Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: steal - 06.08.09 - klo:20:46
-
Mitä tarkoittaa tämä termi ? Mitä se on sinulle itsellesi ja lähimmäisille ?
Itse olen miettinyt sitä juttua kun nykajan "kiireiset" (kiire on usein itsetehtyä) ihmiset sanoo että olkoot nyt lapset tarhassa pariviikkoo, mutta sitten vietetään laatuaikaa kun käydään linnanmäellä.Omasta lapsuudestani en pidä kohokohtina mitään tapahtumia, tilaisuuksia tai tivoleja.Mukavimpia muistoja oli tavalliset arkipäivät kun isällä ja äidillä vaan oli aikaa lapsille ja tehtiin kaarnaveneitä, käpylehmiä tai istuttiin ongella ja oltiin navetalla lypsyllä.
Siis ne tavalliset lämminhenkiset hetket. Siksi minua jaksaa ihmettää se vouhkaaminen laatuajasta ja hirveestä kiireestä kun kerrankin kerkeis vaan olla. Mutta mites muilla?
-
Minulle laatuaika on kun lähden yksin merelle seilaamaan, päiväksi tai kahdeksi. Yövyn asumattomassa saaressa ja nukahdan laineiden lempeään liplatukseen veneenkylkiä vasten ja tiedän ettei aamullakaan ole kiire mihinkään. En ajattele Jumalaa enkä hengellisiä, en ajattele mitään! Tiedän että Jumala on kanssani ilmankin ja huomaan tuntevani siitä sisimmässäni kiitollisuutta. Joskus herään yöllä ihmettelemään tyyntynyttä vedenpintaa ja hiljaisuutta ja huomaan täysikuun loistavan. Menen takaisin nukkumaan, onnellisena!
Se on laatuaikaa!
-
Olen sikäli onnellisessa asemassa, että olen itse saanut kokea sitä ihan tavallista arkea vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Työtä piti opetella tekemään pienestä pitäen. Vanhemmillani oli tosi tiukkaa rahasta, mutta onneksi he kuitenkin järjestivät joskus ns "laatuaikaa" ja silloin lähdimme yhdessä päiväksi retkelle. Sitä odotettiin hartaasti etukäteen ja sitä myös muisteltiin jälkikäteen. Tietysti myös sunnuntait ja kaikki juhlapyhät olivat laatuaikaa. Paikat oli siivottu, käytiin kirkossa, kyläiltiin eikä tehty työtä.
Onnekseni olen pystynyt itsekin hoitamaan työni siinä lasten kasvatuksen lomassa. Käytännössähän se tarkoittaa lähes jatkuvaa epäjärjestystä ja melkoista sukkulointia töiden järjestelemisen suhteen. Pyhät olemme pyrkineet pitämään sitten paremmin laatuaikana ja lomareissuja olemme pystyneet tekemään aivan eri budjetilla kuin vanhempani. Tietysti lomareissulla irtautuu itsekin arjen ympyröistä ja on enemmän aikaakin olla lasten kanssa. Joulun pyhinä tulee pelattua jälkikasvun kanssa kaikenlaisia pelejä ja sekin on melkoista laatuaikaa.
Lasten kasvettua on tehty isännän kanssa kahdestaan reissuja ja ne ne vasta laatuaikaa ovatkin.
-
Minä vietän laatuaikaa usein luonnossa, metsässä, lenkillä tai ihan vain pihamaalla.
Se voi olla lyhytkin hetki. Tärkeintä on se rauha, tyyneys, kiitollisuus, mikä saa silmät näkemään kauneutta kaikessa ympärillä.
Laatuaikaa on myös hetket perheen ja /tai ystävien kanssa, kiireettömästi vaikkapa aterian ympärillä, missä voidaan vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia.
-
Mie koin tänään laatuaikaa töissä! Tein korjuujäljen kontrollointia männikössä, johon aurinko paistoi lämpimästi, muttei liian kuumasti eikä ötököistäkään ollut kiusaa...siellä minä mittasaksien kanssa näpyttelin menemään...puustotunnuksia kirjaten ja metsää hengittäen. Metsässä kiire pysähtyy, töiden lomassa ehtii jutella korppien kanssa ja muutenkin metsän elämää tarkkailla...
