Jätän tähän erään teorian/väitteen arvioitavaksenne.
Ihmisellehän on luonteen omaista nähdä itsensä hyvänä tai vähintäänkin keskimäärin kelvollisempana, kuin muut ja että varsinainen pahuus on hänen ulkopuolellaan.
Kun seurailet ympäristöäsi eli olet tekemisissä ihmisten kanssa ja kun seurailet myös itseäsi, voinet havaita, että näin on.
Tämä ominaisuus ihmisessä on niin kiinni kasvanut, että humalassakin hän saattaa jorista, että "Mie en oo mittää pahhaa kellekkää tehny".
Väitteeni on, että ihmiselle on luonteenomaista omata huono itsetuntemus ja valtava sokeus omaa pahuuttaan kohtaan.
Väitän, että jos ei näe itsessään vääriä motiiveja ja monen monta kieroutta ja suurta joukkoa ketunhäntiä, syy on huonossa itsetuntemuksessa, kyse on tietynlaisessa valheessa elämisestä.
Jos näin ei olisi, kuinka sitten on olemassa paljon riitoja, sotia, juoruja, panettelua ja muita vastaavia lieveilmiöitä?
Katselkaapa ympärillenne, kuunnelkaa ihmisten kännykkäpuheluja julkisissa liikennevälineissä, kiinnittäkää huomiota kaveripiirissä ollessanne siihen, mistä keskustellaan ja ennen kaikkea kurkistakaamme välillä omaan sisikuntaamme.