Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: öppiäinen - 29.04.20 - klo:06:05
-
Lisää uusia pihalintuja: Paraikaa syömässä on fasaanikana :107: :117:
En ole moista täällä ennen nähnyt. Edellinen asuntoni on tuossa puolentoista kilometrin päässä, siinä kyllä näki fasaaneja. Ovat kuulemma olleet harvenemaan päin. Nauttikoon hän nyt siinä aamiaista, jotta jaksaa vaikka pyöräyttää poikueen kantaa vankentamaan.
Lisäksi syömässä ovat käyneet aiemmin mainitsemattomista sepelkyyhky (pariskunta) ja naakka. Naakka ei onneksi tuonut tullessaan kaikkia kavereitaan.
-
Täälläkin :039: on nyt fasaaneja. Edellisen kerran noin kaksikymmentä vuotta sitten.
-
Olisi kiva, jos Kankaalan tanhuvilla huutaisi urosfasaani römeästi kökköö. Eipä silti, kuulin uutisen, että Veneheiton kaupan luona on ollut fasaani hiljattain.
-
Meillä oli omat fasaanit 70-lovun lopulla. Matti haki poikasia Harvialasta ja niitä tarhattiin mökillä . M rakensi niille hienon aikatuksen pesälaatikoineen saunan taaksen.
Vahinko kävi kun olisi pitänyt ne päästää luontoon jokunen päivä aiemmin, ja kun ei ehditty, ne kävivät stressauteina toistensa kimpuun. Jokunen hakattiin kuoliaaksi, mutta suurin osa päästettiin luontoon.
Kukot pitivät sen kesän kamalaa meteliä, mutta kettu hoiteli sen asian. Jokunen kana ja poikaset nähtiin seuraavana vuonna, mutta siinä se kokeilu. :017:
Tarha jäi kaneille. Niitäkin sikisi melkoinen määtä kahdesta, ja M joutui sitten murhamieheksi.
-
Tuttu tarina minulle kaneista. Matti on näköjään tosi metsämies, kun tarhasi omat fasaanitkin.
-
On hän, vieläkin rahtii ( hämäläisittän ) tai könyää hirvijahtiin. Ei torniin enää mutta omalle jakkaralle, kivelle tai kannolle kyttäämään.
Ex-vävystä hän sai seuraa metsälle, ja veljistään tietysti. Vävyn kanssa kaatoivat peuroja, metsäkanalintuja metsoja ja teeriä myöten. Pyypaisti ja heinäsorsa-soosi oli meillä silloin arkiruokaa, jäniksistä puhumattakaan.
Näin opin ruokaa näistä laittamaan. Kalansavustus oli Matin homma.
Kiva näitä on muistella. :039:
-
Olen samaa mieltä :039:.
-
Morjensta! Ja hyvää vappua kaikille! :039:
Eilen mulla tyypillistä vapunviettoani...olin haravoimassa pihaa kotimökillä.
vielä sinne jäi pienehkö alue haravoitavaa, saan sen tehtyä sopivasti ennen
ruohonleikkuukauden, risukasan polttamisen ja käen kukkumisen alkamista... :023:
Paluumatkalle lähdin mutkitellen, kävin ensin rannassa katsomassa oliko soutuvene
käyttökunnossa, olihan se, puhdistusta vailla.
Siinä veneeni lähellä kaksi rohkeaa västäräkkiä, oliskohan olleet pesäpaikkansa
puolustamisen mietteissä.
Ajelin kotiin ekaa kertaa tänä keväänä pikkuteitä, osittain entistä, toivottavasti nykyistä ja
tulevaakin edelleen, pyöräilyreittiä.
Toiveenani oli nähdä lintuja...alkumatkasta näytti että joudun tyytymään lokkien, varisten,
harakoiden, naakkojen, töyhtöhyyppien, peippojen ja västäräkkien näkemiseen...
matkan edetessä tien varren ojasta pyrähti iso pitkänokkainen lintu lentoon,
luultavasti kuovi, väri oli vähän kirjava ja harmaansävyinen, kuovi mielestäni vaalean ruskea.
Joutsenia en sillä reitillä havainnut, yhden kurkiparin huomasin...
ja loppumatkasta odotus palkittiin, valtava hanhiparvi pellolla vajaan sadan metrin päässä tiestä,
piti ihan pysähtyä hetkeksi katselemaan, kuten yksi toinenkin paikalle osunut auto.
Jep, tällaista
Kohtapuoliin kävelylenkille, sen verran tuulista etten pyöräilemään lähde.
Ehkä pyörälenkkikin viikonlopun kuluessa, lämpenevää luvassa.
-
Veli Vn hyvää jatkoa :039:
-
Eilen kuulin yhden käen kukahduksen. Taisin sen nähdä lentävän. Yksi kukahdus ei kuitenkaan minua asiasta vakuuttanut. Tänä iltana jatkoi pihapuuhia ja nyt kuului oikein kunnolla kukunta kahteen eri kertaan.
Päivällä töissä ollessani oli pihapiirissä lennellyt yksi pääskynen, mutta ei yksi pääsky kesää tee. :023: Onneksi pihapiirissä jo lenteli kärpäsiä ja muuta ötiäistä. Niitä tarvitaan, että kesälinnut voivat tulla. :023:
-
Näköjään kaakonpuolessa kevät ja kesä edistyy nopeammin kuin Kanta-Hämeessä.
-
Nyt kun noita lintuja olen lähietäisyydeltä päässyt katselemaan, niin olen havahtunut siihen että käpytikka ei ole mustarastasta kookkaampi. Jotenkin olen mieltänyt tikat isommiksi. Täällä päin pitäisi pesiä myös pikkutikkoja, mutta sellaista en ole koskaan nähnyt. Palokärki sen sijaan joitakin vuosia sitten kaikessa rauhassa kuori puuta vilkkaan Pispalan Valtatien varressa. Senkin piti muka olla arka metsien asukki. Ja katin kontit, sanon minä! Helsingissä joskus bongasin Mäkelänkadun varrelta.
Pihallani on nyt mainittujen käpytikan ja mustarastaan ohella käynyt varpunen, pikkuvarpunen, talitiainen, sinitiainen, punarinta, harakka, naakka, fasaani (kana on tuonut komean mutta aran kukkonsa mukanaan), sepelkyyhky. Talvella kävi räkättirastas napsimassa aronianmarjoja, mutta ruokinta niitä ei kiinnostanut. Nisäkkäistä on käynyt orava ja jokin hiiri. Nyt ei ollut lunta rusakon jälkiä kaappaamaan mutta aiempina talvina jälkiä on näkynyt, ja rusakoita täälläpäin kyllä piisaa. Siilejä sen sijaan ei jostain syystä juuri tässä ole.
Pihalta käsin on sitten voinut havaita tukun muita lintuja. Pari päivää on ollut kirjosieppoja sönkkäämässä, ja tänään ensimmäinen pajulintu.
Hienoimmat pihabongaukseni ikinä ovat olleet edellisessä asunnossani taviokuurnaparvi pihlajassa jonain talvena muutamana päivänä (en ole niitä koskaan muulloin nähnytkään), ja reilut kymmenen vuotta sitten kanahaukka puluaterialla (naapurin pihalla). Samaisen pihan ohi joskus kesäyönä jolkotteli pitkin jalkakäytävää kettu.
Niin joo. Käenpiika olisi edelleen mitä tervetullein piika itsellenikin. Saisi syödä pihalta nuo muurahaiset, jotka ovat taas heränneet. Piian puuttuessa pitänee ruveta myrkkysyöttejä virittelemään :icon_sad:. (Jonain kesänä olin kai ollut niin laiska, että murkut tuumasivat etten minä raamatullisesti mene heidän tykönsä, vaan muurahaisten on tultava laiskan tykö. Valtasivat keittiöni peijakkaat, lattia oikein velloi muurahaisia.)
-
Näköjään kaakonpuolessa kevät ja kesä edistyy nopeammin kuin Kanta-Hämeessä.
"Käki kuuukkuu siellä ja keeeevät oon, vie sinne mun kaiihoni pooohjaatooon", laulettiin koulussa (Pohjois-Karjalassa). - Enpä ole itsekään käkeä vielä kuullut, mutta ei niitä täällä kaupungissä koskaan olekaan.
Minulle ei opetettu koulussa (=peruskoulu) lintuja muuta kuin peipposen ja pajulinnun laulun ero, ja sitten musiikintunnilla em. käkijutun lisäksi Metsän laulajaiset (https://www.youtube.com/watch?v=IMsz_kAmUeQ), jonka "solisteihin" olen myöhemmin omatoimisesti tutustunut (ja joka on sikäli hassu, että minulla on sukulaisina Laulajaisia, jotka ovat jokseenkin laulutaidottomia). Minun aikanani ekologia oli se juttu, mitä piti opiskella. Hämärästi muistan kyllä myös, että oli puhetta suotyypeistä ja suoyhdistelmätyypeistä. Ehkä ne olivat jotain rämehirviöitä? Vaikka olenkin sitä mieltä että kyllä se ekologia myös vaatii tuekseen lajintuntemusta ja lajien elintapojen havainnointia (mm. täällä tehdyt havainnot mustarastaan etenemistyylistä), en ole kovin pahoillani, että se skipattiin. Sain sitten omia aikojani kiinnostua myöhemmin, ilman että pakkosyöttö koulussa saisi koko jutun tympimään. Muistan katselleeni kiikareilla räkättirastasta ihmetellen, että mikä TUO on, voiko Suomessa tosiaan olla noin kirjava ja eksoottisen näköinen lintu. Samanikäinen serkkupoikani, joka lounaampana opiskeli kansakoulun opetussuunnitelman mukaan, kävi vapaa-aikoinaan ilmakiväärillä niitä ampumassa, ja tunsi lajin kyllä.
-
Kahlaajia en tunne muuta kuin meriharakan ja rantasipin.