Myös eilen koin laatuajaksi sen, kun pääsin konekuskin mukana yhteen taloon kahville...siellä pöytä notkui tarjottavista ja nauru raikasi, miten olenkin saanut kohdata tänä kesänä NIIN super ihania ihmisiä?! :eusa_pray:
Laatuaikaa on kiireettömät hetket arjen keskellä, perheen ja ystävien kanssa vietetyt hetket. Miulle laatuaikaa on myös se, että poikaystävän kanssa katotaan telkkarista esim. lentopalloa tai urheiluruutua...ollaan vaan eikä oo hoppu mihinkään, ei siihen sen kummempaa tarvihe.
Huomenna pääsen muruseni kotopuoleen Himangalle. Siellä saan nauttia maaseudun rauhasta ja viettää ihania kiireettömiä hetkiä potentiaalisen anopin kanssa kahvipöydän ääressä rupatellen...olenkin jo kaivannut murua ja murusen perhettä.
-
Mukavimpia muistoja oli tavalliset arkipäivät kun isällä ja äidillä vaan oli aikaa lapsille ja tehtiin kaarnaveneitä, käpylehmiä tai istuttiin ongella ja oltiin navetalla lypsyllä.
Siis ne tavalliset lämminhenkiset hetket. Siksi minua jaksaa ihmettää se vouhkaaminen laatuajasta ja hirveestä kiireestä kun kerrankin kerkeis vaan olla. Mutta mites muilla?
Kun on kyse lapsista niin olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.
Olen ymmärtänyt, että lasten kasvatukseen perehtyneet luennoitsijat myös kritisoivat tuota käsitettä "laatuaika", kun sitä yritetään markkinoida aikuisen ja vanhemman keskinäiseen suhteeseen.
Lapselle kun on laatuaikaa kaikki se aika, kun vanhemmat ovat hänen kanssaan / lähettyvillä.
Ehkäpä yksi syy kyseisen termin kehittämiseen on vanhempien huono omatunto siitä, että ei ole tullut otettua lasta riittävästi huomioon normaalissa arkielämässä, eikä otettu lasta riittävästi mukaan tavallisen elämän askareisiin.
Ed. mainituista syistä lievästi ärsyynnyn, kun kuulen sanan "laatuaika", koska sitä tunnutaan yhdistettävän juuri tuohon lapsen kanssa käytettyyn aikaan ja tästä johtuen välttelen kyseisen termin käyttöä silloinkin, kun sen käyttö saattaisi olla paikallaan.
Olen siis "laatuajan" vastustaja.
-
Minä kannatan laatuaikaa poikkeuksetta.
Keskustelun jatkumisen edesauttamiseksi ja hyvien fiiliksien pysymiseksi laatuaikakysymys on keskeinen.
Kaikella on aikansa. Aika on itkeä, aika on nauraa, aika on niittää, aika on laulaa.
Tarkoitan vapauden välttämättömyyttä, vapauden, jota vastuu sitoo. Kaikkea ennen on kuitenkin rakkaus, rakkaus, rakkaus (vrt. venäjävenäjävenäjä).
Elämän sietämätön keveys on rakkauden, vastuun ja vapauden kolmiyhteyttä. Se on kärjellään seisova epätasakylkinen kolmio. Ylinnä on vapaus, sitten vastuu, kaiken pohjana lemmen liekki leimahtaa / kerran vain - ja kestää läpi elämän ja pitää kolmion pystyssä! Vapaus vertautuu Poikaan, vastuu Isään, rakkaus Pyhään Henkeen.
Siinä on laatua. Siinä on aikaa. Siinä on koko elämä.
