Kirjainleikki 9

[vn]

Iltahetkien ajatuksia

Ilo löytyy tänäänkin annetuista hyvistä elämän tienviitoista.
Kiitollisuus Isälle etsijälle nytkin annetuista, jaetuista armonpilkahduksista.
Turvautuen uskoon, kannetaan siunauksin, iloon, aamuun.

Rauhallisia unia

[malla]

Rauhallisia unia

ramasee aikalailla, unisia haukotuksia alvariinsa.
Lepäämään laskeudun ihan saumattomasti illalla.
Aamusta uurastanut nyt...iltaan asti.

Harmaa sää ollut

[vn]

Harmaa sää ollut

Harmittaa astioiden rikkoutuminen, minua ajatus ahdistaa, sitä äkkiseltään ällistyin.
Osaanko luottavaisesti levätä, ulottuvuuksiin tukehdun.

Muovimukitko parempia

[mami]

Muovimukitko parempia

Miksi usko on vaikeaa? Ihmeet, muuttuminen, uskon käsitteet. Ihminen tuskin koskaan onnistuu puristamaan aidosti & riittävästi ehtaa mielenmutosta, parannusta. Itsekkyys ahdistaa.

Weather from hell   

[Pena]

Weather from hell

Wagner ei alkuunkaan tehoa henkilööni. En rakasta fanaattista riehumista. Olen mieluummin hiljaa enkä luule liikoja.

Oratoriot ovat suloisia

[vn]

Oratoriot ovat suloisia

Oksat risukasaan, akanat tuhkauuniin, oleskelijat reippailemaan.
Itse olen tyhjäntoimittaja, otaksun, vai ajattelenko toivottomasti.
Siunauksen ulottuvuudet lahjoitetaan, olen itse saamaton, Isä armahtaa.

Kamarikuoro ihastuttaa

[malla]

Kamarikuoro ihastuttaa

Koskahan alkaisin matkustamaan ?
Alkaisinko rukoilemaan ihmeitä ?
Keksisinkö ulosannin oikullisuuksia, raksuttaisikohan oivaltaen ?
Ihmettelisinkö hienoja ahaa-elämyksiä ?
Saisinkohan taiteiltua uusia tunikoita tänään ?
Ainakin ajattelen. 

Lapsuuden pilviniityt

[vn]

Lapsuuden pilviniityt

Lapset antaa paljon sisältöä, uusia ulottuvuuksia, duurissa eletään nytkin.
Pienet ihmeet lämmittävät varttuneenkin ihmisen näkymiä, itse ihmettelen toivoa,
yhteyttä, tulevaisuutta.

Mua nosta kanna, vie perille

[malla]

Mua nosta kanna, vie perille

Minäkö uskaltaisin avautua ?
Nytkö oivaltaisin sanoman todellisen armosta ?
Kokisinko anteeksiannon niinikään nyt ?
Armahtaisinko vierelläkulkijani ihmisyyttä ?
Eläytyisinkö pappojen erilaisiin rukouksiin ?
Ihmettelisinkö lapsen leikkiä ?
Edelleenkin ?

Sisäisen kasvun aakkoset

[vn]

Sisäisen kasvun aakkoset

Suostunko iloitsemaan, sitä äkkiseltään ihmettelen, saatanko edelleen nauraa?
Kiitollisena, avoimena sopeutuen väsymykseenikin, uutta nähden.
Apua arvostan, kiittäen kuuntelen, olen siunattu ehdoitta, turvassa.

Kiitollisuus auttaa sinua

[malla]

Kiitollisuus auttaa sinua

Kylläpä ihmisten ilmeet todellakin oikeanlaiset luo luoksepääsyn, sanattoman, uskomattoman upean sielujen avautuessa uskoutumaan toisille tosiasioista.
Armollisuus auttaa suunnattomasti, niinikään uskallus arjessa.


Kulku läpi pimeän laakson

[vn]

Kulku läpi pimeän laakson

Kaippa uskottava lopultakin, kuljettava ulos, lopetettava ärräpäät.
Parempi ilmeisesti poistua illan mustuuteen, etsiä äänekkäästi näkymät lepoon.
Armon ajan kohtaan, siunaukset ovat nyt.

Vanha katoaa, uusi saapuu

[malla]

Vanha katoaa, uusi saapuu

Vahvuuttako ankaruus ?
Nyt hienoa armo Kristuksessa, anteeksiantamuksessa, totuudessa.
Olisiko aamulla aamuhartaus uusi ... uusin sanoin ihmeellinen ?
Sana avautuu, antaa paljon uutta uskoa.

Teen matkaa lähelle, kauas

[vn]

Teen matkaa lähelle, kauas

Tässä etsijänä elän. Nytkin minua armahdetaan. Tänäänkin kuulin, apua annettiin.
Laulan äänelläni Herralle, ehkä löydän levon edelleen. Kiitollisuuden arjestakin uudelleen.
Aamu sarastaa!

Kiitos joka tilassa, kaikesta

[malla]

Kiitos joka tilassa, kaikesta

Kyllä ihminen itkee toisinaan.
Oikein sateena juoksee osuvat kyyneleet.
Aikuinenkin tihuuttaa itkua, lapset aratkin.
Silmissä sumenee, aivan kyynelhelmet aikansa ihmisestä kirpoilee.
En sitä totuutta arvostele.

Talvi askeltaa raskain routasaappain