Käytkö kirkossa osa 13

[vn]

Tänään kotiseurakunnan pääkirkossa klo 10 perhemessussa, sen jälkeen virsimaratonin viimeinen osa.
Sain veisata taas sydämen kyllyydestä, pääasiassa urkuparvella seisten.

[Riitta-mummi]

Olen sitä mieltä että messu on kirkon kokoontumistehtävistä tärkein. Ehtoollisen vietto uskomme ydin ja samalla seurakunnan yhteisyyttä ja tasa-arvoa kunnioittava ja rakentava muisto-ateria.

Huomasin Kotimaa24 ssä aamulla kirjoituksen aiheesta:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/12777-miksi-messu-ei-ole-seurakunnan-toiminnan-keskus

[Pirska]

Olen sitä mieltä että messu on kirkon kokoontumistehtävistä tärkein. Ehtoollisen vietto uskomme ydin ja samalla seurakunnan yhteisyyttä ja tasa-arvoa kunnioittava ja rakentava muisto-ateria.

Huomasin Kotimaa24 ssä aamulla kirjoituksen aiheesta:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/12777-miksi-messu-ei-ole-seurakunnan-toiminnan-keskus

Olipa mielenkiintoinen linkki. Seurakunnissa tehdään paljon töitä, jotta messu olisi seurakunnan toiminnan keskus. Ymmärtääkseni messussa käyntiä lisää semmoinen, että seurakuntalaisille annetaan tehtäviä messuun: tekstinlukua, musiikkiesityksiä ym.

[seppos]

Olipa mielenkiintoinen linkki. Seurakunnissa tehdään paljon töitä, jotta messu olisi seurakunnan toiminnan keskus. Ymmärtääkseni messussa käyntiä lisää semmoinen, että seurakuntalaisille annetaan tehtäviä messuun: tekstinlukua, musiikkiesityksiä ym.

Kun kuoro on messussa mukana tulevat yleensä myös kuorolaisten puolisot messuun. Toinen joka näyttää tuovan väkeä kirkkoon on kahvit kirkossa messun jälkeen. Tämä on alkukirkollinen traditio, tosin he söivät sen jälkeen, mutta jäivät yhteen juttelemaan ja nauttimaan eväitään jakaen niille, joilla ei ollut.

[vasara]

Lauantaina Lähetystuvan kahvittajana, sunnuntaina messussa ja lähetyslounaalla... Vaimo teki valmisteluissa kaksi täyttä päivää. Vapaa-ehtoistyö toimii eläkeläisten toimesta, onneksi ilman herätysliikerajojen suurempaa esiintuloa...  Namibiassa olleiden johdolla.

[öppiäinen]

Se on sellaista seurakunta-aktiivien puuhastelua se messu. Tavalliselle kansalle on tärkeintä hautajaiset ja ristiäiset ja kirkkohäät (tai jokin niitä muistuttava juttu).

Voisikohan sitä muuten em. askareet saada hoidettua ihan tavallisen messun yhteydessä? Erillisiä kirkossa järjestettäviä liukuhihnakasteita ja -häitä jo on, mutta ne ovat siis erillistilaisuuksia, eivät osa normaalia messua. (Ja lopuksi haluan korostaa, että kaste toki on ihan omaa luokkaansa näistä, ja eritoten ansaitsisi olla messun osa.)

[seppos]

Tärkeää, että mitkään rajat eivät ole esteenä vapaaehtoistyössä. Meillä kirkkokahvit keitti taas ortodoksi, kuten monesti muulloinkin. Hän on töissä luterilaisessa (ei meillä) seurakunnan hautausmaapuutarhurina.

[Pyryharakka]

Mieheni vanha täti muisteli vanhoja "hyviä" aikoja. Vainajan omaiset kokoontuivat sunnuntaiaamuna vainajan kotiin, josta vainaja tuotiin saatossa kirkon mäelle. Vainajia siunattiin hautausmaalla klo 9 - 9.45 yhdestä kolmeen kappaletta. Sitten mentiin joukolla jumalanpalveluksee, jossa "tehtiin kiitos" vainajasta. Jumalanpalveluksen jälkeen lähdettiin sitten vainajan kotiin muistotilaisuuteen, joka tietenkin alkoi ruokailulla.

Olen nähnyt kuolleiden luettelosta, että todellakin siunauksia saattoi olla viidentoista minuutin välein kolmekin ennen jumalanpalvelusta. Nyt en valitettavasti muista mitä vuosia silloin on eletty.
Vanhoista valokuvista päätellen. Siunaus ei aina tapahtunut haudan äärellä, vaan hautausmaan vierellä kirkon pihapiirissä. Se mahdollistaisi tämän varttitunnin välein tapahtuvan siunauksen. Siitä sitten kunkin omaiset lähtivät kantamaan arkkua hautaan ja seuraava vainaja siunattiin.
Väkeä on piisannut kirkossa tällaisen menettelyn vuoksi.

