Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: seppos - 17.02.10 - klo:20:58
-
Raamattukakkukaikille hurskaille
Jos et osaa ulkoa Bibliaa (vanha painos on yhtä pätevä).niin ota se esiin ja leivo kakku
200 g l.Moos. 18:8
33/4 dl SananL
9:17 3 kpl Jer. 17:11
2 tl Aam. 4:5
5 dl 3.Moos 24:5
1/2 tl 2.Kun. 2:20
1 tl Laul.l. 4: 14
2 dl Tuom. 4:1.9
1 dI 4.Moos. 17:8 rouhittuna
1 dl Nah. 3:12 hienonnettuna
1 dl 2.sam. 16: 1
Vatkaa 1 Moos. 18 ja Sananl. 9 vaahdoksi. Lisää Jer.17 yksitellen koko ajan vatkaten.
Sekoita Aam. 4, 3 Moos. 24, 2. Kun 2 sekä Laul.l. 4 ja siivilöi ne taikinaan. Lisää Tuom. 4 sekä 4 Moos. 17. Nah. 3 ja 2. Samuel 16.
Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa runsas tunti. Kumoa jäähtyneenä.
Voin kertoa, että on hyvää.
Googlasin ja havaitsin, että kakun resepti on ollut alunperin Sana lehden numerossa 7/2008
Korjasin vähän skannerin virheitä kun tämän paperista skannasin Seppos
-
Meidän suosikki on ruis-puolukkakääretorttu. Tehdään kuin tavallinen kääretorttu, mutta jauhoina vain ruisjauhoja (ihan niitä leipäjauhoja, ei lestyjä). Se muuten rullautuukin paremmin kuin tavallinen. Ei ole niin herkkä murtumaan.
Täytteeksi puolukkahilloa ja rahkalla höystettyä kermavaahtoa. Avot, kun on hyvää.
Olen myös tehnyt ruispikkuleipiä. Reseptiä en nyt näin ulkoa muista. Sen muistan, että hyviä tuli.
-
Pitihän se hakea, se resepti:
Ruispikkuleivät
150 g voita
75 g sokeria
150 g ruisjauhoja
100 g vehnäjauhoja
Sekoita aineet. Kauli ohueksi levyksi. Ota muotilla pikkuleipiä. Halutessasi voit tehdä pieniä "reikäleipiä". Paista 200 asteessa kypsiksi.
-
Eikö noihin tarvita mitään kohotusainetta? Noita pitää
kokeilla mahd. pian!
-
Kiitos rahka-puolukkakääretortun ohjeesta, pitää kokeilla!
-
Eikö noihin tarvita mitään kohotusainetta? Noita pitää
kokeilla mahd. pian!
En ole kirjoittanut reseptiin mitään nostatusainetta. Viimeisestä leipomakerrasta on sen verran aikaa, etten edes muista. Minulla on kyllä se käsitys, että runsas rasva ja rukiin kuituisuus tekee pikkuleivistä mureita ilman mitään kohotetta.
Eihän ruis-mustikkakukkoonkaan tule leivinjauhetta ja mahdottoman hyvää on.
-
Hei täältä TV-ruudun äärestä! Pisteltiin välipalaksi nakkeja ja perunasalaattia ja päälle lakritsijäätelöt että jaksetaan yli puolenyön kisata.
Pääsiköhän se Tiitiäinen pulloposkineen äidinhoiviin viikonlopuksi punajuurikeittoa syömään ja nimipäiväkahveille? :eusa_pray:
Argentiinalainen härän sisäfilee(pakastettu) oli Citymarketissa tarjouksessa. Saa nähdä mitä siitä tulee. Pihvejä yritän. Ruotsalainen lohi oli myös tarjouksessa joten sitäkin pannaan huomena uuniin smetanahunnulla.
-
Hei täältä TV-ruudun äärestä! Pisteltiin välipalaksi nakkeja ja perunasalaattia ja päälle lakritsijäätelöt että jaksetaan yli puolenyön kisata.
Pääsiköhän se Tiitiäinen pulloposkineen äidinhoiviin viikonlopuksi punajuurikeittoa syömään ja nimipäiväkahveille? :eusa_pray:
Argentiinalainen härän sisäfilee(pakastettu) oli Citymarketissa tarjouksessa. Saa nähdä mitä siitä tulee. Pihvejä yritän. Ruotsalainen lohi oli myös tarjouksessa joten sitäkin pannaan huomena uuniin smetanahunnulla.
Kyllä Tiitiäinen on hyvin selvinnyt. Johan tuo söi karjalanpiirakoitakin vaikka enimmäkseen sose ja nestemäisellä linjalla. Vahvat buranat pitää kivut kurissa ja ottivat nyt vain oikean puolen. Kuukauden päästä toisen puolen ja erikseen vielä yhden yksinäisen poikittain ikenessä pötköttävän rautahampaan.
Mie meinaan tehdä huomenna leivinuunissa laatikon lasangnen tapaan. Lasange-levyt korvaan bataatilla. Saa nähdä minkälaista siitä tulee.
-
Mie meinaan tehdä huomenna leivinuunissa laatikon lasangnen tapaan. Lasange-levyt korvaan bataatilla. Saa nähdä minkälaista siitä tulee.
Kuulostaa maukkaalta!
Ajattelin ottaa hiihtoloman askareeksi noiden ruispikkuleipien opettelun.
-
Susittelen siementen idättämistä.
Varsinkin alfa-alfa-idut ovat sikahyviä!
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31622/Alfa%20alfa%20eli%20sinimailasen%20id%C3%A4tys
-
Keittelin eileen purkkihernesvelliä pahimpahan näläkähän. Ajattelin olla yhtä luava herneskeiton teos ku varusmiäskokit kertaushariootuksis. Ne oli höystäny keittoa makaroonilla, perunoolla ja sika-nauta säilykkehillä, josta tuli pakkihin n.pualen kilon lönttejä sattumiksi. Tämä armeijan salaanen ase muistutti ulukoosesti sianruakaa, mutta hyväähän se oli, kun oli näläkä.
Mun tyhyjästä jääkaapista ei löytyny tällääsiä lisukkehia ei eres nakkeja, mutta pakasteesta ripottelin keittohon jättikatkarapuja ja jättikatkarapuherneskeitto a la mörtti syntyi syätäväksi :003:.
-
Susittelen siementen idättämistä.
Varsinkin alfa-alfa-idut ovat sikahyviä!
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31622/Alfa%20alfa%20eli%20sinimailasen%20id%C3%A4tys
Nuo alfa-alfat (sinimailaset) ovat varmaan helpoimpia idätettäviä, onnistuvat varmimmin.
-
Mung-pavuistakin on helppo aloittaa ja ovat tosi hyviä!
-
Kohta pistän kotimaiset kirjolohifileet uuniin. Perunamuusi tehdään pussista. Porkkanalaatikko on myös tekeillä ja lopuksi paistan viimeiset joulutortut, koska Myllyn taikinaa vielä on ja luumutäytteellä ajattelin. Saisihan niistä muna-riisipasteijoitakin.
Huomena kokeillaan mitä se argentiinalainen häränfilee on pihveinä. Ranskanperunat ja kreikkalainen salaatti. Niistä nuoret pitää.
Tuo Mörtin hernesoppajuttu meinasi kuoliaaksinaurattaa. Toki itsekin teen mökillä purkkikeiton, mutta lisään siihen hiukan savukinkkusuikaleita ohuina siivuina.
Jättikatkaravuille löytyisi muutakin käyttöä. :109:
-
Kohta pistän kotimaiset kirjolohifileet uuniin. Perunamuusi tehdään pussista. Porkkanalaatikko on myös tekeillä ja lopuksi paistan viimeiset joulutortut, koska Myllyn taikinaa vielä on ja luumutäytteellä ajattelin. Saisihan niistä muna-riisipasteijoitakin.
Huomena kokeillaan mitä se argentiinalainen häränfilee on pihveinä. Ranskanperunat ja kreikkalainen salaatti. Niistä nuoret pitää.
Tuo Mörtin hernesoppajuttu meinasi kuoliaaksinaurattaa. Toki itsekin teen mökillä purkkikeiton, mutta lisään siihen hiukan savukinkkusuikaleita ohuina siivuina.
Jättikatkaravuille löytyisi muutakin käyttöä. :109:
Minusta tuo Mörtin elämyskeittiö on mainio. Näin syntyy uutta ilman ennakkokäsityksiä tai -luuloja.
-
Kerran haastelin yhden iäkkäämmän kasvissyöjämiehen kanssa. Hän kertois silloin tällöin syövänsä purkkihernekeittoa. Hän totesi,ettei siinä kuitenkaan juuri liahaa ole.
Itsekin höystän purkkirokan jollain kinkkusuikaleilla tai vastaavalla. Muuten se on aika luirua.
-
Professori Hämeen-Anttilalta opin, että idätettävien siementen heinä ei ole alfa-alfa (kreikkaa?) vaan arabialaisittain al falfa.
-
Missä järjestyksessä te teette pupupaistin? Mie ku tein tänään (toisen kerran elämässäni) rusakosta soosia, ni tein sen niinkuin äiti tapas tehdä ennen kanan.
Pilkoin rusakon isoiksi paloiksi. Ruskistin ne paistinpannulla voissa. Sitten laitoin ne mausteidenkera kiehumaan liemeen, johon olin paistinpannulta huljutellut maut mukaan.
Kypsät rusakonpalat erottelin luistaan ja suurustin liemen. Ja laiton lihapalat soosiin.