-
Minulle laatuaikaa oli eilen illalla pidetyt körttiseurat yksityiskodissa Laukaassa. Kerroin niissä herännäisyyden historiaankin liittyneestä kaijenikulaisuudesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaijenikulaisuus. Tuntui olevan kaikille vieras varhaisherännäinen herätys. Vertailun vuoksi kaijenikulaisuuteen kerroin körttisten omaksumasta ristinteologiasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristin_teologia
Tänään alkaa laatuaika Päijänteen aalloilla.
-
Mikä on laadukasta? Tätä voi pohtia muutenkin kuin ajan yhteydessä. Laadun saattaisi jakaa sisäiseen ja ulkoiseen kauneuden tavoin ja pitää sisäistä laatua pintaa tärkeämpänä. Ajan laatu merkitsisi siis pikemminkin sitä, kenen kanssa oli kivaa kuin sitä, missä oltiin ja mitä tehtiin, syötiin, juotiin...
-
Sisäisellä ja ulkoisella on kiinteä yhteys. Ulkoinen ei voi olla laadukasta, jos sisäinen on sekundaa.
-
Minulle laatuaikaa oli eilen illalla pidetyt körttiseurat yksityiskodissa Laukaassa. Kerroin niissä herännäisyyden historiaankin liittyneestä kaijenikulaisuudesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaijenikulaisuus. Tuntui olevan kaikille vieras varhaisherännäinen herätys. Vertailun vuoksi kaijenikulaisuuteen kerroin körttisten omaksumasta ristinteologiasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristin_teologia
Tänään alkaa laatuaika Päijänteen aalloilla.
Ristinteologia on yhteisyyden peruselementti. Yhteyden takaa vain yksi korkein voima, yksijumalisuus. Antiikin kulttuuri tuhoutui monijumalisuutensa vuoksi. Jäseniltään yhteisö, Jumala, edellyttää kuitenkin kärsimystä. Siinä on yhtenä komponenttina odottamisen edellytys, mikä rinnastuu yksyhteen kärsimyksen kanssa. Jos suostuu kärsimykseen, saa palkakseen yhteisön arvostuksen ja lunastaa näin sen jäsenyyden.
Elämä ei vielä riitä ykseyden syntymiseen, joka vaatii kärsimyksen ja kuoleman, koska yksilöt selaisinaan eivät voi yhtyä yksituumaiseksi ryhmäksi. Tulee tapahtua sulautumista, hitsautumista ja palamista.
-
Laadukas sisältö saa sekundapakkauksenkin tason nousemaan.
-
Ristinteologia on yhteisyyden peruselementti. Yhteyden takaa vain yksi korkein voima, yksijumalisuus. Antiikin kulttuuri tuhoutui monijumalisuutensa vuoksi. Jäseniltään yhteisö, Jumala, edellyttää kuitenkin kärsimystä. Siinä on yhtenä komponenttina odottamisen edellytys, mikä rinnastuu yksyhteen kärsimyksen kanssa. Jos suostuu kärsimykseen, saa palkakseen yhteisön arvostuksen ja lunastaa näin sen jäsenyyden.
Elämä ei vielä riitä ykseyden syntymiseen, joka vaatii kärsimyksen ja kuoleman, koska yksilöt selaisinaan eivät voi yhtyä yksituumaiseksi ryhmäksi. Tulee tapahtua sulautumista, hitsautumista ja palamista.
Ristinteologia herännäisyyden näkökulmasta:
Herännäisyys korostaa ihmisen pienuutta suuren Jumalan, Paimenen, edessä. Heränneet puhuvat "alatien kristillisyydestä". Ihmisen tulee tyytyä olemaan syntisenä ja kelvottomana Jumalan edessä. Ihmisen tulee rauhassa odottaa ja ikävöidä Jumalan armoa. Tämän herätysliikkeen onkin sanottu hyvin sopivan suomalaiseen melankoliseen luonteeseen. Herännäisyys on arvostellut uskoontulon ja ratkaisun tekemisen julistusta. Tärkeää on "odottava usko", eivät erilaiset kokemukset.
Paavo Ruotsalainen korosti salattua Jumalan viisautta, joka on ilmoitettu vain yksinkertaisille, vaan ei viisaille ja filosofeille. Paavon sanoma oli talonpoikaiskielelle muunnettua paavalilaista ristinteologiaa.
