Kirjoittaja Aihe: Körttiläinen usko  (Luettu 47073 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #120 : 09.10.19 - klo:13:08 »
Kysymys koski sitä, miksi ” usko” ei meille riitä?  Mikä riivatun ” körttiläinen usko” on jotenkin enemmän tai parempaa?  Tai Jumala, joka todella ei sekota omaa kunniaansa ihmisen tekoihin?  Että uskoon kuuluu matkan varrella omat taistelunsa on toinen asia. Suotta minä pelkäsin teininä että ” usko ei kestä” .  Sehän ei lähde ihmisestä.  Jumala on muuta ja enemmän kuin joku satunnaisesti baaritiskillä kohdattu sälli, jolle voi todeta, että jos ei mentäiskään meille eikä teille. 


..................

Tosin, kyllä, näin olen monesti kokenut vähän kierreltyäni siellä ja täällä, körttiläisyys pyrkii vakavasti auttamaan siinä asiassa, ettei minun ja Jumalan väliin pääse mikään eikä kukaan.  Sen tähden taas nukuttuani yön yli olen ihan hyväksymällä mielellä, olkoon vaan körttiläinen usko.  Eihän siellä edes uudestisyntymästä tehdä numeroa, kun olen kastettu.


.....................

Jos haluat tutustua hyvään kirjaan, hanki käsiisi Lauri Oikarisen väitöskirja Fowlerin uskotutkimusten konsistenssista.  Kauhean kiemuraisen nimen takaa löytyy ihan luettavaa tekstiä Fowlerin suorittamasta uskon kasvua koskevasta erittäin laajasta tutkimuksesta.  Että Fowle r tavallaan on haukannut liian suuren palan koettaessaan saada mukaan kaiken alkaen  lapsuuden kehityksestä ja lapsen tavasta uskoa eri ikäkausilla heikentää työn tasoa, mutta Fowlerin löytö aikuisen uskon väis tämättömästä kasvusta ja usein havaittavista  ”välietapeusta” on todella kiinnostava. Ennen hurskaat nimittivät niitä ” kuiviksi kausiksi” .Jumala soi minun saada sen käsiini juuri ennen vuotta 2015 joka oli hyvin merkillinen, ja tiesin että oikein väärin, jos olen pyytänyt Jumalaa minua kuljettamaan, Hän sen tekee, on tehnyt kohta 50 vuotta. Taisi vaikuttaa sen pyytämisen ihan ensimmäiseksi.

Tai lue edes Kristityn vaellus.

Törmäsin siihen yrittäessäni perehtyä Dietrich Bonhoefferin ajatteluun.
« Viimeksi muokattu: 09.10.19 - klo:13:19 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4778
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #121 : 09.10.19 - klo:14:12 »
Että Freud oli ateisti, ei sitä mihinkään keikuta.  Vanhaa setää muistellaan kunnioituksella, ja psykoanalyytikoksi koulutettavat hankkivat herran kootut teokset tietääkseen mistä kaikki lähti.  Minulla on kunnia tuntea jopa IPA: n kouluttaja-analyytikkojen joukosta erinäisiä hartaita kristittyjä. Pentti Ikonen on ortodoksi, sikäli kun vielä elää.
Freud oli ateisti ja perverssi, jolle tuli seksistä päähänpinttymä. Freudin mielestä kaikki ihmisen tekemiset ja toiminnat ovat jotenkin seksuaalisuudesta riippuvaisia aina peniskateudesta oidipuskompleksiin.

Lähde

https://historianet.fi/tiede/peniskateus-ja-oidipuskompleksi-seksista-tuli-freudille-paahanpinttyma

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4778
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #122 : 09.10.19 - klo:16:01 »
Freudin teorioita on kritisoitu niiden epätieteellisyydestä kuin myös liiallisesta seksuaalisuuden korostamisesta.

