Pääsiäisen viettoa

[Saukkis]

Kun ensimmäisen kerran vierailin Keski-Euroopassa keväällä, ennen Pääsiäistä, ihmettelin -ja ihastelin- sikäläistä valmistautumista pääsiäisjuhlaan. Kukkia ja koristeita oli joka paikassa, suklaamunia ja -hahmoja oli kaupoissa röykkiöittäin.

Lapsena kotona olin oppinut, että pääsiäiskoristeet saa ottaa esiin lankalauantaina. Hiljaisen viikon aikana käytiin kirkossa joka ilta ja pääsiäisen sanomaa ja tarinaa elettiin "reaaliajassa" viikon edetessä. Siihen aikaan kiirastorstai-illan ehtoollisjumalanpalvelus oli se tilaisuus, jossa kävi eniten väkeä, sanoma puhutteli. Pitkäperjantaita emme sentään ihan vanhaan malliin hiljaa paikallaan istuen ja kylmää mämmiä syöden viettäneet, mutta harras päivä se oli aina. Mustaan verhoiltu kirkko hieman pelottavakin. Siihen aikaan ei luterilaisessa kirkossa ollut pääsiäsiyön messua vaan valoisa kirkko urkusäestyksineen odotti aamujumalanpalveluksessa. Lensi maahan enkeli oli varmaan jokavuotinen virsi.

Lapsen mielikuvissa sääkin vastasi piinaviikon tunnelmia, pitkäperjantaina pilvistä ja räntäsadetta, pääsiäisenä auringonpaistetta. Päsiäispäivänä sai sitten noita lentää keittiön ikkunalla ja keltaiset pikkutiput valloittivat raeruohokasvustot.

Vieläkään en osaa koristaa kotiani ennen lankalauantaita, ja kahden päivän vuoksi koristeleminen tuntuu turhalta.

Pääsiäsien sanoman eläminen päivä päivältä on joka vuosi yhtä vaikuttavaa.

[seppos]

Kun ensimmäisen kerran vierailin Keski-Euroopassa keväällä, ennen Pääsiäistä, ihmettelin -ja ihastelin- sikäläistä valmistautumista pääsiäisjuhlaan. Kukkia ja koristeita oli joka paikassa, suklaamunia ja -hahmoja oli kaupoissa röykkiöittäin.

Lapsena kotona olin oppinut, että pääsiäiskoristeet saa ottaa esiin lankalauantaina. Hiljaisen viikon aikana käytiin kirkossa joka ilta ja pääsiäisen sanomaa ja tarinaa elettiin "reaaliajassa" viikon edetessä. Siihen aikaan kiirastorstai-illan ehtoollisjumalanpalvelus oli se tilaisuus, jossa kävi eniten väkeä, sanoma puhutteli. Pitkäperjantaita emme sentään ihan vanhaan malliin hiljaa paikallaan istuen ja kylmää mämmiä syöden viettäneet, mutta harras päivä se oli aina. Mustaan verhoiltu kirkko hieman pelottavakin. Siihen aikaan ei luterilaisessa kirkossa ollut pääsiäsiyön messua vaan valoisa kirkko urkusäestyksineen odotti aamujumalanpalveluksessa. Lensi maahan enkeli oli varmaan jokavuotinen virsi.

Lapsen mielikuvissa sääkin vastasi piinaviikon tunnelmia, pitkäperjantaina pilvistä ja räntäsadetta, pääsiäisenä auringonpaistetta. Päsiäispäivänä sai sitten noita lentää keittiön ikkunalla ja keltaiset pikkutiput valloittivat raeruohokasvustot.

Vieläkään en osaa koristaa kotiani ennen lankalauantaita, ja kahden päivän vuoksi koristeleminen tuntuu turhalta.

Pääsiäsien sanoman eläminen päivä päivältä on joka vuosi yhtä vaikuttavaa.

Minulla ei ole kotoa traditioita kun kasvoin helsinkiläisen virkamiesperheen lapsena. Toki pääsiäinen hiljensi ja äiti laittoi rairuohoa, mutta siihen se jäi jos pääsiäisruokia ei oteta huomioon.

[Riitta-mummi]

Vähäistä meilläkin oli lapsuudessani, 1940-luvun lopulla, kodin koristaminen muulla kuin pajunkissoilla. Virpomassa kävin, ja meilläkin käytiin. Kakaroita oli paljon Linjaportinkadulla, ja kaikki karjalaisia.
Siivottiin hyvä kevätsiivous, mutta ei silloin ikkunapesuun muistaakseni voitu ryhtyä, kevät ei ollut näin aikainen.
Joskus äiti teki nukestani noita-akan luudalla ratsastamaan. Hän ripusti sen ikkunan eteen. En siitä pitänyt yhtään.

Kivoimpia omia perhemuistoja ovat pääsiäinen Aulangolla. Siellä oli kanapoikasia vitriinissä, ja Marskin mersu lobbyssä katseltavana.

Isän kuoltua, veimme usein äidin Virolahteen Pääsiäiseksi.  Saatoimme mekin yöpyä, mutta äiti jäi viikoksi jopa pariksi sisaruksilleen sukuloimaan.

Nykyään vietämme perhelounaan pääsiäispäivänä kuten tänäänkin. Lasten ilona on etsiä piilotettuja suklaamunia. Kuinka ne jaksavatkin syödä suklaata niin paljon !

Lotta osaa ilmaista tunteena suloisesti: " Mummi, tämä oli taas entistä parempi Pääsiäinen !"  En tiedä mihin hän vertaa, mutta sydämestä se taas tuli.

Käymme perinteisesti Kiirastorstain ehtoollismessussa. Nyt oli täyttä kirkossa kun lestadiolaiset tulevat mielellään Mukkulan kirkkoon.
Näin sielä myös  memen ja Maunon puolisoineen. Juttusille ei oikein voinut ruveta kun naulakon luona oli tungos melkoinen.

Kukkia ja pajunkissoja on maljakoissa, ja lammasta, mämmiä ja munia pöydässä.

[öppiäinen]

Meillä ei oikein vietetty pääsiäistä... lähinnä se oli pidempi viikonloppu, lomaa koulusta. No rairuohoa oli kaksi lautasellista, sellaisia neliskanttisia muovilautasia. Kasvattelu oli lasten tehtävä. Siihen koristeeksi keltaisia tipuja. Muutama keitetty muna maalattiin vesivärein, ja kuoret sinne ruohoon sitten niin että tipu juuri kuoriutumassa. Saattoi olla jotain juhlavampaa ruokaa, mutta ei lammasta koskaan. Siihen aikaan jo broileri oli sitä juhlavampaa (nythän se on halvinta bulkkia, mitä kaupasta saa). Kotipullaa leivottiin muutenkin, ehkä se oli pääsiäisenä rahkapulla sitten.

Ensimmäisellä luokalla koulussa oli kärsimyshistoriaa, olin kovasti Jeesukseen mielistynyt ja minua taisi ahdistaa, mitä ne sille menee tekemään. Ylösnousemuksesta en muista puhutun mitään  . Joitakin vuosia sitten kyselin yhdessä nettichatissa ihmisiltä, mitä pääsiäinen merkitsee eli miksi sitä vietetään, ja kyllä sieltäkin tuli kovasti kärsimystä ja Golgataa ja kolmea ristiä. Muutama vain muisti sen ylösnousemuksen. Menee vähän sekaisin nämä asiat?

[malla]

Mulla on kanssa muisto ekalta luokalta koulusta.
Oli ennen pääsiäistä, kun luokan eteen laitettiin telineeseen iso pahvinen taulu jossa oli kolme ristiä ja opettaja kertoi Golgatasta ja että Jeesus kuoli siinä keskimmäisellä ristillä. Minua alkoi hirveästi itkettämään, lapsen ymmärrykselläni tajusin, että Jeesus on hyvä ja ajattelin, kuinka kipeää naulat tekevät käsissä ja jaloissa. Opettajakin ihmetteli ja tuli kysymään viereen, että mitä sinä nyt noin itket. En osannut siihen mitään vastata, aikani itkettyäni kaiketi rauhoituin. Mutta muistan tuon kuin eilisen päivän, miten sen ajattelin ja mille se tuntui.

Kun lapset olivat vielä kotona niin enemmän satsasin silloin.
Ja tiettty nykyäänkin, kun tulevat, tänä vuonna eivät olleet nuoret täällä.

Ja omasta lapsuudestani muistan, että pitkäperjantaina ei saan ut mennä kotoa mihinkään.
Ja kuin aina olisi ollut vähän synkkäkin se sää perjantaina...ja sitten pääsiäispäiän sää aurinkoinen.
Ei toki aina noin, mutta muisti sanoo kuitenkin jotakuinkin noin.