-
Mikä on laadukasta? Tätä voi pohtia muutenkin kuin ajan yhteydessä. Laadun saattaisi jakaa sisäiseen ja ulkoiseen kauneuden tavoin ja pitää sisäistä laatua pintaa tärkeämpänä. Ajan laatu merkitsisi siis pikemminkin sitä, kenen kanssa oli kivaa kuin sitä, missä oltiin ja mitä tehtiin, syötiin, juotiin...
Näin on. Makkaranpaistohetki (paikasta ja makkaran mustumisasteesta riippumatta) voittaa monet illalliset hienoissakin paikoissa. Mutta toki jälkimmäisistäkin hyviä muistoja.
Mielestäni laatuaikaa on sekin, että voi olla välillä hiljaa yhdessäkin, ei aina tarvitse olla kova hälinä päällä. Toisaalta joskus laatuaikaa itselle on se, kun itsekin saa olla hälisemässä muiden joukossa. Eli tarpeiden mukaan.
-
Vilhon 7-vuotispäivä. Sain oppitunnin Roope Ankan sukujuurista ja ensimmäisestä tienaamastaa pennistä. Enpä tiennyt sitäkään että R A on juuriltaan Skotlannista.
Vilholla on alan kirjallisuutta jo aika tavalla, ja eiliset juhlallisuudet olivat sitä yhä lisänneet.
Don Rosa piirtää vähän hauskemmin kuin Carl Barks, minun mielestäni.
-
Roope Ankka on englanniksi Scrooge McDuck. Taustalla on Dickensin joulukertomuksen saituri Mr Scrooge ja käsitys skotlantilaisista kitupiikkeinä, Brittien laihialaisina.
-
Roope Ankka on englanniksi Scrooge McDuck. Taustalla on Dickensin joulukertomuksen saituri Mr Scrooge ja käsitys skotlantilaisista kitupiikkeinä, Brittien laihialaisina.
Aku ja pojat meni jouluaattona toivorikkaina Roopen luokse ja toivottivat Hyvää joulua. Roope karjaisi rahasäiliön oveltaan: "Hyvää joulua ja painukaa tiehenne". :)
-
Carl Barksin Tyhjälän lasten joulu on yksi koskettavimpia Roope Ankka -tarinoista.
Muten olen sitä mieltä, että Don Rosa on piirtäjänä näpertelijä verrattuna Al Taliaferroon ja Carl Barksiin, joiden viivat elävät ja hengittävät. En pidä hänen väkisin kootuista juonistaankaan.
-
Mulle laatuaikaa oli ja on yhä viettää aikaa koko serkusparven kanssa mummalla. Tekemistä riitti ja mielikuvitus lensi kun perustettiin "kioski" tai leikittiin Vaarallista vankia.
-
Onko Vaarallinen vanki joku pohjalainen 'viärähä rauroossa Vaasan linnaha' -iloittelu?
-
Meidän mummalan vanhassa tallissa on nurkassa semmonen huone, jossa ennen on pidetty sikoja. Seinät ja lattia betonia, yhdellä ulkoseinällä ja yhdellä sisäseinällä on ovet jotka saa ulkopuolelta hakaan ja toisella ulkoseinällä on lasi-ikkuna ja lattianrajassa pieni (40*40 cm?) luukku, jonka saa auki sisäpuolelta. Sinne on hauskaa lukita puolet porukasta "vaarallisiksi vangeiksi", joita toinen puoli vartioi. Yleensä siellä on joku kaksoisagentti joka esimerkiksi salakuljettaa vangeille tiirikoita tai tekee vääriä hälytyksiä :D
-
Taas pikku-ukkojen kanssa kirjojen katseluhetki. Koirakirja, Kreetan mytologiaa lapsille, ja useita Roope-Ankka taskukirjoja.
Penalle, Viisveisaajalle ja muille kuvien ystäville tiedoksi että olematta minkäänlainen Aku Ankka-fani katsoin Don Rosan samaan sarjaan sukeutuvaksi kuin Pieter Brueghel, Rickhard Scarry ja Mauri Kunnas. Pikkutarkkaa työtä, paljon tutkittavaa ja hauskaa.
