Kirjoittaja Aihe: Muistoja lapsuudesta.  (Luettu 9608 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34238
Muistoja lapsuudesta.
« : 28.03.13 - klo:07:51 »
Vietimme Pääsiäistä vuoroin omassa kodissamme, vuoroin äidin sisaruksissa Virolahdessa. Mamma ja pappakin elivät vielä silloin.
Parhaiten tilaa vieraille oli Säkäjärvellä ja Ala-Pihlajassa.

Virolahdelle matka kesti koko päivän. Ensin linjurilla Lahteen, sitten junalla Kouvolaan jossa vaihto Kotkan junaan. Inkeroisissa piti jäädä pois ja siirtyä kolmanteen junaan joka ajoi Haminaan. Vieläkään ei oltu perillä, vaan linjuriin oli taas istuttava. Se olikin matkan vaikein osuus, sillä tie Haminasta Virojoelle oli se ikivanha Wiipurin rantatie. Mutka mutkan jälkeen, ylämäki, alamaki. Ja sitten oksennuspusseja tarvittiinkin jo Klamilan paikkeilla. Perillä oli joku talosta hevosella vastassa sillä vielä oli muutama kilometri perille.
Ala-Pihlajan Osuuskaupasta oli odottaja ostanut limonaadipulloja korillisen ja jäätelöä joka säilytettiin jäälohkareiden avulla kellarissa.
Jäitä oli suuri kasa purujen alla navetan päädyssä . Ne olivat maidon jäähdytystä varten tuotu talvella mereltä.

Serkkuja ja serkkujen serkkuja oli sitten koolla kaikkiaan kuudesta-kahteentoista. Jos oli hankikeli laskettiin vesikelkalla peltorinnettä alas. Siinä sai hyvät vauhdit.
Mutta jos oli keväisempää pyöritettiin ja hypättiin pitkäänarua tai  kinkattiin ruutua tallin edustalla. Siinä oli tosin hevosenlantaa loskan seassa. Rapa roiskui ja haisi,
 mutta ei se ilonpitoa haitannut. Tallin päähän oli rakennettu kaksikerroksinen osa jossa yläpuolella oli asunto yhdelle miehelle, rengintapaiselle.
Kiviseen alaosaan oli tehty kellari. Siellä oli se limpsakori. Määräpullot päivässä oli lupa ottaa. Istuttuun kivirappusilla ja ryypättiin samasta pullosta vuorotellen.
Navetan vinteille oli joka talossa laitettu katto-orresta roikkumaan pitkä kiikku. Monimetrinen lankku oli kiinni molemmista päistä ja kiinnitetty orteen. Lankulle mahtui useampikin, mutta jos hurjat vauhdit halusi, piti mennä vain kaksi kerrallaan niin että sai kiinni köysistä. Pojat olivat rohkeita mutta minä joka olen syntymä-arka nautin sellaisesta hiljaa keinuvasta liikkeestä.
Suklaamunia en muista lapsena syöneeni, mutta pehmeitä sokerimunia , linnunmunia, oli tarjolla. Niillä makeisilla tädit koristelivat myös täytekakun. Se kuului aina pääsiäisherkkuihin.
Pitkäperjantaina Erkki-setä pyöräili kirkkoon. Itse en muista olleeni. Mutta jos talon naiset kerkesivät lähtemään mukaan valjastettiin hevonen ja lavakärryillä menivät.
Radiohartauksia kuunneltiin ja Erkki-setä oli voimakasääninen veisaaja. Hän istui kiikkutuolissa ja veisasi useimmat virret ulkoa. Hän oli jo nuorena miehenä toiminut vainajan lähtöveisuun johtajana.
Mammaa ja pappaa käytiin tervehtimässä. Käsipäivää annettiin ja niiattiin ja pokattiin. Sitten päästiin pihaan ja navetanvintille leikkimään.  Joskus kanalassa oli jo kananpoikasia. Pientä keltaista kananpoikaa suloisempaa pääsiäissymbolia ei ole. Kuinka pian siitäkin kasvaa iso vihainen kukko!
Pääsiäiskertomukset tunnettiin ja ne antoivatkin juhlan vietolle oman juhlavan mutta silti iloisen tunnun.
Päälimmäiseksi ovat jääneet ilon tunteet, muistot ja tuoksut mieleeni.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21770
Vs: Muistoja lapsuudesta.
« Vastaus #1 : 28.03.13 - klo:11:59 »
Onpa hienoja ja elämänmakuisia muistoja lapsuuden pääsiäisistä.
Itselleni ovat parhaiten lapsuuden juhla-ajoista jääneet joulut.
Pääsiäisen ja vapun välinen aika oli kevään ja kesän odotusta, ulkona oloajan lisääntymistä.
Olen lähtöisin varsin vaatimattomista ja köyhistä olosuhteista, nelilapsisen sisarusparven esikoisena.
Lapsuuttani muistelen kuitenkin ilolla ja kiitollisena.
Jokakeväinen perinne pyöri avautuvien virtaavien ojien ympärillä, omatekoisine laiva-arsenaaleineen ja
uittokilpailuineen. Joka kevät aina meistä vähintään kaksi "uiskenteli" vyötäröään myöten ojassa
ja sen jälkeen oli itku.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Muistoja lapsuudesta.
« Vastaus #2 : 28.03.13 - klo:15:57 »
Pääsiäisestä on tullut rakkain juhlapyhä minulle vaahtosammuttisesta lähtien.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10495
Vs: Muistoja lapsuudesta.
« Vastaus #3 : 07.03.23 - klo:05:52 »

   Mökin vaahtosammutin pitää tuoda kesäksi kaupunkiin. Se ei siedä kylmää.

Kiitos juhlista!
Ensi kesänä Salossa, jos Jumala suo.
Kritiikki on arvokasta. Arvokkaampaa on optimismi.
Näillä eväillä huomiseen, rakkaat ystävät:

Vain armo rauhoittaa
sydäntä uskovaa.
Näin jäljessäsi lähden
rakkautesi tähden
kärsimään vaivaa tiellä,
kuljethan itse siellä.

SV 60:6

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18473
Vs: Muistoja lapsuudesta.
« Vastaus #4 : 07.03.23 - klo:09:59 »

Täällä oli aamulla -27 holotnan asteikolla. On ilmitietty, että monet aineet jäätyvät.