Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Leena - 09.07.14 - klo:11:12
-
Olen tässä ryhtynyt suhtautumaan ja mieleen on tullut yhtä jos toistakin.
Körttien kesäjuhla Kiuruvedellä oli ensimmäinen, jolle matkustin. Espooseen ei tarvinnut. Noh, ilmoittauduin jonkin linkin mukaan jonka sain täältä ja kaikkihan sujui kunnes koitti lähtöaamu. Osoittautui että olin mennyt odottamaan väärälle puolelle Olarin kirkkoa. Vika on kokonaan minun päässäni, minä en hyvin erota vasenta oikeasta ja eksyä osaan Hämeentielläkin. Silloin pastorin kännykkä oli suljettu, muita numeroita ei ollut, mutta virastosta löytyi jokin toinen josta sitten soitettiin minulle. Nuorehko taksikuski kai sekoitti Tampereen ja Jyväskylän ja lupasi parilla sadalla ottaa bussin kiinni tai heittää Jyväskylään. Hyvä kauppa ja Jyväskylässä saatiin bussi kiinni mutta taksin kasvot näyttivät vihreiltä kun mittari näytti 400 ja jotain. Maksoin sen 400 ja jotain, ja hän muuttui normaalin väriseksi. Lujaa mentiin, bussi sekä taksi.
Nyt oli taas taksi joka Tikkurilassa sanoi: Kuule, ettei se ole juuri tuo auto! Olisi pitänyt uskoa ja lähteä perään vaan, mutta kun jäi kännykkä kotiin ei tahallisesti mutta väsytti tavattomasti, olin nukahtanut uudelleen ja piti soittaa taksille ja siinä kiireessä kännykkä vain jäi Yaksi saapui kun saapui mutta arvioi ehtivänsä. Takaisin päin ajeli levollisempi herra jota en jaksanut hoputtaa. Silloin kun soitin että kuin te minut jätitte järjestäjä voi kauhistus , minä ihan olin näkevinäni sinut tai ainakin näköisen, voi kamalaa. Soittivat todella että hyppää junaan, maksetaan sulle lippu.
Kyllä. Mutta kun juhlat oli Lapualla. Olin tuosta jo niin poikki etten olisi jaksanut ottaa selvää missä Lapua onkaan. Etsin makuupussiani kyllä, ei löytynyt. Soitin majoitukseen, ei siellä voi jokainen tietää jokaisen majapaikkaa mutta koulun lattia olisi kelvannut, ellen olisi todennut ettei ehkä hyödytä lähteä nukkumaan yhtä yötä jonnekin Lapualle. Sisko pilkkoi makuualustani akvaariolämmikkeeksi. Hän sanoi että kun ei tiennyt mikä se on, päätteli, ettei mikään.
...................
Mutta. Olin kerran viime vuosisadalla painostettuna kiristettynä ja uhkailtuna suostunut ottamaan yhden vuoron evankeliumijuhlien ensiavusta. Ei minua evankelisuus vaivaa, mutta ensiapua minä pelkäsin. Vaadin ja sain siihen sitten hyvän koulutuksen. Nyt pääsemme yhteen seikkaan.
Sairaanhoitaja rohkaisi ja sanoi että kyllä se näitten kanssa menee. Körtit kamalia on. Mummot nappaa kassin ja tulee sitten tänne ihmettelemään, missä oikein voisi nukkua.
Olisko näin.
Jos on, ilmoittautuvatko ihmiset juhlamatkalle noin varmuuden vuoksi, ja unohtavat perua jos ei sitten osukaan henki päälle tai jotain? Jokin tuon tapainen nimittäin selittäisi sen että eiköhän lähdetä, päästään tässä veisaamaan ja bussihan näyttää aika täydeltä. Paluumatkalla kummassakin bussissa on ja on aina ollut laskenta nimenhuuto tai tsekkaus ettei kukaan jää joukosta, menomatkalla ei kertaakaan. Matkalaisten oma käyttäytyminen johtaa nopeasti tyyliin "mikä täs maksaa, mun kello on vaikka mitä, ketä täs odotetaan".
Jos se kerran katsotaan, on helppoa koettaa tavoittaa puuttuvia.
Tietty jos lähtijöitten meininki on että katotaan sitte tuntuuko siltä niin mitäs suotta.
.....................................
-
Sitten olis sitä toista, saa vaikka bannata (jälleen) mutta kirjoitan ja ajattelin ryhtyä rehelliseksi muutenkin jos sopii. Jos ei, ei sovi minullekaan.
Vaarallisin tilannehan sattui täs Kiuruveden ja Lapuan välillä Jerusalemissa. Etsiskelin pientä tuliaista ja joku sisäänheittäjä sai minut juomaan turkkilaista kahvia siis teimme retkeä vanhaan Jerusalemiin. Minun piti vain kysyä alun perin että mitä nää kolme ovimagneettia maksaa kun olivat puisia ja hyvin kauniita. Ne minä olin päättänyt ostaa. En tiedä kuinka turkkilainen kahvi yleenä vaikuttaa ihmisiin mutta kerron nyt. Seuraavan kerran olin aivan valveilla kun kysyivät pantaisko vielä jotain jotta saataisiin 54000 shekelin raja rikki. Minulla saattoi tapahtua pieni poissaolokohtauskin siinä, joten en syytä turkkilaisia kahveja. Mutta nopeasti kävi kauppa.
Kerkisin juuri ja juuri tapaamispaikalle tai vähää ennen minun kelloni mukaan ja jäin levollisesti odottelemaan,kun oli usein väki eksynyt. Minäkin Hadassassa, missä on ne kuuluisat ikkunat ja aina etsittiin. Totesin että keljuinta matkanjohtajaa kohtaan on lähteä seilaamaan omin päin. Viisasta on aina eksyessään pysyä paikallaan se helpottaa etsijää.
No minä istun ja istun ja tulee jo myyjiä sanomaan ettei se voi enää täällä olla. Istuin kunnes heittivät suunnilleen ulos. Minä en löytänyt hotellille eikä kukaan pysähtynyt neuvomaan kun oli sapattikin ja minulla ne kassit, ihmiset lähtivät karkuun. Yksi kai turistipariskunta tiesi hotellin.
.......................
Nyt tulee toista. Minä olisin mis tahansa muualla ilmenteerannut matkatoimistolle sillä tuollainen on vaarallista, nyt en uskaltanut kunnes puolen vuoden päästä ajattelin että suuttukoot sitten. Pelkäsin tosissani, että kun en ole viidennen polven körtti vaan vielä päinvastoin SLEYn perustajan jälkeläinen josta lähti körttiläisyyteen repeämä niin kauhistusta. Ei kuin ole oikeutta pitää körttipukua, on kuin se Jeesuksen vertauksen häävieras vääris vaatteissa.
Nyt nimittäin kun sanoin matkanjohtajalle (Lapualle) etteihän tämä sinun syytäsi, minä tunnen sinut ja pastorin ja noin, joku vain on kärsivällinen ja joku hätähisempi niin kauhistusta. Kaikki oli hänen syytään, kas kun ei maailmansotakin. Sitten ei auttanut enää syyllisyyden jakaminen kolmeenkaan tai vahinkohan se oli.
Valitettavasti minä jäin miettimään, suurestiko pelkäämme "veljiä". Minä ainakin, eikä se tunnu lainkaan mukavalta.
-
Kokeile ensi kerralla Mekan pyhiinvaellusmatkaa. Se on hurjan hyvin järjestetty alusta loppuun eikä voi mitenkään eksyä.
-
Kokeile ensi kerralla Mekan pyhiinvaellusmatkaa. Se on hurjan hyvin järjestetty alusta loppuun eikä voi mitenkään eksyä.
Hyväksyvätkö he vääräuskoiset vai kivitetäänkö sinut?
-
Hyväksyvätkö he vääräuskoiset vai kivitetäänkö sinut?
Harva uskontotieteilijä on päässyt sinne, mutta pääsin kirjeellä. Imam moskeijasta, jossa olin luennoinut, kirjoitti kirjeen, jonka perusteella sain viisumin vuonna 2005. Sain myös stipendin. Olen tietysti vääräuskoinen joka seurassa, joten olen kiitollinen luottamuksesta. Se oli niiden kannalta kannattavaa myös siinä mielessä, että tulin takaisin paljon positiivisemmällä Saudi-Arabiaan suhtautumisella. Se oli tosi elämys. Voin myös sanoa, että se joka ei ole ollut Mekassa pyhiinvaellusaikana ei tunne islamia. Näin sanoo juutalais-islamilais-mielinen tekokörtti.
-
^Ethän ole täysin vääräuskoinen, kun olet kuitenkin kirjan kansaa.
-
Maailman suurin uskonnollinen ryhmä ovat vääräuskoiset.
Mt
-
Maailman suurin uskonnollinen ryhmä ovat vääräuskoiset.
Mt
No en ainakaan kuulu suurimpaan uskonnolliseen ryhmään. Olisi enemmän kavereita!
-
Oikeauskoiset muodostavat pieniä ryhmiä, mutta niitä on paljon. Kaikkein oikeauskoisimmat saavat olla ihan yksin.
-
Oikeauskoiset muodostavat pieniä ryhmiä, mutta niitä on paljon. Kaikkein oikeauskoisimmat saavat olla ihan yksin.
Mielipiteeni on täysin subjektiivinen ja mahdollisesti arvoton. Näen paljon viisautta näissä sanoissa. Kuitenkin, pyhät matkat, niinkuin Leena niin osuvasti kuvailee niitä, saattavat viedä meidät hetkeksi oikeauskoisten suureen joukoon. Minä ainakin koin sitä omalta taholtani Lapuan Herättäjä-juhlilla (ainakin uskon niin ollen) kuin myös Mekassa, joka oli minulle yllätys. Kasvoista loistaa Jumalan valoa, jos niin voi sanoa.
Joku körttiopettaja joskus kertoi minulle kokemuksestaan. Hän oli eräänä päivänä sijaisopettajana ja eräs poika kysyi häneltä, ootko ristitty? Kyllä olen. Mistä tiesit? Loistaako Jumalan valoa kasvoistani, kun kristityltä pitäisi loistaa Jumalan valoa? Poika vastasi: No ee sittev vähheekään. No mistäs sitten? kysyi opettaja. Kun ee oo korvarenkaeta.
-
No, nytpä sitten ihan ryminällä tipahdettiin oikeauskoisten joukosta, kun on ne korvarenkaat :102: :icon_lol:
-
No, nytpä sitten ihan ryminällä tipahdettiin oikeauskoisten joukosta, kun on ne korvarenkaat :102: :icon_lol:
Olenko minä nyt oikeauskoinen, kun minulla ei ole koskaan ollut korvarenkaita?
-
Totisesti on oikein ja arvollista, että me kiitämme sinua aina ja kaikkialla,
pyhä Herra, kaikkivaltias Isä, iankaikkinen Jumala.
Tästä haluan pitää kiinni.
-
Olen vääräuskoisin ja ylpeä siitä.
-
Olen vääräuskoisin ja ylpeä siitä.
Siis, on korvarenkaat Juhanilla.
Leenan pyhä matka panee ajattelemaan pyhää matkaa taivaaseen. Oikeauskoinen taitaa mennä usein väärää tietää, mennä ihan sekaisin, jättää rukouksensa kotiin, heittää rahansa hukkaan ja ihmetellä mihin on joutunut. Ei pääse Lapuaan eikä Sotkamoon, mutta kaiken sotkon jälkeen yllättyy kun armosta pääsee Abrahamin syliin.
-
Siis, on korvarenkaat Juhanilla.
Leenan pyhä matka panee ajattelemaan pyhää matkaa taivaaseen. Oikeauskoinen taitaa mennä usein väärää tietää, mennä ihan sekaisin, jättää rukouksensa kotiin, heittää rahansa hukkaan ja ihmetellä mihin on joutunut. Ei pääse Lapuaan eikä Sotkamoon, mutta kaiken sotkon jälkeen yllättyy kun armosta pääsee Abrahamin syliin.
Kiitän. Tämä oli mielenkiintoista, mutta kun olen nainen enkä uskontotieteilijä niin päästävätkö ne minua Mekkaan. Ehkä jos Thomas antaa suosituskirjeen.
Toisaalta minä pääsin Roomaan ja totesin sitä suuresti rakastavani. Rakkain paikka minulla on Trasteveressa San Dorotean kirkko ja piazza siinä edustalla, ja sain kävellä iltailmassa Teveren vartta kotiinpäin siis hotellille päin mikä on sama plataanien kukkiessa niin että minä kyllä kaiken aikaa pärskin kuin hylje.
Siitä huolimatta ikävöin Lapuaakin mutta asioita tapahtuu. Juuri nyt haluaisin ulkomaille, jossa voisi opiskella eikä kukaan tavoittaisi ja selittäisi että minut tarvitaan työhön ja mieluiten heti tänään jos sopii. Viimeistään huomenna. Ja sitten tapahtuu ja minun pitää lähteä varsin dramaattisissa merkeissä ja minä olen hyvin hyvin kyllästynyt tähän menoon.
Rukoilen puutarhassani että pääsisin ulkomaille. Tietääkö kukaan minne minut voisi lähettää turvaan? Lisäksi Lapsi numero 3 pääsi opiskelemaan pianonsoittoa ja tarvitsee täältä joka tämänkokoisen asunnon sillä hänellä on oletettavasti toisen pianistin kanssa Erinäisiä Hankkeita. Hän katsoisi Kissan, Puutarhan perään The Real Ghost :026: matkustaa mukana ja sopeutuu uuteen kirjahyllyyn. Kirjoittaisin kuinka hänen teologiasta eroaa luterilaisesta ja missä kohdin. Tämä on patentoitu havainto sitten.
-
Minun pyhin matkani suuntautui vuosikymmeniä sitten Samokselle ja sieltä Efesokseen. Voin suosittaa Leenalle jos et loppukesän hellettä pelkää ?
Olisiko Timios Stavros luostari oikea osoite, en voi tietää. Minä menisin kyllä sinne jos sinne pääsisi. Jos olisin yksin eläjä. Katso myös kuvat !
http://www.travel-to-samos.com/place.php?place_id=63
Nykyään pyhät matkani ovat Herättäjäjuhlat Etelä-Pohjanmaalla. Olen sielultani yltiö-pohjalainen. Olavi Kares kuvaa tällaistakin luonnetta.
Olen siis karjalais-pohjalais-hernnhutilais-ortodoksis-körtti. Ompa tätä taakkaa kertynyt !
-
Iznik, kolminaisuusopin syntymäkaupunki, olisi hieno pyhiinvaellus paikka. Kirkko on raunio, mutta paikka on kaunis ja rauhallinen, ei turistien pilaama. On vielä bysanttilainen muuri ja teatteri, kuuluisa vihreä moskeija, kaunis järvi, ja ympärivää hedelmäviljellystä.
-
Kiitos, nämä minä katselen halvimman vaihtoehdon mukaan, keksiikö joku nyt pitkäaikaisemman piilotuspaikan? :icon_sad: jonkun jossa voisi lähinnä opiskella tai olisi hyvä kirjasto siis noin lähdemateriaalia ajatellen. Minusta Dosentti on saanut vaikutelmia ehkä löydän ne tosin itse täällä ihan hyvin mutta olisi eksoottisempaa mennä kunnolla karkuun ja muutenkin varmempaa vedoten yllänimettyihin ongelmakohtiin. Siis itäiset on huomattu ja tunnistettu mutta mistä juuri samat kuin Johannes Paavali 2?
Ehkä jokin luostari ottaisi huostaansa. Tietty Assisissa ovat nämä klarissat ja siellä on joku fransiskaaniveli jonka kyllä tapasin mutta eihänhän voi kaikkia muistaa hän kumminkin on Kruusin kamuja ja duunaa ekumeenisissa neuvostossa heikäläisittäin. Minä en voi muistaa hänen nimeään törmäilimme liian moniin isiin.
Pitäisi kai kehdata soittaa ihan tähän omaan yliopistoon ja pyytää avittamaan maanpakoon. Mutta minulla ei ole oikein meriittejä. Tai ovat väärää valuuttaa.
-
Noh. Suojatyöpaikka!? >:(
-
v Matkantekkoon, matkantekkoon.
. . .
-
Elämänmatka on pyhä matka. Arkikin.
-
Elämänmatka on pyhä matka. Arkikin.
Tästä olen kyllä yhtä mieltä. Hoh, sukulaisen suututin kun hän tanssi pyhää tanssia ja minä kysymään milloin se alkaa vaihtua epäpyhäksi.
Kai asia on näin, täytyy päättää jotenkin päin ja kantaa päätöksestänsä vastuu. Tai siis, suurta toiveajattelua oli että yhtäkkiä voisi sanoa kukkuu toiselta puolen maailmaa. Tässä tarvitaan wiisautta, tieto aikaisemmasta ja kokeneisuus totta kai auttavat, ja havainto että ihmettä, kuinka väsyy yhdessä vuosikymmenessä saati kahdessa.
Silti suojatyöpaikka, tahi toisen kautta suojatyö jonka kyllä kehitän itselleni, ynnä ymmärrys että oikeassa työssä toisia pelottaa kun olen tietenkin on jo polun pää. Ehkä jankutan täällä yhtä ja samaa, niin käy kunnes tämä ongelma ratkeaa johonkin suuntaan taas hetkeksi. Minä oikein kiitän tosissani kärsivällisyydestä. Te olette minua kohtaan hyvin pitkämielisiä.
