaista mitä en tähän ikään ole tavannut.
Kalevassa olleet kukat tunsin lähes kaikki, mutta muutama koristekasvi jäi tuntematta.
Meilläkin on niin kukkeata etten juuri muista koska ennen olisivat kaikki kukkineet lähes yhtaikaa. Vain sinivuokko ja valkovuokko olivat ennen näitä muita. Padasjoellakin ollaan kohta kesässä. Vain pari päivää jälessä esim. koivut ovat siellä.
Männyn siitepölyä tuli parina päivänä paljon. Sadetta odotellaan että se huuhtoutuisi pois. Kuisti ja sisääntulo oli pakko huuhdella.
-
Sanomalehti Kaleva julkaisi lukijoiden valokuvista hienon kuvasarjan:
http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/lukijoiden-kuvia-kukkapaljoudesta/7932/1105776/#kuva
Kaikki kukkivat lähes yhtáikaa.
Selasin kuvat, olivatpahan kauniita. :eusa_angel:
-
Kirjassa sanottiin, että pikipallo on kovin harvinaistunut. Se viihtyisi mielellään palaneessa puussa, siis metsäpalon tai kulotuksen jälkeen. Minä aloin sitä epäillä kertomuksestasi, kun meillä sellainen oli kellarin kynnyksessä yhtenä kesänä. En vain muistanut nimeä ja meni aika kauna, ennenkuin keksin, mistä kirjasta sen löydän. :icon_cool:
-
Talventörröttäjiä on alkanut odottamaan.
-
Koinpa kelpo yllätyksen. Ostin jotain vuotta 10 clematiksen, jolla ketju näkyy alkaneen. Olin unohtanut koko olevaisen, ja luulin että minulta vain on pudonnut ruusupapuja sinne tänne kun yhdestä isosta ruukusta, ja terassilaudoituksen oikeasta reunasta maasta nousi semmoisia varsia. Ajattelin että olkoot siinä nyt kuitenkin, enkä repinyt pois.
Että äimistyin heinäkuun lopulla kun rupesivat pukkaamaan kukkaa. Suuria violetteja ja kun tarkemmin katsoin lehtiä niin ei ne olleet mitään ruusupapuja. Niitä varsia on kahtaalla ja ne kukkivat aivan hurjapäisinä ja levittäytyvät ja totean itseni hyvin hämmästyneeksi, nöyrän kiitolliseksi ja ihmetteleväksi henkilöksi.
Kesä oli paljon ajattelua vaativa mutta sain ajatteluni valmiiksi. Ja ne kukat, missä ihmeessä koko clematis piileskeli kolme vuotta ja miten se nyt keksi kukkimisen?
Minä haluaisin kirjoittaa blogia. Voiko joku neuvoa, miten sellainen perustetaan? En tänne koska en halua täällä ketään suututtaa, mutta täällä on ihmisiä jotka osaa. Ei piiloblogia jonka heti itse hukkasin vaan julkisen.
-
Oli kuin symboli lahjana minulle, kun se tyhjästä kohosi ja alkoi kukkia, kun tuntui, että saatoin yhden todella työllään ajatuksen saada ajateltua. Siksi minä kirjoittaisinkin ja blogia. Se kukoistus kun joku vähän neuvoo vaikka yksityisviestinä.
-
Minä haluaisin kirjoittaa blogia. Voiko joku neuvoa, miten sellainen perustetaan? En tänne koska en halua täällä ketään suututtaa, mutta täällä on ihmisiä jotka osaa. Ei piiloblogia jonka heti itse hukkasin vaan julkisen.
Blogialustoja on monia. Ehkä yksinkertaisin on suomalainen vuodatus, josta minulla on kokemusta. Käy katsomassa osoitteessa vuodatus.net ja noudata ohjeita, niin sinulla on oma blogi alta aikayksikön. :001:
-
Ostin muutama päivä sitten pöydälleni pienikukkaisen syklaamin. Se on kauniisti kukassa, hyväkuntoinen ja nuppuja on aika runsaasti. Kun katsoin tarkemmin nuppuja, yhden varren päässä roikkuikin pieni pallo. Se on kuin pähkinä. Onko kukaan havainnut samaa ?
En harrasta kovin usein syklaameita, joten tämä on minulle täysin uutta. Mikähän se on. Wikipediasta en löydä vastausta ja Kukkiva koti-kirjani lahjoitin tyttärelle.
-
Seuraan ryytimaallamme auringonkukkia. Ne ovat hyvin nököllään alaspäin, siis siemenet säilyvät talitinteille. Kun vain eivät olisi kahuja. Kiva seurata talitintin syöntipuuhaa, se yksitellen joutuu siemenen selällään ollen kukasta ottamaan ja lentämään puunoksalle siemenen irroittamaan ja sama uusiksi. Kun "luonnon" antimet näyttäisivät olevan lopussa, alamme ruokinnan automaatin kautta.