Tämmöinen menettely on ollut mahdollista täällä maaseudulla, missä hautausmaa on kirkon vieressä. Toki meilläkin on ollut toinen hautausmaa jo 1800-luvulta asti, joka on kauempana kirkosta. Siellä tuskin on sunnuntaiaamuisin hautauksia ollut. Ei aikakaan montaa, sillä hevosella siirtyminen kirkkoon on vienyt oman aikansa.

[Leena]

Sisareni toivoi, että lapset olisi voitu kastaa messun yhteydessä, ei suostuttu. No, ehkä ajattelivat, että kun varattomammalla alueella niitä halukkaita saattaisi kertyä toistakymmentä, kuten on muuttovoittoinen köyhä Vantaa, niin messusta tulisi pitkä ja äänekäs.  Joskus aloin vaistomaisesti laskea, kuinka monta kastettua, niitä muuten riitti.

Olihan kieltäytyminen  sen seudun tyylille uskollista:  Mutta jos sitten joku muukin haluu?

[öppiäinen]

^Höh. Olisihan sitä voinut lyhentää epäolennaisimmista osista pois, jotta saadaan muutama lapsukainen kastettua! Tylsää ja omituista meininkiä minusta. Tulee mieleen, että meniköhän tuo nyt ihan kirkkolain tms. paragraaffin mukaisesti.

[Leena]

^Höh. Olisihan sitä voinut lyhentää epäolennaisimmista osista pois, jotta saadaan muutama lapsukainen kastettua! Tylsää ja omituista meininkiä minusta. Tulee mieleen, että meniköhän tuo nyt ihan kirkkolain tms. paragraaffin mukaisesti.

Niin.. Kiva että ollaan samaa mieltä jostain, tosissaan, ei tunnu niin pahalta...     Mutta se on juuri semmoinen kaupunki jossa suurin hätä koskee sitä että " jos sitten toisetkin tahtoo" . Kuitenkin uskontunnustuksen ja isämeität olisi jo ennätetty lukea, ja jos olisi lapsi sattunut äänekkäälle päälle, pitää se vaikka sakastissa. He olisi saaneet ajatella, että loistoajatus, siten saadaan kirkkoon lisäväkeä.

Helsingissä tuo olisi taatusti toteutettu ihan jo siitä innosta, että sille pyhälle saatiin hilattua kävijämäärää korkeammaksi  

[seppos]

Meillä on tänään Herättäjän kirkkopyhä eli lähdetään hommiin.

[vn]

En jaksanut ja kerinnyt messuun kotikirkkoon, tai taisi ollakin Tyrvännössä, kuuntelin televisiosta
Hollolan Sovituksen kirkosta. Siitä ei jäänyt muuta mieleen kuin lauluryhmä, iäkkään naislaulajan hieno soolo,
virsi 334b jota on kuorossa usein jauhettu.

[Riitta-mummi]

Olipa vaikea valinta. Kuunnellako radiokirkkoa Kotkasta  vai  katsella tv-jumalanpalvelus Hollolasta.  Kuva voitti sanan. Kotkasta kuulin autoradiosta pätkän hienosta vuoroveisusta Jumala ompi linnamme. Hollolassa päätettiin tällä virrellä.
Molemmissa paikoissa oli tuttuja toimittajia, siinä vaikeus.

Hollola on kunta joka sijaitsee kahden puolen Lahtea. Täällä itä-koillispuolella asuvat käyvät usein meillä Mukkulan kirkossa. Nyt olivat lähteneet Sovituksen kirkkoon jossa saarnan piti Janne Hatakka. Janne ja vaimonsa ovat olleet lähetystyössä Namibiassa ja Janne hakee nyt Asikkalan kirkkoherran virkaa.
Hatakat olivat ennen lähetymaille lähtöään puhumassa Laitisen kotiseuroissa. Lienevät hyvinkin körttipappeja, ystäviä kumminkin.

En ole käynyt sisällä Sovituksen kirkossa. Nyt näin sen sisältä ensi kerran. Liikaa kaikkea , minun mielestäni. Meinaan sisustamista.

[Mansipaani]

Kuuntelin Kotkan kirkkoa. Tai ehken voi hyvällä omallatunnolla sanoa että kuuntelin, keskittyminen herposi tälläkertaa niin pahasti. Lenkki on jäänyt väliin kun olo on ollut hieman voipunut, joten voipumuksesta toivuttua jonkinlainen ylikierrostila vastapainona. Piakkoin ulos, näyttää olevan hieno päivä tulossa. Deistä kuuntelen SRO:n saarnaa, ihan kiinnostavalta kuulostaa Luther kuvailut näin toisella korvalla ja puolikkaalla keskittymiskyvyllä...