Lähdin aamulla 7.30 hautajaisiin ja tulin sieltä juuri äsken kotiin. Piispa Sariola piti hautajaisissa ensin lyhyen puheen ja sitten vainajan poika pastori jatkoi pitämällä 50 minuutin siunauspuheen, joka olisi paremmin kuulunut muistotilaisuuteen. Se oli uusi ennätys kohdallani. No muistotilaisuudessa vainajan toinen poika piti yhtä pitkän muistopuheen isälleen teemalla kuten veli jo mainitsikin. Sen jälkeen vainajan kuusi sisarusta pitivät omat puheensa.
Vainajalla on kaksoisveli, joka kertoi, kun tuli Irakista niin olivat veljekset menneet yhdessä ostamaan pukua juuri kotiutuneelle Helsingin Sokoksesta. No nyt vainajana oleva veli huomasi, että sieltä se veli tuleekin ja riensi vastaan törmäten peiliin. Liika yhdennäköisyys voi olla ongelma. He olivat kerran omien ammattiensa vuoksi kuultavina eduskunnan valiokunnassa ja heillä oli esitykset peräkkäin. No kun jälkimmäinen aloitti puheensa pyysi yksi jäsen, joka oli ollut selin, keskeyttämään puheen, kun ei ole tapana että sama mies antaa kaksi lausuntoa. Identtisillä kaksosilla oli jopa niin samanlaiset äänetkin. Hautajaiskahvit saatiin reilut viisi tuntia hautajaisten alun jälkeen. Lähdimme kun puheenvuoromme oli käytetty pois ja vielä jäi useampia pitämättömiä puheita. Olipa hautajaiset.
