^Muistakaamme, että Antti Rinne ei vielä ole Marinin edeltäjä demarien puheenjohtajana. Kokoomus päätti siirtää puoluekokoustaan tuonnemmaksi, demareista en vielä samaa ole kuullut (mutta kaikkea en kuulekaan). Kesällä joskus piti oleman.
Jo viisi vuotta sitten haastatteluissa Marin (jota silloin ei tunnettu kuin vasta täällä Tampereella) sanoi, että hän haluaa demarien muuttuvan takaisin siksi mitä puolue ainakaan oli, eli uudistusvoimaksi, sen sijaan että nyt vain takertuvat entisten (sinänsä kiistämättömien) saavutustensa puolustamiseen. Suomi demareita mm. siitä, etteivät nämä näe oikein globalisaation vaikutuksia. Siksi hän minusta olisikin kiinnostavampi demarien puheenjohtajana kuin pääministerinä. Muuttuisiko puolueessa mikään? Sitä muutoshommaa voisi olla helpompi hoitaa oppositiossa kuin nyt pääministerinä, jonka aika menee juoksevien asioiden hoitamisessa. No, ehkä hän vielä pääsee oppositiojohtajaksikin Toivon ettei kuluta itseään loppuun (ts. itse varmaan jaksaa, mutta kun kansa ja puolueväki aina haluaa jotain uutta niin moni lahjakas poliitikko jää turhan tähdenlennoksi - ja tämä ihan puolueesta riippumatta).
Siinä on poliitikko minun makuuni. Ei ole tarvinnut kuulla tarpeettomia lätinöitä, uskallusta toimia hänellä on, samoin sanoa suoraan että vasta jälkipyykki selvittää tehtiinkö todella jotain aivan pieleen. Hyvä tavaton, kun koko virusta ei tunnettu silloin kun ensimmäinen kiinalaisturisti marssi Ivalon terveyskeskuksen ovesta sisälle. Uutta tietoa keräyään kaiken aikaa, ja suurinta viisautta edustaa aina, aivan aina, kyky ilmoittaa ja ymmärtää --- me toimimme ajankohtaisen kaiken tiedon perusteella parhaan ymmärryjksemme mukaan ja vilpittömästi njiin. Huominern näyttää, onko kurssia reivattava. Sitten reivataan.
Ehkä se tuntuu hyvälle ja myös tutulle, kosdka minut siinä lääkärikoulussa opetettiin suhtautumaabn kaikkeen näin -- ja siis, minulla on ne neljä ammattia, en ole lääkäri. Tiedän,. mitä on olla lääkäri.
ratkaisujen oikea-aikaisuudesta on lapsellista riidellä, vaikka kuinka räknään, ihmettelen kuinka ne olisi voitu toisin tehdä. Arvon täällä sitä aikani kuluksi kun en ole ulkoilukelpoisessa kunnossa noin muuten.
Viivästämällä olisi yrityselämä mahdollisesti kerännyt vähän enemmän rahaa. Mutta minkä verran, ja millä hinnalla, kun taudin tappavuutta ewi tarkoin tunneta --- ja kun ne haluttiuin säästää joilla ei noin kylmästi kalkuloiden ole mitään käyttöä sille bkt:n kasvulle.
Kun kerran tautiin ei ole hoitoa, ja valmiuslaki oli kummiunkin parlamentaristisessa järjestyksessä käsiteltävä, sen perustuslaillisuus selvitettävä ja hyväksytettävä Eduskunnassa kun nyt demokratiassa elämme, niin mitä ihmettä olisi pitänyt tehdä siis aikaisemminko vai myöhemminkö vai miten?