Kuvataidemakuni on vahvoja viivoja ja värejä käyttävät, esim. Matisse, Ahti Lavonen,
Akseli Galleen-Kallela. Yleensä ekspressionistiset suuret kuvat. Picasson sininen kausi
on mieleinen ja tietysti Helene Schjefbeck. :006:
-
Kuvataidemakuni on vahvoja viivoja ja värejä käyttävät, esim. Matisse, Ahti Lavonen,
Akseli Galleen-Kallela. Yleensä ekspressionistiset suuret kuvat. Picasson sininen kausi
on mieleinen ja tietysti Helene Schjefbeck. :006:
Minulle Ellen Thesleff on mieluisampi.
Nykyisin on impressionismi tullut läheiseksi. Paul Cezanne. Musiikissa Claude Debussy.
Pidän myös naivismista - kuinkas muutenkaan.
-
Muuten olen 'Herra Ruususesta' samaa mieltä, mutta hänen viivansa on rautalankaa muiden mainitujen rinnalla. Kauniin viivan ihanne on kiinalaisittain lausuttuna 'kuin pääskysen lento ja pantterin loikka'. Don Rosan viiva ei elä.
-
Cezanne on myös jonkinlainen kubismin kummisetä. Impressionistisin impressionisti lienee Claude Monet.
-
Cezanne on myös jonkinlainen kubismin kummisetä. Impressionistisin impressionisti lienee Claude Monet.
Äh, nimet meni sekaisin. Nimenomaan Monet'a tarkoitin enkä Cezannea.
-
Äh, nimet meni sekaisin. Nimenomaan Monet'a tarkoitin enkä Cezannea.
Minusta Salvador Dali oli kyllä paras. Niin taitavia, mutta täysi hulluja. Ymmärrän hyvin käytyäni van Gogh museossa Amsterdamissa miksi hän sai vain yhden taulun myytyä.
-
Minä ymmärrän myös, miksi van Goghin taulut ovat nyt arvossaan. Hänen taitonsa ja hulluutensa olivat varmaan samaa huipputasoa kuin Dalin, toisenlaista vain.
-
Onko herännäisyys tänään laadukasta? (laadukkaampaa kuin ennen)
Niin muuttuu maailma, Eskoni...
Herännäisyys alkoi talonpoikien keskuudessa maallikoliikkeenä. Muutama ns. herätykseen tullut pappi antoi siihen lisäväriä. Ukkojenaika toi maallikot jälleen liikkeen voimavaraksi, kunnes papit astuivat jälleen kuvioihin. Papit ja maallikot ovat yhdessä johtaneet herätysliikettä tämän jälkeen rintarinnan. Maallikoiden osuus seurapuhujina näyttäisi ainakin osissa maatamme hiipuneen kokonaan. Olen kuullut, että muutamin paikoin vanhasta perinteestä - kuka tahansa voi körttiseuroissa aloittaa puheen - on luovuttu kokonaan ja puhujavuorot jaetaan etukäteen pappien kesken. Tekeekö vain pappien seurapuheet körttiseuroista laadukkaampia? Onko maallikoiden osuus herätysliikkeessä katoavaa perinnettä? Toivottavasti ei kuitenkaan päätoimikunnassa, jossa maallikoilla on vielä vahva edustus.
