Hommani ovat tälle päivälle tehdyt. Sillan korjaus rämeelle pääsemiseksi väsytti meikäläisen perusteellisesti. Siksiköhän olen hommaa siirtänyt keväästä asti? Tämä rakennelmani on tehty kyllästetystä tavarasta, josta johtuen ojuri telakoneellaan ajoi sen ylitse, että koko laitos painui parikymmentä senttiä. Sillan ei tarvitse olla leveä Zetorilleni, joten sähkötolpasta tehdyt niskapuut olivat syvällä maan povessa. Kummallakin puolella siltaa on 60 sentin verran lankkua niskoja leveämmällä. Päätin, että laitan vain toiselle puolelle lisäniskoja. Malttamattomana aloin kaivaa reunoja auki, mutta ei se riittänyt, en pystynyt työntelemään 5 m pitkän sähköpylvään tumppia lankkujen alle. Onhan minulla nosturi ja käljyt. Peruutin Zetorin kodin puolelle, että jos joku menee pieleen, niin kotiin on aina pääsy. Sitten kaivelin yhden niskanpään sieltä turpeesta, että saisin kettingin kierrätetyksi alta ja sakkelin kiinni. Laskin traktorin nostovarret ihan alas ja kiinnitin kettingin siten, että paino tulisi noin varsien keskipisteeseen. Nousin isännän paikalle ja käänsin nostovivusta - sieltä sillan riittävä osa nousi, että sain tuupituksi kaksi pylvästä alle ja kolmannen edellisten viereen vähän ylimääräiseksi. Tähän piti lopettaa, koska onhan päivä huomennakin. Pirtissä otin tuhdisti kaksi lusikallista hunajaa väsymykseni poistamiseksi, mutta ei se riitä, sillä vieläkin väsyttää.
