Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: öppiäinen - 16.08.19 - klo:22:42
-
Ehdinkö ekaksi?
Ei tässä muuta kuin että olen ollut valveila nyt 33 tuntia yhtä kyytiä. Edelliset unet 17 tuntia. Millään lääkkeillä ei ole osuutta asiaan. Ehkä vähän hidas rytmi? Ollut kyllä pikkukakarasta pitäen, väittää ne jotka muistaa.
Käväisin nyt alkuillasta tentissäkin, ja hyvin se meni. Työkkäri on iloinen.
-
Joo, ekaksi ehdit! :039:
Minä olisin eilen ollut, mutta sepustukseni osui saumakohtaan ja hävisi bittiavaruuteen.
Avasin vanhan nyt-ketjun ja aloin naputtelemaan, ja sen homman aikana vanha ketju
suljettiin. Ehkä siinä olisi lennosta voinut avata uuden ketjun, mutta jäi sitten tekemättä.
Enkä ruvennut höpinöitäni toistamaan.
Nyt on menossa suunnistuksen seuraaminen.
Oma liikunta tänään jäi kävelyksi.
-
Olemme lähdössä Oudonjärvelle, kurkataan lampi ja poimitaan mustikoita sekä teemme nuotion mukaan otettuja makkaroita varten. Ei ole vielä tanner kuivunut, koska on nahkapouta.
Nepi-koiraa olen hoidellut kiertelemällä sen kanssa rustingit, marjapehkot ja mansikkamaan. Olen runtilautaani :003: myöten täynnä eri marjoja. Muutaman päivän kuluttua saan alkaa syödä sokeriherneitä. Outoa sorttia, sillä varsi on vankka ja nousee taivasta kohti
-
Nytpä meikämanne lähtee sitten ruohonleikkuuhommiin piiiiitkästä aikaa...
ja sen jälkeen pyörälenkille...on shortsi- ja t-paitakeli.
Ja iltasella sitten suunnistuksen mm-kisojen viestejä tarkoitus katsoa,
selviytyjät jää kakkoseksi tässä tapauksessa.
Ja aamusella olisi ryhmällämme laulukeikka messuun, sitä eilen kovasti treenattiin.
:109: :icon_sunny:
-
Millainen sää on nahkapouta? En ole sanaa kuullutkaan.
-
En ollut kuullut minäkään. Googlasin, ja ensin löytyi meänkielinen seltys jota en osannut suomentaa. Sitten Lapuan murteella selvisi että kysymyksessä on pilvipouta.
Kun olen lukenut historianhimoissani Eira Pättikankaan kirjoja olen tottunut Kurikan murteeseen, jonka sanakirjassa ei ole nahkapoutaa.
http://www.elisanet.fi/aantt/sanakirja.html
-
:003: Hyvinhän asia selvisi :039:.
-
Mistähän johtuu, että hymiöt tulevat aina väliinsä numeroina?
-
Mistähän johtuu, että hymiöt tulevat aina väliinsä numeroina?
Korjasin sinun hymiösi laittamalla välilyönnin hymiön perään.
-
Kiitos hyvästä teostasi :039:.
Olemme siis takaisin Kankaalassa. Mummi johti asiat hienosti so pakkaseen saamme melkein kolme litraa mustikoita, kun minua nuoremmat niitä poimi. Itse laittelin nuotiota Nepin kanssa. Käväisin etäämmällä katsomassa, että tuleeko puolukoita. Koiran jolkkeroita sain syödäkseni paljon siis juomukoita.
Kävi niin, että jouduin mustikat siivoamaan yksin. Piankos sen tein, kun käytössäni on punainen ritiläjuttu, jolla roskat on nopsaan poimittavissa pois ja raakat puolukat kylmästi painelin manalaa kohti läpi lävikköjen. Ylpeänä vein saaliin Kaariinalle ja kohteliaasti totesin "hekää".
-
Ruohonleikkuu tehtynä, samoin tunnin pyörälenkki.
Olin näköjään unohtanut itseni tänne sisäänkirjautuneeksi.
Nyt häippäsen suunnistuksen seurantaan.
-
Lämmitin meille saunan. Oma tupa, oma lupa.
Ja puina on vielä ex-forsmestarin perikunnan naulapuita, honkia.
-
Mustikkaa pukkaa. Koko syksyn minulla on koittelusormeni sinimustana puhdistushommasta. Onneksi kaivolla voin käydä aina väliinsä pesemässä sormet, niin pieni lehtiroskakin tulee näppärästi näpätyksi pois. Lopuksi koko muovinen helahoito tulee pestyksi samalla haavaa, porskutan paljussa pestävää esinettä molemmin puolin ja killistelen auringossa, että joko kiiltää. Ja vien laitteen omalle paikalleen tietysti.
-
Tämä on hyvän mielen päivä. Tuli yllätysvieras kylään, hyvin tuttu ja jää yökyläänkin. Lämmitämme maalaissaunan ja pelaamme muutaman rutu-kierroksen. Uuden Dacian kunniaksi on Wetteri meitä lahjonut, että silleen :icon_wink:
-
Lämmitin urheilupäivällemme saunan. Vedin ihan sähkökaapelinkin, että näemme toisemme.
-
Majoituimme Ranuan eläinpuiston kämppäriin, syötiin ja nyt katsomaan karhuja.
-
DNA-mokkula on estepeli.
Viereisillä paikoilla on autoja Saksasta, Hollannista, Helvetiasta ja jostakin ex-itäblokin maasta, arveleisin Tsekistä.
-
Nuuskakairan laitamilla Äkäslompolossa kämppärillä. Klo 2000 sauna.
Elämä on laiffii.
-
Käykää Welhon kodalla! :eusa_angel:
Uuttu-Kalle on sen aikoinaan aloittanut, nyt aika tuoreet omistajat.
-
https://velhonkota.fi/
siis v:llä kirjoitetaan...kuten vn... :039:
-
Kiitos vinkistä. :039:
-
Jos Äkäslompolossa olette...kannattaa ehdottomasti käydä Velhon kodalla.
On jo tällä viikolla auki klo 10-17
-
Tarkistin ja korjaan.
Velhon kota auki tällä viikolla ja syyskuussa klo 10-15
Talvihan siellä sesonkia.
Pääsee perille lyhyellä kävelymatkalla... paikka löytynee... :023:
-
Löysin sieniä, kai ne on käytävä hakemassa :102:. Ei ollut mitään kantovälinetta mukana, mutta ovat tuossa kilometrin päässä jos sitäkään niin äkkiäpä kipaisen uudelleen.
-
Turvallisesti Kankaalassa. Hyvä reissu. Uusi tutkimuspaikka tuli paluumatkalla mieleen, kun se oli taas pilvien sisällä. Aavasaksan kämppäritunturi ja everstin piiloluola.
Velhon kodalle en osannut, kun se olisi ollut joen toisella puolella. Po tietä tulimme alas aika haipakkaa ja sitten porot hidastuttivat kävelyvauhdiksi.
-
Mukava juttu että öppis jo sieniä löytänyt...
Vihjaiskaapa mullekin kun suppisten aika koittaa...niin lähden etsimään.
Ei varmaankaan kuukauteen vielä niitä kannata yrittääkään.
Ehkä ensi viikolla saisin aikaiseksi...kuulemani vihjeen perusteella...mennä katsomaan
yhdeltä suolta onko siellä mustikoita ja hirvikärpäsiä kumpiakin saman verran...
Olet sinä veli veneheitto hyvä suunnistamaan ja osaat karttaa lukea kun hahmotit
Velhon kodan sijainnin.
Saisivat laittaa selkeämmät opasteet ruskaturisteja vartenkin kun kerran ovat auki.
Kevättalvella sinne helpompi mennä merkittyjä latuja pitkin, kuten meikämanne
takavuosikymmeninä.
Kartasta katsoin että pikkutietä parin talon kautta pääsee autolla ehkä puolen kilsan
päähän. Kyseiset talot olisi ottaneet auton mielihyvin tonttinsa laidalle odottamaan.
Ymmärrän että mukavaa ja ystävällistä väkeä siellä päin...toista on ruuhkasuomessa,
ainakin osittain...
:039:
-
Velhon kota on brändi Äkäslompolossa. Paikalliset sen tietävät vuorenvarmasti.
Nuorramiessä suunnistustaito oli pakollinen. Kun sen opettelee, niin se on kuin polkupyörälläajoa vanhana, vähän haakkuroivaa, mutta perille päästään.
-
Hiihtämällä olen poikennu. Äkäslompolossa vois asuu. Lumitalvet!
Nyt kuukeloin paikallisesta terkkarista aikaa, en enää kestä enkä oottele että kai tää menee ohi. Menee takuulla joo jos kuolemaa meinaan odottaa. Mutta kun siinä menee muutaki ohi, sitte...
-
Juu Leena, mehän kirjoittelimme taannoin Kebnekaisen huiputtamisestakin. Minusta ei siihen enää muutama vuosi sitten ollut. Nuorena olisi pitänyt olla kiinnostuneempi, mutta silloin oli muut hommat edessä.
-
Mehän ei päästy Kebnelle, tuli vaarallisen kova lumimyrsky silloin heinäkuussa. Mutta juurella yövyimme. Legendaarinen vaellus ilman makuupussia, hävisi menomatkalla kun myöhästyin toisista ja vissiin se putosi kun otin loppukilometreil kuvan oppaasta saadakseni kameran rinkasta. Oli reipas äijä, käveli vissiin sata kilometria sinä päivänä kun ensin vei muut tunturin juureen ja sitte tuli mua vastaan siihen järvelle.
En olis ikinä lähteny jos olisin tienny mitä hänen pitää, kun sanoo että hän tulee vastaan. Vähän järkytyin. Mie menin ittekseni sen kuutisen kilsaa jollekin järvelle, siitä meni vene ja rannassa oli opas joka sano että semmoinen parikymmentä kilsaa ja tuli vähän yli kun käytiin siellä tunturikeskuksessa.
-
^
Nikkaluoktasta on tosiaan puolenkymmentä kilometriä yhdelle järvelle ja siitä saisi pyllynsä alle veneen penkin, kun opettelee aikataulut. Mietin ja puntaroin mahdollisuuksiani Kaarinan kanssa. Sitten lopulta järki voitti ja suunnistimme Hymerin nokan Pajalaa kohden.
-
Vietkongin marjamiehet ovat tulleet. Kun kerroin asian Kaarinalle, niin hän lähti kuin rasvattu salama katsomaan omat marikkonsa. Sitten palasi täyden ämpärin kanssa, mutta marjoissa on vielä raakileita. Rikka-Mari imurilla puhdistin määrän ja Kaarina tekee niille mitä tahtoo.
-
Juon ip-kahvia. Kohta otan kävelysauvat ja ulkoilutan niitä. :039:
-
Niin asiat on tarkoitettu, että ihminen johtaa. :039:
-
Nyt on niin, että Matti johtaa miut tään lenkin jälkeen sisäpuhdistamaan autoa pihassa. :023:
-
Piti käyttää PuniZ:a vähän kierroksilla, ettei se rampeudu käytön vähyyteen. Innostuinkin viemään kaksi lavallista pihlaja- ja salavaoksia polttoläjään. Keskelle kylää näyttävät 6-jalkaiset "ystäväni" tiensä löynneen. Tulisi pakkaskelit, niin jäätyisivät pikkuhiljaa.
-
Kaariina tuli marjametsästä kahden ämpärillisen kanssa. Oli joutunut poimimaan vietkongin kanssa rinta rinnan. Yhdellä autolla oli tullut neljä poimijaa.
Menin heti ulos pöydän ääreen, säädin koneeseen imut ja ilmat ja ensin tyhjensin muovipussin ja sitten repun. Oli satanut, joten osa lehdistä ei tahtonut irrota.
-
Nyt meikämanne hankkii lähtöä Manseen, nääs, kuljettajan hommat kutsuu... :039:
Hyvää lauantai-päivää!
-
Mummi ja Laura järjestivät yllärin tekemällä täytekakun, koska Aaro täyttää poissaolevana huomenna 13 vuotta. Minulla 75 v päivät päivää aiemmin. Otimme monenlaisia valokuvia ja Nepikin pääsi polvelle.
-
Hohoo ! Siulla on 75-vuotisjuhlat ! Syö kaakkuu ja juo kohvii syvämeis kyllyyvest !
Monnii armorikkait vuosii !!! https://www.youtube.com/watch?v=Ce3QMTGHrIw
-
Niin aion :039:. Sinä olet nokkela.
-
Nyt on kantarellipiiras uunissa iltapalaksi. Kävin eilen nappaamassa tuoreet sienet, kun tälle päivälle oli luvassa sadetta. Tänään lupaukset täyttyi. Tuli 20 mm. Näin syksyllä satavat vedet alkaa korjata pohjavesi ja järvien tilannetta. Enää ei kasvillisuus kisko eikä haihtuminen ole samanlaista kuin kesällä. :023:
-
Hehee, yöllä oli -3 pakkasella. Paukkubalsamin ruuti on kastunut ja koko kasvi on mullaksi muuttumassa eli tämän kesän kasvusto ei voi enää siementää. Ensi kesänä pitää taas olla tarkkana, että moisesta siementen levittäjästä päästään eroon.
-
Täällä oli mittari nollassa mutta pakkasella oli käynyt. Kävin urheilukentällä tekemässä 2 km:n ukk-kävelytestin, vähän tossu lipsui kun rata oli vähintään huurteessa ja paikka paikoin kunnolla jäässä eilisen vesisateen takia.
-
Auton lasit olivat Tuusulassakin kuurassa joten halla oli vieraillut
-
Olin mansikkamaan kimpussa raivaussahan kanssa. Lyhentelen varsistoa, että pääsen syyslannoituksen kanssa hommiin. Olisi "veheriäästä kananlantaa" rakeina. Laitan kahdet kumihanskat päällekkäin ja villasormikkaat väliin, niin pysyy haju loitolla. Tein ensin ojan tämän puolen.
-
Sauna lämpiämässä. Saunan lämmitys ei normaalisti kuulu minun puuhiini. Nyt ei ole ukkokulta vielä palannut metsästysmajalta, joten tartuin toimeen. Täällä on meneillään linnunhaukkukokeet, jatkuen huomenna. Hän on siellä ollut paikallisena maasto-oppaana. Majalla on päivän urakan jälkeen illallista tarjolla. Luulen hänen kohta sieltä pihaan kaartavan.
-
^
Noin asiat menivät joskus täälläkinpäin. Metsästysyhdistys hitsasi minua tänne Veneheittoon. Vuokramaitten uusintakierroksen tehtyäni tunsin monta uutta ihmistä. Moni on jo muuttanut kirkolle ja ihan kirkon multiin asti, yksi odottaa vuoroaan tulla haudatuksi.
-
Valvon, kun kerran en nuku. Siis ei iske uni.
-
Tuttu asia, mutta ei pidä panikoitua, sillä sellainen vain pahentaa tilannetta. Toisena/kolmantena yönä jo helpottaa.
-
Olen lähdössä tyttären kanssa elokuviin. Downton Abbey on nähtävä !
Tähän päivään tuntuu mahtuvan kovin paljon menemistä. :107:
-
Yritin aloittaa syyskynnön, niin Zetori ei jaksanut startata. Sen siitä saa, kun hoitaa kamppeitaan heikosti. Panin akun varaukseen tunniksi. Sitten käännän suunnitellun pläntin ja panen akun uudelleen varaukseen ainakin kahdeksi vuorokaudeksi.
Havaattin, että jopa auringonkukat ovat voineet uusilta siemeniltään pakkasissa vioittua. Voi linturaukkoja, jospa kaura kelpaisi ja sitten lokakuun lopulla muu ruokinta.
-
Puoli tuntia akkua varasin, sillä tiesin sen riittävän. Nyt on syyskynnöt tehty, Zetori tallissaan ja auran ruostuvat osatkin voitelin jäteöljyllä, sillä sitä piisaa näin pikkupaikassakin. Keittelen tässä klo 13:n kahvit ja ne juotuani menen uudelleen ulos laittamaan akun varaukseen. Samlla reissulla lasken Zetorista nesteen syyläristä ämpäriin odottamaan uutta käyttökertaa. Kaarina on pottumaalla.
-
Samlla reissulla lasken Zetorista nesteen syyläristä ämpäriin odottamaan uutta käyttökertaa.
Vaikuttaa siltä, ettei zetoria ihan joka viikkokaan herätellä, kun jäähytin kannattaa tyhjentää :eusa_angel:
-
Olet oikeassa. Zetorin keskimmäinen märkä sylinteriputki on "maanantaitekoa" eli sorvaukset eivät ole tarkat. Jäähdytysneste vajoaisi kuukausien saatossa öljyphjaan tippa tipalta. Ei kannata tämän kummenpaa korjausta tehdä. Tässä Zetorissa pidän talvella kettinkejä, että se on pihakone. Punaisessa pidän takalaatikkoa, että sillä haen rämeeltä polttopuita. Näissä ei ole varojani kiinni kuin pari kolme tonnia, että nuukasti elellään. :039:
-
Jokunen ajatus / sepustus tältä päivältä... :039:
Aamupäivällä viikon eka uimahallireissu.
Uintiradoilla oli aika ruuhkaa, mutta hyvin sain puolituntiseni uitua.
Välillä siellä löytyy sopivaa vetoapua, tänään oli sellainen ehkä 5-kymppinen naisimmeinen
joka meni samaa vauhtia niin hänen perässään kelpasi mennä.
Nyt en hoksannut kiittää vetoavusta, joskus olen tehnyt sitäkin.
Vaikken kyllä tiedä auttaako meikämannen vauhdissa vetoapu yhtään.
Jos on hitaampi uimari edessä ja ruuhkan takia ei pääse ohitse, niin se haittaa kyllä.
Iltapäivällä piipahdin kotimökillä ja lähdin niissä maisemissa tuttuun lähimetsään,
aurinkoinen hyvä ulkoiluilma.
Varukselta oli 5 litran ämpäri ja marjanpoimuri matkassa.
Noh...puolukoita näkyi joku 10 kappaletta, ei poimurille ollut käyttöä.
Ei ollut hirvikärpäsiäkään.
Kelpasi kulkijan kulkea pienillä metsäpoluilla hiljaisuudessa, mielen levätessä.
Pari kanalintua havaitsin kauempaa, en tunnistanut.
Menomatkalla polun varressa olin rekisteröinyt muutaman maamerkin, paluumatkalla
sitten niiden avulla varmistuin että olen oikeaa polkua palaamassa takaisinkin.
Isossa kuvassa toki koko ajan tiedostin missä maisemassa olin....no juu...tämä hupijuttua...
Mutta vakavasti ottaen...olen joskus niissä maisemissa meinannut eksyä / karata...kuulemma.
Siitä aikaa jo noin 65 vuotta, mutta muistissa on yhä...
Olin äidin kanssa marjametsällä, hänen poimiessa, olin lähtenyt polkua pitkin jo silloinkin
tutkimusmatkalle...valkoinen pää vaan vilkkui maisemassa, en joutunut hukkaan.
Jatkan tätä päivää...
kun puolukoita oli vain nimeksi, katselin myös näkyisikö suppiksia...eipä oikein...
ainoastaan eri kokoisia ruskeita "roskasieniä" oli vaikka millä mitalla.
Muutamia limanuljaskoja, niitä tunnistin, mutta vaimo ei enää harrasta värjäystä.
Kehnäsieniä myös tunnistin aika runsaasti.
Loppumatkasta löysin ryppään pieniä suppiksia, ne otin ämpäriin.
Mutta heitin pois ennen autoon paluutani kun ei enmpää löytynyt.
Niistä olisi ollut vain riesaa jos olisin yrittänyt tehdä jotain, olisivat paistinpannulla
kutistuneet olemattomiin.
Mutta innosti tuo suppisten löytyminen minua sen verran että niitä koitan lähteä
lähiviikkoina etsimään vielä tositoimin...perata...paistaa voissa...vai mitenkähän?
Jep, ja sellaistakin...eilen jatkui pyörälenkit...ja nyt oli kypärämyssykin tarpeen.
:023:
-
Tämän päiväinen puolukkasatsi piti survoa ja viedä kellariin. Nyt on pakastin ääriään myöten täynnä marjaa. Ukkokulta on kerännyt n. 40 kiloa puolukoita. Niistä reilu 10 kiloa menne hänen siskolleen, kunhan hän ehtii hakemaan tai me viemään.
Täällä on puolukkaa vaihtelevasti. Salpausselkä halkoo pitäjää. Sen pohjoispuolella ei ole tullut sateita edes sitä vähää, mitä täällä eteläpuolella. Loppukesän vähäiset sateet on täällä auttaneet. Pohjoispuolen metsissä ei puolukkaa ole. Ne on raakileina kai karisseet pois. Tääläkin piti odotella sateita, että kypsyivät. Kaikkea se kuivuus teettää.
-
Taas on lähtö silmälääkärin syyniin, nyt ei pistetä. Olisi kiva jos sais käyvä vaik puolen vuuven välein. On niin kiireellist tää mei elämä nykysiin.
-
Minä menen optikon luo kerta saan uudet vahvemmat lasini ja "ne toiset Värilliset vahvuuksilla". Otin molemmat sangat pyöreinä, koska isävainajan lasit olivat vanhanmallisesti pyöreät.
-
Nyt on reisu tehty, yksi uusi kuva silmistä otettu ja uusia ohjeita , ehkä, jään oottamaan.
Miullakin on lukulasit mamma-vainaan lassiin mallii, ohuet musta pyöreähköt metallisangat, mut ylleislasit on taas punasankaset, mut tummemp punane ko sillo 2012 Lapualla. :039:
-
Aivin aivin muistan. :039: Saan kirjoittaa, että helpoimmat silmälasien vaihdot kuin koskaan. Nostin vain pokat silmille ja aloin killistellä maailmaa. Kylmälänkylän tieosuudella otin tummennetut käyttöön eikä tarvinnut otsaa rypistellä, aurinko oli kyllä takana.
-
Alan olla fyysisen kunnon puolesta jälleen ennallani, ihan hyvässä kunnossa, vetreä,
ei enää hirveästi väsytä ja kolota mistään.
Viime torstaina oli jo toinen syksy peräkkäin kun lähdin yksin seikkailemaan lähiseudun
retkeilyalueelle.
Viime syksynä olin Evolla...nyt kävin Luopioisissa Laipanmaassa.
Ja olipahan jälleen seikkailu...mutta hyvä kokemus...
Täydellinen hiljaisuus tuntitolkulla, rastus, varjelus kompuroinneilta (oli vaikea maasto),
kerran "putosin kartalta"...eteeni johdatettiin viitat joissa onneksi tutut nimet...
opastolppaan oli joku piirtänyt konnustavaksi rohkaisuksi hymyilevät kasvot ja tekstin "tjih"
välillä ihmettelin reittiselostuksessa olleita vääriä välimatkatietoja, kartta sentään oli
suht.koht. oikean tuntuinen...
Pääsin reittini päätepisteeseen autoni lähelle tuntia ennen pimeän tuloa....KIITÄTTI !!
-
Hyvin juttusi luistaa :039:.
-
Nyt alkaa kisojen katselu.
....en saa varmaan unta jos Warholm ei voita illan päätteeksi.
-
Johan nyt toki saat unenpäästäsi kiinni.
-
Jaa täällä on ajankohtaiset aiheet. Minua nukuttaa jo näin aikaisin, vaikkei mieleisiä voittajia tullutkaan. Yleensä menee yli puolenyön, ennen kuin uni maittaa. MIkähän nyt on; en kai ole sairastumassa tai jotain?
-
Nyt on viikon uurastus jälkeläisten ruokkimiseksi ohi. Ei se pelkästään verottanut voimia, vaan vapaaehtoiset istunnot telkkarin ääressä yömyöhään Dohan tapahtumia katsoen .
Tänään tulee päivälähetyksiä ja huomena käymme seuroissa ennen kuin viimeinen lähetys alkaa, ja sitten päästään normi-rytmiin.
Nyt kyllä löhöillään ja lueskellaan kirjoja ja täytetään ristikoita.
Ruoan teen suppilovahveroista jotka metsäopiskelija toi Korkeakoskelta.
-
Alan nostella lämpimiä kamppeita kehoni suojaksi, että talkoissa tarkenen.
Luien aihetta varten Sven Lokan kirjaa Kaamos ja valo, että ymmärrän kommuunan :003: periaatteita.