Minun muistissani on, kun körttiseuroissa seuraväki jakaantui kahteen ryhmään - miehiin ja naisiin. Naiset asettuivat takapenkkeihin, miehet etupenkkeihin, välillä oli "hajurako". Käytin tuota hajurakoa hyväkseni juostakseni penkkien välissä. Vanhemman henkilön tiukka katse asetti minut kuitenkin pian aloilleen. Seurapuhujat istuivat etupenkissä. Seuratalon isäntä toivotti seuravieraat tervetulleiksi ja esitti isännänvirren, jolla seurat aloitettiin. Joskus seurat alkoivat virrenveisuulla ilman isännän virsitoivomustakin. Talon emäntä hääri seuroissa lähes näkymättömänä passuupuolella. 50-luvulla saattoi jo emäntä tulla isännän viereen istumaan. Vaatetuskin oli muuttunut perinteisestä körttipuvusta tavalliseen asusteeseen. Saattoipa isännällä olla jo "hirttosolmu" eli kravatti kaulan ympärillä ja emännällä yllä hillitty kukkamekko. Herättäjäjuhlilla ei naista vielä 35 vuotta sitten puhujapöntössä näkynyt. Laukaan herättäjäjuhlilla (1980) nainen puhujana oli vielä ihmettelyn aihe. Tänä päivänä seuratalon emäntä saattaa usein toivottaa seuraväen tervetulleeksi ja esittää emännän virren. Herättäjäjuhlien seurapuhujistakin useat ovat naisia ja päätoimikuntaa luotsaa nainen. Tekeekö naisten näkyvyys tänä päivänä herätysliikkeestä laadukkaamman?
Kyöstin helluntalaisuudessa ei vielä 30 vuotta sitten sanaa pappi tai pastori juuri suvaittu. Helluntaiseurakunnan työntekijät olivat saarnaajia. Tänä päivänä työntekijät ovat pastoreita yleiseen pappeuteen vedoten. Teologista koulutusta pastoriksi ei tarvita, vaan pastoriksi pääsee vaikka pystymetsästä. Odotan, että seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa helluntaiseurakunnissa on rovasteja ja toimintaa johtaa piispa. Kirkkokunta oli vielä kymmenen vuotta sitten helluntaiseurakunnissa tuhoontuomittu ajatuksenakin. Tänään helluntalaisten kirkkokuntaan on liittynyt jo ilmeisesti paljon seurakuntia. Onko helluntalaisuus laadukkaampaa tänä päivänä siihen kohdistuneiden muutosten vuoksi?
-
Laadukasta on kaikki se, jossa Jumala on saanut toimia laaduntarkastajana.
-
Onko herännäisyys tänään laadukasta? (laadukkaampaa kuin ennen)
Niin muuttuu maailma, Eskoni...
En tiedä laadusta tämän päivän kohdalla, mutta rikas se on. Ehkä vähän liiankin rikas, minun mielestä, tänä päivänä. Sillä herännäisyys pursuaa aika monelle taholle.
Toinen asia on, onko se täysin hallinnassa tulevina aikoina ja säilyykö herännäisyyden perusrakenteet. Itse toivoisin että säilyisivät. Täytyy kyllä myöntää että olen konservatiivinen ennemmin kuin liberaalinen, näissä asioissa. Mutta...
Laadukasta on kaikki se, jossa Jumala on saanut toimia laaduntarkastajana.
-
Vietän laatuaikaa poikieni (siis aikuisten) kanssa eikä tarvita laaduntarkastajaa. Laatu on taattu. :003:
-
Minulle on laatu-aikaa ruoan valmistaminen ystäville joita huomena tapaan .
Parempaa melkein kuin Joulun laitto!
(http://www.cosgan.de/images/midi/haushalt/h071.gif)
-
Minulle on laatu-aikaa ruoan valmistaminen ystäville joita huomena tapaan .
Parempaa melkein kuin Joulun laitto!
(http://www.cosgan.de/images/midi/haushalt/h071.gif)
Tuo on hyvä tapa viettää laatuaikaa. Minä vaan panen minua taitavammat ruoanlaittajat eli pojat tekemään ruokaa. Oma laatulajini ovat marinadit. :icon_cool:
-
Pitsaako onkin luvassa? Luulin, että soppaa.
-
Edellisten viestien kirjoittajat väittävät viettävänsä laadukkaasti aikaa muualla kuin tällä keskustelu foorumilla.
Minulla on kyllä toisenlainen käsitys Teidän laatuajasta, siitä jo kertoo viestien määrä ja puhumattakaan foorumilla vietetyt ajat.