"Freud näki monia yhtäläisyyksiä neurootikkojen pakkokäyttäytymisen ja uskonnollisen rituaalikäyttäytymisen välillä. Koska neurootikkojen käytös johtuu pitkälti seksuaalisten impulssien repressoinnista, tuli Freud uskonnon kohdalla seuraavaan tulokseen: "Vaikuttaa siltä, että myös uskonnon muodostuminen on seurausta tiettyjen vaistomaisten impulssien kieltämisestä. (Freud 1907, 125.)

Kuitenkaan uskonnollisesti repressoidut impulssit eivät ole pelkästään seksuaalisia, vaan niihin kuuluu koko joukko sosiaalisia ja myös haitallisia egoistisia impulsseja. Uskontoa voidaan Freudin mukaan kutsua ihmiskunnan pakkoneuroosiksi, aivan kuten yksityistä neuroosia voidaan kutsua kieroutuneeksi yksilön uskonnoksi.

Ratkaisevat seikat uskonnon ymmärtämisessä ovat kaksi neuroottiseen käytökseen verrattavissa olevaa, yleisesti toistuvaa ilmiötä: totemismi ja fantasia ajatusten kaikkivoipaisuudesta.

Freudin mukaan primitiiviset heimot symboloivat yhteenkuuluvuuttaan usein jonkinlaisen toteemieläimen kautta. Saman toteemiklaanin jäsenet eivät saa ottaa toisiaan puolisoikseen, ja rajoja vahvistamaan syntyy monimuotoista rituaalikäyttäytymistä: initiaatioita, puhdistusrituaaleja ja niin edelleen. Neuroosissa ja toteemikäyttäytymisessä (uskonnossa) käsittämättömät kiellot ja rajoitukset yhdistyvät varmuuteen siitä, että kauhea rangaistus odottaa kiellon rikkojaa.

Freud uskoo, että uskonnon ja toteemiajattelun juuret ulottuvat siihen aikaan, kun ihmiset elivät apinalaumojen tavoin vahvimman uroksen hallinnoimissa laumoissa. Vahvin uros piti hallussaan kaikkia lauman naaraita ja hallitsi, tappoi tai ajoi pois kaikki muut urokset, omat poikansa mukaan lukien. Freud kirjoittaa seuraavasti: "Eräänä päivänä pois ajetut veljekset yhdistivät voimansa, tappoivat ja söivät isänsä, lauman patriarkan… Väkivaltainen alkuisä oli varmasti kaikkien veljesten kadehdittu esikuva, ja syömällä hänet tapahtui samaistuminen: jokainen heistä sai osan isän voimasta" (Freud 1913, 141-142.)

Tämän hirvittävän teon jälkeen veljekset kokivat suurta katumusta, sillä he myös ihailivat ja rakastivat isäänsä, laumansa johtajaa. Lisäksi, nyt kun isä oli kuollut, veljeksistä tuli keskenään kilpailijoita lauman naaraiden suhteen. Syyllisyydentunteen painamina ja sosiaalisen rakenteen ollessa uhattuna, "he katuivat tekoaan luomalla toteemin ja asettivat sen isän tilalle, kieltäen samalla sen tappamisen. He myös kielsivät tekonsa hedelmät kieltämällä oikeutensa naisiin, joista tuli nyt vapaita" (Freud 1913, 142.)

Toteemirituaalissa, jossa toteemieläin rituaalisesti tapetaan ja syödään, toistetaan muinainen isänmurhan syyllisyys ja toisaalta sen voimaa antava funktio. Kristillinen ehtoollinen on poikkeuksellisen selkeä tapaus kyseisestä käyttäytymisestä: Jumalan poika (äärimmäisen arvokas hahmo) tapetaan, ja hänen lihansa ja verensä syödään. Samalla saadaan voimaa (syntien anteeksiantamus, iankaikkinen elämä) ja koetaan syyllisyyttä (katumus).

