Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: myyrä - 21.02.10 - klo:00:00
-
Tiedetäänkö Paavo Ruotsalaisen saaneen vaikutteita ajatteluunsa seppä Högmanin luona käyntinsä jälkeen esim. kirjeenvaihtonsa välityksellä tai ystäviensä luona käynneiltään?
En nyt jaksa kaivaa netistä esille hänen kirjeitään, mutta yhdessä Matti Härköselle osoitetussa Paavo mainitsee jotain Härkösen jo tunteneen ennestään olikohan jotain "armon tuntemisesta" tai muuta. Valitettavasti tämä Härkönen häviää historian hämärään. Entä Rautavaaran Kuosmanen, joka taisi "herätä" jo ennen Paavoa ja Juuan Nälkömäen isäntä Nevalainen, jonka luona Paavo usein vieraili? Vaikka Paavon kirjeitä lukisi aikajärjestyksessä, niin ei sieltäkään taitaisi mitään uutta enää paljastua?
Entä väitetty ortodoksisuuden vaikutus Paavon uskonnolliseen ajatteluun? Mitä kautta se on tullut? Oma arvaukseni on, että nimenomaan hänen matkoiltaan Pielisen Karjalassa joko suoraan ortodokseilta tai sitten joltain Paavon ystäväpiiriin kuuluneelta ukolta, mahdollisesti juuri Ilomantsin Härköseltä. Onhan Ilomantsissa vieläkin asukaslukuun nähden maan suurin ortodoksinen väestö.
Ehkäpä nämä ovat vain vilkkaan mielikuvituksen aiheuttamia ajatuksia, mutta mukava näitä on tässä illan mittaan kehitellä.
-
... mielenkiintoinen ajatus siinä ortodoksisuuden ja Paavon dilemmassa... käytännön teologisesti (so. leikki ja laulu -linja) tämä on oikeanlainen tulkinta... mm. Lustig ja hänen poppoonnsa vaikuttivat Nilsiässä ja P-Savossa. Paavo joutui lähtemään jopa karjalaan asti opetellakseen johtajuuden kommervenkit... :icon_wink:
-
Keski-Pohjanmaalta
http://ylivieska.herattajajuhlat.fi/wanahat_muistot/wanahat_muistot.html
Etelä-Pohjanmaalta
http://www.lapua.fi/hellanmaa/hella11/herannaisyys.htm
-
---
En nyt jaksa kaivaa netistä esille hänen kirjeitään, ---
http://www.kirjasilta.net/ruotsalainen/kirjeet/kirjeet.html
-
Taneli Rauhala
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Rauhala_Taneli
Vilhelmi Niskanen
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Niskanen_Vilhelm
Matti Marjoniemi
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Marjoniemi_Matti
-
T i e d o s t a m a t o n s u l k e u t u u
Vanha herännäisyys joukkoliikkeenä nousi ja rappeutui suunnilleen 1831-1851. Pohjanmaan papit ottivat herännäisyyden hoitoonsa ja kytkivät sen 1834-1836 Savon herännäisyyteen. "Herännäisrintama" leveni ja saavutti 1838-1842 konventikkelioikeudenkäynneissä ja Turun synodaalikokouksessa suvaitun aseman. Seurasi suurhäiden aika vuoteen 1846. Mutta hajaannus käynnistyi oikeastaan samalla kun ulkoinen puute hellitti. Hedberg otti etäisyyttä 1842-43 ja häntä seurasi Lounais-Suomi. Keski-Pohjanmaan eriseuraisuus alkoi 1846-47, ja pian sen jälkeen papit alkoivat etääntyä Malmbergista. Vuosi 1852 (Ukko-Paavon kuolinvuosi, myyrän huomautus) sinetöi vallitsevan tilan. Raamatullisen suunnan edustajat olivat ottaneet itselleen saman vapauden toimia maailmassa Jumalan siunauksella kuin hedbergiläiset ja tavallaan renqvistiläisetkin aikoinaan eivätkä enää tarvinneet pyhien seurakunnan yhtenäisyyttä ja yhdenmukaisuutta. Seuraliikettä johtaneet kaksi tupaa pitivät kiinni syntisen päivittäisestä vanhurskauttamisesta ja tyydyttämättömästä yhteydenkaipuusta. Niin niskaslaiset (*) kuin laguslaisetkin (**) pitivät vanhoja ryhmätuntomerkkejä elintärkeinä, mutta niiden suojissa he kypsyivät samaan asenteeseen kuin liikkeestä eronneet pyhityskristityt aiemmin: heille tuli mahdolliseksi pitää itseään hyvinä ihmisinä, jos kohta he tarvitsivatkin vielä ryhmään sulautumista vahvistuksekseen siinä missä esimerkiksi raamatulliset saattoivat tyytyä mielikuvaan pelastusvarmuudesta ja toimia maallisten ihmisten kansoittamassa maailmassa... (kirjasta J.Siltala: Suomalainen ahdistus s.421).