-
Penalle ja muille lohi ja kaalisoppa(lammaskaali), 2-3 kasvisyojälle varasin korvasieni-juustokeittoa. Tänä iltana saunottuamme Sannelin kanssa syömme kyllä pitsaa.
Toivottavasti ovat laatutuotteita!
-
Pikkupoikaa tulee usein ikävä, joten laatuaikaa minulle on pikkupojan kanssa oleminen (väliin tosin kyllästyttääkin/väsyttääkin se, vaan ei kait laatuajan tarvitse aina jatkuvaa taivasta olla).
Körttifoorumilla notkuminenkin on minulle usein laatuaikaa.
Nukkumisesta puhumattakaan.
-
Minulla on laatuaikaa kiireetön vapaa-aika, josta pidänkin kiinni viimeiseen saakka.
IT-alan hektisyys/sekavuus pakottaa oikeastaan vapaa-aikana hakemaan lepoa monin eri tavoin.
-
Edellisten viestien kirjoittajat väittävät viettävänsä laadukkaasti aikaa muualla kuin tällä keskustelu foorumilla.
Minulla on kyllä toisenlainen käsitys Teidän laatuajasta, siitä jo kertoo viestien määrä ja puhumattakaan foorumilla vietetyt ajat.
Tuomiopäivän Pasuuna!
-
Tuomiopäivän Pasuuna!
Saliksella on nähtävästi tärykalvon puhkeaminen lähellä.
Olisi suositeltavaa käyttää korvatulppia.
-
Saliksella on nähtävästi tärykalvon puhkeaminen lähellä.
Olisi suositeltavaa käyttää korvatulppia.
Olen ollut täällä körttifoorumilla vähän yli neljä päivää, 19 tuntia ja 26 minuuttia vuodesta 2006 lähtien. Siihen mennessä on ehtinyt kulua aika monta yli 1200 päivää työn ja laatuajan merkeissä.
-
Olen ollut täällä körttifoorumilla vähän yli neljä päivää, 19 tuntia ja 26 minuuttia vuodesta 2006 lähtien. Siihen mennessä on ehtinyt kulua aika monta yli 1200 päivää työn ja laatuajan merkeissä.
Tarkennut tuohon laskelmaan. Foorumissa vietettyä aikaa on laskettu vasta viime kesästä, kun vaihdettiin uusi palvelualusta.
-
Vaikka se onkin syntiä, niin olen suorastaan YLPEÄ siitä, että meidän lapset ovat saaneet erittäin paljon aikaa, joka on kaikkea muuta kuin laatu-sellaista: Ihan tavallista arkea kaiken maailman sisä- ja ulkoaskareineen.
-
Tarkennut tuohon laskelmaan. Foorumissa vietettyä aikaa on laskettu vasta viime kesästä, kun vaihdettiin uusi palvelualusta.
Huh. No sitten on parempi, etten kirjoita tänne kahteen vuoteen mitään. :kahvi:
-
Älä hyvä mies, ainoa järkevä tällä alustalla minun lisäkseni, niin pitkää taukoa pidä!
-
Huh. No sitten on parempi, etten kirjoita tänne kahteen vuoteen mitään.
Älä hyvä mies, ainoa järkevä tällä alustalla minun lisäkseni, niin pitkää taukoa pidä!
Ja minkähänlaisella alustalla Te olette?
Pitäisiköhän ehdottaa sepälle että tulisi vähän takomaan hieman järkeä teille järkeville.
Voisi kyllä olla mahdollista että ei olsi enään mitään taottavaa.
-
Tunnepuoli toimisi vielä. Siinä oliskin sepällä rojektia.
-
Tunnepuoli toimisi vielä. Siinä oliskin sepällä rojektia.
En kertonut mihin seppä viskaa turhat raudan pätkät,joten romukopassa tunne puolen kyllä hoitaa satman ruoste ja lopuksi sinne minne Me kaikki joudumme, sulatusuuniin.
-
On sinullakin, Benkkuliini, tuota tunnetta aikas paljon, et voi kieltää.
-
On sinullakin, Benkkuliini, tuota tunnetta aikas paljon, et voi kieltää.