-
Vesilinnut yleensä ovat vaikeita tunnistettavia. Muinoin ihan jännitti metsäoppilaitoksen riistanhoidon jatkolinjalla, että pääsenkö edes läpi.
Pakkasyöt pitävät ruokintapaikan käynnissä, sillä tällekin aamulle siihen tuli aika kirjava kaarti erilaisia lintuja. Eniten kiinnosti orava, sillä se on alkanut vaihtaa väriään ja häntä on ihan laiha luikero. Olisikohan tämä vierailija poikasensa saanut naaras, joka hännän talvikarvat uhrasi poikasilleen tyynyiksi.
-
Vesilinnuista nykyään harvinaistuneen nokikanan näimme äsken leirintäalueen rannalla. Samoin täälläpäin harvinaisen punanokkaisen , lyhytptrstöisen meriharakan.
Se etsi ruokaa nurmikolta, kuten yksi kanadanhanhiparikin. Läheisillä pikkusaarilla kävi kova taisto pesintäpaikoista. Hanhet pitivät melkoista meteliä, johon lokit osallistuivat taivaalta.
Tiiran kalastusta katselimme hetken rantapenkiltä. Västäräkkejä oli paljon, nekin viihtyvät rantojen liepeillä.
Jos tässä Mukkulan ostarilla on lajit vähissä, on leirintäalueella, nykyisellä tapahtumapuistolla, onneksi runsaammin.
Tänä kesänä ei siellä järjestetä tapahtumija, joten linnut saavat pesimärauhan.
-
Iloa linnusta ja lapsesta:
https://fi.pinterest.com/pin/806496245760688847/?nic_v1=1a1BvVJS8Tq5OFzQcMy5GrHQmQc19aEG%2BRDbcI8tjYFKkMJlFuGDCCV6cYRTHmU%2BOO
-
Naakat ovat lisääntyneet niin, että ne alkavat häiritä harakkojen elämistä pihapiirissämme. Lumien aikana harakkapari teki yhteen kuuseen pesänsä. Nyt siinä ikäänkuin vierailisi naakka. Onko niin, että harakka hautoo eikä sen vuoksi lähde naakkaa ajamaan takaa. Pesä on niin korkealla, että en sinne millään pääse uteliaisuuttani vähentämään.
Rastaat toimivat toisin. Niillä on äsken valmistunut pesä toisella puolella tonttia kuusikossa ja aina, kun naakka yrittää sinne mennä, sieltä tulee tuima vastaisku kahden rastaan voimin. Lennetään minuuttikaupalla immelmanneja tehden peräkanaa. Naakka väsyy ensin ja lähtee Nuutilan aution savupiipun luo, sillä siellä on naakoilla savupiipussa pesärytönsä.
-
Eilen näin ensimmäisen kesä kirskujani eli tervapääskyn. Nyt on suvi koittanut.
-
Mitähän vesilintuja mahtoivat olla kaksi paria, jotka käväisivät kotirannassamme viime viikolla. Tummanruskea selkä, rinnassa vaaleampaa. Olivat selvästi suurempia kuin sinisorsa mutta pienempiä kuin joutsen. Nokka suora, ei kovin pitkä. Muistaakseni posket valkoiset. En ole löytänyt varmaa vastausta lintukirjastakaan.
-
Kanadanhanhi voisi sopia tuohon kuvaukseen. Joutsenen ja sinisorsan väliin mahtuu monenkokoisia.
-
Naakat ovat lisääntyneet niin, että ne alkavat häiritä harakkojen elämistä pihapiirissämme. Lumien aikana harakkapari teki yhteen kuuseen pesänsä. Nyt siinä ikäänkuin vierailisi naakka. Onko niin, että harakka hautoo eikä sen vuoksi lähde naakkaa ajamaan takaa. Pesä on niin korkealla, että en sinne millään pääse uteliaisuuttani vähentämään.
Rastaat toimivat toisin. Niillä on äsken valmistunut pesä toisella puolella tonttia kuusikossa ja aina, kun naakka yrittää sinne mennä, sieltä tulee tuima vastaisku kahden rastaan voimin. Lennetään minuuttikaupalla immelmanneja tehden peräkanaa. Naakka väsyy ensin ja lähtee Nuutilan aution savupiipun luo, sillä siellä on naakoilla savupiipussa pesärytönsä.
Naakat ovat melkomoisia pesärosvoja. Täältä on räkättirastaat vähentyneet naakkojen lisääntyessä. Täällä on nähty sitä, että naakat tulevat parvena rastaide pesille. Silloin parvessa on voimaa. Ei kaksi rastasta pärjää parvelle.
Meillä oli tänä keväänä marjapuskien päällä, omenapuussa rastaan pesä. Ukkokulta kävi sitä tutkimassa ja näki yhden munan. Sitten katosi rastaan säksätys. Ei näkynyt rastasta pihassa. Ukko kurkisti uudelleen pesään. Se oli tyhjä ja myllätyn näköinen. Emme tiedä, onko naakat käyneet vai orava. :102:
-
Minulla on samoja havaintoja, että rastaan pesän tyhjennys päättyy pohjan mylläämiseen ts nostellaan niitä kuivia heiniä. En ole asiaa miettinyt, mutta äkkiseltään orava voisi olla ollut asialla. Naakkojen historia on niin lyhyt, mutta nyt tympeän tuntoinen. Samalla tavalla on esivallan rauhoitustoimenpiteet mielestäni epäonnistuneet merimetsojen ja valkoposkihanhien suojelussa. Kummatkin ovat lisääntyneet ja vahingot ihmisille ja luonnolle kasvaneet. Merimetsot tuhoavat pienen saaren puut kolmen kesän aikana.
-
Eilen näin ensimmäisen kesä kirskujani eli tervapääskyn. Nyt on suvi koittanut.
Tervapääskyt tulivat tasan helluntaina. Suvi koitti erään toisen siivekkään muodussa kaksi päivää myöhemmin: ensimmäinen hyttysenpisto.
Nyt on pihalla räkätti madossa (ja kohta siis varmaankin mato räkätissä). Pää kallellaan etsii saalista. Punakylkirastas käynyt samoissa hommissa.
-
Särkiessäni pöllejä olen kuullut joka päivä kökköö-linnun käheää huutoa. Fasaaniuroksestahan on kyse. Lähin paikka, jossa olen tiennyt vapaita fasaaneja löytyvän, on Muhos ja sinne on metsäinen taival 50 km. Olisiko joku isäntä ottanut joskus fasaaneja tarhattavakseen ja siitä olisi karkuri/tarkoituksella vapaaksi lähtenyt lintu näille tanhuville erakoitunut. Hyvä mielihän äänestä tuli, jaksoin painaa kuin miuli urakkani loppuun.
-
Joskus 70-luvulla Keravalla oli jonkin verran fasaaneja. Ääni tuli tutuksi.
Minä katselen ikkunasta mustarastaiden urakkaa. Keräävät pihasta sapuskaa poikasille. Istuimme pitkään pihakeinussa ja kuuntelimme tabletilta musiikkia. Mustarastaat yritti tulla pihalle, mutta eivät uskaltaneet tähän etupihan puolelle. Heti kun väistimme sisälle, tuli kaksi mustaraskirasta kiikun, tuolien ja pöydän ymäriltä etsimään hyönteisiä.
Oudolta minusta näyttää se, että vain koiraspuoliset mustarastaat ovat ruuan haussa. Vai olisko emot vielä hautomassa. Tuodaanko heille ruoka "kotiin". :017:
-
Tänään olin ihan äimänkäkenä. Pidin ikkunaa auki töissä. Pihalta alkoi kuulua linnun varoitushuutoja. Se jatkui ja jatkui. Lopulta yritin tähystellä sälekaihtimien takaa, mikä siellä huutelee. Se kuulosti saman sävyiseltä kuin töyhtöhyypän laulu, mutta oli vain suora hälytys- tai varoitushuuto.
Työkaverin tultua huoneeseen pyysin häntäkin kuuntelemaan, mikä mahtaa olla linnulla hätänä ja millä linnulla. Hän meni ikkunan ääreen ja hihkaisi: Katso.
Pihanurmella oli töyhtöhyyppä 5 untuvaisen palleronsa kanssa. Poikaset eivät voi vielä olla lentökykyisiä, kun niillä ei ollut vielä minkäänlaisia sulkia. Emo komensi poikiaan ja kipitteli kohti parkkipaikkaa. Se ei ruokkinut poikasiaan, vaan näytti opettavan niitä itse etsimään ruohikon seasta syötävää. Kauhistuimme, sillä naapurustossa on kissa, joka viettää vapaata elämää.
Äänet jatkuivat ja jossakin vaiheessa näimme kissan. Se tallusti niskat kyhärässä ja jonkin matkan päässä töyhtöhyyppäemo kissan perässä. Ilmeisesti kissa oli saanut emolinnusta tarpeekseen.
Sitten kuulin kauhukseni naapurin lasten huudot. Alle kouluikäiset vilkkaat tenavat, olisivat täystuho poikueelle. Onneksi kuulin myös lasten äidin äänen. Lapset yrittivät kovasti matkia töyhtöhyypän huutelua.
Ja huutelu jatkui. Välillä en nähnyt lintuja. Välillä katselin niiden hölmön näköistä taivalta pikkutien poikki entiselle viraston pihalle. Mitä ihmettä peltolintu tekee taajaman nurmikolla, teiden ja parkkipaikkojen luona. Vielä kun lähdin kotiin, poikue oli parkkipaikan ja autotallin edustan kapealla nurmikaistaleella. Emo seisoi autotallin edessä asfaltilla ja seurasi ohiajoani katseellaan.
Saapa nähdä ovatko vielä huomenna pihalla. :107:
-
Seurataanpas tilannetta. Olisiko töyhtöhyypältä eka pesä mennyt karhin pyöriviin teriin ja nyt uusannut munimisensa turvallisempaan paikkaan.
-
Sitähän myökin vähä meinattiin, vaan ei tuo taajamapihapiiri irti olevine kissoineen ja leikkivine lapsineen ole yhtään turvallisempi. :102: Tänään ei pesuetta näkynyt. Toivottavasti ovat yön rauhallisten tuntien aikana kipitelleet suojaisempiin olosuhteisiin.
-
Täällä yhteen aikaan oli töyhtöhyyppien muninta ja peltojen karhitseminen samoille päiville. Yksikin isäntä tahtoi tuskastua, että häneltä menee aikaa lapiolla munien siirtelyyn monta kertaa, ensin karhitessa ja sitten koneella kylväessä ja lopuksi pölkyttämiseen. Veikkonen kuitenkin taisi vitsailla, että jätän munapesän yhteen sopivaan paikkaan ja joka kerta ajan siitä läheltä, niin siihen syntyy pitkänomainen h-viiva ja herkut keskellä.
-
Olen kymmenisen vuotta seurannut EestiLooduskalesder-sivulta lintuja ja muuta luonnonelämää.
Kahta sääksen pesää ja kahta konnakotkas-pesää näytetään, mutta nyt kiinnostaa Must toonekurke l. mustahaikara sillä live-kuvassa en ole onnistunut koskaan näkemään hautovaa emoa. Pesällä käy nyt uros, mutta ei se laskeudu kahden munan päälle. Heittelee vähän risuja joskus niille. Miten se haudonta tapahtuu ?
Myyrä, jos olet vielä foorumilainen, kerro ! Saa muutkin kertoa jos on tietoa. :017:
-
Eilen meillä oli vilkas lintupäivä. Miehet ihmettelivät navetan päässä, että missä on talitintin pesä, kun poikasten tirinä kuuluu. Pesä löytyi autotallista. Siellä on vanha pärekontti seinällä, naulassa roikkumassa. Kontin suu on hivenen rakosallaan. Sinne kun kurkisti, näkyi avonaisia nokkia.
Otin riskin. Kuvasin ensin kontin. Sitten työnsin kännykän kontinsuulle ja otin kuvan. Poikaset ovat jo sen kokoisia, että kohta lentävät. Siipisulatkin näytti jo ihan valmiilta.
Emo tarkkaili meitä läheltä, mutta kun poistuimme paikalta, jatkoi ruokkimista. Pelkonahan minulla oli, ettei vaan hylkää pesää.
Illalla kokkoa poltellessa katselimme lehtokurppaa, joka kierteli maisemassa ja piti omaa kurnutustaan.
Lehtopöllö (oletettavasti, ainakin sen kokoinen ja värityksinen) kiepoi myös peltojen päällä. Se ei äännellyt.
Kehrääjä hurruutti menemään ihan urakalla. Miesväki tuumasi, että pitkää rihmaa tulee. Kun kehruuseen tuli pieni tauko, epäili miehet, että nyt vaihtuu puola.
Käki vielä kukahteli. Samoin monta muuta linnunlaulua kuului.
Tähän ketjuun ei tetenkään kuuluisi, mutta kun sekin ääni oli samassa kokon vartioinnissa, niin menköön. Kettu haukkui. Se ääni on jotenkin surkean kuuloinen. En ole ennen kuullut niin pitkäkestoista haukuntaa ketulta. Tavallisesti vai haukahdus tai pari. Niinpä aloimme epäillä, että kyseessä olisikin ketun pennut, jotka nälissänsä odottavat emoa ruokkimaan. Mene ja tiedä. :017:
-
Sikäli kun ymmärrän, niin kuulostaa siltä että kaakonkulmilla on varsin rikas
eläin ja lintumaailma.
-
Taitaa olla Kaakonkulmalla emäntä jolla on avoimet silmät ja korvat. :icon_biggrin:
Ketun olen mökillä kuullut elokuisena yönä ulvovan aivan surkeasti ja pitkään. Läheisen vanhan ladon alla niillä oli pesä vuodesta toiseen. Sen takaisessa metsässä se huusi. Kamala ääni herätä yöllä. Kuvittelin vaikka mitä tapahtuneen naapurissa. :107:
-
Täällä ei liene kehrääjiä, en ainakaan ole kuullut. Lehtokurppa sen sijaan asunee tämän kylän alueella, koska se iltasella lentää ja kiertää jotakin huvirataansa.
Maalla asumisessa, kun neonvaloja on vähän, huomionsa tulee kiinnitetyksi aina kulloiseenkin ilmiöön, näkyyn tai ääneen, niin sellaisten havainnointiin kehittyy.
-
Etsin tietoa kehrääjästä. Se pesii melkein koko Euroopassa ja Aasiassa Kiinan länsiosissa asti. Kovin pohjoisessa se ei viihdy. Maassamme se on Etelä- ja Keski-Suomen lintu. Talveksi se lentää Afrikan savanneille.
-
Olin katsonut Pohjolan lintukirjasta, joka on jo vanhaa painosta, että kehrääjä pesisi Vaasa-Jyväskylä-linjan eteläpuolella. Sen tiedon varassa uskalsin kommentoida.
Suunnistuskilpailuissa Riihimäen seuduilla olen joskus kehrääjän maassa nähnyt.
-
Kuten arvelinkin tintin pojat olivat "valmiita". Tänään päivällä ne ovat jättäneet kodin/kontin ja vähin äänin häipyneet. Paras hetki on varmaan ollut, kun kukaan meistä ei ole ollut liian lähellä katsomassa. Hyvää matkaa heille. :039:
Ja mikäli arvaus menee oikeaan, ne jäävät lähitienoille, sillä kaikki tässä kylässä ruokkivat lintuja talvikautena. :023:
Tämän päivän havainnon kirjoitan tuonne eläinosastolle. :icon_cool:
-
^Tinttiemo taitaa ruokkia poikasia vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeenkin? Ainakin eräänä kesänä minulla istui parvekkeen kaiteella rivi tintinpoikia, joille tuotiin ruokaa. Olivat aikuisen kokoisia ja lentokykyisiä, mutta kuin olisi pipo pudonnut silmille (sen näköisiä ja hämmentyneen oloisia).
-
Olen täällä tehnyt saman havainnon, että linnut ruokkivat poikasiaan, oikeastaan aika kauan, pesän jättämisen jälkeen.
-
Pesästä lähteneiden variksenpoikien ruokkiminen on äänekästä puuhaa. Sitä on seurattu päivittäin. Rähisevät rastaat lisäävät meteliä.
-
Istuskelin varjossa seuraten pihan lintuja, niin havaattin, että talitinttipariskunta ruokkii auringonkukan siemenillä poikasensa saunan nurkalla unkarinsyreenissä olevaan pönttöön. Kova lento edestakaisin ja välillä kuusenoksalla pitää akanat takoa irti siemenestä. Ehkä kuitenkin viisasta puuhaa, mistäs sitä muuta valmista ruokaa saisi.
Kävelin syreenin viereen, niin uskalsivat tintit pienen epäröinnin jälkeen koloon livahaa ja heti ulos lentoon eväslautaselle.
-
^Tinttiemo taitaa ruokkia poikasia vielä jonkin aikaa pesästä lähdön jälkeenkin? Ainakin eräänä kesänä minulla istui parvekkeen kaiteella rivi tintinpoikia, joille tuotiin ruokaa. Olivat aikuisen kokoisia ja lentokykyisiä, mutta kuin olisi pipo pudonnut silmille (sen näköisiä ja hämmentyneen oloisia).
Niinhän ne tapaavat tehdä. Luulen että tämä emo vei poikaset hieman etäämmäs pihasta. Olimme varmaan liian utelis pihanväki. Se ei luota meihin. :003:
-
Liittokuusikossa on naakoilla poikaspesä, josta yksi on pudonnut ja saanut eutanasian, kun harakat hakkasivat siltä silmän. Pesä on meluinen ja tulee mieleen etniset filistealaiset. Kun kuuntelen tarkkaan, niin aivankuin kuulisin kiroilua evääksi tuodun ruoan päältä "hyi mitä moskaa, hei tuokaa sapuskaa, se on loppu, miksi täällä on niin ahdasta". Enhän todellisuudessa tiedä, että mitä pesässä puhellaan. "kyllä äiti toi hyvän onkilieron, en jaksa enää yhtään etanaa, mistä löytänevät noita herkkuja, kunhan pääsen lentoon, niin valitsen ruokani itse parhaista pöydistä". Näinkin voi keskustelu edetä. Tai jotenkin muuten, onhan nyt helleaika.
-
:icon_lol: Saman tapaisia aatoksia oli isoveljelläni joskus. Hän oli sitä mieltä, että ei ne linnut keväällä kauniisti laula. Ne kirjoilee, möykkää ja isottelee kilpakumppaneille, etteivät uskaltaisi tulla laulajan reviirille. Kenpä tietää. :017:
-
Olen vissiin ruokkinut lintuja ja oravanpoikasia liian hyvin, koska eivät halua lähteä suureen maailmaan. Joka päivä menee turkkilainen jugurttipurkillinen evästä tarkkaan syötynä. Laudoissa olevat talit ovat syödyt niin, että tikka jo katselee pirtin suuntaan, että tässäkö kaikki.
Pitänee kovettaa hellä luonto ja viedä ruokintapaikalta "emmeet" pois, josko siitä ymmärtävät. Ajattelen lähinnä nuoria oravia, joita on kolme. Talvelle näyttäisi tulevan eri makuisia kuusen siemeniä :003:, sillä puitten oksilla on punertavia ja kellertäviä ja melko värittömiäkin kävyn alkuja.
-
Meillä ruokitaan lintuja vain talvikautena. Aloitetaan kylmien tultua, kun luonnossa ruoka vähenee. Sitten jatetaan kevääseen, siihen kun alkaa erilaisia hyönteisiä mönkiä maassa.
Kerran keväällä olteiin jo viety lintulauta pois ja karistettu puusta rasvojen jämät, kun yllätti takatalvi ja lumipeite. Nakattiin sitten lintulaudan kohdalle hangelle jyviä ja auringonkukansiemeniä. Seuraavana aamuna hanki oli kirjavanaan järripeippoja. Niitä ei täällä juuri koskaan näe. Olivat kai muuttomatkalla ja havainneet pihalintuja ruokailemassa. Laskin sitä kuhisevaa parvea ja päädyin n. 50 järripeippoon. :023:
-
Noin olen minäkin norrhmaalisti tehnyt, mutta ku,,,,,
-
Tänään naakanpoikaset räpistelivät muualle, niitä oli kolme. Yksihän putosi pesästä aiemmin ja harakka teloi siltä silmän, että se oli pullahtanut ulos. Syynä voi olla myös putoamisvahinko.
-
Meillä oli vieraita ja kävimme Zetorilla Peipporämeellä. Menomatkalla kanavauralla ajaessani näin monia keltaisia linnunpoikasia hipsimässä vasemmalle uralta koivikkoon ja sitten näin niiden emonkin, teerinaaraan, ja kas kummaa näytteli siipivikaista. Onkohan tuo käytös geeneissä, kun sama aina on minulle tapahtunut.
Suolle käveltiin ja näimme, että hilloja olisi tulossa. Voi, voi kun mansikatkin ovat vielä raakoja, että missä vaiheessa hillat kypsynevät. Palasimme vähän eri ajouraa pois, niin nupopäinen hirvi hyppäsi jaloilleen ja jäi vain katsomaan Zetori-kummajaista. Onneksi olen vähiin menevä seniori, että metsästäjän adrenaliiniä ei enää ole veressäni.
-
:003: Ka, niihän miekii tekisin, jos olisin jossain rauhassa maikoilemassa ja zetori ajais ohi. Hyppäisin mieki jaloilleni ja katselisin kummastellen moista. :icon_lol: :039:
-
Iltapäivällä olin ruoputtelemassa kasvimaata, kun korpin pojat tulivat tutustumiskierrokselle kylämme ylle. Niillä on ollut pesä n. 1,5, km päässä sähkölinjalla. Ne tekee joka vuosi pesän ison sähkölinjan tolpanharuseen.
Ja tietäähän sen kun nuoriso on liikkeellä, kyllä meteliä piisasi. Ja avian kuin mopopojatkin, piti näidenkin esitellä toisilleen taitojaan. Lentely oli villin näköistä. Taisivat käydä kisaa, kuka uskaltaa ja osaa parhaiten.
Olivat jo ihan täysikasvuisen kokoisia ja näköisiä. Nuoriksi ne tunnisti vain äänestä. Selvästikään äänenmurrosta ei vielä ole ollut. Äänet oli korkea-alaiset ja epävireiset.
-
Ruoputteluintoa, ottanet aurinkoakin homman aikana :023:
-
Tänä aamuna oli klo 4 Enon Revonkylässä ollut yksi suoalue jäässä ja siellä 7 tilheä syömässä jäätyneitä lakkoja. Olipahan pakastettuja valmiiksi. Alaville maille halla hiipii näin kirkkaina öinä, niin kuin viime yökin oli ja eikös se Paavo Ruotsalainenkin polttanut tulia kaskensa ympärillä hallaöinä.
Minulla täällä laulaa Sylvian joululaulun lintu eli mustapääkerttu jo monetta päivää. Kirkasta livertelyä.
-
Kato kehnoa, kun hallayö on hiipinyt hillasoille. Liian varhain.
Katsoin lintukirjastani tuon mustapääkerttusen kuvauksen ja onhan sitä täälläkin, jos ääni tsäk sen todistamiseksi riittää. Ohi olen kävellyt ennen, mutta täällä opin uuttakin.
-
Saan kirjoittaa hienosta "perheuutisesta", kun pikkuvarpuset toivat poikasensa ensi kertaa näytille. Kymmenen pientä, mutta terhakkaa tiitiäistä aloittivat ruokakurssinsa aikuisten opastamina pihamaan matalien kasvien siemenillä. Onneksi on syömistä. Kovin myöhään poikaset saapuivat. Niillähän oli sellainen kolhoosipesä pirtin katon alla, että olisiko kaksien aikuisten poikaset yhdessä. Oravalla oli pesänsä toisessa kulmassa. Epäilen, että orava muutamat munat kävi varastamassa heikommiltaan. Täytynee yrittää verkottaa ainakin oravien nurkka siten, että pieni lintu pääsee läpi, mutta laihakaan orava ei. Kumpikin laji asusti läpi talven tässä pihapiirissä. Luojan antama asumisoikeus meillä kaikilla, sitä en halua kiistää.
-
Taisin nähdä pikkutyllin. Paikka oli sopiva, puretun teollisuusrakennuksen jäljiltä sorakuoppa, jossa vesilammikko ja pöpelikköä. Ensin katsoin että västäräkki, mutta sitten tajusin että tuollahan on valkoinen "kaulaliina" niskassa. Ihan varma en ole kun ei ollut aivan täysi valaistus enää. Sivumennen sanottuna pikkuvarpusellakin on kaulaliina.
Harmi kun ei ollut kiikarit matkassa. Pitäisi aina varustautua kuin millekin sotaretkelle: Ne kiikarit, roskapussi ja jätepihdit, tähän aikaan vuodesta vielä lähitaisteluaseeksi sieniä vastaan veitsi, ja jokin paperipussi. Talouspaperia johon pyyhkii kädet tarvittaessa.
-
Opin uutta silkkiuikusta. Näimme sellaisen musta-valko-harmaan, enkä uskonut sen silkkiuikku olevan. On se, valmiina muuttoon, uudessa puvussaan.
Kun niitä kevällä näkeen paljon värikkäämpinä on talven aikana höyhenistä kuluneet nuo värittömämmät. Se on ikäänkuin aluspuku.
-
^Keväällä pitää koreilla, kun ollaan iskumielessä liikkeellä!
-
Pöh... Osallistuin talvella pihabongaus-tapahtumaan, ja jätin yhteystietoni. Nyt sitten tapahtuman järjestäjä Birdlife Finlandista soitettiin, ja puoliksi painostetaan lahjoittajaksi >:( Jos olisin tiennyt, en olisi yhteystietojani kertonut.
Tai ehkä se oli vain joku palkattu taitava rekrytoija, sillä yhden virheen teki, kun alkoi jutustella linnuista yleensä ensin: Isovarpusta ei ole olemassakaan, ainakaan Suomessa :003:. Arvasin kyllä ilman sitäkin, että rahanmenoa on tarjolla, vaikka mukavaa esitetään.
Mutta joo, tuolta (https://www.birdlife.fi/liitytaitue/) voitte ryhtyä tukijaksi, jos haluatte :023:
-
^
Varmaan 30 vuotta ollut BL:n (taisi olla ennen joku Lintutieteellisten yhdistysten liitto tai vastaava) jäsen, mutta ei ole painostettu lahjoittamaan. Eikös siinä Pihabongausjutussa ole kohta, johon laittaa rastin, jos lahjoittaa haluaa. Itse osallistuin viimeksi bongaamalla parvekkeelta ja ikkunasta, mutta kaikkiin pihabongauksiin tullut osallistuttua.
-
^Ai kauheeta, etten vain vahingossa ole rastinut jotakin :017:
-
Isovarpunen ? Jos se on sama kuin Varpunen Passer domesticus, niin se on käynyt harvinaisemmaksi kuin Pikkuvarpunen Passer montanus. Viitanneeko montanus nimessä vuoriseutuun. Kilpiäisissä 180 m korkean vuorenrinteessä olevan talomme pihassa niitä oli paljon. Ne tykkäsivät erikoisen paljon pihatatarin siemenistä.
Tässä taasen asuu pari pariskuntaa domesticuksia ja poikasineen niitä on n. 20 kpl. Sirkutus on kova kun ne juttelee toisilleen. Toisen parin pesä tai ainakin ruokintapaikka oli suoraan ikkunasta näkyvä tuuhea unkarisyreenipensas.
Eilen yksinäinen sepelkyyhky kaskeutui täyttämään kivispiiraansa leikkipaikan hietikolta.
-
Rastaat alkavat kerääntyä parviksi; näin tänään ensimmäisen pikkuparven noin 30 lintua N eli pohjoiseen. Syksyn merkkejä tämäkin.
-
Kotilinnuissamme harakoissa ja kesävierasrastaissa taitaa olla sokuritaudista kärsiviä yksilöitä. Tämän päättelen siitä, kun vatuista olisi sokeri unohtunut vallan pois. Syön vattuja ja sokuriherneitä joka päivä, että siitä olen havaintoni tehnyt. Jumala on viisas. Vai ajattelenko omiani?
-
Rastaat alkavat kerääntyä parviksi; näin tänään ensimmäisen pikkuparven noin 30 lintua N eli pohjoiseen. Syksyn merkkejä tämäkin.
Havaitsin saman pari päivää sitten. Meidän pihassa lehteli ainakin parikymmentä jo isoa räksyä pensaista ja pilvikirsikoista toiseen. Ajattelin niiden etsivän marjoja. Niitä ei näy tänä vuonna näissä city-pensaissa olevan. Tarkoitan aroniaa ja ruusun kiulukoita. Ei ne ainakaan ole vielä kypsiä. Räksynpoikaset kyllä on ! Muuttavatko ne kuinka kauas etelää. Leutoina talvina niitä näkee pihlajan oksilla, kun on viimeisiä marjoja puissa.
-
Ilomantsissa sääksen tämänvuotiset poikaset ovat vielä pesässään, isoja tosin.
Virossa ovat poistuneet, mutta Suur-Konnakotka-pesässä on vielä iso jälkeläinen.
En löytänyt Suomen Petolinnusita clanga-clangaa. Mutta onhan se Kiljukotka, kun yksitellen kotkia katsoin.
Onkohan toisen sääksen nokka vähän viallinen. Näen siinä jotakin outoa kärjessä.
https://www.youtube.com/watch?v=ZyRa1lMnGdI
-
Peukaloinen oli tänään mökin pihalla minua ilahduttamassa.
-
Sääksistä seuraan Rantasalmen pesää. Kolme omaa poikasta ovat varttuneet hyvin (lentävät kaikki), ja nyt sinne on ilmestynyt vielä ottopoikanen. Ei kuulemma ole sääksillä mitenkään tavatonta, että lentokykyinen poikanen vaihtaa pesästä toiseen, ja se adoptoidaan sinne ihan sopuisasti. Tuotakin on emot ruokkineet. Tänään taisi kyllä jäädä ilman, kun pesän oma isompi rontti vetäisi kokonaisen lahnan eiä edes jämiä jättänyt.
Nokat voivat vaurioitua, kun taistellaan keväällä pesäpaikoista ja puolisoista.
Pesien seuraajille on oma fooruminsakin, Risulinnan pesueet (https://www.luotio.fi/forum/index.php?sid=ad76cc2be5d5fe22aceb17e63fb666b3). Kuten nimikin kertoo, keskitytään isompiin lintuihin, mutta on siellä muutakin luontoaihetta. Teknisesti foorumin toteutus on vähän omituinen esim. tähän Körttifoorumiin verrattuna.
-
Hei, ja kiitos kivasta linkistä.
Minä, tämän 'tikka-pesueen kanta-emo' hoivailen ja syöttelen osaa neljännen polven 'pokueestani'.
Tylleröiden äiti ottaa lähituntumaa metsä-opinoissa Hyytiälässä seisemän viikon ajan.
Tulee toki viikonlopuiksi poikasensa sukimaan ja ruokkimaan. Ja sen pesän uroskin osaa jotakin. Me halutaan kuitenkin seurata tilannetta ja tartutaan toimeen kun tarvitaan.
Virossa kävi must-toonekuren pesällä ikävästi kun toinen puoliso lähti lipettiin ja munat jäivät hautomatta loppuun asti. Se 'leski' hakkasi munat rikki, ja selvää kokkelia oli sisustat. Olivat kypsyneet kevään kuumassa auringonpaahteessa.
Tyhjää pesää live-kamera yhä näyttää.
-
Aamupalapöydässä toisaalta seurasimme aamu-tv:tä, toisaalta katselimme sähkölangalle kerääntyneitä pääskysiä. Ei niillä ollut nokkamaskeja ja istuivat ihan riti rinnan, ilman turvavälejä.
Muuten, jos kaikkialla aletaan sähkökaapelit vetää maan alle, niin missäs ne pääskyset kerääntyy istumaan loppukesästä? :017:
-
Muuten, jos kaikkialla aletaan sähkökaapelit vetää maan alle, niin missäs ne pääskyset kerääntyy istumaan loppukesästä? :017:
Samaan paikkaan jonne ne kokoontuivat ennen kuin sähköä oli keksittykään? Joo, en ollut katsomassa, missä ne silloin istuivat.
-
^^
^
Hehee, noinhan se on mennyt :039:
-
Karhulassa oli aamulla pihanurmikko täynnä kottaraisia.
-
Bongasin kuikan. Olin Tohloppijärven rannassa (siinä Ylen vieressä joo) hakemassa tatteja. Ensin kuului vain kurnahtelua, jota en heti äkännyt edes linnuksi. Kuikka pitää kyllä monenlaista ääntä, en ollut tiennyt että tuollaistakin.
-
Kotimökillä ruohonleikkuun jälkeen seurasin aika suurta määrää pikkulintuja,
lentelivät levottoman oloisesti pienissä ryhmissä, hetkeksi istahtaen puun oksille,
enpähän tunnistanut mitä olivat.
-
Ainakin peipoilla näyttäisi olevan muuttoparvia.
-
Lauantaiaamuna meillä oli yllätys oven takana, hippiäinen. Se kökötti kynnysmatolla ja katseli vain meitä, muttei ymmärtänyt lähteä pakoon. En ole koskaan enne nähnyt hippiäistä ja nyt se oli siinä rappusilla. Siirsimme sen varovasti syreenipuskan juurelle nurmelle. Aamupalan jälkeen kävin katsomassa. Oli se siitä sitten lähtenyt.
Epäilin sen lentäneen kuistin ikkunaan ja olleen hieman pökerryksissä. Oli se niin söpö. :023:
-
^Onneksi olkoon! Hippiäistä harvemmin taitaakin päästä näkemään, saati että noin läheltä. Toivokaamme, että kyseessä tosiaan oli tyrmäyställi eikä mikään tauti.
Ai niin, eikös meilläkin täällä ollut hippiäinen... ei ole näkynyt.
-
Meillä oli vastaava ongelma, kun rakensin asuntovaunulle luhdin päähän katoksen, jossa käytin valmiita ikkunaruutuja päätyseinäksi. Linnut luulivat, että siinä on vapaa aukko ja poksauttelivat lasiin, kuka pökertyi, pääsi vähällä, kuolleitakin oli pari. Äkkiä hain Kestilästä suihkemaalia ja sillä tein daideellisia kuvioita lasiin. Päinlennot loppuivat heti.
-
Oriveden keskustassa kunnon tilhiparvi tänään. annan keskustaa Hirsilän puolella joutsenparvi.
-
Oriveden keskustassa kunnon tilhiparvi tänään. annan keskustaa Hirsilän puolella joutsenparvi.
Hirtolahden pelloilla saattaa olla paljonkin joutsenia. Ainakin keväisin se näyttää olevan niiden vakituinen kokoontumispaikka.
-
Harakka ja varis ovat hyvin oppivaisia lintuja. Nyt syksyllä ne kulkee taajamassa tienvarsilla hyvinkin lähellä ajorataa. Ne näyttävät tietävän, ettei auto tule nurmikon puolelle, vaikka se olisi aivan asfaltissa kiinni. Ajoradallakin ne väistävät vain vastaantulijan puolelle, jos se on tyhjä.
Olenpa pari kertaa nähnyt niiden ylittävän kävellen tietä suojatien kohdalla. :023:
-
Kyllä, naakoista puhumattakaan. Ne ovat rauhallisia rohkelikkoja.
Tänään se meidän talon yksinjäänyt naaka-leski ei sietänyt kun talitiainen tuli pihakeinun kaiteelle keikkumaan. Niile tuli aikamoinen ottelu. Pienempi joutui lähtemään.
Onko teillä päin naakkoja ?
-
Onko teillä päin naakkoja ?
Naakkoja taitaa olla runsaasti melkein koko maassa. Kotkassakin asustaa monisatapäinen parvi. Poissa ovat ne ajat, jolloin se oli Turun ja Naantalin erikoisuus, 'kirkhakkinen'.
-
Onko teillä päin naakkoja ?
Kyllä täälläkin on naakkoja. Jotenkin ne nyt tähän aikaan tuntuvat olevan jo vähemmistönä. Vielä joku viikko sitten ne piti työpaikan pihapuissa hurjaa mekkalaa. Ne on ehkä siirtyneet jo muuanne. :039:
Tänään oli kuulema tilhiparvi vieraillut pihan läheisyydessä. Täällä ei vain ole pihlajanmarjoja.
Punatulkut olivat käyneet pihavaahterassa siemeniä hakemassa.
-
Minusta tuntuu että naakat on täällä enemmistönä vuodenajasta riippumatta.
-
Hanhiparvia on lentänyt kohti etelää/lounasta/länttä jo useammalla viikolla. Ne eivät välitä tehdä matkaansa vaiteliaina vaan jatkuva jupina kuuluu, liekö väittelyä vai mitä.
Naakkojakin näkyy, mutta pyryharakkaa en ole onnistunut näkemään :017:
-
Hanhiparvia on lentänyt kohti etelää/lounasta/länttä jo useammalla viikolla. Ne eivät välitä tehdä matkaansa vaiteliaina vaan jatkuva jupina kuuluu, liekö väittelyä vai mitä.
Naakkojakin näkyy, mutta pyryharakkaa en ole onnistunut näkemään :017:
:icon_lol: Pyryharakat ovat katsojan silmässä. :023:
Äidilläni oli tapana sanoa:"Mokomakin pyryharakka!" Silloin jos olin jotain kujeillut, nauranut, joksennellut sinne tänne. Siis eloisissa, iloisissa, kirmailevissa lapsissa voi nähdä pyryharakan. Itselleni valitsin jo ennen tälle foorumille tuloa tuon nimimerkin, kun kirjoittelin mm. satuja tai pakinan tapaisia kirjoittajapiirimme julkaisemiin yhteisiin lehtijuttuihin.
-
Toinen sanonta on, että kauneus on katsojan silmissä. :039:
Sopivien tuulien johdosta muuttolinnut ovat matkaansa tehneet. Kankaalaan pikkulinnuista jäänee vain tintit ja pikkuvarpuset.
Tälle kesälle näin västäräkkejä harvoin, kun eivät pihapiirissämme pesineet.
-
:icon_lol: Pyryharakat ovat katsojan silmässä. :023:
Äidilläni oli tapana sanoa:"Mokomakin pyryharakka!" Silloin jos olin jotain kujeillut, nauranut, joksennellut sinne tänne. Siis eloisissa, iloisissa, kirmailevissa lapsissa voi nähdä pyryharakan. Itselleni valitsin jo ennen tälle foorumille tuloa tuon nimimerkin, kun kirjoittelin mm. satuja tai pakinan tapaisia kirjoittajapiirimme julkaisemiin yhteisiin lehtijuttuihin.
Minulle tuli tällainen mielikuva pyryharakasta:
-on talvi
-on iltahämärä
-metsässä on isot lumikinokset ja juuri äsken kinosten päälle on satanut kevyttä pakkaslunta
-harakka lennähtää lumikinoksen päälle ja alkaa kummallakin jalallaan vuorotellen raapien
pöllyttää lunta tavoitteenaan löytää syötävää
:icon_lol:
-
Isälläni oli minulle useampi hellittelynimi, mm Nöpsy, Pyryharakka ja Pipsa Pippuri, jonka hän löysi Apu-lehden sarjakuvasta. Pippuria ja suolaa on edelleen luonteessani, mutta kuvatkoon sitä nykyään Rouva, jonka Matin puhuttelussa kuulen joskus olevani.
...
Teimme ip-kävelyn Vesijärven rantaa edestakaisin Niemen satamasta Mukkulan laiturille ja takaisin. Siitä koukkasimme Riku-Motorsin ohi Polttimon sulaan, ja siellä oli se joutsenperhe jonka pesä keväisin on Ruoriniemen uima-saaren rannassa.
Sinne ei pesimä-aikaan ole pääsyä, puomi on edessä sillalla. Hyvin on perhe, emot ja kahdeksan poikasta, ihmisiin tottuneet. Ne tulivat heti rantaan automme viereen, ilmeisesti tottuneina 'tuliaisiin'. Myös suuri sorsien 'laivue' lähestyi samoin aikein, mutta ei meillä ollut mitään annettavaa.
-
Siis eloisissa, iloisissa, kirmailevissa lapsissa voi nähdä pyryharakan.
No näiden näkemistä on luvassa nousuviikolla :icon_biggrin:
-
Muhoksella tien molemmin puolin oli paljon joutsenia. Mikäs kiire niillä olisikaan vain meren toiselle puolelle. Täällä on ävär hyvin runsasta pelloilla.
Hirvestys alkoi. Tärkeitä henkilöitä, että metsänviljely jotenkin onnistuisi.
-
Kävin lenkillä ja huomasin, että täällä parveilee hanhia ja hirvimiehiä. :icon_wink: :icon_wink:
-
Syysmuutto isoilla linnuilla jatkuu. Lensivät tänään niin korkealla, ettei niitä näkynyt, mutta äänet kuulin. Jonkin sortin hanhiksi ne päättelin.
Luen parhaillaan sotakirjojakin, ja niissä pommitetaan korkealta myös pimeällä, jolloin valonheittäjät pidettiin päällä. Onhan tällainen vertaus sallittu.
-
Syyskuussa meillä kävi hippiäinen rappusilla. Eilen siellä istui varpuspöllö. Oli raukka lentänyt tuvan ikkunaan pahki ja pökerryksiin. Ukkokulta sen siitä nosti rappusille ihmettelemään. Vähän aikaa päätä pyöriteltyään ja siipiään oijottuaan, se pyrähti pois pihasta.
Itse näin siitä vain kuvat. Satuin olemaan kaupungissa 'lomareissulla'.
-
Kaikki on suhteellista. Pyöräilin eilen Sasalan ja Tavastilan maalaismaisemissa. Pellolla oli neljä joutsenta. Pysähdyin niitä ihailemaan. Silloin kuulin selkäni takaa hanhien kaklatusta ja käännyin katsomaan. Kauempana olevalla pellolla oli äkkiä arvioiden tuhannen hanhen parvi. Osa peitti maan ja osa lenteli pellon yllä. Joutsennelikon ihmeellisyys vähän hiipui.
-
Tänään oli syksyn kolmas (tai toinen, laskentatavasta riippuen) kova hanhipäivä. Olikin arvattavissa, että tänään on menoa, koskapa ilma on Siperiassa ja Vienalla kylmennyt huomattavasti ja tuuli sopivasti koillisesta. Minulla kävi siivooja (kaunis nuori nainen :eusa_angel:) Martoilta, joka on käynyt siivoamassa kerran kuussa jo parisen vuotta. Siis en voinut enkä kehdannut seista tapittaa ikkunassa ja parvekkeella jatkuvasti, mutta jotain sentään näin: seitsemän parvea hanhea suuntana kaikilla etelä, yhteensä 1093, joista määritettyjä sepelhanhi 90, valkoposkihanhi 250 ja harmaahanhilaji 90, loput meni hanhilajiksi. Nämä pelkillä kiikareilla ikkunasta. Joutsenia muutti 14 yhdessä parvessa, mutta se menee joutsenlajiksi, koska pikkujoutsen on jo lokakuussa melko tavallinen sekä puhtaina parvina, että sekaparvina laulujoutsenen kanssa, eikä sitä huonosti nähtynä oikein erota laulujoutsenesta. Jos näkee hyvään myötävaloon, niin kokoero on selvä. Pikkujoutsen on "kiltimmän" näköinen kuin laulujoutsen, eikä pesi Suomessa.
Taitaa hanhia muuttaa vieläkin, mutta pitää alkaa ruuan laittoon.
28.9 ja 29.9 näin ikkunasta, parvekkeelta ja pihasta n. 3000 muuttavaa hanhea. Silloin kuului myös yömuuttavien ääntä yöllä.
-
Käväisin pihalla pikaisesti vähän enne neljää. Sen hetkisen aikana ehti pari isohkoa joukkiota hanhia lentää maittemme yli. En osaa määrittää sen tarkemmin. Mielestäni ne lensivät melko korkealla, koska jonkun pilvenhattaran helma jäi parven alle ja hämärsi sen näkyvyyttä.
Ihmettelin vain, miten kauas se kaklatus oikein kuuluu. :017: Onko siitä jotain mitattua facktatietoa?
-
Käväisin pihalla pikaisesti vähän enne neljää. Sen hetkisen aikana ehti pari isohkoa joukkiota hanhia lentää maittemme yli. En osaa määrittää sen tarkemmin. Mielestäni ne lensivät melko korkealla, koska jonkun pilvenhattaran helma jäi parven alle ja hämärsi sen näkyvyyttä.
Ihmettelin vain, miten kauas se kaklatus oikein kuuluu. :017: Onko siitä jotain mitattua facktatietoa?
Muutto menikin tänään erityisesti iltapäivän puolella tavallista korkeammalla, ihmettelin sitä itsekin. En ainakaan ole kuullut sellaisista mittauksista, mutta tyynellä ilmalla äänet kuuluu jo kaukaa. Tässä kuuluu monesti muuttoparvien ääniä sisällekin, vaikka liikenne meluaa.
-
Kovaa on ollut hanhien meno tänään: Kirkkonummen Porkkalassa yli 160 000 muuttavaa hanhea. Se on ollut ilmeisesti yksi paikka, mistä eri puolilta tulleet linnut painavat merelle. Havainnoijiakin ollut kymmenkunta. Kirjuri pitää olla erikseen, koska muuten laskeminen menee sekaisin. Olen ollut noissa kirjurin hommissakin kovissa muutoissa ja työstä se käy.
-
Vaasassa on tavattu mehiläissyöjiä. Yhdessä valokuvissa niitä istui oksalla viisi rinnakkain. Epäilty on niiden saapuneen virtausten mukana Etelä-Venäjältä. :kahvi:
-
Vaasassa on tavattu mehiläissyöjiä. Yhdessä valokuvissa niitä istui oksalla viisi rinnakkain. Epäilty on niiden saapuneen virtausten mukana Etelä-Venäjältä. :kahvi:
Kyllä vaan, paikka on Vaasa, Västervik Strömsö ja viisi lintua. Hauskan kuvan on kuvaaja saanut otettua, kun aika eksoottisen näköiset mehiläissyöjät kököttävät vieretysten koivun oksalla. Sieltä etelästä ne kai ovat viime aikaisten tuulien mukana tulleet.
-
Tämä on onnen päivä, sillä Nuutilan kylän keskustassa on fasaaniuros elelemässä. Syksyllä kuulin sen kökköö huutoja joen puolelta. Mutta nyt omin silmin näin, kun se kohosi kovasti huutaen lentoon - Kankaalan kaurapellon pläntiltä. Olin pojan kanssa purkamassa tramppaa, niin siinä tuo tapahtuma oli silmieni edessä.
Saapahan nähdä talven kulussa, että missä fasaani henkensä säilyttää. Tässä keskustassa on vain kahdessa talossa lintujen ruokintaa ns meriteeraavassa mielessä. Sitten kilometrin päässä on kolme tilaa, joissa on karjaa, että niissä voisi olla evaästä tälle linnulle.
-
Viime päivinä olen nähnyt mustarastaan tässä pihapiirissä.
Eilen kotimökillä haravoidessa pari joutsenta laskeutui lähipellolle.
Valtavia hanhiparvia näkynyt pellolla ja ilmassa.
-
Mustarastas täälläkin pihalla pyrähtelee. Ihan tästä sohvalta lojuessani näen. Lisäksi lähimmässä puussa käväisi punatulkkupari. Aina niitä kuulen, juuri koskaan en näe (en talvellakaan). Nyt oli sopivasti paremmat rillit hollilla kun tulivat, niin näin selvästi.
Punatulkun lisäksi hanhet ovat lintuja, jotka välttelevät katsettani. Joutsenia nyt on harva se päivä, ja kurkiakin aika usein.
-
Laitoin talitinteille läskilevyjä ruokintapaikalle. En tiedä, että joko kelpaavat, mutta tullee niistä ainakin lintujen pemmikaania raittiissa ilmassa.
Lintuja on jo paljon, joten ostin kaurasäkinkin 12.90 euroa, näytti päällepäin olevan hyvää tavaraa ts lihavia jyviä.
-
Kaarina löysi kätköistään 30 lt maitotonkan. Teen siitä kauroille automaatin, samalla tavalla kuin tein auringonkukan siemenillekin. Se on pelittänyt jo pari kolme talvea uskollisesti.
-
Täällä etelämpänä ei ole vielä ruokintakausi alkanut. Eilenkin päästy vielä yli kymmenen asteen lämpötiloihin. Reilut kymmenen astetta lämmintä ja tihkusade, sehän on kuin juhannuksina nykyään tapaa olla!
-
Kuulehan, nauti lämmöstä ja ole vähillä vaatteilla :003:. Lumi on täältä sulanut, mutta märkyys on jäänyt. Viime talvena Oulujoki oli suurin piirtein kunnollisen lumen rajana, saa nähdä tämän talven vinkeet.
-
^Koetan muistaa etenkin tuon vähillä vaatteilla olemisen. Toissapäivänä pynttäydyin kävelylenkille villapaitaan, vaikka ohut puuvillapoolo olisi hyvin riittänyt. Vähänkö tuli tukala hiki.
No eipä ollut kovin lintuisa viesti. Punatulkkuja kuului mutta ei taaskaan näkynyt, sen muistan. Tilhet ovat poistuneet. Lieneekö niillekin tullut kuuma.
-
Vähissä olivat linnut lenkillä käydessä. Yhdistetty naakka- ja varisparvi länteen, molempia noin 20 ja punatulkun vihellystä. Tietenkin pihaharakoitten ääntelyä. Aika kylmä ilma ja vähän lumihiutaleitakin leijaili.
-
Saisihan lumi tulla, niin näkisi sen kajossa paremmin tehdä jotakin turhaa.
Olen meidän punatulkut nimittänyt "äijiksi". Ne istuksivat maassa vähätöisen näköisinä. Sellainenhan on Äijä-koira eränkävijäohjelmassa.
-
Orivedellä joutsenia, neljä tai viisi pitkää valkoista kaulaa. Jorpakot näköjään alkavat jäätyä, eiköhän niiden olisi jo aika poistua?
-
Orivedellä joutsenia, neljä tai viisi pitkää valkoista kaulaa. Jorpakot näköjään alkavat jäätyä, eiköhän niiden olisi jo aika poistua?
Taidat puhua järvestä Liperin, Rääkkylän, Savonlinnan ja Kiteen alueilla etkä kaupungista Pirkanmaalla.
-
Yllättävästi vielä tilhiä. Noin 20:n kiertelevä parvi. Koristemarjapuita ja -pensaitahan on ja niissä kai marjojakin, joten on tilhillä vielä jotain.
-
Taidat puhua järvestä Liperin, Rääkkylän, Savonlinnan ja Kiteen alueilla etkä kaupungista Pirkanmaalla.
Puhuin kaupungista Pirkanmaalla. Junani meni sitä kautta, ikkunasta näin.
En muistanut tuota järveä ollenkaan, vaikka olenhan sillä ainakin veneellä kulkenut ja luultavasti kalastanutkin. Kun olin jotain 8 - 15 -vuotias, meillä harrastettiin sekä veneilyä että kalastusta. Vanhemmat kuuluivat kalastusseuraan, jolla oli Oravisalossa mökki jonka yhteydessä useita pikkumökkejä majoittumiseen, keittokatos, ym., ja siellä toisinaan käytiin. En vain muista oliko se Oravisalon Oriveden puolella vai toisella. Mutta kyllähän me veneiltiinkin, ja vakioreitti maailmalle kulki Oriveden kautta. Majoituttiin välillä sopivaan paikkaan, kalasteltiin, ja jatkettiin matkaa.
-
Puhuin kaupungista Pirkanmaalla. Junani meni sitä kautta, ikkunasta näin.
Tuo selittääkin joutsenten vähäisen määrän. Orivedellä on näet lintujen levähdys- ja ruokailupaikkoja, joissa voi nähdä satojakin joutsenia. Ne eivät näy radalle.
-
Viime vuoden lajimäärä jäi surkean vähäiseksi aktiivivuosiin verrattuna. Tänään pikku lenkillä myös uuden lintuvuoden aloitus: varis, harakka, punatulkku, talitiainen :eusa_angel:
-
Höytiäisen täytyy olla ainakin pääosin sula, tai siellä on isoja sulapaikkoja, koska tänään siellä on nähty kiertelevän seitsemän kaakkuria, viisi kuikkaa ja kalalokki. Lisäksi paikallisina yksi nuori joutsen, kahdeksan sinisorsaa ja neljä merimetsoa. Kaverin sorsaruokinnalla ollut tänään 60 sinisorsaa.
-
^Äkkiä pakoon, pakkaset tulee!
En ole vielä tänään käynyt ulkona muuta kuin sytyttämässä lyhtykynttilän, joten vuoden lintuhavainnot rajoittuvat tali- ja sinitiaiseen, jotka kävivät aterioimassa tarjolle pistämiäni auringonkukansiemeniä.
-
Kotkassa on varmaan tuhatpäinen naakkaparvi. Niinpä täällä kuulee välillä muitakin ääniä kuin tavanomaiset 'kja' ja 'kjoo'. Aamupäivällä korviini osui kaksitavuinen, selvästi naakan päästämä. Hatarat tietoni perustuvat aikoja sitten luettuun Konrad Lorenzin kirjaan. Onkohan 'naakkatiede' edistynyt siitä?
-
Kotkassa on varmaan tuhatpäinen naakkaparvi. Niinpä täällä kuulee välillä muitakin ääniä kuin tavanomaiset 'kja' ja 'kjoo'. Aamupäivällä korviini osui kaksitavuinen, selvästi naakan päästämä. Hatarat tietoni perustuvat aikoja sitten luettuun Konrad Lorenzin kirjaan. Onkohan 'naakkatiede' edistynyt siitä?
Katselin vähän kirjoja, mutta kyllä äänet melkein mainitsemiisi jäävät. Yksi on kaksiosainen kja-kja. Lintujen ja eläinten äänissähän on paljon sävyeroja ja muita variaatioita, joita ei ihmiskorva erota.
-
Kyllä tuli hienosti tehty ohjelma keisaripingviineistä. Jähmetyin ihastuneena sohvannurkkaan sitä katsomaan. Upea kuvaus, hillitty taustalla soiva musiikki ja lukijana yllättäen Heikki Kinnunen. Ensin hieman vierastin lukijan ääntä, kun sen on tottunut kuulemaan muilla estradeilla, mutta sitten Kinnusen vanhemmaksi ja isämäiseksi, oikeastaan ukkimaisemmaksi käynyt ääni olikin ainoa, minkä siihen voisi kuvitella. Filmi oli ranskalaisten tekemä. Heikki Kinnunen on siskoni näyttelijätoveri Tampereen Teatterista, molemmat jo aika pitkään eläkkeellä olleita. Sisko oli pari, kolme vuotta siinä Maikkarilla menevässä Salatuissa elämissä ja sitten Pihlajasadussa. Siihen hömppäsarjaan sille oli tehty oikein kokonainen oma osa, Dahlia Mustavaaraahan hän näytteli. Soitti jouluna jouluterveiset.
-
Kaksi varista on pörhistänyt itsensä höyhenpalloksi ja istuu vierekkäisisä puissa liikkumattomina energiaa säästääkseen. Kun tarkkailin niitä kiikareilla, niin sopivasti niitten yli lensi naakkojen ja muutaman variksen sekaparvi ja taustalla kaarsi neljä pulua.
Ihmisenkin pitää tankata pakkasella kovasti rasvaa ja niinpä keitinkin aamupäiväkahvit ja söin täysjyväruisleipiä kinkkumakkaran kera :eusa_angel:
-
Tämän aamun Etlarissa oli hyvä juttu yksityisestä ihmisestä joka huolehtii talvehtimaan jääneiden lintujen ruokinnasta. 43-vuotias nainen toimii ihan yksin, saa kaupungilta joskus kaura-säkin, ei muuta. Nyt hän oli huomannut Taavi-joutsenen jääneen Vesijärveen muiden muuttaessa etelään.
Kiinni-ottaminen onnistui muutaman yrityksen jälkeen Sibeliustalon rannassa. Nyt Taavi talvehtii Heinolan lintutarhassa.
Juttu ei avaudu kuin tilaajille, mutta kuva näkyy:
https://www.ess.fi/paikalliset/3219661
harkitsen avustamista, kunhan tiedän mihin sen voi osoittaa.
-
Kovin vähän on pihalintuja näkynyt sään käytyä kunnolla talviseksi, vaikka ruokaakin on tyrkyllä. Mustarastas kyllä istuu nokka tanassa minun ja naapurin välisellä aidalla aamuseitsemältä. Se nokka on aina minulle päin.
-
Ai jaa, olenkin täällä jo käynyt ihmettelemässä lintujen vähäisyyttä. Olin tulossa uudelleen tekemään samaa.
Pihabongaus on 30. - 31.1., siitähän sen saa sitten tietää, onko muillakin vähän lintuja.
-
Harakka on monipuolisen evään syöjä. Koiran raksut, sellaiset pienet ruskeat, maistuvat harakoille ihan hyvin. Ne ovat vain viisaita ja varovaisia.
Esimerkiksi laittaessani raksuja maassa olevan syöttölaitteen ao kouruun raksuja niin ne tahtovat virua päiväkausia paikoillaan, mitä nyt varpuset niitä kääntelevät. Mustat aukot maitotonkan alareunassa taitavat olla Maginot-linjan aukkojen tapaisia, en ole varma.
-
Ai jaa, olenkin täällä jo käynyt ihmettelemässä lintujen vähäisyyttä. Olin tulossa uudelleen tekemään samaa.
Pihabongaus on 30. - 31.1., siitähän sen saa sitten tietää, onko muillakin vähän lintuja.
Kansalaisvelvollisuus suoritettu! :eusa_angel: Lajeja 3 ja lintuja 28. Kesykyyhky 21, naakka 5 ja varis 2. Sää pääosin harmaata talvikeliä ja välillä heikkoja lumikuuroja, lpt -4C.
Tässä ohjeet lintujen ilmoittamiseen: https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/osallistuminen/
Tässä koko ajan päivittyvä tulossivu: https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/tuloksia/
-
Oli vain tali- ja sinitiaisia. Pikku parvi pörräsi pihassani melkein koko havainnointiajan, taisi olla nälkä. Ei varisten, harakoiden tai pulujen ylilentoja. Orava, joka on käynyt melkein joka päivä, ei valitsemani tunnin aikana näyttäytynyt hänkään.