Pajunkissoja, narsisseja, virpomisvitsat.
Vähän muutenkin keltaisempaa rekvisiittaa.
Mämmiä on meillä aina ollut, lammasta ei niinkään.
Mustikkarahkapiirakkaa.
Rauhallista olemista, lukemista.
Lepoakin.
Kiitollisuutta.

[vn]

Lapsuudestani muistan pääsiäiskoristeet, varsinkin pääsiäismunien maalaamiset.
Pajunkissoja haettiin.
Kotitekoista mämmiä, muita erityisiä pääsiäisruokia ei tainnut olla.
Pitkäperjantai oli todella rauhoitettu, hiljainen ja pitkä päivä.

Nykyisin vietän varsin rauhallisesti, lueskellen, 1-2 kertaa kirkossa, nyt toipilaana en pääse.
Jotain tulee televisiosta katseltua.

[juhani]

Olen kummallinen... pääsiäisen vietto on ollut tähdellisempää minulle kuin joulun vietto. Siinä on ytyä!!! Kaikki tämä laskiaisesta eiliseen päivään on ollut minulle myönteisesti teatteria. Joulu on kaupallistunut pilalle, mutta ei pääsiäinen vielä.

[Viisveisaaja]

 
En tiedä viettämisistä, joskus ihmettelin rairuohon kasvua, kun se oli niin tiheetä.

Kuitenkin tänäkin Pääsiäisenä oon ihmetellyt telkusta ja muualta tulleesta kristinuskon väärentämisistä.
Tai miten vaan kukin näkee, mutta nämä ohjelmat marian evankeliumista ja Taavilan Lassin muistaakseni ohjelma, kuinka Jeesus ei kuollutkaan, vaan meni Intiaan ja eli siellä vanhaksi.
Jotenkin Taavi selitti, että opetuslapset tai jotkut näki, että Jeesuksesta tuli nesteet ulos, kun häntä pistettiin keihäällä ja ne tajus, et ei Hän olekkaan kuollut.
Sanoivat roomalaisille, et nyt viedään Jeesus hautaan ja siellä yrttihauteilla paransi hänet ja hän pakeni Intiaan

Ihme että joku pakko näitä juttuja on just pääsiäisenä pakko levitellä.

Yhelle kaverilleni kerroin Jeesuksen ruokkimis ihmeestä, ni mun kaveri, pakana ateisti ja ties mitä sanoi, et no joo, se juttu mni näin, et Jeesus otti pojan kansan eteen ja huusi, et tää kundi antaa teille viimeisistä safkoistaan. Sit se muu jengi nolostu ja alkoi ottaa esiin omia eväitä.

[Riitta-mummi]

Ihmehän sekin olisi ollut jos ahne ihmisjoukko olisikin syönyt omia eväitään kun ilmaista oli tarjolla.

Minä tätä ruokaihmettä alvariinsa koen. Nytkin käytiin lauantai-aamuna kaupassa ja ostettiin kolmeksi päiväksi melko niukasti. Siitä yhdestä lampaanpalasta ja yhdestä mämmituokkosesta + rahkapiirakasta söi kuusi ihmistä kahtena päivänä. Lisäksi kävi maanantaina kahvivieraat jotka toivat oman porkkana-tuorejuustokakkunsa pöytään.
 Tänään ei päästy kauppaan kun kuumeiset lapset ja myöhemmin niiden äitikin tulivat melkein aamutuimaan.
Kasvissosekeittoa oli iso kattilallinen omiin painonpudotustarpeisiin.Kaurapuuroa ja mustikkasoppaa tekaisin. Kaapeista ja pakasteesta otettiin mitä oli, ja niin on syöty ja syötetty muitakin neljä pävää.

Minä en sattunut muuta pääsiäisohjelmia kuulemaan kuin Pisarat , ja satoivat laariin.

[Leena]

Vähän ohi jo mutta olkoon. Meillä vietettiin kyllä ja murrtosikäisenä oli jokseenkin mahdoton uhmata yhdessä asiassa ja se oli hiljainen pitkäperjantai.

Nyt olen hiljakseen iloinnut Lasten 1-4 luonnollisesta halusta lähteä kirkkoon. Vietetään usein täällä ja arvotaan pääsiäisyön messu, jossa samoin ponkaisevat ihan selviönä Ehtoolliselle.