No ... Seppä valaa uudestaan, uudestaan ... kyllä se siitä.
-
Saimme eilen viettää laatuaikaa Lahdessa. :109: Emme olleet katsomassa kisoja, ei, ei. Olimme ensin Mukkulan kirkossa messussa. Sen jälkeen Riitta-mummin kestittäminä, kotiseuroja tai seurusteluja pitämässä.
Me tarkoittaa tässä Maunoa, Sannelia, Hippiäistä, Penaa ja hänen vaimoaan, Tiitiäistä ja itseäni. Toki Matti ja Basso tietenkin mukaanluuettuina.
Vielä suurkiitosket Maunolle ja Riitta-mummille, että tällaisen tapaamisen järjestitte. Erityiskiitokset Riitta-mummille ihanista keitoista ja mainiosta täytekakusta. Se oli raikas ja mikä parasta, ilman kermavaahtoa. :icon_biggrin:
Seuroissa saimme vielä tavata ja kuulla Samulia ja Sepposta, jotka eivät olleet kesteissä.
Tuli niin suu hyvän makuseks ku sai oikein foorumilaisten kanssa haastella. :icon_lol:
Hyvän maun suussa pysymiseksi osetettiin kotiin körttipastilleja. :icon_biggrin:
P.S. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi, jospa oisit saanut olla mukana.
-
No ... Seppä valaa uudestaan, uudestaan ... kyllä se siitä.
No niin. Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain.
-
Kaunis kiitos minultakin Lahteen! Oli laadukasta. Vaimo on hiukan päästään pyörällä, mutta selvinnee ennen pitkää.
-
Jos on tottunut rauhalliseen laatu-aikaan, niin eilinen ei ollut sitä. Ei, ei se oli jotakin hartauden, hullaantimisen ja hulluuden väliltä.
Terveisiä Kotkan rouvalle, meillä on puoliso mahataudissa. Ei ole körttifoorumilaiset
lahkolaisia, mutta kaikki ei sovi kaikille.(vitsi!)
Hei Sanneli, sua on jo ikävä Hei hippiäinen junallamatkustaja ja yökukkuja, hei äiti ja tytär, myöhä ollaaki ko sukulaisii, teiän piparit on maailman parraita! Hei Mauno, sillikuppi ja Härmän Vikuri palautetaan lähipäivinä.Kiitos lahjasta ja lainasta:
Ja Pena, nyt tiedän sen toisenkin puolen taidoistasi. Se kuvakirja on huippuhieno.
Saimpa kokea tämänkin vanhoilla päivilläni.
hitaastikypsyvä mummi
-
Ei minunkaan vaimoni innostui meidän körttisisäpieriläisten hihhuloinnista.
-
'Kotkan rouva' on kyllä körttiläisissä sisäpiireissä tahollaan, mutta foorumin sekaan tipahtaminen oli kai vähän kuin itsensä löytämistä yllättäen keskeltä Muumilaaksoa. Ainoastaan Pikku Myy* oli hänelle ennestään tuttu Kymin seuroista.
(*lue: Tiitiäinen)
-
Kyllä minunkin - "rouvani", täytyy ihan kirjoittaa naistenpäivänä. Hänen paappansa on ajanut tukkeja Wanhan Karhumäen rakennukselle, ettei niinku vähä mitä, jossei paljokaa. Asia on dokumentoitu Kareksen Heränneen kansan vaelluksessa.
-
Laatuaikaa oli myös eilisiltainen Inhimillisen tekijän töllääminen lieveilmiöineen Ystävän kanssa :kahvi:
-
No niin , eiköhän tämä annos laatuaikaa riitä tältä päivältä.
-
No niin , eiköhän tämä annos laatuaikaa riitä tältä päivältä.
Joo, kiitos.
-
Täydellinen viikonloppu. Tuli sielua ja ruumiilista hoito tasapuolisesti.
ps. kännykkä täytyy vaan muistaa sulkea näköjään vapaapäivinä, välttyy häiriö soitoilta ja viesteiltä.