Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Hheikki - 14.05.06 - klo:23:23
-
Alokkaana foorumilla eli ymmärrystä, jos foorumin kulttuuri ei ole ihan hallussa. Herännäismummon kanssa kävin pienenä kotiseuroissa. Kekkosen aikaan. Stadissa olen käynyt kirkkopyhinä norkoilemassa oman seurakunnan salilla. Nyt kysynkin: pidetäänkö Helsingissä kotiseuroja? Voisihan sitä Seuratuvalle ehkä uskaltaa kynnykselle kuikuilemaan... Mitä foorumin ystävät meinaa kotiseuroista?
-
Helsingistä en tiedä, kun asun niin kaukana, että on aina elämys päästä kehäkolmosen sisälle ja voi sitä autojen paljoutta ja on vaikka minkälaista ihmistäkin liikenteessä...kaikki niin erilaista.
Kuiteskin ainaskin täälläpäin on vielä toisinaan kotiseuroja, itse en ole tosin aikoihin käynyt. Kinkereitä ainakin on kotona, kun itsekin olin yksillä tänä vuonna. Taitaa niitä tämmösessä 7500 asukkaan kunnassa (ja luterilaisessa seurakunnassa vielä vähemmän) olla semmoset vajaa parikymmentä kinkeriä vuosittain ja sitten kaiken maailman virsilauluiltoja on kotona. Harvemmin ihan puhtaasti seurat mainitaan seurakuntauutisissa, yleensä merkkipäivien ja hautajaisten yhteydessä, mutta on niitä vielä toisinaan ihan seurojakin.
-
Helsingistä en tiä mutta Nivalassa ainaki on usein kotiseuroja, Herättäjän viikolla ja Aholansaariviikolla joka päivä.
-
Enemmän kyllä tännekin kaipaisi kotiseuroja, kuin seurakuntatalolla järjestettäviä, joihin on puhujat kysytty valmiiksi. Yhdet parhaista seuroista ovat paikallisosastojen neuvottelupäiviltä, taisi olla vuosi sitten keväällä. Erityisesti jäi mieleen vanhemman mieshenkilön puhe aiheesta "päästäänkö täältä taivaaseen". Muutenkin oikeastaan mukavinta on seuroissa ollut, kun on mukavassa porukassa istuskeltu Paavon pirtissä tai Wanhan Karhunmäen vintillä. Toisaalta, eloseuroissa tai Herättäjäjuhlillakin kun "Herraa hyvää kiittäkää" kajahtaa voimakkaasti ilmoille, on myös hienon kuuloista. Mutta mutta, kotiseuroja vaan pitämään!
-
Kotiseuroissa on tunnelmaa, lämpöä, enemmän kanssakäymistä - noin niin kuin henk.koht. nyt-tuntuu-tältä -mielipiteenä. Srk-talon seuroihin voi olla asialle vieraamman helpompi tulla. Mutta kyllä kotiseurat on minusta parhaat. Mitä isompaan kaupunkiin mennään, sitä vähemmässä kotiseurat kai on? Tai toisaalta, olen kyllä kuullut oikein perikörttiläisistä pikkupaikkakunnista, joissa on lähes ainoastaan srk-talon tms. seuroja. Meillä Suolahdessa n. 30% seuroista on tainnut olla srk:n tiloissa, eli selvästi suurin osa kotiseuroja.
Käsittääkseni Helsingissä suurin osa seuroista on muualla kuin kodeissa, mutta silloin tällöin kai kotiseurojakin. Itse asiassa asia selviää vaikkapa alueen seurakalenteriin tutustumalla: http://www.h-y.fi/uusimaa, ja sieltä linkki seurakalenteriin.
-
Alokkaana foorumilla eli ymmärrystä, jos foorumin kulttuuri ei ole ihan hallussa. Herännäismummon kanssa kävin pienenä kotiseuroissa. Kekkosen aikaan. Stadissa olen käynyt kirkkopyhinä norkoilemassa oman seurakunnan salilla. Nyt kysynkin: pidetäänkö Helsingissä kotiseuroja? Voisihan sitä Seuratuvalle ehkä uskaltaa kynnykselle kuikuilemaan... Mitä foorumin ystävät meinaa kotiseuroista?
Pääkaupunkiseudulla pidetään 1-2 kertaa kuukaudessa sellaiset kotiseurat, joista minulle asti tulee tieto (kokoan alueen seurakalenteria). Kesäaikaan on hiljaisempaa, seurakausi kestää karkeasti syyskuusta toukokuuhun.
Körttiksen seurat joka toinen keskiviikko ovat hyvin kodinomaiset, kun paikka on niin lämminhenkinen. Myös puheet nousevat siellä useimmiten spontaanisti seuraväen joukosta, etukäteen pyydettyjä puheenvuoroja on harvoin.