Talipallot eivät nirsoille nykylinnuille kelpaa, ja rasvatanko on puoliksi hautautunut lumeen. Yksi sinitiainen sitä kyllä yritti. Täytyy käydä ottamassa se sisälle lämmittelemään (ruoka, ei tiainen) ja tuikata oksaksi sushiannoksesta saamani käyttämätön syömäpuikko. Ruokintamökista tarjoamani maapähkinät ja auringonkukansiemenet kyllä tekivät kauppansa.
-
Meillä olisi ollut kolme harakkaa, kaksi käpytikkaa, muutama talitiainen, joiden joukossa ehkä sinitiainenkin, varpusia, neljä oravaa ja yksi koira hästäämässä kaikkea. Täällä kehitysalueella eväät tulevat talven mittaan syödyiksi oikealla tavalla.
Pitää näköjään tutkia, että on läskilevy edullisempi kuin talipallot/tangot, euroa/kg. Läski on siitä hyvä, että se ei mene rikki harakoiden nokissa kuten talipallot tahtovat joskus mennä.
-
Meillä olisi ollut kolme harakkaa, kaksi käpytikkaa, muutama talitiainen, joiden joukossa ehkä sinitiainenkin, varpusia, neljä oravaa ja yksi koira hästäämässä kaikkea. Täällä kehitysalueella eväät tulevat talven mittaan syödyiksi oikealla tavalla.
Pitää näköjään tutkia, että on läskilevy edullisempi kuin talipallot/tangot, euroa/kg. Läski on siitä hyvä, että se ei mene rikki harakoiden nokissa kuten talipallot tahtovat joskus mennä.
Silloin, kun ruokin lintuja, oli hyvä tikkaläski vaikeasti saatavilla. Teurastamoilta jotkut sitä hakivat.
-
Nyt on tänä vuonna tullut 14 lajia ja kaikki ekopinnoja eli ilman moottoriajoneuvoa saatu. Tänään kuulin urpiaisen ääntä ylilentona ja sinitiainen intoutui laulamaan pari värssyä ilmeisesti auringonpaisteen innoittamana. Täällä on hieno ja aurinkoinen pakkaskeli, -17 astetta.
Viime pyhänä lensi kaksi korppia ronkkuen itään. Korppi on aikainen pesijä.
-
Nyt on tänä vuonna tullut 14 lajia ja kaikki ekopinnoja eli ilman moottoriajoneuvoa saatu. Tänään kuulin urpiaisen sinitiainen intoutui laulamaan pari värssyä ilmeisesti auringonpaisteen innoittamana. Täällä on hieno ja aurinkoinen pakkaskeli, -17 astetta.
ääntä ylilentona ja
Viime pyhänä lensi kaksi korppia ronkkuen itään. Korppi on aikainen pesijä.
Korppi on todella aika pesijä. Olen usein miettinyt, että vielä pakkasilla on toisen oltava hautomassa, että munat eivät jäädy.
Siis molemmat eivät voi olla pesältä poissa samoilla lennoilla evään perässä.
-
Pihallani on punarinta :icon_eek: Se olisi kyllä parempi olla jossakin etelämpänä. Ruokintapalloa se tuossa yrittelee. Älyäisipä siirtyä tuolin alle, jonne murustelin lämpimässä ollutta palloa hieman.
-
^Kun tirppa poistui hetkeksi, rouhin sille tarjolle maapähkinää ja auringonkukansiemenia, ja ne maistuivatkin. Varmaan hennolla nokalla helpompi ottaa semmoisia kuin jäistä rasvakönttiä.
-
Nyt, kun on ollut kovia pakkasia, olen joka päivä järjestellyt lintujen ruokintapaikkaa toivossa, että kylmään kuolemia ei tulisi. Muutama talvi taappäin punatulkkuja menehtyi monta. Tintit syödessään läskiä saanevat parasta ravintoa, toinen hyvä eväs on auringonkukan siemenet. Niissähän on myös öljyistä ravintoa. Ja sitten ihmistekoiset talipallot ja -tangot.
Kauraa pitää olla myös. Jostakin syystä en ole halunnut ostaa pähkinärouhetta, sillä sitä kuluisi eniten. Täyttä ravintoa se olisi. Kotoperäiset harakat ja oravat piilottelisivat pähkinöitä vähän liiaksi, enkä sellaista halua. Kaikki elukat ja linnut saavat minun puolestani rauhassa syödä, etten niitä hätistele.
Ruokintapaikan tarkkailu on uteliaan hyvää hommaa.
-
Käväisinpa sitten reissullani kauppahallissakin läskinhaussa. Mahtaisiko punarinnalle maittaa raastettu läski? Sikäli kuin se tästä yöstä taas selviää. Iltapäivän mittaan näin sen aika moneen kertaan pähkinäsilppukupillaan, joten nälkä lienee ollut.
Keltasirkkuja muuten ei täällä ole näkynyt. Ei muidenkaan pihoilla. Vähälintuinen talvi jatkuu. Tintit sentään innostuneet jo laulua virittelemään. Punatulkkuja kuuluu muttei näy.
-
Kuulin aamulla tikan pärryttävän.
-
Pihallani on punarinta :icon_eek: Se olisi kyllä parempi olla jossakin etelämpänä. Ruokintapalloa se tuossa yrittelee. Älyäisipä siirtyä tuolin alle, jonne murustelin lämpimässä ollutta palloa hieman.
Niitä jää aina joitakin talveksi. Minulla käväisi aikoinaan 90-luvulla; silloin oli samanlainen talvi kuin nyt, paljon lunta ja pakkasta. Punarinta oli pirteän tuntuinen, mutta en nähnyt sitä enää seuraavana päivänä. Hienonsin sille pähkinämurskaa hyvin pieniksi hiutaleiksi, koska se ei oikein hyönteissyöjän pienellä ja ohuella nokalla muuta saa syödyksi. Keväisin ennen ruokinnan lopettamista niitä kyllä ilmestyi ruokinnalle.
-
Kuulin aamulla tikan pärryttävän.
Kuulin myös tässä yhtenä päivänä.
-
Lintulaudalla istui naaras punatulkku. Myös talitiaiset kävivät siellä. Maassa oli pudotettuja siemeniä syömässä viherpeippoja ja mustarastaita ja orava. Yöllä sitten tulee jänis tai pari. Kettu ja kauriit kulkevat muuten vain. Valitettavasti myös rotta kuuluu pihapiirimme eläinlajistoon.
-
Asunet vissiin alueella, että on runsaasti ihmisiä. Sitten on rottiakin, joista on äärettömän vaikea päästä eroon.
Tämä meidän Kankaala on harvaanasuttua aluetta. Aina uuden lumen jälkeen kiertelen rakennukset ja jäljistä päättelen, että mitä elukoita tontillamme on. Lintujen ruokintaa voin hyvällä omallatunnolla jatkaa, koska ei hiiren hyppimää ole näkynyt. Pihamaallemme tulee kaksi kissaa eri suunnista eli niiden reviirijäljet risteävät meillä. Uskoisin, että kissoissa on meidän pelastus ollut.
-
Niitä jää aina joitakin talveksi. Minulla käväisi aikoinaan 90-luvulla; silloin oli samanlainen talvi kuin nyt, paljon lunta ja pakkasta. Punarinta oli pirteän tuntuinen, mutta en nähnyt sitä enää seuraavana päivänä. Hienonsin sille pähkinämurskaa hyvin pieniksi hiutaleiksi, koska se ei oikein hyönteissyöjän pienellä ja ohuella nokalla muuta saa syödyksi. Keväisin ennen ruokinnan lopettamista niitä kyllä ilmestyi ruokinnalle.
Eilen ja tänään on taas se punarinta näkynyt. Vaikuttaa aralta, pitää olla hyvin hiljaa ikkunan ääressä, jottei säikähdä pois. Otan kohta ruokakipon sisälle ja tsekkaan, onko siellä ihan hienoa murua jäljellä sille, ja jos ei niin lisään.
Rotista kuulin väitteen, ettei niitä pelkkä lintujen ruokinta houkuttaisi paikalle, jollei ole muutakin ruokaa. Pitäneekö paikkansa? Itse en ole täällä rottaa nähnyt koskaan (muualla kyllä). Hiiriä ja myyriä on jonkin verran; myyräkanta tunnetusti vaihtelee.
-
Asunet vissiin alueella, että on runsaasti ihmisiä. Sitten on rottiakin, joista on äärettömän vaikea päästä eroon.
Tämä meidän Kankaala on harvaanasuttua aluetta. Aina uuden lumen jälkeen kiertelen rakennukset ja jäljistä päättelen, että mitä elukoita tontillamme on. Lintujen ruokintaa voin hyvällä omallatunnolla jatkaa, koska ei hiiren hyppimää ole näkynyt. Pihamaallemme tulee kaksi kissaa eri suunnista eli niiden reviirijäljet risteävät meillä. Uskoisin, että kissoissa on meidän pelastus ollut.
Niinhän se on, jotta linnut heittelevät auringonkukan siemeniä laudalta maahan ja rotat viipyvät apajilla.
Mutta kun kaikkia ei saa uskomaan, jotta jospa jätettäisiin ne linnut ruokkimatta - onhan lintujen suvut
pysyneet elossa halki maapallon historian, vaikka ihminen ei niitä ole ruokkinutkaan. Ihan mielelläni muutoin
haluaisin, jotta linnut saavat syötävää, mutta rottien takia en oikein tykkää. Loukulla on saatu pari rottaa
ansaan. Vanha sanonta, jotta niin monta mieltä kuin miestäkin, (miksei naistakin). Joku on jopa moittinut siitä, kun
näki kissan ottaneen rotan niskasta kiinni ja saaliikseen.
-
Jatkuu osassa 34