Kuulin tänä aamuna eräältä vanhalta emännältä, joka tekee päin vastoin. Hän keittää jäniksen ensin ja ruskistaa vasta sitten. Keitinlientä hän käyttää sitten kastikkeen tekoon. :102:
-
Mie teen samal viisii ku sie.
Opetus on omalta anopilta ja Ranniston Aililta(vanhanajan pitokokki)
(http://www.cosgan.de/images/midi/tiere/e010.gif)
-
Minulla oli jäänyt muutama ei-niin-maukas appelsiini pyörimään kylmälokeroon, puristin ne mehuks niin johan rupesivat maistumaan :109:
-
Kerran haastelin yhden iäkkäämmän kasvissyöjämiehen kanssa. Hän kertois silloin tällöin syövänsä purkkihernekeittoa. Hän totesi,ettei siinä kuitenkaan juuri liahaa ole.
Onhan olemassa ihan oikeestikin lihatonta hernekeittoa, onneksi. Pirkka luomu. Ja oikein hyvää onkin, eikä mitään luirua kun ei laita liikaa vettä.
-
Kysymyksiä Riitta-mummille ja muillekin pupupaistista:
Ostin ihakaupasta (ensimmäisen kerran ikinä) jäniksen, ja siellä neuvottiin liottamaan sitä ensin maidossa
tai jossain viinassa (ei siis viinissä) - en muista lajia nyt tähän hätään. Maitoa oli saatavilla, ja siinä
liotin sitä käsketyn ajan, muutaman tunnin. Sitten paloittelin ja ruskistin lihat ja haudutin uunissa,
ja tuli aika hyvää. Oletteko valmistaneet pupua tällä tavalla, vai oliko tämä jokin kauppiaan
oma ohje?
Mutta sen jälkeen jänistä ei ole ollut tarjolla kaupassa, hallin tarjonnasta ei ole havaintoa.
Mistä teidän tietojenne mukaan pupupaistia voisi ostaa, jos ei satu olemaan kotijoukoissa metsämiestä?
-
Kiitos kysymästä. Erikoista että yleensä sait kaupasta. En tiedä mistä ravintolatkaan saavat, metsästäjiltä kai. Meillä on kauppahallin lihakauppiaalla melkein mitä vain, mutta ei kai marketeissa. Kysele soittelemalla lihakauppoihin, voivatko toimittaa.
Maidossa liottaminen on sen lievän kitkeryyden poistamista varten mikä on jäniksen, rusakon ja kai kaninkin ominaisuus. Muuten laitoit lähes samoin kuin minäkin. Ruskistamisen jälkeen sen voi haudutta padassa joko liedellä tai uunissa.
Minä otan luut pois sitten kun liha on aivan pehmeä, ja suurustan kastikkeen tietysti kermaan. Jänis on parhaita riistalihoista!
-
Mutta tämähän on suurenmoista nyt kun me hukumme citykaneihin. Kolme erilaista ohjetta valmistaa jokin vast.eläin ateriaksi. Tietääkö kukaan, saako niitä pyydystää? Olisi kiinnostava kokemus saada keskellä Helsinkiä kunnon maalaisruokaa.
Eräs täkäläinen ystäväni kyllä laittaa keittoa kaikista niistä linnuista jotka taittavat niskansa kun tärskäyttävät muuttomatkalla ikkunaa päin. En ole uskaltanut maistella. Pelkään salmonellaa.
-
Ymmärtääkseni kanit ovat täysin lainsuojattomia. Ne eivät kuulu Suomen luontoon, eikä metsästyslaki kai koske niitä. Kaupunkien järjestyssääntöä kannattaa varmaan tutukia, kun alkaa miettiä millätavoin on lupa kaupungissa "metsästää".
Jostakin lehdestä luin syksyllä jutun, missä puutarhuri metsästi kaneja yliopiston puutarhasta Helsingissä. Eikös Korkeasaaressa pedot syö kaupungilta pyydettyjä citykaneja?
Salmonella tuhoutuu kunnolla kypsytetystä lihasta. Kannattaa olla huolellinen käsien ja niiden välineiden pesussa, joilla on käsitelty lihaa, jossa voisi olla salmonellaa. Joskus vuosikymmeniä sitten Marttaliiton antamien ohjeiden mukaan kaikki broilerit suositeltiin käsiteltäväksi niin niinkuin niissä olisi salmonella. Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin, ettei suomalaisista broilereista ole löytynyt salmonellaa.
-
Tänään sain ensikosketukseni Riitan ruokiin.
Arvio: NAM!
-
Ymmärtääkseni kanit ovat täysin lainsuojattomia. Ne eivät kuulu Suomen luontoon, eikä metsästyslaki kai koske niitä. Kaupunkien järjestyssääntöä kannattaa varmaan tutukia, kun alkaa miettiä millätavoin on lupa kaupungissa "metsästää".
Jostakin lehdestä luin syksyllä jutun, missä puutarhuri metsästi kaneja yliopiston puutarhasta Helsingissä. Eikös Korkeasaaressa pedot syö kaupungilta pyydettyjä citykaneja?
Salmonella tuhoutuu kunnolla kypsytetystä lihasta. Kannattaa olla huolellinen käsien ja niiden välineiden pesussa, joilla on käsitelty lihaa, jossa voisi olla salmonellaa. Joskus vuosikymmeniä sitten Marttaliiton antamien ohjeiden mukaan kaikki broilerit suositeltiin käsiteltäväksi niin niinkuin niissä olisi salmonella. Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin, ettei suomalaisista broilereista ole löytynyt salmonellaa.
Ette ole vielä tulleet virittämään loukkuja kolojen suihin ja Hippiäisen fretti häätämän ne ulos koloista. Siitä saisi autokuormallisen helposti. Tämä ei ole minun keksimäni vaan ne todelle pyydystetään tällä tavalla kun hautausmaalla ei saa ampua ja leijonille ei voi syöttää ammuttuja elukoita. Korkeasaaren pakasteessa on 2500 kania kiitos fretin ja loukkujen.
-
Taisi olla Tiitiäisen fretti. :icon_wink: Hippiäinen mahtuu koloon itsekin. :003:
Kumma kun ei huuhkajat ole innostuneet kanien pyyntiin? Ehkä ne yöllä sieltä jonkun nappaavatkin?
Eipä silti, mukava pupuliinihan se kanikin on, mutta lisääntyy kuin kani. :003:
-
Onko täällä jollain fretti!? Siinä riittää vipinää, vai kuinka? :icon_biggrin:
Olisipa kiva tietää, kuinka moni hesalainen pystyisi valmistamaan ruoaksi asti
elävänä kiinni saamansa kanin. Se ei ehkä ole ihan niin ruusuista ja yksinkertaista
puuhaa kuin äkkiseltään luulisi. Minä ainakaan en. :eusa_sick:
-
Taisi olla Tiitiäisen fretti. :icon_wink: Hippiäinen mahtuu koloon itsekin. :003:
Kumma kun ei huuhkajat ole innostuneet kanien pyyntiin? Ehkä ne yöllä sieltä jonkun nappaavatkin?
Eipä silti, mukava pupuliinihan se kanikin on, mutta lisääntyy kuin kani. :003:
Anteeksi vaan olin todella väärässä. Toki tarkoitin Tiitiäisen frettiä.
-
Onko täällä jollain fretti!? Siinä riittää vipinää, vai kuinka? :icon_biggrin:
Olisipa kiva tietää, kuinka moni hesalainen pystyisi valmistamaan ruoaksi asti
elävänä kiinni saamansa kanin. Se ei ehkä ole ihan niin ruusuista ja yksinkertaista
puuhaa kuin äkkiseltään luulisi. Minä ainakaan en.
Kun nälkä on niin ei sitä paljon valita eikä valikoi, kaikki putoo. Eikä muruakaan jää, sen verran on kotona opetettu miten ruokapöydässä käytäydytää.
Toisaalta tuntuu että tämän päivän suomalaiset pitävät että ravinto on itsestään selvyytä nyky.yhteiskunnassa ja sen kanssa voi "mällätä" miten haluaa.
Mutta niin kuin sanotaan että historia toistaa itseään.
Niin eiköhän rasva kerrokset ala hieman vähentyä ja "pienet kivetkin" maistua herkulliselta.
-
Ette ole vielä tulleet virittämään loukkuja kolojen suihin ja Hippiäisen fretti häätämän ne ulos koloista. Siitä saisi autokuormallisen helposti. Tämä ei ole minun keksimäni vaan ne todelle pyydystetään tällä tavalla kun hautausmaalla ei saa ampua ja leijonille ei voi syöttää ammuttuja elukoita. Korkeasaaren pakasteessa on 2500 kania kiitos fretin ja loukkujen.
Ei ole frettiä,mutta väitän että osaisin preparoida semmoisen elukan. Kanin siis, en frettiä, siitä puttuuu valmistusohje.
-
Tänään sain ensikosketukseni Riitan ruokiin.
Arvio: NAM!
Samaa mieltä Sannelin kanssa! Vielä kerran kiitos ja ISO hali Riitalle ja samoin kaikille teille ketä tapasin tämän viikonlopun aikana (http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/a055.gif)
p.s. pian minäkin kotona, yeah
-
Mitä? Ruokako vain oli nautinto? Minulle oli koko päivä.
Pettuleipää en ole vielä maistanut. Ei vielä tarvitse lainata oravalle.
Odotus antoi onnentunteen, tapaaminen täyttymyksen.
Tämä on nyt väärässä ketjussa, paitsi tuo pettuleipä. :kahvi:
-
Mitä? Ruokako vain oli nautinto? Minulle oli koko päivä.
Pettuleipää en ole vielä maistanut. Ei vielä tarvitse lainata oravalle.
Odotus antoi onnentunteen, tapaaminen täyttymyksen.
Tämä on nyt väärässä ketjussa, paitsi tuo pettuleipä. :kahvi:
Kiitos Riitalle kun näit vaivan hoidit homman. Oli kiva bongata ylä-savolainen yökukkuja ja muita tiitiäisiä.
-
Voi olla et täällä on ollut jo se justonteko-ohje mitä kinusin, kun välillä on kaikkea muuta toimitettavaa ja sosiaalisia harrastuksia, eikä sitten löydä täältä mitään, mut jos joku osaa tehdä kotona juustoja niin voisko kertoa kuin niitä tehdään.
Yhden kerran yritin jotain maidosta ja piimästä mutta se ei juustoutunut.
-
Niin ja kuin citykanin saisi kiinni kun ei ole frettiä. Ansa pihalle? Myiskö ne Korkeasaaresta?
-
Amandalle tiedoksi, että Tiitäisellä on frettineiti, Vinha. Juuri äsken jouduin muutaman kerran karistelemaan sen lahkeestani. Siitä olisi niin mukava kiivetä lahjetunnelissa, kun kynsillä saa hyvän otteen sukkahousuista.
Minä nyt vastasin enshätiin Tiitäisen puolesta. Hän yrittää ahertaa opparin parissa aina koneella ollessaan.
Vinhaa emme uskaltaisi laskea kanijahtiin. Se on sen verran villi menijä, että saattaisi jäädä sille tielleen. Muutenkin koirasfretit on rauhallisempia otuksia. Olen jopa saanut paijata ihan vierasta poikafrettiä. Vinhan silittelyä en kellekään suosittele. Siinä voisi veri tirskua silittäjän sormista.
-
Aika epeli tuo Tiitiäisen fretti! Nehän tosiaan saattavat lähteä kipuamaan lahjetta ylös,
kun siinä on niin houkutteleva putki. :) Olen katsellut frettiä häkin ulkopuolelta, mutta
paijaamaan en päässyt. Eikä varmaan olisi kannattanutkaan.
Onnea vaan Tiitiäiselle opparin tekoon!
- Minkä ikäinen Vinha muuten on?
-
Vinha on viiden vanha.
Tänään leikattiin kynnet ja putsattiin korvat. Siihen tarvitaan kaksi käsiparia. Tiitiäinen hoitaa operaatiota ja minä syötän Nutriplussaa. Se on eläimille tarkoitettu vitamiinivalmiste, joka on niin hyvää, että korvatkin saa kaivella. :023:
-
Ahaa! :icon_biggrin: Hyvä Vinha! Namipalan voimalla voi suostua inhottavuuksiinkin.
Meillä oli sellainen koira, että sen kynsiä pystyi leikkaamaan vain eläinlääkäri.
Sitten vanhana se ei enää rimpuillut, sylkenyt, ähkinyt jne. ja e-lääkäri kysyi, että onkos
otus pehmennyt? :icon_lol: Sitä päivää en olisi uskonut näkeväni, että
ilman kuonokoppaa siltä saksittiin kynnet.
-
Vinha on viiden vanha.
Sopisi minulle leikki kaveriksi, voisi pelleillä ja keksi yhdessä kepposia. Ja ruoka halu meillä olisi kyltymätön kaikki kelpaa,
naisten pitsipöksyistä lähtien. :icon_wink:
-
Sopisi minulle leikki kaveriksi, voisi pelleillä ja keksi yhdessä kepposia. Ja ruoka halu meillä olisi kyltymätön kaikki kelpaa,
naisten pitsipöksyistä lähtien. :icon_wink:
:D
-
Vinha on kyllä suhteellisen nirso ruokailija...toisin kuin omistajansa! Toki herkkuihin meillä on samanlainen suhde, eli jos koen olleeni tosi ahkera ja kiltti niin sitten palkitsen itseni helposti jollain hyvällä. Ja salmiakki on miun ja Vinhan yhteinen intohimo....kerran sille meinasi käydä ohrasesti, kun sen kitalakeen oli juuttunut pantteri-karkki... :icon_eek: enkä mie tietenkään ollu maisemissa, joten Pyryharakka kaivoi tahkean karkin otuksen kitusista virkkuukoukulla ja iskä piteli rimpuilevaa otusta työrukkasten kanssa paikoillaan...on mahtanu olla näky.... :icon_lol: Mitä opimme tästä:karkit eivät ole hyväksi... :icon_biggrin:
Riitan lammaskaali oli aivan mahtavaa! Tänään myö syödään perinteistä kalasoppaa (passaa hyvin paastoon) mut jälkiruokana onkii sitte eilistä pannaria ja mansikkarahkaa. Nam nam...
-
Vinha on kyllä suhteellisen nirso ruokailija...
No jääpähän minulle sitten enemmän syötävää. :icon_wink:
-
Kiitos Tiitiäinen ! Jos kaalisoppa oli niinkuin pitikin, niin lohisoppa oli fiasko! Näin meidät alennetaan, jos jossakin luulemme jotakin olevamme.
Lohisoppa pitäisi aina keittää juuri ennen tarjoilua, mutta nyt se ei käynyt päinsä. Myös se pitäisi keittää kalasta jossa on ruodot ja pää. Helpotin Mattia, ostin fileen, mutta siitä tuli lämmitettynä tonnikalahiutaleita.
Basoo syö mielellään loput. Onneksi sille sopii lohi ja peruna.
Se korvasieni-juustokeitto oli hippiäisen mielestä hyvää. Sitä oli varattu vain n. kolmelle.
Meillä ei ole Basson kynsiä sentään eläinlääkärissä leikattu, mutta sama on vastustus.
On käytetty kuonokoppaakin. Ja huijataan niin jollain namilla että saadaan yksi kynsi päivässä leikattua
Olen lähdössä lounaalle työkavereiden kanssa Vanhaan Walimoon. Siellä on Casselin ruoka. Eläkeläisille klo. 13 jälkeen edullisempi kuin työssä-oleville.
Minulle ei ole ulkona syöminen enää suurikaan nautinto, mutta kaveruudesta ei luovuta ja tuleehan kohta kesätauko.
-
Kuulin eilen jostakin tuutista kivan pirtelöreseptin. Ja helpon: Otetaan pakastimesta mustaherukoita ja vadelmia. Sekoitetaan ne maustamattomaan jugurttiin ja rasvattomaan maitoon.Vielä puolikas banaania ja sitten tehosekoittimella vaahdoksi.
Sokerista ei mainittu. Maun mukaan kokeilen.
Työkaverit alkoivat puhua aivan samasta kun olimme syömässä.
Nyt tärppäsi hyvä lounaspaikka ja hinta eläkeläisiltä 6,90. Menemme kuukauden päästä taas. :109:
-
Sitä yhä etsiskelen sitä kotijuuston teko-ohjetta.Osaako kukaan?
-
Jos Riitta-mummin lohisoppa oli fiasko, se oli yksi herkullisimmista syömistäni fiaskoista.
-
Hämäläinen kotijuusto
http://krisuh.wordpress.com/ruoka/hamalainen-kotijuusto/
-
Se korvasieni-juustokeitto oli hippiäisen mielestä hyvää.
Niin oli! :)
-
Nämä pitää aina käväistä katsomassa, mitä hyvää siellä nyt on valmistettu. :icon_cool:
-
Hämäläinen kotijuusto
http://krisuh.wordpress.com/ruoka/hamalainen-kotijuusto/
Riitta-mmmi! Todella suuret kiitokset!
Muutoinkin: Olen haikaillut keittokirjaa, sellaista vanhaa, jossa "asetetaan kasari hiljaiselle tulelle ja hämmennetään puukauhalla""-tyyppistä. Kohtuuhintaista.
Tunteeko kukaan? Kotiruokaa arkeen ja juhlaan?
Vähän harvinaisempiakin? Tai vain unohdettuja, niinkuin nuo juustot?
Täältä kyllä olen kopsannut kaikenlaista.
Nykyiset keittokirjat, milloin nyt kirjakauppaan eksyn, ovat usein kyllä kiinnostavia, miksei, mutta turhan prameita, kookkaita, hankalia käsitellä ja ennen muuta turkasen hinnakkaita. Usein semmoisia "yhden asian oppaita". Sata herkkua herneestä....kaikki maailman kastikkeet...thai-ruokaa....Kenellä on varaa ostaa jokin seitsemän kirjan upea jättisarja? Tai halua? Kun on muutakin hankittavaa....ja kummilapsi, jolla ei kuvista päätellen ole aina ollut niin mitäänkään ruokaa...laiha kuin mikä, ja selvä riisitauti. Ennemmin ne rahat Haitiin. Tuntuisi hölmöltä hankkia loistoteoksia ruoasta kun sitä ei jossain ole ollenkaan.
Haikailen ohjeita noista vanhoista perinnesapuskoista, joita joskus syötiin....ja kuulkaa, että olen onnellinen, ruisleipäni onnistuvat erinomaisesti nykyisin, ja se on ihan teidän ansiotanne!
-
Hei!
Riitta-mummin kaalisoppaakaan en moiti, mutta korvasienikeitto oli hyvää!
Mauno
-
Huomenta ikävöivä!
Minulla on n. 55 vuotta vanha Kotitalouden oppikirja sekä n. 50 vuotias Kotikokki käytössä vaikka ne ovat rasvaisia irtolehtipainoksia ja toisesta takakansikin poissa.
Sisälehdille olen kirjoitellut omia reseptejä. Niistä valitsen Pukinmuorin joulupiparit, suklaakääretortun, paahtokuorrutuksen, kortinttimuffinsit ym.
Kaapissa on sitten tyttäriltä lahjaksi saatuja lähes avaamattomia leivontakirjoja, riistaruokakirja, kalaruokakirja, ruotsalainen keittokirja ym. Niitä olen antanut ystäville edelleen.
Sanomalehdissäkin on joka viikko mitä etnisempiä reseptejä. Tänään oli poikkeus. Heinolalainen ortodoksinen naisyhteisö esitteli paastoruokiaan. Kalaa, munakoisoa, sieniä, perunaa, punajuurta,riisipiirakoita(puuro keitetty veteen). Siis perinteistä suomalaista kotiruokaa, paitsi munakoiso.
Pitääpä tehdä itsekin sitä munajuustoa. Kun vain tietäisin pitääkö ostaa Valion, Arlan vai Ingmanin maitoa? :icon_biggrin:
-
Äitini reseptivihon ytimenä ovat 50- ja 60-luvuilla Vaasan Kruunun mainoksina julkaistut leivontaohjeet. Iskulauseena taisi aina olla: Leipokaa kerran - leivotte aina. Muffinsit suomennettiin 'höyhenenkeveiksi muhveiksi'.
-
Riitta-mmmi! Todella suuret kiitokset!
Muutoinkin: Olen haikaillut keittokirjaa, sellaista vanhaa, jossa "asetetaan kasari hiljaiselle tulelle ja hämmennetään puukauhalla""-tyyppistä. Kohtuuhintaista.
Tunteeko kukaan? Kotiruokaa arkeen ja juhlaan?
Vähän harvinaisempiakin? Tai vain unohdettuja, niinkuin nuo juustot?
Täältä kyllä olen kopsannut kaikenlaista.
Nykyiset keittokirjat, milloin nyt kirjakauppaan eksyn, ovat usein kyllä kiinnostavia, miksei, mutta turhan prameita, kookkaita, hankalia käsitellä ja ennen muuta turkasen hinnakkaita. Usein semmoisia "yhden asian oppaita". Sata herkkua herneestä....kaikki maailman kastikkeet...thai-ruokaa....Kenellä on varaa ostaa jokin seitsemän kirjan upea jättisarja? Tai halua? Kun on muutakin hankittavaa....ja kummilapsi, jolla ei kuvista päätellen ole aina ollut niin mitäänkään ruokaa...laiha kuin mikä, ja selvä riisitauti. Ennemmin ne rahat Haitiin. Tuntuisi hölmöltä hankkia loistoteoksia ruoasta kun sitä ei jossain ole ollenkaan.
Haikailen ohjeita noista vanhoista perinnesapuskoista, joita joskus syötiin....ja kuulkaa, että olen onnellinen, ruisleipäni onnistuvat erinomaisesti nykyisin, ja se on ihan teidän ansiotanne!
Kysäseppä Martoilta, olisiko heillä järkeviä keittokirjoja. Itse olen huomannut, että googlaamalla saa netistä helposti hyviä ruokaohjeita.
-
Piimäjuustoa pääsen maistamaan huomena. Sitä tuli n. puoli litraa ja heraa jäi yli 3,5 litraa. Tein siitä kahden litran uunivuoallisen mannavanukasta ja seitsemän hiivaleipää ja 12 sämpylää. Erinomaisen hyviä niistä tulikin. Olihan jäljellä maidon kaikki tärkeät aineet paitsi rasva. Lisäksi vähän piimän aromia ja kananmunaa mikä nyt siivilästä läpi meni. Heraan alustin hiukan kaura ja ruishiutaleita, ruisjauhoja ja kaksi kiloa vehnäjauhoja. Kahden hiivan nostatuksella nousivat hyvin ja paistuivat kauniin punaruskeiksi.
Leipää on nyt moneksi viikoksi vaikka laitoin Lotan äidille vähän evästä.
-
Piimäjuustoa pääsen maistamaan huomena. Sitä tuli n. puoli litraa ja heraa jäi yli 3,5 litraa. Tein siitä kahden litran uunivuoallisen mannavanukasta ja seitsemän hiivaleipää ja 12 sämpylää. Erinomaisen hyviä niistä tulikin. Olihan jäljellä maidon kaikki tärkeät aineet paitsi rasva. Lisäksi vähän piimän aromia ja kananmunaa mikä nyt siivilästä läpi meni. Heraan alustin hiukan kaura ja ruishiutaleita, ruisjauhoja ja kaksi kiloa vehnäjauhoja. Kahden hiivan nostatuksella nousivat hyvin ja paistuivat kauniin punaruskeiksi.
Leipää on nyt moneksi viikoksi vaikka laitoin Lotan äidille vähän evästä.
(http://cosgan.de/smiliegenerator/ablage/719/122.png)
-
Mussutan kohta paistettuja/hiillostettuja silakkafilepihvejä. Nam nam.
-
Mitähän herkkua Riitta-mummi on mahtanut viimeksi valmistaa...
Virtuaaliherkkujakin on ihana maistella. :)
-
Huomenta amanda!
Viikonlopuksi laitoin isot satsit lohilaatikkoa suikaloiduin perunoin ja purjosiivuin. Kasviskermaa niskaan. Toiseksi karjalanpaistin.
Huomatkaa että samat perinneruoat meillä enimmäkseen pyörii. Joskus laitan juustomunakkaan,kreikkalaisen salaatin, wokkikasvikset possusuikalein ja suppilovahveroiden kera. Paljon syömme puuro- ja marjaruokia.
Spagettia ja jauhelihakastiketta vähemmän kuin kerran kuukaudessa. Pizzaa ei myöskään itselle enää usein laiteta, se ostetaan kurdien putiikista.
Kalan syönti on tullut hirvenlihan sijaan olosuhteiden pakosta. Siitäkö johtuu että sokeri-ja verenpaine-arvot on nyt ihan normaalit. Kuivahkoon hirvenlihaan tuli käytettyä kohtalaisen runsaasti ainakin voita ja myöskin kermaa.
Jostain syystä broileri ei nyt maistu ollenkaan. Ehkä kesällä kun voi grillata ulkona. Vävyltä olen saanut hyvän marinointireseptin broilerille. Sen juju on hierottu tuore basilika.
Kiitos ikävöivän nyt laitan taas piimäjuustoa kunhan hiivaleivät loppuu. Itse juustokin on hyvää, etenkin aprikoosihillon kanssa kahvileipänä, mutta hera-leivät
on se toinen puoli siinä jutussa.
(http://www.cosgan.de/images/midi/haushalt/d030.gif)
-
Hei ruoanlaittajat!
Tänään tein taas hämäläisen piimäjuuston. Heran käytin nyt niin että leivon runsaan puolenlitran hera-nesteeseen pussilinen perunamuusihiutaleita, hiivaa, hiukan ruisjauhoja ja loput vehnää niin että taikina jäi suht. löysäksi. Nostelin kauhalla pyöreitä kakkuja leivinpaperoidulle pellille ja paistoin 250 asteessa n. 20 min.
Lopun heran n. 3 ltr, kaadoin voideltuun suureen uunivuokaan ja sekaan sopivasti esikypsytettyjä ohraryynejä. Se muhii nyt leivinuunin jälkilämmössä.
Olin paistanut siellä ensin pellillisen neulamuikkuja.
Paistoin perunaleivät(Perunaleposkat, virolahtelaisittain) sähköuunissa, jotta sain kovan tasaisen kuumuuden.
-
Puhtaus on puoli ruokaa.
-
Puhtaus on puoli ruokaa.
ja hygieniapassi, joopa, joo :icon_wink:
-
Puhtaus on puoli ruokaa.
... ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Siis tehdään ruokaa hyvin suunnitellen ja puhtaasti :023:
-
... ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Siis tehdään ruokaa hyvin suunnitellen ja puhtaasti.
Niin sen voi jopa EU-direktiivi hyväksyä. :eusa_think:
-
Ihania ruokia taas, Riitta-mummi! Minun täytyy varmaan ruveta kutsumaan lapsiani useammin
tänne syömään, niin voin kokeilla noita. Ongelma on aina se, että yhdelle/kahdelle kun valmistaa,
tulisi samalla vaivalla isommallekin joukolle. Pakastimeenkaan ei viitsi kauheita määriä ruveta säilömään.
Tuore on aina tuoretta. - Mutta tuo heraan valmistettu ohrapuuro on minulle ihan uusi juttu.
Sitä tekisi mieli kokeilla, samoin noita perunalepuskoita. Samantapaisia olen tehnytkin, mutta en
ikinä tietystikään heraan. Joskus olen tehnyt piimäjuustoa, mutta olen kaatanut heran vain pois!
(Nolo juttu... :icon_redface: )
-
Vaihteeksi ja Matin iloksi tänään oli tortilloita(tortilja) lisukkeineet. Ne olivat tähän tapaan. Tapoja on monia.
Ruskistin 500 gr jauhelihaa, lisäsin yhden salottisipulin hienonnettuna, kourallisen suolakurkkua jahiukan kurkun lientä, tomaattia kuutioituna, ripauksen sipulikeittopussista, vähän enemmän kuin hyppysellisen kuivattua basilikaa, valkopippuria, suolaa ja tölkin smetanaa.
Hauduttelin n. 15 min.
Kuumensin neljä tortillaa mikrossa, silppurin tarjolle kiinankaalia, vihteää kurkkua. Lisäksi maun mukaan juustoraastetta ja ketsuppia.
Rullattiin ja nautittiin. Juomat maun mukaan.
-
Vaihteeksi ja Matin iloksi tänään oli tortilloita(tortilja) lisukkeineen. Ne olivat tähän tapaan. Tapoja on monia.
Ruskistin 500gr jauhelihaa, lisäsin yhden salottisipulin hienonnettuna, kourallisen suolakurkkua ja hiukan kurkun lientä, tomaattia kuutioituna, ripauksen sipulikeittopussista, vähän enemmän kuin hyppysellisen kuivattua basilikaa, valkopippuria, suolaa ja tölkin smetanaa.
Hauduttelin n. 15min.
Kuumensin neljä tortillaa mikrossa, silppurin tarjolle kiinankaalia, vihreää kurkkua. Lisäksi maun mukaan juustoraastetta ja ketsuppia.
Rullattiin ja nautittiin. Juomat maun mukaan.
Kaikki muu oli ok. paitsi tuo ketsupin kauhistus. Kokeile sen sijaan tomaattipyreetä niin nautintosi täydellistyy.
-
Kiitos S! Pyreetä ei ole aina kotona, Heinz´a on. Onko hyviä vihjeitä täytteiksi. Minä teen aina näitä kun pikku-ukot tykkää. :017:
-
Nyt ymmärrän minkä tähden se edellinen juusto ei toiminut. Siihen en laittanut kanamunaa. Keitin ja keitin, ja jotakin hyytymiä sain saalistettua.
Ongelma on sekin että sideharsoa ei kuulkaa saa enää mistään tavallisesta kaupasta. Muotiksi kävisi kyl pieni siivilä, mutta päästääkö se kaiken juustomassan läpi saman tien? Eli minkälainen riepu siinä olis oltava välissä? Keittiöpyyhe taitaa olla liian tiivistä kangasta.
-
Ei ole, jos on oikein kulunut ohut puuvilla tai pellavapyyhe. Kastele puhdas pyyhe kylmällä vedellä. Jos raaskit leikkaa pyyhe kahtia, muuten on aika iso. Painele märkä pyyhe siivilään niin ettei jää laskoksia vaan ikäänkuin venytellen. Nostele juustomassa esim. teesihdillä tähän. Taittele liinan helmat nätisti peitoksi. Aseta tasainen lautanen tämän päälle ja lautasen päälle kevyehkö paino. Esim. Purkillinen vettä. Pidä vuorokausi kylmässä.
...
Syötiin äsken mehukeiton kanssa piimäjuustoa. Voi tytöt! On hyvää.
...Lotalla on vain kestovaippoja. Ne ei käy sideharsosta. Minulla on kyllä yks. vanha hellemekko mikä on tehty kaksinkertaisesta ruudutetusta valkoisesta sideharsosta.
Käytän yhä sitä, mutta uhraan sen piimäjuustolle kunhan liki 50-vuotiaat keittiöpyyhkeet loppuvat.
muista munat! (http://www.cosgan.de/images/smilie/nahrung/k070.gif)
-
Sideharsokangasta saa ainakin Europalasta metritavarana. On ollut kahta eri vahvuuttakin. Meillä tosin riittää vielä vanhat sideharso"rätit" pashan valuttamiseen.
-
No nyt ratkesi. Minul on hajoamistilassa oleva hellemekko, joka käy jo sideharsosta ihan iltikseen, Ja raaskin kyllä leikellä sen, kun se viime pesussa jo repesi kuluneisuuttaan. Sehän sopii, Ja sitten voi ostaa samalla kuin oikean juustomuotin oikeaa juustokangasta.
-
muista munat! (http://www.cosgan.de/images/smilie/nahrung/k070.gif)
Voi Riitta-mummi, kylläpä on hauska loppukaneetti! :icon_lol:
-
Joo, ajattelin munia pitkään ja harkiten. Mutta olisiko siis sen massan pitänyt sekoittua siihen kuumaan maitoon niin että se kans pysyy kuumana? Minä nostin kattilan kuumalta levyltä ja aloin odottaa sattumia. Siinäkö minä nyt mokasin?
Voiskohan siitä maito-piimä-munaseoksesta tehdä uuden yritelmän huomenna - jäähdytin sen ja laitoin jääkaappiin takaisin tölkkeihin, kun piti laittaa sitten muuta ruokaa eikä ollut enempää piimää. Että siis kuumentaa sen, survaisee uudet piimät - munia unohtamatta - ja pitää juttua kuumana? Ja sekoitetaanko sitä silloin vai annetaanko olla rauhassa? Sattumista tulee nyt siis sangen vaatimaton juusto, mutta vielä minä tän opin...
-
Kysymys:
Voisikohan foorumin ruokaohjeita koota johonkin keittokirjaan, etteivät ne häviäisi,
kun ketju täyttyy? Täältä löytyy kivoja ruokia, mutta jos ei heti tule kokeiltua,
ohjetta ei enää löydä.
-
Kysymys:
Voisikohan foorumin ruokaohjeita koota johonkin keittokirjaan, etteivät ne häviäisi,
kun ketju täyttyy? Täältä löytyy kivoja ruokia, mutta jos ei heti tule kokeiltua,
ohjetta ei enää löydä.
Varmaan voisi ja rupesin heti hykertelemään ajatuksella, että Herättäjä kustantaisi keittokirjan "Sekalaisia körttifoorumin ruokaohjeita" kirjoittanut Riitta-mummi ja muut. Ei taida olla Herättäjän strategista ydintoimintaa.
-
Voihan sen tehdä niin, että avaa täältä Riitan ruokajutut -ketjun yksi toisensa jälkeen ja kopioi sieltä reseptin ja liittää omalle koneelle Wordiin tai vastaavaan. Sitten täytyy myös muistaa käydä kopioimassa Sivuraiteilla -ketjusta Penan pastakastike (jota en ole saanut vieläkään kokeiltua).
-
Voihan sen tehdä niin, että avaa täältä Riitan ruokajutut -ketjun yksi toisensa jälkeen ja kopioi sieltä reseptin ja liittää omalle koneelle Wordiin tai vastaavaan. Sitten täytyy myös muistaa käydä kopioimassa Sivuraiteilla -ketjusta Penan pastakastike (jota en ole saanut vieläkään kokeiltua).
Ja jos joku, kuten Pirska, kokoaa reseptit, niin ei enää puutu kuin niiden järjestäminen soveliaalla tavalla, vähän viilausta ja tulostaminen pdf-tiedostoksi. Körttikeittiö ver. 1.0 on siinä. Reseptien tarkistus Riitta-mummi. Esipuhe Seppos. Painettuja versioita voitaisiin myydä vaikkapa sukukansojen parissa tehtävään työhön - eikos sen hyväksi myydä lettuja herättäjäjuhlilla, joten keittokirja sopisi hyvin aiheeseen. Pieni digipainossa tehty painos juhlille, ja kun se revitään käsistä, otetaan tilauksia vastaan. Vielä ehdittäisiin Kiuruvedelle, tai ainakin Ouluun.
Mt
-
Varmaan voisi ja rupesin heti hykertelemään ajatuksella, että Herättäjä kustantaisi keittokirjan "Sekalaisia körttifoorumin ruokaohjeita" kirjoittanut Riitta-mummi ja muut. Ei taida olla Herättäjän strategista ydintoimintaa.
Pettuleivän reseptin voisi myös liittää mukaan körttiruokien keittokirjaan, niin tulisi mukaan vähäsen alatien makua. :003:
Tai oikeastaan voisi kerätä perimätietoa toista kirjaa varten. Siihen tulisi reseptejä vanhoista ja karuista sapuskoista niiden kiinniottotavoista lähtien. Esim. miten ensin saadaan hauki kevättulvaisesta purosta pyytäjän sinne hukkumatta. :kahvi: Tälle kirjalle voisi antaa nimeksi Petäjäfabriikin ruokaohjeita.
PS. Oli muuten kerran pettuleipää seuroissa Ilomantsissa. Ei maistunut millekään.
-
Meilläkin on kun hippiäinen toi tuliaisina. Lapsenlapsi tykkää. :icon_rolleyes:
-
Ja jos joku, kuten Pirska, kokoaa reseptit, niin ei enää puutu kuin niiden järjestäminen soveliaalla tavalla, vähän viilausta ja tulostaminen pdf-tiedostoksi. Körttikeittiö ver. 1.0 on siinä. Reseptien tarkistus Riitta-mummi. Esipuhe Seppos. Painettuja versioita voitaisiin myydä vaikkapa sukukansojen parissa tehtävään työhön - eikos sen hyväksi myydä lettuja herättäjäjuhlilla, joten keittokirja sopisi hyvin aiheeseen. Pieni digipainossa tehty painos juhlille, ja kun se revitään käsistä, otetaan tilauksia vastaan. Vielä ehdittäisiin Kiuruvedelle, tai ainakin Ouluun.
Mt
Minusta idea on jo huomattavasti lähempänä yhdistyksen tavoitteita ja voin osallistua talkoisiin. Lisätään vielä tuohon talkooporukkaan oikoluku ja kielellinen tarkistus mt.
-
Sain jo kopioiduksi Riitan ruokajutut 1 ja 2 osista reseptit. Se on nopeaa hommaa, mutta luulenpa, että siinä vasta työ on saada ne keittokirjaksi. Lähetän sepposille, kunhan saan Valtakunnan parhaat sapuskat ja tämän nelosketjun kopioiduksi.
-
Voi hyvät hyssykät! Pirska se otti ja tempas. Valitkaa vain perinneruokia! :109:
-
Loistavaa! Ennakkotilauslistaa sitten vain näkyville. :109:
-
Tämä oli tosi hieno oivallus! Luulen että on aiheellista ottaa suoraan reilunpuoleinen painos. Jukra, juuri tällaista olen haikaillut, järjellinen keittokirja, ja jos siis siinä todella vielä olisi hyvin perinneruokaakin, aina paranee.
Ja olisi nyt se pettuleipä. Kaupungissa ei saa kuoria mäntyjä, mutta vanhuksilla on mökki, sinne. Ja sitten, poronjäkäläähän myös kuivataan ja jauhetaan ja sekoitetaan ruisjauhoon. Sen hankkiminen on helpompaa kuin männyn nilan. Alkaa kyllä käsittääkseni olla nilankeruun aika tältä talvelta ohitse?
Kuinkahan paljon lyijyä sun muuta ylimääräistä olisi Keskuspuistosta kerätyssä jäkälässä? Toisaalta...oli minulla kerran Hesassa viljelypalstakin, ja söin kaiken kasvattamani. Mutta eikö jäkälään kumuloidu ilmansaasteet hieman eri tavoin?
Olen ollut niin tosi tyytyväinen siitä että osaan leipoa kunnon ruisleipää ettei ole tosikaan.
Vielä kun tuo juustonteko alkaisi sujua...
-
Minusta idea on jo huomattavasti lähempänä yhdistyksen tavoitteita ja voin osallistua talkoisiin. Lisätään vielä tuohon talkooporukkaan oikoluku ja kielellinen tarkistus mt.
Ulkoasun junailee tietysti Pena.
Mt
-
PS. Oli muuten kerran pettuleipää seuroissa Ilomantsissa. Ei maistunut millekään.
Mauttomasta syötävästä äidilläni oli tapana sanoa:"Ei maistu hongalle eikä haavalle." :023:
-
Unohdin mainita, että tilaan keittokirjan ilman muuta. :109:
-
Hyvä idea "körtti-mummin keittokirja" :109:
-
Ulkoasun junailee tietysti Pena.
Mt
Minusta mt esittää tässä viisautta ytimekkäässä muodossa.
Seppos
-
Penanpoika olisi minua parempi ulkoasun junailija. Ilman muuta.
-
Penanpoika olisi minua parempi ulkoasun junailija. Ilman muuta.
Näyttää perheasialta, jonka voitte sopia keskenänne. Tärkeää on vain, että perheen taiteellinen ote tulee myönteisesti esille.
Herättäjän päätoimikunta on koolla ensi viikonvaihteessa ja kustannusryhmä sen jälkeen. Laitan tämän asian nyt kustannusryhmälle.
-
Keittokirjan syntytapa saa näkyä sisällössä. eli reseptien lisäksi näitä hyviä kommentteja, tarkennuksia ynnä muita, malliksi pari esimerkkiä:
Sideharsokangasta saa ainakin Europalasta metritavarana. On ollut kahta eri vahvuuttakin. Meillä tosin riittää vielä vanhat sideharso"rätit" pashan valuttamiseen.
No nyt ratkesi. Minul on hajoamistilassa oleva hellemekko, joka käy jo sideharsosta ihan iltikseen, Ja raaskin kyllä leikellä sen, kun se viime pesussa jo repesi kuluneisuuttaan. Sehän sopii, Ja sitten voi ostaa samalla kuin oikean juustomuotin oikeaa juustokangasta.
Muista munat!
Mt
-
Mt:lle vappat kädet valita tekstit, sillä hänellä on hyvä silmä ja suu!
Seppos hoitaa yhteydet eri tekijöihin.
Valitut reseptit tarkastaa jokainen joka ne on kirjoittanut.
Maakuntaruokia saisi olla lisää. Mami Kainuusta, laita rönttösten resepti ja muita mitä sieltäpäin on.
Älkää unohtako Juhoman Punaista heraa.
Täytekakkujen , pirtelöiden ja tortillojen ohjeita varottava.
Kotoisat ruoat , taloudelliset, tähteistä tehdyt ym. vaatimattomat , siinä körttiakkojen keittiö.
Tämähän alkaa innostuttaa!
Kiuruvedelle jos kerkeää vaatimattomapi laitos, ja menekki nähdään, voisi Ouluun sitten tarkistaa laitoksen. Mutta vaatimaton ulkoasu on tärkeä. Pena kuvittajaksi.
-
Vaikkei Etelä-Karjala mitään perinteistä körttialuetta olekaan, niin silti pari reseptiä täältä löytyy joita voin suositella; mustikkakukko ja Luumäen oma herkku eli kovaohranen...kaivan reseptit jossain välissä...ulkoa en muista...tai nakitan äipän asialle, se muistaa taatusti nuo reseptit ulkoa...
-
Ei nyt välitetä siitä mikä on vanhaa körtti-aluetta. Meitä akkojahan on nyt eri puolilta Suomea. Monia pääkaupunkiseudultakin.
Onko Satakunnan suunnalta? Sieltä olisi hyvä saada vaikka nahkiais- ja siikareseptejä. Ja siellähän on se saunanpadassa keitettävä ohragryynipuuro!
Onko körtti-akkoja Lapissa. Mites olis poronlihat, kuivat tai tuoreet.
Laitelkaa ohjeitanne ketjuun, Pirska varmaan kokoaa. Olisi kiva saada paperiversio jossakin vaiheessa kun on niin paljon tarkistettavaa. Miulla ei oo tulostinta itsellä.
-
Tuo sopii: "Vaatimaton ulkoasu on tärkeä; Pena kuvittajaksi."
Hyväksyn työnkuvaksi.
-
Keittokirjan syntytapa saa näkyä sisällössä. eli reseptien lisäksi näitä hyviä kommentteja, tarkennuksia ynnä muita, malliksi pari esimerkkiä:
Mt
Olisi hyvä! Elävää näkökulmaa siihen kuinka virtuaaliruokakulttuuri kukoistaa milloin missäkin ja mitenkin. Kuinka kansa kamppailee kohti kelvollista juustoa tai muuta.
-
Pena en suinkaan tarkoita että sinä olet vaatimattoman tekijä. Päinvastoin.
Vaan sinulla oli just nappiin se kuva sen sarjakuvakirjan sisälehdellä, kokki ja syöjä+koira. Sitä tyyliä tarkoitin.
Olen samaa mieltä kuin mt ja ikävöivä. Ei tavallista keittokirjaa, vaan sopiviksi katsotut reseptit ja sopivat pulinat.
Sellaisenaan (editoituna) voisi olla esim. muistelmat lapsuutemme syömisistä, pula-ajasta lähtien.
Näitä ajatuksia tulee pala kerrallaan, korjatkaa talteen mikä kelpaa!
terv. mummi
-
Piti kysymän, että mites se pääsiäislammas tehdään, jotta siitä tulis hyvä eikä tarvis syödä luita ja karvoja. :icon_wink:
-
Jos minulta kysyt, niin kerron miten minä teen.
Ostan parikiloisen Uudenseelannin lampaanpaistin ilman luuta. Sulatan lihan. Laitan sen marinoitumaan pitkäperjantaina halpaan punaviiniin jossa on 1 dl. öjyä, 4-5 puserrettua valkosipulin kynttä, teelusikallinen kuivattua rosmariinia ja 1 rkl. suolaa.
Lauantai-iltana otan sen suureen siivilään valumaan viileään paikkaan. Sunnuntai-aamuna n. klo 9 lisään valkosipula sinne sisälle(luun paikalle), sidon paksuhkolla puuvillalangalla nätiksi paketiksi ja ruskistan suuressa paksupohjaisessa padassa vähän joka puolelta.
Sitten suureen uunivuokaan ja uuniin n. 200 asteiseen. Valelen välillä marinadilla, ja paistan 2- 3 h.(en pidä raaásta lampaanlihasta).
Paiti saa vetäytyä folion alla n. 20-30 min.
Sinä aikana kasvikset kypsyvät.
Uunivuokan liemestä ja kermasta ja mausteista(maun mukaan) ja maizenasta suurustan hiukan kastiketta.
Perunat maun mukaan.
Ja meillä rakastetaan minttuhyytelöä lampaan kanssa.
-
Kiitos Riitta-mmmi lammasohjeesta.
Minul on ollut kerran sellainen ohje, jossa lammasta liotettiin läpi yön joko maidossa, viinissä tai kahvissa (miunl se oli aina kahvi) käsiteltiin monipuolisesti yrtein, sullottiin hyvin täyteen valkosipulin kynsiä yltympäri, asetettiin vuoalle jolla oli runsaahkosti kahvia (tuoretta) ja sokeripaloja, ja valeltiin erittäin ahkerasti tällä kahvilla.
Nyt olen ymmälläni kun en muista, pantiinko siihen paistokahviin sittenkin kermaa tai maitoa joukkoon, ja kuinka pitkään se oli uunissa ja millä lämmöllä - en ymmärrä paistilämpömittareista mitään! Olisiko ollut niin että sisälämpötilan oli oltava joku 170 mutta oliko se niin ja mitä sitten?
No yks kaikki. Laitetaan osapuilleen 200 asteeseen ja annetaan olla ---niin mutta miten kauan? Ainakin muistan että siinä valelussa oli paljon hommaa, sitä valeltiin yhtä päätä, ja minusta se paistoaika oli verrattain pitkä? Pari tuntia ainakin? Se oli herkullista, mutta en ole tehnyt sitä nyt aikoihin, koska pääsiäinen on monesti mennyt jotenkin jossain.
Ja sitten kelvollinen pasha! Itselläni on jokin ihan omituinen terveyspashaohje, js sitä ilman tulee toimeen erinomaisen hyvin.
Tahtoisin oikean.
-
Myrkkykakku
Kerran kun tyttärellä oli känkkäränkkä ja vaimo oli töissä (kuten tavallista) tein lasten kanssa myrkkykakun jotain tehdäkseni.
Pohjana oli perussokerikakku 1 lasillinen kananmunia, sama määrä sokeria ja sama määrä vehnäjauhoja. Kaikki tietävät, että sokeri ja munat pitää vatkata ja jauhoihin sekoittaa leivinjauhetta sopiva määrä. Tämän lisäksi sekoitimme jauhoihin vähäsen vihreää karamelliväriä, jolla saatiin kakusta myrkynvihreä väriltään.
Kakkuun lisättiin ennen sen paistamista sisiliskonmunia eli manteleita, ryppyisiä kanankokkareita ei rusinoita sekä kiviä eli hasselpähkinöitä. Muuta sopivaa ei kaapista löytynyt.
Ei sitten muuta kuin kakku pitkäksi aikaa uuniin, sillä siitä tuli niin raskas, että paistumiseen meni ainakin tunti.
Kyllä kakku kelpasi ja siitä tuli legenda.
-
Olin toisella kymmenellä, kun sisareni sairasti aivokalvontulehduksen. Hän oli sairaalassa ja vanhempani hänen luonaan kaiken aikaa. Noh, tahdoin ilahduttaa heitä, ja leivoin kakun, ajattelin että se maistuisi iltateellä kun tulevat väsyneinä ja huolissaan...löysin ohjeen tietysti, mutta en tiennyt mitä leivinjauhe on...ajattelin että se ei voi ollá erityisen tärkeä, koska sitä tarvitaan taikinaan niin mahdottoman vähän, ilmankin tulee varmasti aivan hyvin toimeen.
Me kyllä söimme sen kakun.
-
Tyttäreni teki vastaavan unohduksen piparkakkutaikinaa sekoittaessaan. Syntyi ilmaisu 'kraksupiparit'.
-
Maakuntaruokiin pitää lisätä täkäläinen loistoaamupala (jota kyllä luulin hyvin pitkään tamperelaiseksi ruuaksi kun mummun tampereella asuva mutta Raudaskylältä kotoisin oleva veli sitä aina tekee) eli pepu! (Sievissä on mutti joka on vähän pepua vetelämpää - "pilalle mennyttä pepua")
8 dl ohrajauhoja
4 dl vettä
ripaus suolaa
Sekoita suola veteen. Kun vesi kiehuu, lisää jauhot. (Näppärimmin saa jauhot sotkettua mukavasti sinne veden sekaan kun kippaa ne kasaksi siihen veden päälle ja sitten tökkii sitä kasaa puuhaarukalla tms. niin kauan että jauhot ja vesi on sekasin.) Tarjoa voinokareen kanssa.
-
Maakuntaruokiin pitää lisätä täkäläinen loistoaamupala (jota kyllä luulin hyvin pitkään tamperelaiseksi ruuaksi kun mummun tampereella asuva mutta Raudaskylältä kotoisin oleva veli sitä aina tekee) eli pepu! (Sievissä on mutti joka on vähän pepua vetelämpää - "pilalle mennyttä pepua")
8 dl ohrajauhoja
4 dl vettä
ripaus suolaa
Sekoita suola veteen. Kun vesi kiehuu, lisää jauhot. (Näppärimmin saa jauhot sotkettua mukavasti sinne veden sekaan kun kippaa ne kasaksi siihen veden päälle ja sitten tökkii sitä kasaa puuhaarukalla tms. niin kauan että jauhot ja vesi on sekasin.) Tarjoa voinokareen kanssa.
Tuota muttia syödään Toholammilla ja Ullavassakin.
-
Juustoni ei kiinteytynyt lainkaan. Piti heittää pois, se oli kiteytynyt siihen hellemekon helmaan niin tiiviisti ettei sitä saanut siitä irti millään tekemisellä toisaalta sitten taas siitä. Minusta sillä oli aivan tarpeeksi tiivis kansi, lautanen ja sen päällä painona appelsiinihillotölkki. En ymmärrä, miten tässä tähän päädyttiin. Mutta ensi viikolla minulla on oikea muotti ja oikeaa kangasta. Uusiksi.
-
Tuota muttia syödään Toholammilla ja Ullavassakin.
Ei mitään muttia! :icon_wink:
-
Ei mitään muttia! :icon_wink:
Kyllä se on Muttia.
-
Mutti on sieviläisten perinneruoka. Joka kesä on heinäkuussa Muttimarkkinat, jolloin koko pitäjän väki kokoontuu kirkonkylälle, nykyiset ja entiset sieviläiset. Muttia siellä tehdään isolla padalla ja myydään veteraanien hyväksi.
-
Samantapainen kohtaamispaikka on virolahtelaisilla vuosittainen Hapanvellijuhla.
Äitini kävi siellä vielä vanhana ja sairaanakin. Minä olen kerran maistanut sitä herne-peruna-hapanleipätaikinaruokaa!
En ole ylpeä syntymäpitäjäni perinneruoasta. Mutta enpä ole siellä kasvanutkaan ja säännöllisesti sitä nauttinut.
Syöväthän ruotsalaisetkin hapansilakkaa. :icon_lol:
-
Savusiian loppu, joka olikin aika suolaista ja vahvasti savun makuista päätyi salaatiksi.
1 kylmä keitetty peruna(iso)
1/2 vihreää kurkkua kuutioina.
1 omena kuutioina
1 pieni salottisipuli silppuna
1 pieni tomaatti kuutioina
1 tölkki kermaviiliä
kalamaustetta
sitruunapippuria.
sekoitetaan ja jäähdytetään.
Periaatteella tähteet talteen saa monenlaista hyvää.
Pilaantunutta ei käytetä.
-
Hyvä ohje perunasalaatille, Riitta-mummi! Keittokirja sen kuin paisuu. :icon_wink:
Noista happamista vielä: appivainajani keitteli joskus hapanlohkoa. Minusta se muistutti
epäilyttävästi käynyttä ja hapantunutta perunakeittoa. En muista, oliko siinä lihaa, kun ei tullut
maistettua. :003: Tietääkö joku - Riitta-mummi? - tätä ruokalajia?
-
Sain viime kesänä ystäväni 60-vuotispäivillä hapanlohkoa. Se oli keitetty ylämaalaisittain. Sitä oli tehty maistiaisiksi, kun se oli päivänsankarin herkkua. Juhlaruuat oli sitten ihan hienot ja monipuoliset.
Mutta se hapanlohko. Tuossa maistamassani oli perunaa, porkkanaa, lanttua ja leipätaikinan juurta. Hyvää oli, vaikka ensimmäistä kertaa söin. Johtunee siitä, että olen aina pitänyt leipätaikinasta. Syön sitä aina leipää tehdessäni.
-
Tein tänään pääsiäiskeksejä. Ovat perusreseptiltään murokeksejä, jossa on pohjassa osa vehnäjauhosta korvattu maissijauholla, jotta taikina olisi keltasempaa. Paistamisen jälkeen päällystin keksit vielä pölysokeri - vesi - keltainen väriaine seoksella sekä ripotin vähän nompparellejä päälle. Hyviä tuli :eusa_angel:
-
Minä tein tänään uusimman Pirkka-lehden ohjeella sitruunaista täytekakkua. Muuten tuli hyvä, mutta ajattelin, että panen sitä sitruunatahnaa päälle vähän paksummasti mitä käskettiin. Olisi pitänyt tajuta jo siinä vaiheessa, kun koristeet meinasivat valua pois, että olisi vähentänyt sitä. Enpä tajunnut ja pursotin reunat kauniisti. Jonkin ajan kuluttua ne reunat eivät enää olleet ollenkaan kauniit, kun se sitruunatahna valui niin, että reunat sortuivat. Siellä se nyt ilkkuu jääkaapissa.
(http://cosgan.de/images/smilie/traurig/a010.gif)
-
On se varmasti hyvänmakuista kuitenkin. Leikkaa valmiit palaset lautasille ja ripottelen
vähän pieniä pääsiäiskarkkeja päälle.
Minä laitan vain rahkapiirakan. Pashaa ei tänä vuonna. Ostomämmit ja punaista maitoa.
Karkinsyönnistä minun pitäisi luopua ja nakerreltava vaikka lanttua ja porkkanaa.
-
Minä tein tänään uusimman Pirkka-lehden ohjeella sitruunaista täytekakkua. Muuten tuli hyvä, mutta ajattelin, että panen sitä sitruunatahnaa päälle vähän paksummasti mitä käskettiin. Olisi pitänyt tajuta jo siinä vaiheessa, kun koristeet meinasivat valua pois, että olisi vähentänyt sitä. Enpä tajunnut ja pursotin reunat kauniisti. Jonkin ajan kuluttua ne reunat eivät enää olleet ollenkaan kauniit, kun se sitruunatahna valui niin, että reunat sortuivat. Siellä se nyt ilkkuu jääkaapissa.
(http://cosgan.de/images/smilie/traurig/a010.gif)
Eikö se kannata päällystää uudestaan?
-
Liian sitruunatahnan voi kaapia kakun pinnasta ja levittää vaikka voileipäkeksille. Nam!
