Kirjoittaja Aihe: Juttuja körteistä  (Luettu 55958 kertaa)

0 jäsentä ja 4 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Juttuja körteistä
« Vastaus #60 : 15.03.08 - klo:14:27 »
Aihe alkoi siinä määrin kaikota alkuperäisestä otsakkeesta, että lohkaisin tästä sukukeskustelun omakseen, http://www.h-y.fi/foorumi/viewtopic.php?t=926. Siitä sopii jatkaa tuolla.

Benkku

  • Vieras
Helsingin Sanomat / Lauantaina 22. Maaliskuu 2008
« Vastaus #61 : 22.03.08 - klo:14:15 »
Helsingin Sanomat / Lauantaina 22. Maaliskuu 2008                         s.C3  Jarkko Jokelainen

Lainaus Remu Aaltosen haastattelusta.
Mitä luulet miksi Chuck Berry jaksaa vielä 81-vuotiaana kiertää maailman lavoja?
” Näkeehän sen heti, ettei se ole mikään jöröjukka tai körttiäijä ollenkaan. Tollaset lapselliset tsoukkiukot elää kauan. Jätkä hymyilee vaan ja biisi kulkee”

On vain todettava, että Remulla on väärä käsitys körttiäijästä.
Kyllä meillä körttiäijillä tsoukki  lentää ja lanne liikkuu.   :smt035

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Juttuja körteistä
« Vastaus #62 : 23.03.08 - klo:13:26 »
Ei Remu ainut ole tiivistyksessään, ei suinkaan: vanhoista kotimaisista elokuvista ja monista muista seikoista johtuen ns. ulkopuoliset pitävät yhä körttiläisyyttä puu- tai kivikasvoisten äijien asiana. Itse olen saanut vuosikymmenien ajan nauttia tosi usein herännäispiireissä ilmenevästä oivallisesta huumorista, ja kuten Benkku on oivaltavasti laittanut kuvan: tänäisessä herännäisyydessä kitara soi, asiasta pitävät osaltaan huolen herättäjäjuhlapuhujat Jaakko Löytty ja Jouko Mäki-Lohiluoma - ja onhan sitä liikkeessä ja liikenteessä Jyrää ja monia muita, napakoita bändisoittajia ja laulajia.

   Olen muutamaan otteeseen saanut kuulla Remua ihan likeltä - onhan hänen maailmansa tyystin omansa, mutta perin virkistävästi tämä Hurriganes -herra rakasta suomeamme käyttää. OT: Remun jälkikasvusta yksi työskenteli viime kesänä Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa ( oli yksi neljästätoista ihmisestä ( yli tuhat haki), joka pääsi - ja kielitaitonsa, huomioidensa sekä iskevän osaavuutensa perusteella ansioista - Sanoma Oy:n toimittajakouluun.)

  Jokainen meistä voi olemassaolollaan viestittää, että ilmeitä ja vivahteita meissä löytyy - vaikka niin myös on, että maailma vetää aika usein vakavaksi. Silti: itkekäämme itkevien kanssa, ja naurakaamme estoitta, kun naurun aika oikeasti on.

Paikalla Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Huumorintajutonta?
« Vastaus #63 : 23.03.08 - klo:18:57 »
Oikeasti eka mikä pisti silmään ensimmäisessä kohtaamisessa körttien kanssa (Lahden herättäjäjuhlassa)
Oli huumori ja se sai ottamaan selvää enmpikin.

Oli hassuja tee paitoja ja muutenkin aika huumoripitoista touhua.
Nyt seuroissa kun on tullut oltua enempiin ja ympäri Suomea tutustuen erilaisiin körtteihin, niin kyllä huumorissakin löytyy körteissä

 Yksi saksalais suomalainen pappi tai vastaavan tittelin omaaa täällä Hesassa päin vaikuttaa ja häneltä aina lohkeaa hassuja juttuja välillä seuroissa.

 Huumorilla on hyvä käsitellä kipeitäkin asioita.

Nauru pidentää ikää?
Tik toc.

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Juttuja körteistä
« Vastaus #64 : 23.03.08 - klo:20:31 »
Joo, tiedän että körttihuumori puree myös ns. tavallisiin ihmisiin. Minulla on yksi usk. asioista IHAN pihalla oleva työkaveri, mutta edellä mainitun saksalaisen Taneli-papin huumori teki häneen niin suuren vaikutuksen, että tyyppi äänesti Tanelia eduskuntavaaleissa, pyysi häntä vihkimään tyttärensä ja kastamaan tyttären lapsen. Ja sen lisäksi hän levittää Tanelista jatkuvasti hyviä uutisia työympäristössään, ja ihmettelee suureen ääneen, että papeissa voi olla joku NIIN HAUSKA.
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Poissa Samuli

  • "Silmäisi eteen, Jeesus..."
  • Viestejä: 110
    • http://uusimaa.h-y.fi/tyontekijat.html
Juttuja körteistä
« Vastaus #65 : 25.03.08 - klo:13:28 »
Palaan tämän ketjun alkuperäiseen aiheeseen ja kerron pari itseäni naurattanutta juttua (nämä on kyllä joku jo saattanut kertoa täällä, en tiedä, sillä en jaksanut lukea koko ketjua  :oops: ).

Nurmon herättäjäjuhlien aikaan olin töissä Kokkolassa ja minulle tuli Keskipohjanmaa-lehti edullisena tarjouksena parin kuukauden ajan. Lehdessä kerrottiin mm. että Siionin virret ovat vuodelta 1701, mutta ne on 1970-luvun alussa uudistanut Wilhelmi Malmivaara. Ja että Nurmon herättäjäjuhlilla otettiin käyttöön uudet Siionin virret.

Sitten muisto jostain amerikkalaisesta viihdesarjasta (en muista edes mistä, katselen niitä niin harvoin, kun brittihuumori iskee minuun paremmin). Siinä oli tilanne, jossa joku tyyppi suuttui kämppiksilleen ja hankki itselleen uuden kämpän. Hän yritti kovasti todistella muille tulevansa toimeen itsekseen. Kaveri saapui katsomaan typötyhjää asuntoa, jossa oli vain patja lattialla. Käytiin seuraavanlainen keskustelu:
- What do you think?
- Very amish.
Suomennos kuului jotenkin näin:
- Mitäs sanot?
- Onpa körttiläinen sisustus.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Juttuja körteistä
« Vastaus #66 : 26.03.08 - klo:05:44 »
Hyvin suomennettu. Vähän on tarpeen. Eihän meidän tarvitse konstailla väreillä ja luksuksella. Kunhan sen patjan lisäksi on pöytä, tuoleja, hiukan astioita, jokunen matto - ja lähes määrättömästi kirjoja.

  En tosin itse(kään) täysin tuohon kohtuullisen koruttomuuteen pysty, tai aika lailla kai jos itsekseni eläisin. Talon kalustus ja kaikki muu, vaatteet mukaan lukien, on nyt neljän ihmisen summa.

  Mutta: vähän on tarpeen. Niin paljon, niin turhaa täällä, joka suhteessa, sinulla, minulla...

  Seuraava tämän ketjun foorumisti puhukoon konkreettisemmin körttijuttuja ( vaikka tietty konstailemattomuus, ja käytännöllinen "tavallisuus" on kaiketi osa körttiläisyyden historiaa, ja tuossa konstailemattomuudessa on sisään rakennettuna jotain oikean tuntuista ).

  Odotamme siis juttuja körteistä- vakavia tai vitsikkäitä, tai sekä että...

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Juttuja körteistä
« Vastaus #67 : 26.03.08 - klo:11:02 »
Ei varsinaisesti körteistä, mutta Savon Sanomissa on joka päivä "sutkaus" ja siinä on älyttömän hyviä juttuja kuvien kera. Papit ovat vakiokalustoa.

Kerran oli semmoinen, että Pekka oli vetämässä raskasta kuormaa mäen päälle ja kirosi kovaan ääneen raskasta kuormaansa. Kirkkoherra sattui menemään ohi ja sanoi, että helvettiinkö se Pekka on menossa, kun tuolla lailla kiroaa?  Ei vaan riittää, kunhan tuon mäen päälle pääsisin, Pekka vastasi.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Juttuja körteistä
« Vastaus #68 : 26.03.08 - klo:11:31 »
Papin kommentista kiroiluun tämäkin:

Nelimastoparkki Viking vei lähetystyöntekijöitä Afrikkaan 40-luvulla. Matkan alkuvaiheessa roikkui mesaanimastossa jäinen sianruho, josta messikalle kiroillen irrotti ateriatarpeita. Lähetyssaarnaaja kysyi: - Sielunvihollistako siinä hirtetään?

jUHOMA4

  • Vieras
Juttuja körteistä
« Vastaus #69 : 26.03.08 - klo:16:02 »
Körttipappa ajeli mersullaan ja oli menossa Tuusulaan siioninvirsiseuroihin.  Autosta meni rengas tyhjäksi ja hän ajoi tienvireen vaihtaakseen renkaan.  Pappa heitti "västin" takapenkille ja ryhtyi hommiin.         Manne sattui paikalle ja kysyi - mitä sinä teet ?  Irroitan rengasta vastasi pappa.    Silloin Manne otti ison kiven ja löi auton ikkunan säpäleiksi ja sanoi:
 No minä otan sitten nuo stereot      :D

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Juttuja körteistä
« Vastaus #70 : 26.03.08 - klo:17:37 »
Tekopitäjäni kirkossa istui kaksi körttiparia. Kirkkorukouksen aikana isäntie päät olivat lähellä toisiaa. Toisen emäntä sanoi:''Työhän hartaasti rukoilitte' Isäntä vastasi:'Joo, möin siinä sille Pekalle hevosen.'

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Juttuja körteistä
« Vastaus #71 : 26.03.08 - klo:21:01 »
Lainaus käyttäjältä: "jUHOMA4"
Körttipappa ajeli mersullaan ja oli menossa Tuusulaan siioninvirsiseuroihin.  Autosta meni rengas tyhjäksi ja hän ajoi tienvireen vaihtaakseen renkaan.  Pappa heitti "västin" takapenkille ja ryhtyi hommiin.         Manne sattui paikalle ja kysyi - mitä sinä teet ?  Irroitan rengasta vastasi pappa.    Silloin Manne otti ison kiven ja löi auton ikkunan säpäleiksi ja sanoi:
 No minä otan sitten nuo stereot      :D


Tuon olen minäkin kuullut! Lisäyksenä vain loppuun, että Hai sie, ota sinä renkaat, minä otan stereot.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Juttuja körteistä
« Vastaus #72 : 09.04.08 - klo:22:08 »
Pienihattuiset ja muut tiukkapiposet, älkää lukeko tätä.
Tämä tapahtui Nilsiän herättäjäjuhlatalkoissa vuonna 1985.
Olimme purkaneet kiviaidan aukkoa isommaksi ja istahdimme aidan vieressä olevalle penkille. Siinä oli edesmennyt ystävämme Emil Korkalainen, Toivo Tolppanen ja minä. Silloin  Emil Korkalainen tuumaili.'Vuonna 1952 istuin tässä samassa paikassa Uki Tuppuraisen kanssa. Alkoi seurat ja Uki huomasi Urho Muroman kävelevän puhuja pönttöä kohti ja lausui,´`nyt nousee ite perkele suarnatuoliin'  Uki viäntäyttyi pystyyn ja lähti kävelemään pois'
Jos joku ei sattumalta tiedä kuka oli Uki Tuppurainen, sanotaan. Hän oli H-Y:n matkapappi.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Juttuja körteistä
« Vastaus #73 : 10.04.08 - klo:18:44 »
Uki Tuppuraisen vaimo Helvi Tuppurainen opetti minua ollessani kansakoulussa Nurmeksen Porokylässä 1960-luvulla. Ukin ja Helvin tyttö - Eija-Leena ? - oli luokkatoverini.

   Muistelen kuulleeni Uki Tuppuraisen olleen mukavan ukon - pieni, pyöreä ja mukava ukko, näin muistelen kuulleeni.

   Kun tässä taas hetkiseksi häivähdän menneeseen, niin toteamaan joudun, että körttiläisiä on eteeni tupsahtanut tuon tuosta. Eikä tuosta tosiosta ole kummemmin haittaa ollut.

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Juttuja körteistä
« Vastaus #74 : 11.04.08 - klo:15:05 »
Helvi Tuppuraisen koti oli lapsuuden kodistani linnuntietä n. 5:n km:n päässä. Olen siellä käynyt muutaman kerran seuroissa.
Ukin ja Helvin poika Erkki vaikuttaa nykyisin Kuopiossa urkuprofessorina.
Muistini mukaan hän on tohtoroinut (tehnyt väitöskirjan) musiikista.
Samuli tiennee asian kohdalleen.