Pidä ihmeessä itse seurat! Minulta tai muilta alueen työntekijöiltä voi kysyä neuvoa järjestelyissä, ja tulemme mielellään puhumaan tai veisaamaan pyydettäessä. Tarjoilu on saanut mielestäni liian suuren aseman siinä mielessä, että ihmiset saattavat jännittää seurojen järjestämistä sen pelossa, onko tarjoilu "tarpeeksi hyvää" - ihan hyvin voi pitää seurat nyyttäriperiaatteella tai kahvia ja ruisleipää -linjalla. Hengenravinto ja yhdessäolo on pääasia.
Seuroista ilmoitetaan viikoittain pk-seudun kirkollisissa lehdissä, tiedot minulle pari viikkoa ennen. Kotiseuraperinne on hieno juttu, se ei saa kadota!
-
Pääkaupunkiseudulla on monella iso kynnys tulla toisen kotiin. Siksi useinmiten vain tutut uskaltautuvat. Meillä pidetään kotiseuroja silloin tällöin, mutta olemme todenneet seurakunnan tiloissa pidettävät helpommiksi ihmisille tulla mukaan.
-
Voisihan sitä Seuratuvalle ehkä uskaltaa kynnykselle kuikuilemaan... Mitä foorumin ystävät meinaa kotiseuroista?
Tervetuloa vaan Seuratupaan Hheikki ynnä muut. Siellä on viime aikoina ollut vähänlaisesti väkeä, joten "kodinomaista" tunnelmaa on tarjolla sielläkin. Ensikertalaisia ei syödä, rauhassa saa olla. Onpa siellä Samuli Korkalainen pitänyt kotiseuratkin, eli hoiti puhujat ja pullat. Hyvät seurat olivatkin. Viime pyhänä puhujat pohtivat äitienpäivän kunniaksi naista ja naiseutta, isän ja äidin piirteitä suhteessamme Jumalaan - Juhani Elenius ja äitiyslomalainen Susanna Airola-Topi sekä kirjansa välityksellä Päiviö Latvus.
Ensi sunnuntaina on tämän kevään viimeinen tilaisuus käväistä Seuratuvalla. Kovat seurat kuulemma luvassa, kuten pohjalainen sanoisi...
-
Tämän hengenliikkeen perinteeseen kuuluvat kotiseurat toki ovat vähenemässä. Varsinkin niiden puute koetaan kaupungissa kipeimmin.
Täällä Kainuussa, "nälkämaalla", toki vielä sanannälkää näyttää olevan.Kotiseuroja pidetään ja niihin kokoontuu vielä väkeä pari kertaa kuussa aivan mukavasti. Näin Jumalan vainioilla tähkäpäitä keräävällekin sieltä aina joku murunen jää hengenpitimeksi. Kun niin paljon on muutakin tarjolla, on tyydyttävä vähempään, josta saa mielen rauhoittumaan.
-
Tuo on mielenkiintoinen ilmiö. Kotipitäjässä tohdittiin mennä kotiseuroihin, vaan ei enää täällä etelässä sama henkilö tohdi tulla toisen kotiin jos ei ole erikseen nimeltä kutsuttu. On ihan sama mistä on kotoisin, näin tapahtuu. Olemme kokeilleet tätä monesti.
-
Vastailisin, että täällä syntisellä pääkaupunkiseudulla seuraavat kotiseurat ovat valtavan pitkän ajan perästä - 18.5. klo 19 Simojokien kodissa. Maununevalla (Kannelmäki). Heinäsuontie 10C. Minullakin on ollut kotiseurat ja ne ovat olleet julkisia tapahtumia kuten seuraperinnettäkin historiassakin näkee.
-
Sitten tämän ketjun aloituksen kotiseurat ovat lisääntyneet.
-
Tässäpä kooste Helsingin ja Uudenmaan alueen tämän kevään kotiseuroista. Tervetuloa mukaan!
HELSINKI:
pe 6.3. klo 19 Tarja ja Simo Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Puistola.
pe 8.5. klo 19 Pirkko ja Paavo Kilvellä, Salpausseläntie 4-8 F 48, Pihlajisto.
pe 22.5. klo 19 Eeva-Maria Muurmanilla, Asterintie 6 D 29, Pukinmäki.
HYVINKÄÄ:
su 26.4. klo 15 Laaksoilla, Vehkojantie 17.
LOVIISA:
su 15.3. klo 15 Raija ja Antero Murtoniemellä, Jakob Forsellin katu 18.
SIPOO:
pe 20.3. klo 18.30 Stina ja Kimmo Huimalla, Kuninkaantie 196.
pe 24.4. klo 18.30 Eija ja Harri Juustilla, Hirvitie 7.
pe 15.5. klo 18.30 Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Martinkylä.