(*) niskaslaisuus on suunnilleen nykyistä, tämän päivän körttiläisyyttä, tähän johtopäätökseen olen tullut
(**) laguslaisuus (Paavo Ruotsalaisen ikävöivään uskoon tukeutumista) on suunnilleen jo hävinnyttä, entistä herännäisyyttä
Nämä huomautukset myyrän omia, amatöörihistoriantutkijan havaintoja, jossain määrin ehkä subjektiivisia, mutta kuitenkin käytännön todeksi osoittamia. Nykyisin jo tunnustetaan ns. malmivaaralaisen historiankirjoituksen virheet, esim. Kares väittää Heränneen kansan vaelluksen osassa 1 sivulla 7, että raamatullinen (beckiläinen) suunta, mihin heränneet papit menivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, olisi ns. toistupalaisuutta. Se ei pidä paikkaansa. Ne ovat kaksi hyvin eri asiaa.
Historiankirjoituksessa näköjään kirjoittajan omat sympatiat, subjektiivisuus, estävät monesti totuudellisen, objektiivisen asioiden käsittelyn. Tämän huomaa erityisen selvästi mm. presidentti Kekkosen elämänkerroista.
Tämä aihe eli herännäisyyden historia alkaa nyt tulla tiensä päähän. Erittäin kiintoisaa on ollut lueskella ja mietiskellä vanhoista asioista. En ole "herännyt", sen kummemmin kuin "körttiläinenkään", mutta asioita sivusta seuranneena ja huomioita tehneenä tartuin aiheeseen. Amatöörihistoriantutkimukseni alkoi oikeastaan Pohjois-Amerikan intiaaneista jatkuen italialaiseen mafiaan, paljon tuli kevättalvella vietettyä aikaa kirjaston kriminologian/kriminaalisosiologian hyllyn äärellä ja jopa kirjastovirkailijoilta neuvoja kysellen tietyistä teoksista. He auliisti neuvoivat. Mitä seuraavaksi? Ehkä sopivan aiheen ilmaantuessa taas lukemaan, mutta näin syksyllä kuitenkin mieluummin luontoon.
LOPPU
-
T i e d o s t a m a t o n s u l k e u t u u
Vanha herännäisyys joukkoliikkeenä nousi ja rappeutui suunnilleen 1831-1851.
Mielenkiintoista historian havinaa.
Olen siis tässä rappeutuneessa ajassa körttien kesken?
Sehän nyt on selevä, et ei tosta historiasta ihan tolkkua tule millään, mutta varmaankin kaikenlaisesta me itse kukin olemme saaneet ja saamme vaikutteita ja toivottavasti muutostakin löytyy itsekunkin kohdalla.
Kiehtoo ortodoksi, katolilaisuus ja muut vaikutteet mitä on ollut historiassa.
Herännäisyys on erikoisin kaikista ajassa vaikuttaneista liikkeistä joiltain osin, mutta toisaalta jos näkee "sen" sen ajan kulttina erikoisine painotuksineen ja vaatteineen, niin silloin ei kai niin erikoinen poppoo?