-
Jos Appalakkivuoret kiinnostavat, minulla olisi siellä talo vaaran huipulla, 4 kerrosta jossa asuu vain paikan hoitaja poikineen. Siellä voi seurustella karhujen, peurojen, pesukarhujen ja maaoravien kanssa. Asuminen olisi ainakin halpaa. Matka sinne vähän mutkikkaampaa. Sen möisinkin mielelläni, kun itse viihdyn suomalaisessa mökissä paremmin kuin amerkkalaisessa palatsissa. https://www.facebook.com/Beloved.Nonconformist/media_set?set=a.4256238455056.2172235.1558695727&type=3
-
Kun kävimme Appalakeila 2003, niin siellä oli suuret hyönteistuhot ja oli aika karun näköistä. Dolly Partonnilla oli siellä siinä pienessä kylässä Dollylandin todella siisti huvipuisto, jossa käy pari miljoonaa turistia vuodessa. Ihmettelimme miksi invaliidiparkkipaikka oli niin valtava kunnes huomasimme että invaliditeetin syy oli tolkuton ylipaino.
-
Ensinnä minullakin tuli mieleen Dolly Parton, ja eräs elokuva jossa kerrottiin country-musiikin juurista siellä. Lapsena olen nähnyt myös lyhytelokuvan Appalakkivuoristosta. Se jäi mieleen ensimmäisenä Amerikan mantereen kuvauksena elämässäni. Köyhää seutua kai enimmäkseen, ainakin vuosikymmeniä sitten. Siis, aineellisesti köyhää.
-
On kyllä kauhea näkemys kun kerran 10ssä vuodessa puut ovat peitetty gypsy-moth seitillä. Mutta nyt on sama ilmiö täällä rakkaassa Kuopiossa. Tänä vuonna kaikki Kuopion tuomet ovat kauhean näköiset. Vahinko, ettet nähnyt kokonaisia kukkivia vuorenrinteitä: kevällä valkoisina ja vaaleanpunaisina; kesällä alppiruusuilla koristettuina; syksyllä ruskaan tuomittuina.
Aito vuoristomusiikki on kyllä oma kokemuksensa. Teollisuustuotanto on kalpea varjo vain.
Saa sen paikan karhuineen ja peuroineen pelkällä pienellä 163.000 eurolla! En kertakaikkiaan enää jaksa matkustaa.
-
Minulle Gipsy Moth on ollut tuttu lentokoneen nimenä, mutta nyt opin sen tarkoittavan myös kehrääjäkoita. Aina voi viisastua.
Minulle matkat Namibiaan taitavat olla niitä pyhimpiä. Syyt ovat pääasiassa henkilökohtaisia, olenhan siellä syntynyt (tosin maan nimi ei silloin ollut Namibia vaan Lounais-Afrikka) ja siellä on isäni hauta. Onhan maan pohjoisosa myös monille suomalaisen lähetystyön ystäville rakasta Ambomaata.
-
Minulle Gipsy Moth on ollut tuttu lentokoneen nimenä, mutta nyt opin sen tarkoittavan myös kehrääjäkoita. Aina voi viisastua.
Minä taas opin sekä vähän englantia ja suomea, kun en tiennyt mitään lentokoneista enkä kehrääjäkoista suomeksi. Olette kovin ystävällisiä, kun suvaitsette minua tässä foorumissa. Piti lähteä pois toisesta foorumista, kun tuli paha mieli, että ihmiset valittivat huonosta suomenkielen taidostani.
-
Jos Appalakkivuoret kiinnostavat, minulla olisi siellä talo vaaran huipulla, 4 kerrosta jossa asuu vain paikan hoitaja poikineen. Siellä voi seurustella karhujen, peurojen, pesukarhujen ja maaoravien kanssa. Asuminen olisi ainakin halpaa. Matka sinne vähän mutkikkaampaa. Sen möisinkin mielelläni, kun itse viihdyn suomalaisessa mökissä paremmin kuin amerkkalaisessa palatsissa. https://www.facebook.com/Beloved.Nonconformist/media_set?set=a.4256238455056.2172235.1558695727&type=3
Se on menox. Hyvänen aika. Oikeinko totta.
Mitenkä hinnakas vain on vuokra? Neljä kerrosta on yhdelle persoonalle paljohkosti, olkoon matkassa kotiaawe tai ei. Täytyy oitis katsoa missä ovat nämä vuoret.
Mitä tulee muumiotautiin, aika puistattavaa oli meloskella Vantaanjokeakin sinä kesänä kun paikallisilla tuomilla oli tämä.
Samoin kerran osuin Kiilopäälle ruska-aikaan kun eri tullut koko ruskaa. Kiilopäänkoivussa, joka on vaivaiskoivun ja tunturikoivun risteytymä ja elelee vain siellä Raututunturin vedenjakajalla, oli tauti. Kaikki varpuja myöten olivat harmaat. Kun on joskus nähnyt tunturissa ruskan niin oli masentavaa.