Aamuhartaus 22

[Pena]

Missä lähetystyö ei ole oleellisena osana kristillisen seurakunnan elämää tai missä se kaventuu pelkäksi palveluksi tai kirkkojen yhteistyöksi, ollaan hengellisen kuoleman partaalla.

Tuo 'kaventuu pelkäksi palveluksi tai kirkkojen yhteistyöksi' jäi kiusaamaan. Lähetystyö kehittyy luontevasti julistustyöstä kirkkojen väliseksi palveluksi, kun julistuksen tuloksena syntyy seurakunta ja kirkko. Silloin uusi kirkko saa vastuun evankeliumin julistamisesta ja lähetystyötä tekevä taho siirtyy tukemaan sitä palvelemalla ja kouluttamalla. Tämä ei ole merkki hengellisestä kuolemasta.

[Pena]

Voi, voi, kun me hoitaisimme nuorisoa! Siinä sanotaan löytvän Kristus ja seurakunta ja sen jäsenet, ja silloin on mahdotonta olla sitä ruokkimatta, juottamatta, vaatettamatta. Ja sanan kautta tulevat nuoret sitten niin kalliiksi Kristuksen jäseniksi, ettei mikään palvelus ole vastenmielistä, mikä niille tehdään. En minä tiedä kalliimpaa lahjaa saaneeni vähän toisella kymmenellä ollessani, kuin sen että äitini toi hänen mielestään merkillistä ja huvittavaa lukua minulle luettavaksi, enkä sen kalliimpaa, kuin että tulin kehoitetuksi jo nuorena lukemaan Raamattua lävitse ja sain sitten sen omakseni. Siinä meni kyllä vuosia, mutta pyhäpäivät eivät tulleet sitten tuhlatuiksi.

Juho Malkamäki

[luterilainen]

Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. 2 Kor. 12:10 

Kristinusko on osoittanut aina voimansa siinä, että mitä enemmän sitä on vainottu ja vihattu, sitä vahvemmin sen sanoma on mennyt eteenpäin. Samoin yksittäinen kristitty on sitä voimakkaampi, mitä heikompi hän on. Heikon on saatava kaikki Herraltaan ja hänen on turvauduttava pienimmässäkin asiassa Vapahtajaansa. Mitä riippuvaisempi on Jeesuksesta, sitä lähempänä häntä elää. Kun koemme loukkauksia, vaikeuksia, vainoja ja ahdinkoja Kristuksen tähden, meihin asettuu toinen voima, Jumalan voima, joka tekee heikosta väkevän. Kun me olemme pieniä ja avuttomia ja Jumala suuri ja avuttoman auttaja, ei meillä ole yhtään mitään hätää. Kaikki on silloin niin kuin pitääkin. 

Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

[luterilainen]

”Mistä sinä minut tunnet?” kysyi Natanael. Jeesus vastasi hänelle: ”Jo ennen kuin Filippus kutsui sinua, näin sinut viikunapuun alla.” Joh. 1:48 

Vaikka et kulkisi taivaan tietä, Herramme katse seuraa elämääsi tarkasti. Jumala jakaa hyvää kaikille luoduilleen, mutta hänen suurin toiveensa on saada luomansa ihminen taivaaseen. Siksi hän kutsuu yhteyteensä eri tavoin, aina hyvällä ja joskus kivullakin. Kaikkia Jeesus kehottaa kokeilemaan, puhuuko hän omiaan vai onko hänen valtakuntansa sanoma todellista. Jeesus lupaa Pyhän Hengen sille, joka häntä lähestyy. Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen sovitustyön ja armon, joka jo valmiina odottaa. – Mikä siis pidättelee kokeilemasta, onko Jumala olemassa? Mitä menetettävää on, kun voitettavana on ikuinen elämä ja sielunrauha? Jeesus näkee sinutkin, näkee ja rakastaa. 

Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

[Pena]

Kerran matkusti junassa eräs vaimo Helsingistä. Hän joutui matkalla erään herrasmiehen kanssa haastelemaan hengellisistä asioista. Se vaimo sanoi viimein sille miehelle: "Kyllä te Kristuksen seurakunnan päätä taputtelette, mutta sen jäseniä maan päällä te potkitte ja häväisette." Se oli paljon sisältävä sana.
Ei meidän saisi olla niitä, joiden täytyy itsestänsä sanoa: minä olen niin ja niin julistanut sinun nimeäsi teillä ja kaduilla ja kallista työtä tehnyt, mutta joille kuitenkin sanotaan viimeisenä päivänä: en ole ikinä teitä tuntenut, menkää pois minun tyköäni, te väärintekijät!

Juho Malkamäki

[PekkaV]

   Tomppa, Tomppa! Moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet. Vain yksi on tarpeen: Kristuksen sisällinen tunto.

[Pena]

Puuttuuko nyt sitten niitä, joista Jumalan Henki sanoo: toiset rukoilijat rukoilevat Häntä hengessä ja totuudessa, sekä: joka Herran nimeä avuksi huutaa, se tulee autuaaksi? Montako meidän joukossamme lienee sellaista? Se vainaja, jonka muistoa nyt vietämme, oli yksi sellaisia. Sitä ei voi kieltää, joka sen kuuli ja näki, ei jumalinen eikä jumalaton. No, kieltääkö Jumala sen, mitä hän huuti? Se on mahdotonta. Se, mitä nyt luettiin*, ei olisi totta, jos Hän sen kieltäisi. Ja kun tiedämme nyt Raamatusta Kristuksen omista sanoista ja elämän kokemuksesta ja niistä ihmisistä, jotka ovat Jumalan puoleen huutaneet yötä ja päivää, niin kai me nyt halajamme jokainen sitä Henkeä, joka tekee meidät eläviksi.

Juho Malkamäki

*Joel 2:32

[Thomas McElwain]

   Tomppa, Tomppa! Moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet. Vain yksi on tarpeen: Kristuksen sisällinen tunto.

noteerattu.

[PekkaV]

   Ah Herää, Sydämeni

https://www.youtube.com/watch?v=aaH7Qdm4dN0

[Pena]

Mutta se tulee usein jonkun ristin ja vaivan, jonkun ahdistuksen kautta. Ja se näkyy olevan totta, että kun ulkonainen ihminen päivä päivältä turmellaan, niin sisällinen ihminen yhä vahvistuu ja tulee likemmä Herraa. Sille tulee enemmän asiaa hänelle.

Juho Malkamäki

[Viisveisaaja]

tekoälyn mukaan.

laadi aamuhartaus

Hyvää aamua,

tänään haluan aloittaa päivän kiittämällä Jumalaa elämästä ja kaikista siunauksista, joita hän antaa meille jokaisena päivänä. Kiitän häntä siitä, että hän on antanut minulle mahdollisuuden herätä uuteen päivään ja antaa minulle voimaa ja tarmoa aloittaa tämä päivä.

Rukoilen, että Jumala johdattaa minua päivän aikana ja antaa minulle rohkeutta ja viisautta tehdä oikeat valinnat. Toivon, että hän auttaa minua näkemään niitä, jotka tarvitsevat apuani ja että hän antaa minulle tahdon ja kyvyn olla avuksi niille, jotka tarvitsevat sitä.

Pyydän Jumalalta armoa ja anteeksiantoa, sillä tiedän, että en ole täydellinen ja teen virheitä. Rukoilen, että Jumala johdattaa minua kohti hänen tahtoaan ja auttaa minua kasvamaan hen

[Pena]

Eiköhän meillä olisi syytä huutaa Jumalaa avuksi? Olemmeko jo niin päässeet ja kääntyneet pois ajallisista, ettei tarvitse rukoilla? Onko lihan mieli jo niin ristiinnaulittu, ettei siitä olisi sanomista Herralle? Kuulkaa, ei sillä vainajalla* ollut itsestänsä hyvää sanottavana. Hän huuti enemmän tien poskesta, ei koskaan tieltä.

Juho Malkamäki

*Katkelma on puheesta muistoseuroissa

[Pena]

Vapahtaja ei sano kuolemaa olevan sellaisissa, kuin nyt on ollut puhe. Kun monet Hänen lihansa päivinä luulivat kuolleiksi sellaisia kuin esimerkiksi Jairuksen tytär, niin sanoi Jeesus: Ei piikanen ole kuollut, vaan hän makaa. Ei Hänen silmissänsä kuollut ole kuollut, vaan se on elämään siirretty. - Siinä kai Vapahtaja kuvaa hengellistä kuolemaa ja ylösnousemista siitä kuolemasta. - Voi jos niin tohtisi luottaa Vapahtajaan, että vaikka nyt näyttää siltä, että minä raukka olen hengellisesti kuollut ja olen ikäänkuin ruumis, jossa ei enää todellisia elämän merkkejä ole, niin se elävä Herra, joka voi kuolleet eläviksi tehdä, herättää synnin unesta ja muuttaa mielen, voi yhtähyvin tehdä ihmeitä nyt kuin silloinkin, eikä Hänen kätensä ole vieläkään lyhetty. Ei kuulu olevan mitään kuolemaa siinä, joka Herran nimeä avuksi huutaa, hän on vaan muuttanut valkeuteen pimeyden yli.

Juho Malkamäki

[Pena]

Eivätkä Herraan uskovat ja Häneen turvaavat erkane toisistaan iäksi, ne ovat vaan erossa hetkellisesti. Toisessa elämässä ne tulevat vasta oikein toisiinsa yhdistetyiksi. Jälleennäkemisen toivossa minä ainakin tästäkin vainajasta olen. Kyllä vihollinen sitäkin ahdisti, niinkuin sen tapa on varsinkin niihin nähden, joiden omatunto on Jumalan Hengen valaisema ja avonainen näkemään synnin, mikä se on ja samalla uskomaan siihen Herraan, jota hän avuksi huutaa.

Juho Malkamäki

[Pena]

Ja jos vaan mekin sen armon saisimme, sen suuren armon, että Jumala tekisi itsensä meille niin avuksihuudettavaksi ja saisi meitä puoleensa taipuviksi ja saisi taivuttaa Henkensä johdettaviksi, niin ei meissäkään olisi yhtään kuollutta, vaan kuoleman kautta me menisimme elämään.

Joho Malkamäki