-
Nappasin kuvalinkkejä facebook-ryhymästä Lapualaaset. Hianoja kuvia on otettu körttihäistä ja väkijoukosta päätellen ehkä Herättäjäjuhulilta Hellanmaan Sinnemäestä.
http://sphotos-e.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash4/400853_4598383807872_1800409820_n.jpg
http://sphotos-c.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash4/282032_106062909547677_783477558_n.jpg
-
Luen taas kerran Tuomas Kortelaisen kirjaa "Ukko-Paavon jäljillä Pielisen Karjalassa", Herättäjä-Yhdistys 1992. Siitä pieni katkelma sallittaneen. Jotenkin eläydyn voimakkaasti kirjassa kerrottuihin tapahtumiin ja ihmisiin. Herännäisyyden alkuhistoriasta kiinnostuneille ja miksipä ei muillekin antoisa teos.
HÄÄT ALAKEYRITYSSÄ
"Pielisjärven kirkonkirjoissa on merkintä, jonka mukaan torppari Paavo Kuosmasen (1761-1837) ja hänen vaimonsa Dorothea Moilasen pojalle Heikille (s.1790) Nurmeksen Alakeyrityn (Rautavaara) kylästä oli 13.12.1817 annettu avioliittotodistus avioliittoa varten tal.tr. Kaarina Pyykön kanssa Lieksasta. Vihittyjen kirjassa on tästä seurauksena merkintä: vihitty Alakeyrityssä 11 p:nä ELOKUUTA 1818 Heikki Heikinp. Kuosmanen ja Kaarina Pyykkö vihkijänä Nurmeksen kirkkoherra A.H.Winter. Alakeyrityn kylä kuului silloin Nurmekseen.
Tämä häätapahtuma oli sikäli merkittävä, että mukana oli Nilsiästä myös Paavo Ruotsalainen ja varmaan muitakin savolaisia. Onhan patikkamatkaa Nilsiästä Alakeyrittyyn vain kolmisen peninkulmaa. Pielisjärveltä, paljon pitemmän matkan takaa, oli luonnollisesti morsiamen omaisia ja tuttavia runsaasti häävieraitten joukossa. Paavo Ruotsalainen tapasi nyt ensimmäisen kerran morsiamen veljen Antti Pyykön ja Antti Timosen. Näiden miesten kanssa hän joutui myöhemmin tärkeiden tapahtumien keskelle Pielisjärven seuratapahtumia selvitellessään.
Häiden sijoittuminen v:n 1818 elokuuhun on uutta tietoa, koska mm. Akiander, Rosendal ja Oravala ovat sijoittaneet sen ajankohdan saman vuoden kevääseen. Tämä häätapahtuma on myös sikäli tärkeä, että savolainen ja karjalainen herännäisyys silloin ensi kerran kohtasivat. Se oli myös Paavolle alkuna niihin kutsuihin, jotka johtivat hänet hoitamaan Pielisen Karjalan alkuherätystä." (s.14)
-
Kiitos myyrä vinkistä. Varasin heti ko. kirjan. Niitä onkin vain yksi Lahden kaup.kirjastossa. Eipä ollut muita varauksia. :eusa_clap:
-
Tähän olen tullut. Tässä olen. Näillä menen, nimittäin.
-
Tähän olen tullut. Tässä olen. Näillä menen, nimittäin.
Ei riitä minulle, joten etsin ja etsin todellista lähdettä herännäisyyden suhteen, siksi kyselen.
Toivon myös että minulta ei kysymykset lopu koskaan, ei edes kuolivuoteela.
-
Mm. lestadiolaisuus ja evankeelisuus on loogisia liikkeitä. Körttiläisyys on eksistentialismia.
-
Tutkin wikipediasta:
Eksistentialismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksistentialismi
Kristillinen eksistentialismi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristillinen_eksistentialismi
Kieltämäätä kirjallisuuden suurimmat nimet sisältyvät määritelmään.
-
Mm. lestadiolaisuus ja evankeelisuus on loogisia liikkeitä. Körttiläisyys on eksistentialismia.
Menee hieman vaikeaksi minun ajatusmaailmassa, joten sulkeudun "savupirttiini" pohdiskelemaan.
Körtti on körtti.