-
Huomenna saan mämmiä jäätelöllä!
-
Liian sitruunatahnan voi kaapia kakun pinnasta ja levittää vaikka voileipäkeksille. Nam!
Se on mainiota myös ihan lusikalla syötynä, ilman keksiäkin.
-
Ilman muuta! Samoin tonnikalatahna ja tomaattipyree suoraan tuubista suuhun. :003:
-
oliko tämä Riitta-mummi aprillia...?
-
Ei ollut, vaan pahe lapsuudesta asti. Nyt kiireesti kirkkoon!
-
Elekkee, elekkee ennee, noista herkuista savolaes keliaakikko kuolloo, valluu kuola suupielistä torvennaan. Ei sua syyvä mämmiä eikä monia muitakkaan herkkuja. Onko jollakin tiedossa keliakikon mämmiresepti?
-
Elekkee, elekkee ennee, noista herkuista savolaes keliaakikko kuolloo, valluu kuola suupielistä torvennaan. Ei sua syyvä mämmiä eikä monia muitakkaan herkkuja. Onko jollakin tiedossa keliakikon mämmiresepti?
Tuolta löysin tällaisen, katso sivun alalaidasta Gluteenitonta pääsiäiseksi:
http://www.keliakialiitto.fi/liitto/gluteeniton_elama/resepteja/
-
Googlaamalla Gluteeniton + mämmi tuli useaan otteeseen alla oleva ohje:
http://www2.ess.fi/evaat/?p=398
(2 vuoallista)
noin 250 g perunaa (3 keskikokoista)
noin 1 ½ l vettä
200-250 g tattarijauhoa
1 pussi kivettömiä luumuja (220 g)
2,5 dl tummaa siirappia
1 dl juoksevaa hunajaa
1 ½ tl suolaa
1-1 ½ rkl pomeranssinkuorta
kahden appelsiinin pesty ja raastettu kuori
Keitä ja soseuta luumut. Ota keitinliemi talteen. Keitä ja soseuta perunat. Sekoita muut ainekset joukkoon. Lisää vettä tai luumujen keitinlientä joukkoon, jotta saat melko vellimäistä massaa. Kypsennä 180 asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia. Peitä vuoat leivinpaperilla tai foliolla jälkipysymään. Tarjoa mämmi maidon tai kermamaidon kanssa!
-
Paistoin pieniä voisilmäpullia huomisiin seuroihin. Juorupulliksi niitä pieniä kuulema kutsutaan.
Samoihin lämpöihi ja vähän kuumenpiinkin tein tusinan karjalanpiirakoita.
Puuroa tuli reilusti, joten päivällä syömme vain riisipuuroa ja mustikka keittoa.
Lammasta maistettiin jo eilen. Hyvää oli. Valelin sitä paistamisen ajan kermakahvilla.
Sitten siilasin marinointiliemestä valkosipulit ja rosmariinit pois ja sekoitin paistista valuneeseen liemeen. Lisäsin hiukan kuivattua minttua ja mustapippuria. Taas siilasin ja kastike on herkullista.
Mämmiä jälkiruuaksi( Kymppi-mämmiä).
-
Riitta-mummi, mist mie tiedän milloin se lammas on kypsä? Tunti per kilo, mutta kun en tiedä paljonko se painaa. Ja paistimittari on jossakin viimeisestä neljästä (?) muutosta hävinnyt johonkin. Tunteeko sen vaiks haarukalla? Nukuttaa pahuksesti, ja se jököttää tuolla uunissa. Valeltu on, ja tänne piti tulla jotta pysyy hereillä eikä se kärtsää! Nuo omat tekstit on kyllä varsinaista unilääkettä. Muutama sivu ja hohhoijaa.
-
Minullakin oli paistomittari kadoksissa, mutta tein näin: Paistini oli vähän yli 2 kg(kahden sokeripaketin kokoinen ). Sidoin sen lujasti kanttinauhalla ympäriltä. Kaadoin vain hiukan marinadia paitinvadille. Uuni 200 asteeseen. Noin puolen tunnin kuluttua lorautin koko kermakahvin n. 3 kupillista paistin päälle. Pidin 200 astetta vielä tunnin. Käänsin paistin ylösalaisin välillä koska pinta tahtoo kuivua vaikka valeeleekin. Laskin lämmön 175 asteeseen ja koko paistoaika oli yli 2 , 5 tuntia.
Nostin paistin suurelle lautaselle vetäytymään. Aluminifolio päälle. Ja sitten valmistin kastikkeen kuten edellä kerroin. Suurustin hiukan maizenalla.
Ethän laittanut jäistä paistia uuniin? :icon_biggrin:
-
Ethän laittanut jäistä paistia uuniin? :icon_biggrin:
En, se suli jo eilen ja oli yli yön kahvissa. Sitä ohjelmaa ennen laitoin kahviin kokonaan. Minun taitaa olla suurempi, on varmaan kolmisen sokeripakettia ainakin. En sitont mitenkään, jynssäsin kaikilla yrteillä tarmokkaasti, ja kermakahvissa on ollut nyt parisen tuntia - vähän yli. Valelluut olen yhtämittaa. Välillä keitin sille lisää kahvia jotta ei vuoka kuivu. On se suurehko. Voi sentään kun en kaupassa vienyt tiskille ja kysynyt mitä se painaa! Otin sen kokoisen että ajattelin riittävän syöjille, tulee useampi.
Kokeilin haarukalla, on ihan kova.
-
Nyt käänsin sen. Noh, ei se sentään ihan kauhean iso ole. Mennyt kasaan uunissa niinkuin paisti menee.
Että olen tyhmä.
-
Hetkinen!
Onko se kokonainen lampaanviulu. Siis luineen kaikkineen.
Jos on kolmekiloinen, pidä kolme tuntia ainakin uunissa.Ja valele, valele ahkerasti.
Paisti vetäytyy pehmeämmäksi kun se jäähtyy folion alla.
Uuden-Seelannin lampaissa on hyvin paljon laatu-eroja. Tänä vuonna sain hyvän.
Niistä kun on luu otettu pois , ne ovat onttoja sisältä ja joskus aivan risaisia, siksi sidonta. Verkkopussi on myös hyvä näille repaleisille.
Ne vain pitää olla hankittuna valmiiksi.
Toivottavasti onnistut! :109:
-
Ei, se on luuton. Kun se suli, huomasin sen olevan semmoisen renkaan, ehkä luu oli otettu pois siltä kohdin. Hajotin sen renkaan, mutta kyllä se jäi vähän kasaan - sain vain mausteet sisään paremmin kun katkaisin sen. No, kyllä se suoristui siedettävästi. Valelen kyllä tosissani, ja varmaan tuo kääntö oli hyvä tehdä, saa kauniimman värinkin molemmin puolin.
-
Niin tosiaan, pehmeneehän se. Saa olla ehkä enää tunnin, jos sitäkään. Tämä tulee nyt katkonaisesti kun on välillä valeltava.
-
Etäruoanlaittoa! Hauskaa!
-
Ja tarpeellista! Kiitos Riitta-mummi! Paisti on pelastettu. Hieman suolaton, teen kastikkeen sille liemestään lähempänä ateria-aikaa. Se odottaa siivilöitynä tuossa. Muuten saamme valkosipuliperunoita. Hyvin mahdollisesti myös pizzaa, joukossa erinäisiä henkilöitä...
-
Jos joku aikoo tehdä niinkuin minä lampaanpaistin loppu-osan kanssa, niin en kehoita.
Laitoin paistisiivut lämpiämään kastikkeeseensa kun halusin lämmintä lihaa. Purukumia siitä lihasta tuli, ainakin minun paloistani. Saunavieraat söivät kyllä halulla ja nälkäisinä.
Basso sai runsaat pureskellut palaset minulta. Siitä se oli yhä herkkua.
Viimeiset loput täytyy syödä kylmänä minttuhyytelön ja kuuman kastikkeen kera.
Nyt lähden leipomaan pienen gluteenittoman rahkapiirakan seuroihin.
-
Niin muuten, paisti onnistui erinomaisesti ja sai suuren määrän kiitosta ja kehuja. Näytin kuinka se oli tehty, eli näpyttelin foorumin tämän saitin auki...
-
Taidat ollakin yhtä impulsiivinen ja estoton kuin "ruokasiskosi" . Reseptejä käyttäytymismokista voisi myös vaihtaa! :023:
-
Paistoin eilen pääsiäistorttuja :icon_lol:
Kuuntelin radiota. Siellä joku ruuanlaiton ammattilainen oli saanut tehtäväkseen kehitellä mämmistä leivontareseptejä. Yksi oli rahka-mämmi-piirakat. Siitä sain tuuman. Minulla oli pakkasessa torttutaikinalevyjä, jääneet joulusta. Otin ne sulamaan. Sekoitin puoli purkkia lime-valkosuklaarahkaa ja saman verran mämmiä ja puolikkaan kananmunan. Sitä seosta rätkäisin torttulevyneliölle ja uuniin. Näyttää vähän epämääräiseltä se päällinen, mutta hyvää tuli.
Sirtuunatorttu ja hedelmähyydykekakku kuuluu vakituisiin pääsiäisherkkuihin.
-
Meillä kokeiltiin ensi kertaa lampaaseen tuota maitokahvivalelua. Jännästi se vei valkosipulin tuoksun, mutta ei makua. Tämän jälkeen lammas saa meillä aina maitokahvivalelun. Kiitos vinkistä
Siirrytään osaan viisi samantien.