Freudin mukaan oidipuskompleksin systeemi on kaikkien uskonnollisten käytäntöjen, rituaalien ja uskomusten ytimenä vielä tänäkin päivänä. Uskonnon henkilökohtaiset juuret kussakin yksilössä ulottuvat niihin pelottavan avuttomuuden kokemuksiin, joita ensin helpotti ensimmäinen rakkausobjekti eli äiti, myöhemmin voimakas isähahmo. Avuttomuus ei lopu iän myötä, vaan kaikki tulevat tietoisiksi olevansa uhattuina, ellei muuten, niin kuoleman edessä. Näin syntyy idea kaikkivoivasta, kaikkitietävästä varjeluksesta, joka suojelee ihmistä pahalta, palkitsee ja rankaisee kuin äiti ja isä lasta (Freud 1927, 30-38.)

Uskonto on Freudin mukaan vaaraksi sekä yhteisölle että yksilölle. Koska uskonnolliset rajat opetetaan lapsille liian varhain, eikä niiden kriittistä arviointia rohkaista myöhemmin, voi uskonnollisuudella olla vain yksi rooli: Hallinta ajattelun kieltämisen kautta ja impulssien neuroottinen kontrolli repression avulla. "Koko asia on niin läpikotaisin infantiili, niin todellisuudesta vieraantunut, että kuka tahansa, jolla on ihmisyyttä kohtaan ystävällinen asenne, tuskissaan ajattelee sitä suurta osaa ihmiskunnasta, joka ei koskaan pääse tämän elämänkatsomuksen yli" (Freud 1930, 74.)
Toisaalta Freud oli ajoittain asenteissaan sallivampi; toisaalta uskonnollinen pakkoneuroosi myös repressoi joitain oikeasti yhteisön kannalta haitallisia egoistisia impulsseja.

Myöhemmin lähestulkoon kaikkia kuviteltavissa olevia uskonnon aspekteja on analysoitu Freudin teorian valossa. Suurta kritiikkiä on kuitenkin esitetty siitä, että Freudin teoria ei sovellu kuin kristillisen uskonnon selittämiseen.

Myöhempänä esimerkkinä psykoanalyyttisestä selittämisestä toimii hyvin Kali-jumalattaren synty objektisuhdeteorian mukaan. Objektisuhdeteoria on myöhempää psykoanalyysia joustavammaksi kehitettynä. Perusoletuksena on, että uskonnolliset ilmentymät ja niitä kohtaan koettu "palvonta" tai omistautumisen tarve johtuu lapsena koetuista suhteista ympäröivään todellisuuteen. Objektisuhdeteoriassa painopiste on siirtynyt sisäisestä tarpeesta ulkoiseen vuorovaikutukseen."

Lähde

http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/03a_usksynty.shtml

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6305
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #123 : 09.10.19 - klo:17:06 »
Kysymys koski sitä, miksi ” usko” ei meille riitä?  Mikä riivatun ” körttiläinen usko” on jotenkin enemmän tai parempaa? 

Ööö siis mikä kysymys? Missä se on esitettynä?

Ketjun 1. viestissä on lainattuna artikkeli, joka on otsikoitu "Körttiläinen luterilaisuus". En löydä jutusta mitään erityisen körttiläistä enkä erityisen luterilaistakaan. No, Siionin virsiä veisattiin, onhan se erityisen körttiläistä. Mistään erityisen körttiläisen uskon ominaispiirteistä ei ole halaistua sanaa. Enemmän on sitä miten toimittiin.

Ehkä körttiläinen usko (tapana ymmärtää asiat tai toimia käytännössä; nämä ovat eri asioita) on parempaa niille, joille se sopii tai maistuu paremmin? Ainakin jossakin vaiheessa. Jollekin toiselle sopii sitten vaikka viidesläinen usko, tai karmeliittaspiritualiteetin sävyinen usko, ja mitä nyt vaihtoehtoja onkaan. Jotkut puhuvat korvasyyhystä. Paavali puhuu ruokavalioista ("Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet"), tosin ehkä ne paremmuusjärjestykseen asettaen, mutta kuitenkin mukana on tuo ajatus että voi olla vaiheita jolloin tarvitsee jotakin.

Jotkut körttiläiset väittävät, että lopuksi jokainen on körttiläinen. Lieneekö noin sittenkään? Kuulostaa aika omahyväiseltä. Lehtori, jonka kanssa keskusteluina suoritin rippikoulun, vaikka periaatteessa ymmärsi niin oli vähän väsynyt siihen kun körttiläiset aina ruikuttaa sitä surkeuttaan.

Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #124 : 09.10.19 - klo:17:47 »
Kyseisessä artikkelissa viitataan Marttaan ja vähän kätketymmin Mariaankin. Siionin virsistä taas saattaa tulla mieleen raamatullinen ilmaus 'tytär Siion'. Onko herännäisyys jollakin tavalla 'feminiinistä' kristillisyytä? Se saattaisi merkitä toisaalta levollista sanan kuuntelemista pontevan julistamisen sijaan, toisaalta vähäeleistä hoivaamista ja ruokkimista näyttävän rakentamisen sijaan. Ajatus pälkähti tätä keskustelua uudestaan lukiessani ja on vielä uusi ja jäsentymätön.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #125 : 09.10.19 - klo:17:49 »

 Jotkut körttiläiset väittävät, että lopuksi jokainen on körttiläinen. Lieneekö noin sittenkään? Kuulostaa aika omahyväiseltä.



   "Kaikki ovat körttiläisiä." -sanonnan olen oppinut Juhani Eleniukselta. Olen ymmärtänyt, että herännäisyys ei sulje ketään pois, ei lähtökohtaisesti kuin ei viimekädessäkään. Herännäisyyden uskontulkinta ymmärtää ihmisen kaipuun Jumalan luo.

Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #126 : 09.10.19 - klo:19:24 »
Olen kuullut jopa puhuttavan körttimuslimista.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #127 : 09.10.19 - klo:21:55 »
En lähde oikomaan tuota Freud- näkemystä, se on niin tuiki hedelmätöntä. Joka tarvitsee perverssin Freudin, hänen elämänsä menee nurin jos pitäisi etsiä se Freud ja perehtyä siihen perverttiyteen. Eli en rupea työntämään yksiöiselle jäälle ihmistä jota en tunne. 

Olen oikaissut jotain juttuja mutta niiden esittäjät tunnen ja tiedän, että ne ei siitä miksikään hajoa.

Tämä nyt ei kuulu ketjuun mutta itse sain psykoanalyysista hyvän avun.  Lukuunottamatta uskonkysymyksiä, jotka analyytikko siis luovutti takaisin:  Tämä sinun on selvitettävä muualla.

..........

Perversio on lähtöisin sanoista per vertere, kääntyä taaksepäin.  Se tarkoittaa vain kehityskulun jumittamista, jotain syytä joka saa meidät etsimään helpompia teitä tyydytykseen ja ennen muuta, ajattelun valmiuteen. Analyysin tarkoitus on auttaa eteenpäin, ei penkoa mennyttä. Jokaisella meistä on aikuistuessamme kohtia joiden soisi kypsyvän.  Menisin halusta uudestaan vaikka usein mieleen palaa hyviä kokemuksia eikä kukaan jaksa paasata itsestään neljästi viikossa loputtomiin. 

Itse pidän eniten Kleinin kirjasta Kateus ja kiitollisuus.  Meidän olisi selviydyttävä kuin ylitse aidan, joka erottaa meidät siitä maailmasta jossa dominoi kateus, mustavalkoisuus, jossa tarvitaan viholliskuvia.  Tietenkin Jumala saattaa parantaa myös keuhkotaudista, mutta Hän antoi nämä meidän hallintaamme,  eikä psykoanalyysi siitä poikkea.  On murheellista että sitä kavahdetaan niillä käsityksillä että ” siinä menee usko” tai ” sinut aivopestään”. Iisisti nyt vain.  Elämäkerta...  Ne on kivoja.

No, vakuuttaa ei voi, ellei asianomainen itse tahdo.  Niin sitten hän itse löytää rikkaammat käsitykset,  kuin erityisen epätieteellisiä tekstejä yhden taikka kaksi.

