No onpas painavaa asiaa...en jaksanut lukea kuin alusta vähän ja selasin, että niin pitkä sepustus, etten jaksa keskittyen lukea... Kun joku kerkiää, niin tiivistäkäähän tuo.... :lol:
Siis oma Nato-kanta...periaatteessa vastaan, aiemmin presidentin vaalien eka kierroksen keskusteluissa sanoinkin miksi. Ei siis ole kunnon perusteita, mutta se on vaan semmonen mututuntuma. Liian sotainen järjestö mun mieleen. Jonkun verran kanta tosin neutralisoitunut, pakko, kun en osaa puolustella kunnolla liittoutumattomuuttakaan...eli ei se ehkä enää mulle elämän ja kuoleman kysymys ole, mutta silti edelleen vastaan olen.
Ja ehdottomasti pitäisi järjestää kansanäänestys, jos asia tulee ajankohtaiseksi. En muista juuri nyt kuka, mutta joku sanoi aiemmassa keskustelussa, että kansa on jo puhunut, kun on ehdokkaat valittu. No, eduskunnassa se pitäisi tehdä sillä tavalla, että puoluekannalla ei ole väliä. Moni nimittäin äänestäisi ryhmän mukana, vaikka olisikin ns. oman tunnon äänestys. Ja joka puolueessahan on edustajia sekä vastaan että puolesta, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Ja edustajia valitessahan ääni menee suhteellisessa vaalitavassa puolueelle eli vaikka äänestäisin Natoa vastustavaa ehdokasta niin ääritapauksessa saattaisi käydä niin, että puolue saa minun ääneni ansiosta yhden Nato-mielisen ehdokkaan lisää. Siis jos se minun ääneni ratkaisee, mistä puolueesta seuraava kansanedustaja valitaan. Toivottavasti ymmärsitte, mitä ajan takaa.
Sveitsi on mielestäni mallimaa siinä, että kansan mielipidettä kysytään hyvin usein. Muuten, sen takiahan valitsijamiehistäkin luovuttiin pressanvaaleissa, kun siinä systeemissä tavallaan vähemmistön äänet menivät enemmistön hyväksi, kun aina pääsi se valitsijamies, joka sai eniten ääniä alueella. Siis ääritapauksessa tietyn alueen 49.9 prosentin vähemmistö tavallaan alueena tuki 50,1 prosentin enemmistöä.
Mulla on semmonen mututuntuma, että Naton kannattajat eivät kannata kansanäänestystä ja vastustajat kannattavat...siis noin yleisesti...ja vain mututuntuma! Onko siinä pelko kansan kykenemättömyydestä päättämään omista asioistaan. Hyvä esimerkki kansanäänestyksestä on mielestäni EU-äänestys. Olisin itse äänestänyt vastaan, mutta silti mentiin sinne. Eikä maailma äänestyksestä kaatunut, ainakaan mun kohdalla, vaikka tappio olisi tullut.