Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 20.04.09 - klo:12:38
-
Hannes Sihvo: Elävä Kivi. En saa kylläkseni Aleksis Kiven kielestä ja elämästä ja tässä ne ruoditaan oikein tarkasti. Hienot sukupuut ja kartat
1800-luvulta.
Uusi ja mielenkiintoinen oli tieto August Ahlqvistin näkemyksestä ettei Suomessa oikeita kirjailijoita synny kuin Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Hämettä, ja varsinkin hämeen murretta hän suorastaan ivasi. Aleksis Kivi oli
mielestään hämäläinen niinkuin Jukolakin oli eteläisestä Hämeestä.
Isänsä sukujuuret ovat Kärkölästä. Tingvalleja Tennilästä. Niitähän minäkin olin, Kärkölän neitseitä. Vaan siirtokarjalainen.
Kirja on painava ja muutenkin kookas. Hankalaa luettavaa makuulta, mikä on minun tapani.
Samaan aikaan menee viihdelukemisena Barbara Winckelmannin Sinun vihasi päivät. Siitä on Åke Lindman tehnyt TV-elokuvan. Olen sen kai joskus nähnyt.
Voi sitä Helsingin köyhien kurjuutta 1740. Ja isoisempienkin, kyllä on elämä mennyt aineellisissa eteenpäin!
-
Hannes Sihvo: Elävä Kivi. En saa kylläkseni Aleksis Kiven kielestä ja elämästä ja tässä ne ruoditaan oikein tarkasti. Hienot sukupuut ja kartat
1800-luvulta.
Uusi ja mielenkiintoinen oli tieto August Ahlqvistin näkemyksestä ettei Suomessa oikeita kirjailijoita synny kuin Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Hämettä, ja varsinkin hämeen murretta hän suorastaan ivasi. Aleksis Kivi oli
mielestään hämäläinen niinkuin Jukolakin oli eteläisestä Hämeestä.
Isänsä sukujuuret ovat Kärkölästä. Tingvalleja Tennilästä. Niitähän minäkin olin, Kärkölän neitseitä. Vaan siirtokarjalainen.
Kirja on painava ja muutenkin kookas. Hankalaa luettavaa makuulta, mikä on minun tapani.
Samaan aikaan menee viihdelukemisena Barbara Winckelmannin Sinun vihasi päivät. Siitä on Åke Lindman tehnyt TV-elokuvan. Olen sen kai joskus nähnyt.
Voi sitä Helsingin köyhien kurjuutta 1740. Ja isoisempienkin, kyllä on elämä mennyt aineellisissa eteenpäin!
Luepa samaan pötkään Veijo Meren: Aleksis Stenvallin elämä.
-
Luettiin se Nostoväkinäyttämön alku-aikoina kohta Meren kirjan ilmestyttyä.
Oli kai tarkoituksena myös näytellä se. Se jäi, mutta mielenkiinto Kiveen säilyy.
Muistaakseni Meri teki melko rajun sairaskertomuksen.
-
Pääsin Per Olov Enquistin Matkamiehen loppuun. Olipa mielenkiintoista! Kuvaus ruotsalaisen - ja maailmanlaajuisen - helluntailaisuuden kahden voimahahmon kimuranttisesta suhteesta sai monenlaisiin ajatuksiin. Herrnhutilaisen hurskauden perintöä sekin herätys jatkaa, vaikka kovin eri tyylillä kuin körttiläisyys. Lewi Pethruksen virren löysin yllättäen Tytti Issakaisen suomennoksena Lähetysseuran kirjasta Laula kaikki maa. Se on siellä numerolla 171 ja alkaa: Murru ei Herramme sana.
-
Jotenkin alkaa kyrsiä Eero Ojasen filosofiateokset. Keitähän varten niitä on tehty? Oon kahlannut joka vuosi jonkun Ojasen filosofiateoksen. On Ihmisen, Ajan, Tien ja Sivistyksen filosofiaa, mutta filosofiaa saa niistä etsimällä etsiä.
-
Nyt on kaksi lukuketjua yhtä aikaa elossa. Voisikohan joku moderaattoreista vaikka yhdistää nämä?
-
Körttifoorumia ja sanomalehtiä :idea:
-
Mystistä Saksalaisten teologien viisauksia (n. 1300-luvun alussa syntyneitä) ja Lutteeruskin luki niitä... :wink: