Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Pirska - 03.11.12 - klo:11:59
-
Tämä foorumi on kristittyjen foorumi, jossa toki voi käydä muitakin. Jos ajatellaan vaikka huomisen päivän Vanhan Testamentin tekstiä, niin siellä sanotaan mm. näin : "Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut,
ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt,
että olisi muuta jumalaa kuin sinä,
Jumalaa, joka auttaa niitä, jotka häntä odottavat."
Ensimmäisessä käskyssä meitä kielletään pitämästä muita jumalia. Toki meillä on suurin kiusaus rikkoa tätä käskyä pitämällä jumalana mammonaa, taitoa, tietoa j.n.e. Mutta kyllä tällä käskyllä kielletään pitämästä jumalana myös kaikkien muiden uskontojen jumalia. Koska ne eivät ole jumalia, niin sittenhän ne ovat epäjumalia.
Saako täällä sanoa, että muiden kuin kristittyjen jumalat ovat epäjumalia?
Mitä mieltä meidän pitäisi olla juutalaisten (ei messiaanisten juutalaisten) jumalasta. Hänhän on periaatteessa sama jumala, mutta heillähän ei ole kolmiyhteistä jumalaa. Eikö silloin Kristus ole heidän kompastuskivensä ja näinollen heidänkin jumalansa olisi epäjumala.
Tiedän, että tämmöisten pähkäileminen ei välttämättä johda mihinkään, mutta voiko tämmöistä kuitenkin miettiä?
-
Jumala on kaikkien Jumala uskonnosta riippumatta. Näin ajattelen. Eri uskonnoilla on sitten enemmän tai vähemmän vajavainen tai vääristynyt kuva Hänestä. Joissakin uskonnoissa kuva Jumalasta on prstoutunut tuhansiksi jumaliksi, joita voi hyvin sanoa epäjumaliksi.
-
Niinpä todellakin, Jumala on kaikkien Jumala uskonnosta riippumatta. Näinhän se on, koska Jumala on kaikki luonut ja Poika on kaikki lunastanut.
Pitäisin silti jotain Muhamettia epäjumalana, vaikka miten olisi.
-
Niinpä todellakin, Jumala on kaikkien Jumala uskonnosta riippumatta. Näinhän se on, koska Jumala on kaikki luonut ja Poika on kaikki lunastanut.
Pitäisin silti jotain Muhamettia epäjumalana, vaikka miten olisi.
Tarkoitin siis Allahia.
-
Allah on arabiaa ja tarkoittaa Jumalaa. Sillä nimellä kristityt häntä arabiaksi kutsuvat.
-
Ilmeisesti jokainen sisimmässään kokee, tuntee, tietää suhteensa Jumalaan. Jokaisella lienee
oma käsityksensä Jumalasta sen mukaan kuin on oppinut, ymmärtänyt, kuullut.
On yksi kolmiyhteinen Jumala kaiken yläpuolella. Epäjumalia riittää.
Uskon että rakastava ja pelastava Jumala ohjaa meitä, opettaa, pelastaa, saamme rukoilla, kertoa
Jumalalle kaikki asiamme, Hän tietää ja tuntee meidät läpikotaisin, olemme Hänelle rakkaat.
Koen että vaikea on mennä toiselle sanomaan Jumalasuhteestaan mitään, varsinkaan ei voi tuomita.
Voin kertoa miten itse ajattelen ja koen, voin kertoa mitä Raamattu sanoo.
Moni sanoo (mies varsinkin): minun Jumalani on esim. luonto, metsä, korkeampi voima.
Vaikea tuohonkaan on tuomiomielessä mennä mitään sanomaan, vaikka koenkin niin että siinä
paetaan ja väistetään Totuutta johonkin "helppoon ja hyvään".
-
Siis ei saa sanoa. Tämäkin on siis tuomitsemista. :-\
Eipä se sitten ole ihme, että me kiltisti orjailemme suvivirttäkin, jotta emme vain tuomitsisi ketään. :102:
-
Anteeksi, haluan korjata yllä olevaa tekstiäni.
Eivät miehet sano että luonto ja metsä ovat Jumala...vaan sanovat että ne ovat KIRKKO, ja se on
aivan eri asia. Eli kirkko on paikka missä hiljennytään Jumalan eteen.
Kyllä itsekin usein koen näin että olen luonnossa / metsässä yksin hiljaisuudessa Jumalan edessä.
On kuitenkin tarkoitettu niin että Jumalanpalvelus seurakunnassa on yhteisöllistä, yhdessä toisten kanssa.
Sen sijaan puhe "korkeammasta voimasta" Jumalan tilalalla on mielestäni pakoa Totuudesta
vääränlaiseen helppoon ratkaisuun.
Pirska, haluan pyytää sinultakin anteeksi, en halunnut että päädyt tuollaiseen päätelmään tekstini pohjalta.
Se että minä olen "huono sanomaan" ei tarkoita sitä että niin olisi oikein, useimmiten se on väärin.
Mielestäni tuomita ei voi, mutta sanoa saa, tuoda Totuutta esille.
Eikös Raamatussakin sanota: Kehoittakaa ja tarvittaessa myös nuhdelkaa siskoja ja veljiä.
Vaihdoin ensimmäisellä rivillä olleen alla sanan sanaksi yllä
-
Siis ei saa sanoa. Tämäkin on siis tuomitsemista.
Saa sanoa, mutta saisi myös kuunnella, kun sanomiseen vastataan. Kuuntelin kerran, kun muslimioppilas kyseli buddhalaiselta luokkatoveriltaan sielunvaelluksesta. Ihmettelivät toistensa käsityksiä kaikessa sovussa. Niin kai sitä pitäisi ihmisten kesken osata aloittaa puhuminen. Tällaisesta asenteesta lähtien voinee siirtyä vähitellen tiukempaankin inttämiseen, jos on aihetta.
-
Saa sanoa. Kun kysytään on hyvä jos joku vastaa. Miten vastaa, se on taitoa se.
Oppimestariksi ei pidä ryhtyä. Mutta ennen kuin sanoo olisi hyvä tarkistaa asia-yhteydet. Mihin vastataan, miksi, mistä vastaus kertoo.
Kaunaisuus olkoon omana tietona, ilkeily etenkin.
-
Saako Jumalalle sanoa mitä vaan, jos siltä tuntuu ?
Onko luettelonomainen rukous tarpeellista vain ruokoilijalle ?
Aina välillä uudestaan ja uudestaan syyllistyn juuri näihin, vaikka hyvin tiedän että hän tietää kaikki tarpeemme. Hento huokauskin riittää.
Mutta kun. Aina silloin kun sairastan ,ja nyt koirakin sairastaa, tulen niin avuttomaksi ja läheisyyttä kaipaavaksi että sorrun itseni vuoksi, rauhoittuakseni , sopertelemaan vaikka mitä.
Pitäisikö heränneen opetella vain olemaan hiljaa ja odottamaan ? Kumpi on omaa tekoa. Tuo väärin rukoileminen vaiko pakottautuminen sellaiseen johon ei kykene ?
-
Saman pyytäminen monta kertaa hoitaa vain rukoilijaa, kyllä Jumala tietää, sillä mikään ei pysy häneltä salassa. Jokainen meistä vastaa omista tekemisistään suoraan Jumalalle. Minkään laisesta välimiehestä tai tukiryhmästä ei ole apua Jumalan suhteen, mutta voi kyllä tuntua tuelta ongelmissa olevalle.
Siis saa sanoa, mutta onko tarpeen sanoa.
-
Minäkin olen tuota miettinyt :eusa_think: Rukoilen kuitenkin monenlaista samalla pyytäen Jumalalta, että oppisin rukoilemaan oikein ja Jeesukselta, että hän rukoilisi puolestani Jumalaa, koska en kuitenkaan osaa rukoilla oikein. Eiköhän se siitä järjesty joskus...tai sitten ei...
-
Onko luettelonomainen rukous tarpeellista vain ruokoilijalle ?
Entä mikään muukaan rukous? (Jos tästä aiheesta on jokin ketju jo valmiiksi niin lukisin mielelläni.)
Aina silloin kun sairastan ,ja nyt koirakin sairastaa, tulen niin avuttomaksi ja läheisyyttä kaipaavaksi että sorrun itseni vuoksi, rauhoittuakseni , sopertelemaan vaikka mitä.
No eikös se ole OK, jos teet sen rauhoittuaksesi, etkä ollaksesi jotenkin ansiokas? Tosin en tiedä olisiko se jälkimmäinenkään niin vaarallista, kunhan vähän hupsua vain. Jos lapsilla on hyvä isä, niin eikös ne pääse sen syliin rauhoittumaan ja kertomaan kaikenlaista juttua, jonka se isä voi kyllä jo tietääkin? Miksi sinun pitäisi omillasi yrittää jaksaa?
-
Olen niin tottunut yli kolmenkymmenen vuoden aikana aina puhelemaan Taivaan Isälle monenlaisia asioitani. En kyllä ole koskaan ole kokenut olevani ansiokas rukoillessani, vaan aivan avuton ja tarvitseva. Ne ovat asioita joista en voi kenellekään ihmiselle puhua.
Mutta pitäisikö siis oppia olemaan ilman tätä lapsen ominaisuutta.
Ymmärrän kyllä ettei Jumala tarvitse minun asioimistani ja näinhän körttiläisyys opettaa.
Tämä on luontaista minua. Eikö se ole omaa työtä jos pakotan itseni muottiin?
-
Olen niin tottunut yli kolmenkymmenen vuoden aikana aina puhelemaan Taivaan Isälle monenlaisia asioitani. En kyllä ole koskaan ole kokenut olevani ansiokas rukoillessani, vaan aivan avuton ja tarvitseva. Ne ovat asioita joista en voi kenellekään ihmiselle puhua.
Mutta pitäisikö siis oppia olemaan ilman tätä lapsen ominaisuutta.
Ymmärrän kyllä ettei Jumala tarvitse minun asioimistani ja näinhän körttiläisyys opettaa.
Tämä on luontaista minua. Eikö se ole omaa työtä jos pakotan itseni muottiin?
Vaikka Jumala ei tarvitse niin sinä tarvitset ja se riittää.
-
Kiitos seppos kun vastasit, ja kaksi kertaa ! :052:
-
Kaksi Jehovan todistaa soitti tänään ovikelloa. He halusivat kertoa minulle Jeesuksesta. Näin Joulun alla, he sanoivat, ihmiset ajattelevat näitä asioita.
En siinä tuulessa ja tuiskussa voinut jäädä kuuntelemaan, eikä ollut mitään syytäkään.
Saan heidät parhaiten lopettamaan käännyttämisensä kun kerron olevani kristitty ja Jeesus on tuttu. Tänään lisäsin vielä se että olen herännyt kristitty. Sen verran tein omaa todistustyötä. Oliko väärin ?
-
Kaksi Jehovan todistaa soitti tänään ovikelloa. He halusivat kertoa minulle Jeesuksesta. Näin Joulun alla, he sanoivat, ihmiset ajattelevat näitä asioita.
En siinä tuulessa ja tuiskussa voinut jäädä kuuntelemaan, eikä ollut mitään syytäkään.
Saan heidät parhaiten lopettamaan käännyttämisensä kun kerron olevani kristitty ja Jeesus on tuttu. Tänään lisäsin vielä se että olen herännyt kristitty. Sen verran tein omaa todistustyötä. Oliko väärin ?
Ei se väärin ollut. Minulla on paha tapa kiusata heitä aloittamalla keskustelu Tuomaan evankeliumista. He eivät tiedä siitä mitään kuten eivät monet muutkaan, mutta se synnyttää täydellisesti tietoisille ihanan epävarmuuden tunteen ja sen haluan tehdä etteivät sokeasti uskoisi omia johtajiaan. Kutsun heidät sisään keskustelemaan, mutta harvoin tulevat ja jos tulevat niin yllättäen kokous alkaa pian muka. Kysyn heti miksi hätävale ja se saa ihanan punan poskille. Päästän heidät kyllä lähtemään, mutta toivon kylväneeni pienen siemenen, että tarkistavat mitä heille opetetaan.
-
Voisi varmaan yrittää tarjota heille kahvia tai verilettuja. Eivät kai kumpaankaan koske ja jos ei nämä auta niin kysyä, että vieläkö he kannattavat moniavioisuutta. Kun he vastaavat kieltävästi niin voi sanoa, ettei siinä tapauksessa kiinnosta... :eusa_angel:
-
Voisi varmaan yrittää tarjota heille kahvia tai verilettuja. Eivät kai kumpaankaan koske ja jos ei nämä auta niin kysyä, että vieläkö he kannattavat moniavioisuutta. Kun he vastaavat kieltävästi niin voi sanoa, ettei siinä tapauksessa kiinnosta... :eusa_angel:
Voithan tietysti kysyä niin, mutta ei Jehovan todistajilla ole ollut moniavioisuutta. Se oli mormoneilla.
-
Voithan tietysti kysyä niin, mutta ei Jehovan todistajilla ole ollut moniavioisuutta. Se oli mormoneilla.
Sori niinpä olikin, sotken aina ne kaksi keskenään.
-
Ihan kiva, hieman eläimellinen, kohtaaminen Jehovien kanssa viime syksynä. Toisella todistajalla oli mukanaan koira, ja oma piskini aloitti kovaäänisen, innostuneen mökän (uusiii kaveriii, jeeeee!). Ei auttanut muu kuin antaa molemmille karvatassuille herkkupalat, jotta sain selvitettyä, että olen tavislutti ja toivon, että he eivät vieraile enää. Erosoimme sulassa sovussa, ystävällisesti hyvästellen. Heitä ei ole näkynyt sen koommin.
-
Onkohan jehovantodistajilla jokin kamppanja menossa
kun minunkin ovella kävi kaksi täti-ihmistä.
ja meidän talossa on vielä ala-ovi lukossa ja
ovisummerit, en tiedä miten olivat sisään päässeet,
ei ainakaan minun summerilla
Sitkeitä ovat. Ei auta kauniisti sanoa, ettei oikein kiinnosta,
sillä ei ole mitään vaikutusta.
Naapuri keroi, että lyhyempi nainen oli ottanut hänet kohteekseen
pidemmän tarkkaillessa hiljaa,
minulla osat olivat toisinpäin
Mikähän motiivi siinä on että kaksittain tulevat?
Ajattelin että se hiljainen on "opissa", mutta ei se niin kai olekaan.
Toisaalta, onhan se mukavampaa ja turvallisempaa kulkea kaksin,
ei koskaan tiedä minkälaisia me olemme :icon_cool:
Naapurille (vanhempi rouva) olivat melkein väkisin tunkeneet sisään.
Voihan tuollaiset olla jehoviksinaamioituneita varkaitakin! :icon_eek:
-
Jehovan todistajat ovat kulkeneet kaksittain ovella 2-3 kertaa vuodessa, en muista onko ollut samoja,
yleensä kyllä vaihtelevasti eri ihmisiä.
Kun ovat esittäneet asiansa (näyttäneet lehteä, kysyneet voiko tulla keskustelemaan), olen sanonut
omasta uskostani ja että kuljen muissa piireissä, ovat siihen tyytyneet eivätkä tuppautuneet enempää.
-
Jehovan todistajat avasivat kerran minun ovellani keskustelun kysymällä, eikö olekin kauheaa, kun kouluissakaan ei enää opeteta edes kymmentä käskyä. Vastasin, että tokihan opetetaan. Itsekin opetin juuri viime viikolla. He hämmentyneinä sanoivat, että ei ainakaan eräässä lähikoulussa ja varmistivat, etten ole siellä... Vakuutin, että kaikissa Suomen kouluissa opetetaan opetussuunnitelman mukaan uskonnon tunneilla kymmenen käskyä.
Eivät sittemmin tulleet uudelleen.
Edellisellä kerralla (eri tyypit) kehuivat, kuinka voisin heidän opeillaan päästä elämään maanpäällisessä paratiisissa. Minä sanoin haluavani mieluummin taivaaseen...
Kunnioitettavaa tavallaan, jos he ovat huolissaan kanssaihmisten sieluista. Moni yksinäinen on kiitollinen juttuseurasta. Toivoisi kuitenkin, että oma kristillinen seurakunta olisi kiinnostunut jäsenistään ja kävisi kotona kyselemässä kuulumisia. Ja voihan toisaalta olla, ettei Jtodistajienkaan ovilla kiertely ole ihan pyyteetöntä vaan välttämätön suoritus.
Siitä en pidä, jos Jtodistajilla on mukanaan lapsia. Mieluummin lapset kotiin leikkimään.
-
Ja voihan toisaalta olla, ettei Jtodistajienkaan ovilla kiertely ole ihan pyyteetöntä vaan välttämätön suoritus.
Siitä en pidä, jos Jtodistajilla on mukanaan lapsia. Mieluummin lapset kotiin leikkimään.
Se nimenomaan ei ole pyyteetöntä, vaan he keräävät kiintiöpisteitä saavuttaakseen maanpäällisen paratiisin kuoltuaan. Taivas on heillä täynnä ja liput jäävät maan päälle ikuisiksi ajoiksi muuttuen noin 30v vanhoiksi ja eläen täällä ilman mitään tekemistä ja edes sukupuolista mielenkiintoa toisiaan kohtaan. Kysyn aina heiltä, että eikö sellainen paikka ole helvetti. Taivaaseen pääsevien luku on kotoisin Johanneksen ilmestyksestä, jota aikoinaan Raamattua kasatessa mietittiin kovasti kelpuutetaanko se mukaan vai ei ja Luther olisi jättänyt sen pois. Nikean kokous kuitenkin se hyväksyi hyläten monia muita (apokryfikirjat mm.).
-
Minä olen jo vuosia päässyt jehovantodistajista eroon kertomalla olevani "kolleega" kunolen itsekkin lähetystyössä ollut; menevät hämilleen. Toiseksi olen pitkään kertonut tietäväni, että heillä on listat niistä ketkä suostuvat heidän kanssaan keskustelemaan ja ketkä ei ja pyytänät, että laittavat tuohon listaan maininnan, ettei meille ole tarpeen tulla. ja hyvin ovatkin viimeaikoina jättäneet meitit rauhaan. Siis hehän ovat vasta nyt myöntäneet näiden salaisten listojen olemassaolon.
-
Heidän joukkonsa pelastuu ansioistaan, meidän vain armosta.
He saavat plussia käydyiltä ovilta ja myydyistä lehdistä. Se toinen on todistamassa tapahtunutta, hän on avustava palvelija.
Ovilla on siis kaksi vastaan yksi, yleensä.
-
Ymmärrän hyvin kaksittain kulkemisen. Se on turvallisempaa. Mormonitkin kulkevat kaksittain (miehissä), tosin heitä ei ole näkynyt ikiaikoihin. Mormonit ovat aina olleet erittäin kohteliaita, sisälle ei ole pyritty eikä edes toistamiseen käyty, ovat vain jättäneet lehtisensä.
Tuo Atanasian mainitsema varkausjuttu on ihan todellinen uhka yksin asuville. Ovella hiipparoi kaikenlaista väkeä,
Joku haluaa tehdä väkisin turvatarkastuksen(!), toinen kaupitella jotain, kolmas on kuuro (mutta hätkähtää koiran haukuntaa). Nykyään vedän oven kiinni, jos en tunne pimputtelijaa enkä ole tilannut ketään paikalle. Poikkeuksena piltit, jotka myyvät joulukalentereita tai Kevätpörriäisiä.
-
Mitä uskonasioihin tulee, minulle on riitänyt L.L.Laestadiuksen hyvä neuvo: "tulkoot he uskollaan autuaaksi, jos voivat!", mutta en ole ollut kiinnostunut keskustelemaan heidän kanssaan hengellisistä asioista.
Ihmisiähän hekin tosin ovat ja ihmisinä heitä pitäisi kohdellakin, niinkuin muitakin lähimmäisiä. Se ei johdu jehovalaisuudesta että siedän yhä vähemmän ihmisten mölinää, -tosin se ei edesautakaan asiaa.
-
Ymmärrän hyvin kaksittain kulkemisen. Se on turvallisempaa. Mormonitkin kulkevat kaksittain (miehissä), tosin heitä ei ole näkynyt ikiaikoihin. Mormonit ovat aina olleet erittäin kohteliaita, sisälle ei ole pyritty eikä edes toistamiseen käyty, ovat vain jättäneet lehtisensä.
Tuo Atanasian mainitsema varkausjuttu on ihan todellinen uhka yksin asuville. Ovella hiipparoi kaikenlaista väkeä,
Joku haluaa tehdä väkisin turvatarkastuksen(!), toinen kaupitella jotain, kolmas on kuuro (mutta hätkähtää koiran haukuntaa). Nykyään vedän oven kiinni, jos en tunne pimputtelijaa enkä ole tilannut ketään paikalle. Poikkeuksena piltit, jotka myyvät joulukalentereita tai Kevätpörriäisiä.
Mormonien lähetystyöntekijöiden määrä romahti 1970 luvun alussa, nimittäin lähtemällä lähetystyöhön vapautui Vietnamin sotaan lähtemisestä.
Sisään ei tulisi päästää ketään tuntematonta varsinkaan kaksin, mikä antaa toiselle mahdollisuuden tarkistaa huusholli siten, että toinen pyytää vettä tai muuta vastaavaa. Kyllä he kikat osaavat.
-
^Eikö olisi fiksumpaa olla omistamatta mitään niin arvokasta, ettei sitä voisi varkaille antaa? (Näin kun seuratuvan puolella ollaan...)
-
^Eikö olisi fiksumpaa olla omistamatta mitään niin arvokasta, ettei sitä voisi varkaille antaa? (Näin kun seuratuvan puolella ollaan...)
Näin on, mutta tiedäthän myös sen, että liha on heikko ja naiset pitävät koruista.
-
Öppiäinen: kyllä, eikä täällä juuri mitään varastettavaa ole (jos joku haluaa välttämättä nyysiä toimimattoman telkkarin, ihan vapaasti saa viedä). Mutta ajatus siitä, että vieraat änkeytyvät pyytämättä sisään ei ole kiva. Varsinkaan vanhuksille.
-
Tunnen naisia, jotka eivät pidä koruista... ja vastaavasti sitten miehiä, jotka pitävät kalliista leluista!
Minulla oli joskus kellarikomero, jonka ovessa ei ollut lukkoa. Olin itseäni varten laatinut luettelon komeron sisällöstä, ja keksin pistää sen komeron sisäoveen, ja varustin sen tekstillä, jossa pyysin mahdollista varasta merkitsemään listaan, mitä on vienyt, jotten etsi turhaan. Mitään ei koskaan kadonnut, piti sitten seuraavassa muutossa itse heittää pois.
-
naiset pitävät koruista.
Ja monet rikolliset (miehet) esim. kalliista kultaketjuista. Niitä ei tosin ole hankittu rehellisellä työllä. :003:
-
Minulla on Mersu pihassa. Kyselin vakuutusyhtiöltä minkä hintainen rakastettu on. Yhtiö Pohjolasta die Mersun hinta on 2000e. Mutta minä tykkään hänestä.
-
Minulla on Mersu pihassa. Kyselin vakuutusyhtiöltä minkä hintainen rakastettu on. Yhtiö Pohjolasta die Mersun hinta on 2000e. Mutta minä tykkään hänestä.
Mersulla vois saada noin 20g kokaiinia Pohjolan hinnan mukaan :003: