Nyt 21

[1944]

Olin mansikkamaan kimpussa raivaussahan kanssa. Lyhentelen varsistoa, että pääsen syyslannoituksen kanssa hommiin. Olisi "veheriäästä kananlantaa" rakeina. Laitan kahdet kumihanskat päällekkäin ja villasormikkaat väliin, niin pysyy haju loitolla. Tein ensin ojan tämän puolen.

[Pyryharakka]

Sauna lämpiämässä. Saunan lämmitys ei normaalisti kuulu minun puuhiini. Nyt ei ole ukkokulta vielä palannut metsästysmajalta, joten tartuin toimeen. Täällä on meneillään linnunhaukkukokeet, jatkuen huomenna. Hän on siellä ollut paikallisena maasto-oppaana. Majalla on päivän urakan jälkeen illallista tarjolla. Luulen hänen kohta sieltä pihaan kaartavan.

[1944]

^
Noin asiat menivät joskus täälläkinpäin. Metsästysyhdistys hitsasi minua tänne Veneheittoon. Vuokramaitten uusintakierroksen tehtyäni tunsin monta uutta ihmistä. Moni on jo muuttanut kirkolle ja ihan kirkon multiin asti, yksi odottaa vuoroaan tulla haudatuksi.

[Leena]

Valvon, kun kerran en nuku. Siis ei iske uni.

[1944]

Tuttu asia, mutta ei pidä panikoitua, sillä sellainen vain pahentaa tilannetta. Toisena/kolmantena yönä jo helpottaa.

[Riitta-mummi]

Olen lähdössä tyttären kanssa elokuviin. Downton Abbey on nähtävä !

Tähän päivään tuntuu mahtuvan kovin paljon menemistä.

[1944]

Yritin aloittaa syyskynnön, niin Zetori ei jaksanut startata. Sen siitä saa, kun hoitaa kamppeitaan heikosti. Panin akun varaukseen tunniksi. Sitten käännän suunnitellun pläntin ja panen akun uudelleen varaukseen ainakin kahdeksi vuorokaudeksi.
Havaattin, että jopa auringonkukat ovat voineet uusilta siemeniltään pakkasissa vioittua. Voi linturaukkoja, jospa kaura kelpaisi ja sitten lokakuun lopulla muu ruokinta.

[1944]

Puoli tuntia akkua varasin, sillä tiesin sen riittävän. Nyt on syyskynnöt tehty, Zetori tallissaan ja auran ruostuvat osatkin voitelin jäteöljyllä, sillä sitä piisaa näin pikkupaikassakin. Keittelen tässä klo 13:n kahvit ja ne juotuani menen uudelleen ulos laittamaan akun varaukseen. Samlla reissulla lasken Zetorista nesteen syyläristä ämpäriin odottamaan uutta käyttökertaa. Kaarina on pottumaalla.

[Rajan poika]

Samlla reissulla lasken Zetorista nesteen syyläristä ämpäriin odottamaan uutta käyttökertaa.

Vaikuttaa siltä, ettei zetoria ihan joka viikkokaan herätellä, kun jäähytin kannattaa tyhjentää 

[1944]

Olet oikeassa. Zetorin keskimmäinen märkä sylinteriputki on "maanantaitekoa" eli sorvaukset eivät ole tarkat. Jäähdytysneste vajoaisi kuukausien saatossa öljyphjaan tippa tipalta. Ei kannata tämän kummenpaa korjausta tehdä. Tässä Zetorissa pidän talvella kettinkejä, että se on pihakone. Punaisessa pidän takalaatikkoa, että sillä haen rämeeltä polttopuita. Näissä ei ole varojani kiinni kuin pari kolme tonnia, että nuukasti elellään.

[vn]

Jokunen ajatus / sepustus tältä päivältä...

Aamupäivällä viikon eka uimahallireissu.
Uintiradoilla oli aika ruuhkaa, mutta hyvin sain puolituntiseni uitua.
Välillä siellä löytyy sopivaa vetoapua, tänään oli sellainen ehkä 5-kymppinen naisimmeinen
joka meni samaa vauhtia niin hänen perässään kelpasi mennä.
Nyt en hoksannut kiittää vetoavusta, joskus olen tehnyt sitäkin.
Vaikken kyllä tiedä auttaako meikämannen vauhdissa vetoapu yhtään.
Jos on hitaampi uimari edessä ja ruuhkan takia ei pääse ohitse, niin se haittaa kyllä.

Iltapäivällä piipahdin kotimökillä ja lähdin niissä maisemissa tuttuun lähimetsään,
aurinkoinen hyvä ulkoiluilma.
Varukselta oli 5 litran ämpäri ja marjanpoimuri matkassa.
Noh...puolukoita näkyi joku 10 kappaletta, ei poimurille ollut käyttöä.
Ei ollut hirvikärpäsiäkään.
Kelpasi kulkijan kulkea pienillä metsäpoluilla hiljaisuudessa, mielen levätessä.
Pari kanalintua havaitsin kauempaa, en tunnistanut.

Menomatkalla polun varressa olin rekisteröinyt muutaman maamerkin, paluumatkalla
sitten niiden avulla varmistuin että olen oikeaa polkua palaamassa takaisinkin.
Isossa kuvassa toki koko ajan tiedostin missä maisemassa olin....no juu...tämä hupijuttua...
Mutta vakavasti ottaen...olen joskus niissä maisemissa meinannut eksyä / karata...kuulemma.
Siitä aikaa jo noin 65 vuotta, mutta muistissa on yhä...
Olin äidin kanssa marjametsällä, hänen poimiessa, olin lähtenyt polkua pitkin jo silloinkin
tutkimusmatkalle...valkoinen pää vaan vilkkui maisemassa, en joutunut hukkaan.

Jatkan tätä päivää...
kun puolukoita oli vain nimeksi, katselin myös näkyisikö suppiksia...eipä oikein...
ainoastaan eri kokoisia ruskeita "roskasieniä" oli vaikka millä mitalla.
Muutamia limanuljaskoja, niitä tunnistin, mutta vaimo ei enää harrasta värjäystä.
Kehnäsieniä myös tunnistin aika runsaasti.
Loppumatkasta löysin ryppään pieniä suppiksia, ne otin ämpäriin.
Mutta heitin pois ennen autoon paluutani kun ei enmpää löytynyt.
Niistä olisi ollut vain riesaa jos olisin yrittänyt tehdä jotain, olisivat paistinpannulla
kutistuneet olemattomiin.
Mutta innosti tuo suppisten löytyminen minua sen verran että niitä koitan lähteä
lähiviikkoina etsimään vielä tositoimin...perata...paistaa voissa...vai mitenkähän?

Jep, ja sellaistakin...eilen jatkui pyörälenkit...ja nyt oli kypärämyssykin tarpeen.

 

[Pyryharakka]

Tämän päiväinen puolukkasatsi piti survoa ja viedä kellariin. Nyt on pakastin ääriään myöten täynnä marjaa. Ukkokulta on kerännyt n. 40 kiloa puolukoita. Niistä reilu 10 kiloa menne hänen siskolleen, kunhan hän ehtii hakemaan tai me viemään.

Täällä on puolukkaa vaihtelevasti. Salpausselkä halkoo pitäjää. Sen pohjoispuolella ei ole tullut sateita edes sitä vähää, mitä täällä eteläpuolella. Loppukesän vähäiset sateet on täällä auttaneet. Pohjoispuolen metsissä ei puolukkaa ole. Ne on raakileina kai karisseet pois. Tääläkin piti odotella sateita, että kypsyivät. Kaikkea se kuivuus teettää.

[Riitta-mummi]

Taas on lähtö silmälääkärin syyniin, nyt ei pistetä. Olisi kiva jos sais käyvä vaik puolen vuuven välein. On niin kiireellist tää mei elämä nykysiin.

[1944]

Minä menen optikon luo kerta saan uudet vahvemmat lasini ja "ne toiset Värilliset vahvuuksilla". Otin molemmat sangat pyöreinä, koska isävainajan lasit olivat vanhanmallisesti pyöreät.

[Riitta-mummi]

Nyt on reisu tehty, yksi uusi kuva silmistä otettu ja uusia ohjeita , ehkä, jään oottamaan.
Miullakin on lukulasit mamma-vainaan lassiin mallii, ohuet musta pyöreähköt metallisangat, mut ylleislasit on taas punasankaset, mut tummemp punane ko sillo 2012 Lapualla.