  Vähän kuin ne viitoslaiset ilmastonmuutoksen kieltäjät naamakirjassa.  Kun Donald Trumpin sanoo niin, tietäkää, ilmastonmuutos on kommunistien salajuoni. 
« Viimeksi muokattu: 09.10.19 - klo:22:08 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #128 : 09.10.19 - klo:22:15 »
Ööö siis mikä kysymys? Missä se on esitettynä?

Ketjun 1. viestissä on lainattuna artikkeli, joka on otsikoitu "Körttiläinen luterilaisuus". En löydä jutusta mitään erityisen körttiläistä enkä erityisen luterilaistakaan. No, Siionin virsiä veisattiin, onhan se erityisen körttiläistä. Mistään erityisen körttiläisen uskon ominaispiirteistä ei ole halaistua sanaa. Enemmän on sitä miten toimittiin.

Ehkä körttiläinen usko (tapana ymmärtää asiat tai toimia käytännössä; nämä ovat eri asioita) on parempaa niille, joille se sopii tai maistuu paremmin? Ainakin jossakin vaiheessa. Jollekin toiselle sopii sitten vaikka viidesläinen usko, tai karmeliittaspiritualiteetin sävyinen usko, ja mitä nyt vaihtoehtoja onkaan. Jotkut puhuvat korvasyyhystä. Paavali puhuu ruokavalioista ("Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi vielä kestäneet"), tosin ehkä ne paremmuusjärjestykseen asettaen, mutta kuitenkin mukana on tuo ajatus että voi olla vaiheita jolloin tarvitsee jotakin.

Jotkut körttiläiset väittävät, että lopuksi jokainen on körttiläinen. Lieneekö noin sittenkään? Kuulostaa aika omahyväiseltä. Lehtori, jonka kanssa keskusteluina suoritin rippikoulun, vaikka periaatteessa ymmärsi niin oli vähän väsynyt siihen kun körttiläiset aina ruikuttaa sitä surkeuttaan.

Olen pahoillani, takuulla kaaostui. Tarkoitin ketjun otsikkoa alkuaan.  Jos jaksat rämpiä näitä kuumepäisen juttuja,sieltä taitaa sentään löytyä mainintaa kaipuusta yksinkertaiseen uskoon ilman höystöjä.  Kun löytyy kai että nukuttuani yli yön ja mietittyäni, körttiläiset auttavat minua aktiivis esti siinä ettei Jumalan ja. minun välille tungeta mitään.

Eli olkoon körttiläinen usko kaikin mokomin.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #129 : 09.10.19 - klo:22:27 »
Täytyy minun sen verta luterilaista lohduttaa, että kirjoitan uudelleen tämän:  Freudia, vanhaa setää, kunnioitetaan koko jutun alkuunpanijana.  Siis kuin Jenneriä joka keksi rokotuksen. Mutta vain vanhana setänä jonka jälkeen psykoanalyysi on kehittynyt kuten tieteet. Se erottaa tieteen uskosta. Uskon joku mikäli kasvu taitaa olla että pienempään...    Se on yksin Jumalan kädessä, sitä ei ihmistiede edistä, ellei minua kun lohdutuin, ne ” kuivat kaudet” kuvattiin sillä kielellä jota itse ymmärrän.  Sille ei mitään mahda että tähän aivovaurioon liittyy rajallinen sanojen ymmärrys.

Ei tuolla tekstillä ole tämän päivän työskentelyssä käyttöarvoa. Olenhan minä sen rämpinyt joskus läpi ja katsellut sitten Freudin elämäkertaa.  Ei hänestä pervertikkoa saa mitenkään, mutta psykologi tai psykiatri hän ei liioin ollut. Neurologi. Hoiti ns hysteerisiä halvauksia eli ihmetteli mikä on syy kun ei syytä löydy.

Freud itse tuohtui äärimmilleen potilaiden kertoessa,että heihin oli lapsina seksuaalisesti kajottu. Ei voi olla totta!  Sikamaista! Hän nostaa metelin tämmöisestä,  hän,.. hän....

Juteltiin kerran että miksei muka. 

Se oli sitten toinen juttu, että osa näistä halvausoireista parani kokonaan, kun ihmistä lohdutettiin tulkinnalla tietty he sen itse löysivät lasketellessaan mitä mieleen mällähtää,  mutta siis riisumalla häpeästä:   Me toivomme paljon sellaista jota tervepäinen vanhempi ei anna.  Siinä se sinun seksuaalisuutesi.  Tästä repesi riita myös Freudin ja Jungin välille. 

Olenko muka ainoa, joka halusi isona isän kanssa naimisiin?  Itkin katkerasti kun minulle vakuutettiin, että löydän ihan oman miehen joka on vielä mukamas paljon isää kivempi!  Että kehtasivat! 

Ensimmäinen itse kehitykseen liittyvä isku.  Ja auttamaton.  Siitä lähtee liikkeelle samastuminen ja meillä se meni jotta äitiin.   
« Viimeksi muokattu: 09.10.19 - klo:22:37 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #130 : 09.10.19 - klo:22:36 »
Perversio on lähtöisin sanoista per vertere, kääntyä taaksepäin.

Etuliite 'per-' ei tarkoita 'taaksepäin'. Sitä merkitsevä latinan sana olisi 'retro' tai etuliite 're-'. Koulun latinantunneilla pääsin usein jyvälle sanan merkityksestä kääntämällä etuliitteen 'per-' kokeeksi sanalla 'peräti'. 'Pervertere' on sanakirjani mukaan 'kääntää nurin, syöstä kumoon, kukistaa, hävittää'. 'Perversus' taas merkitsee 'kiero; takaperoinen, nurinkurinen, järjetön.' 'Kääntyä takaisin, palata' olisi latinaksi 'reverti', passiivimuotoisena oikeastaan 'tulla takaisinkäännetyksi'.

Tarkoitukseni ei ole nolata Leenaa, joka kirjoittaa ihan asiaa. Pitkän latinan lukijana vain huomaan tällaiset lipsahdukset. Anteeksi!

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #131 : 09.10.19 - klo:22:50 »
Ehkä siksi ” körttiläinen usko ” ei vain voinut kiinnittää minua sen ihmeemmin kuin hiljaisuuden ystävien jutut, minusta sillä oli omat haksahduksensa, tasan se mitä se kutsuuomavoimaisuudeksi eikä sekään ole ihan ok jos ihmistä kiskotaan kohti epävarmuutta, masennusta tai yhtään mitään vain koska se on körttiläistä ja körttiläisyys on oikein.

Ihan Jumala riittäisi. Ja lahjaksi saatu vanhurskaus. Syntiä psykologia ei käsitteenä tunne eikä käytä, pahuuden kyllä. Siis jotain, joka menee yli mikään lapsuustrauman ikävän seurauksen,  voidaan perata esille geenivirheistä tai aivojen eri tavoin nimettävästä viasta vaan. 
Sitä on tutkittu, että milloin sille mahtaisi jotain noin psykologisesti.  Ei löytynyt, mutta viimeisintä tietoa ei minulla ole.



"................

Olisiko mitään jättää kaikki ja olettaa että Jumala ei sekoita omaa kunniaansa ihmistekoihin.  Mutta ihminen ei pääse ei kerta kaikkiaan siitä, että hilpeä tai surullinen, innokas käännyttäjä evankelioija tai mitä tahansa kyllä vaan säilyy sitkeässä kuvitelmat että minä tässä....   En itse jaksa, kyllä Jumala liiat kuvitelmat repii jos kerran se on niin tärkeää ja Hänen tahtonsa.  Kumma ettei siihen saa luottaa!


Meidät on tomusta luotu, Jumala tietää mitä me ehkä joskus olemme. Surua kyllä elämä tarjoaa, Jumala on niissä lohduttaja, suurin ja paras. Ja itseään jos haluaa masentaa niin Raamattu esille, mitään mittaa ei täytä ainakaan. Saattaa siellä lukea muutakin.

Öppiäinen, luin ketjun vielä kerran siltä varalta, että olisin kysellyt eri ketjussa samaaasiaa, mikä nyt minulta syntyy äkkiä. 

Tässä oli se kysymys.  Kolmas kappale, ensimmäinen rivi. Kysymysmerkki puuttuu.

..............

Vielä yks asia.  Tämähän on alkanut vuonna 2017, välillä ollut tauolla.  Eihän siinä mitään, päin vastoin, pääsin kerrankin kiittämään koko remmiä aivan todesta.  Mihin muualle minä olisin nämä uskonahdustukset kipannut?  Koetin yhtä pastoria, hän oli saarnannut uudestisyntymisestä, kysyin, että no mitä sitten?  Mitä seuraa, mitä tehdään, mitä tapahtuu.  Hän kyyneltyi ja sanoi olevansa lähinnä körtti, joka ei koko teemasta puhu kuin nyt sattui.

Eipä siitä sen enempiä.  Kiitos tänne!  Joku olisi jo ilmoittanut että ellei seura kelpaa tai miellytä niin häivy.
« Viimeksi muokattu: 09.10.19 - klo:22:57 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #132 : 09.10.19 - klo:23:10 »
Etuliite 'per-' ei tarkoita 'taaksepäin'. Sitä merkitsevä latinan sana olisi 'retro' tai etuliite 're-'. Koulun latinantunneilla pääsin usein jyvälle sanan merkityksestä kääntämällä etuliitteen 'per-' kokeeksi sanalla 'peräti'. 'Pervertere' on sanakirjani mukaan 'kääntää nurin, syöstä kumoon, kukistaa, hävittää'. 'Perversus' taas merkitsee 'kiero; takaperoinen, nurinkurinen, järjetön.' 'Kääntyä takaisin, palata' olisi latinaksi 'reverti', passiivimuotoisena oikeastaan 'tulla takaisinkäännetyksi'.

Tarkoitukseni ei ole nolata Leenaa, joka kirjoittaa ihan asiaa. Pitkän latinan lukijana vain huomaan tällaiset lipsahdukset. Anteeksi!

Nolaa pois.  Korjaan itte mielihalusta käsitykseni.  Se opetettiin meille jotta setä Sigmund tarkoitti takaisinpäin kääntymistä tai perääntymistä  En osaa ollenkaan sanoa nojasiko hän latinan kieleen, vaikka se kävisi järkeen, pitihän minunkin vielä lukea pakkolatina.

Freud poimi hyvin runsaasti käsitteitä Vanhasta Testamentista, hänhän oli juutalainen ja juutalaisen kodin ” liiton poika”, hallitsi hepreaa ja kreikkaa yhtäläisesti hyvin.  Hänen ateisminsa pohjaa suuresti kiihkokatolilaiseen, hieman originelliin lastenhoitajan, joka sai pienen Sigismundin vain kauhun valtaan. 

Jokin ” revertti”.  olisi latinan pohjalta oikeampi, sillä Freud ei tarkoittanut ” kieroutunutta” eikä mitenkään hapannutta,  eikä ”perverssille”. edelleenkään anneta psykoanalyyttisessä ammattikäytössä  sitä merkitystä. 

Osaatko arvella, mistä siihen on hypännyt etuliite?  Lääkärilatina on erittäin sitä ja tätä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21966
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #133 : 10.10.19 - klo:06:51 »
Osaatko arvella, mistä siihen on hypännyt etuliite?  Lääkärilatina on erittäin sitä ja tätä.

Olen huomannut tuon. Joskus törmää yhdyssanoihin, joissa on tarpeettomasti sekä latinaa että kreikkaa. Esimerkiksi käy 'adultomorfinen', joka alkaa latinaksi ja päättyy kreikkaan. Kokonaan latinaksi se olisi 'adultoforminen', kreikaksi - en ole sitä opiskellut - kai 'enilikomorfinen'.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #134 : 10.10.19 - klo:11:03 »
Tyttäreni on perillä ison telttavaatteen alla, eikä siellä ole vilu eikä pahaa pahdettakaan. Hän rukoili. Uskon, että Jumala hänet korjasi, koska Hän ei tee virhettä.
Samalla uskolla minun tulee pyristellä eteenpäin ja yrittää olla kyykölläni ristin suuntaan.