-
Kohta lähdemme seuroihin. Lämmintä pannaan mekin jo päälle, vaikka hengen lämpöä on tiedossa.
Puhujana mm. Urpo Karjalainen.
Marraskuun seuroihin tulee Pauli Annala, jään odottamaan etukäteen iloiten. :109:
-
Takkia päälle ja apteekkiin.
-
Jokseenkin harmittaa kun en enää osaa kirjoittaa ja osallistua keskusteluun ollenkaan
sillä tavalla kun haluaisin, on vajavaista.On parempi varmaankin jäädä lepotauolle.
Pitäisi päästä lukemiseen kiinni. Ja hiljentymiseen, ulkoiluun ja liikuntaan edelleen.
Kauniista ruskasta on nyt saanut iloita, luonnon täydellisestä kauneudesta.
Ja vaikka sieltä täältä jatkuvasti saan moitetta kuulla, niin joku ilonaihe.
Lauluharrastusta olen saanut jatkaa. Ja tuo liikunta...nyt jo toinen vuosi menossa
kun olen saanut liikkua keskimäärin tunnin päivässä, osin tehokastakin.
Tänään kaivoin steppilaudankin esiin, sitä varovasti aloittelen. Ja kuntosalikin vielä mielessä,
varsinkin kuntopyörä ja soutulaite siellä mieleisiä, painoihin en ole koskaan hurahtanut.
Huomaan että koitan kirjoittamalla parantaa kiukkuista ja tympääntynyttä mielialaani.
-
Onnistuin kiven poltossani, niin kiven. Pihassa on ajotiellä roudan mukana noussut iso maakivi, jota en Zetorillakaan voi liikuttaa. Kivi alkaisi jo ensi keväänä olla vaaraksi matalien autojen öljypohjalle.
Kuorin kiveä paljaaksi ja ladoin sen päälle ruutikuivia ! koivu- ja honkapöllejä, väliin tuohia, mitkä sytytin palamaan. Sitten kääntelin latomukseni päälle kolme vanhaa kattopellin palaa. Polttoa kesti vähän alle kuusi tuntia. En tarvinnut lekaakaan, rautakanki riitti, kun irroittelin kivenlohkot toisistaan. Koloa tuli ainakin 20 senttiä, että jospa minun ajakseni. Putsaan paikan myöhemmin, sillä tunnen itseni jotenkin sairaaksi.
-
:icon_eek: En ole tiennytkään, että kiviä voi polttaa, paitsi virolaista palavaa kiveä. Taitava olet. :eusa_clap:
Toivottavasti tuntemus menee ohi ilman seuraamuksia.
-
No voehan nenä....lyhyt välikommentti tähän...
Olen yrittänyt vähän täällä selailla, lueskella.
Totean että olen pudonnut kyydistä kuin eno veneestä.
Onneksi olen hyvä uimari ja uin rantaan, enkä yritäkään kiivetä veneeseen. :003: :039:
On kyllä ikävä vajaan kahden vuoden takaisia sydämmellisiä ja ymmärtäviä kirjoituksia.
-
:icon_eek: En ole tiennytkään, että kiviä voi polttaa, paitsi virolaista palavaa kiveä. Taitava olet. :eusa_clap:
Toivottavasti tuntemus menee ohi ilman seuraamuksia.
Isäni opettama juttu. "Kaikki palaa, riippuu vain alkulämmöstä". Kun ei voinut Alahärmässä muinoin räjäyttää, niin katsottiin kärsiikö polttaa.
Vienassa 14.D:n suunnalla v 1944 naapuri rakensi suomalaisten selustaan tieuraa. Siitä saatiin lentäjiltä ensi havainto, että on jatkuva savu tietyssä suunnassa. Partio kävi paikalla ja löysi sen tien, jonka alta isot kivet oli poltettu pienemmiksi lohkoiksi, että jaksettiin vierittää sivulle.
Olen oppinut sen, että peltien alla poltto tehostaa särkymistä, kuumuutta tulee lisää.
Taisin olla vain yliväsynyt. Tällä iällä kone piiputtaa niin herkästi.
-
No voehan nenä....lyhyt välikommentti tähän...
Olen yrittänyt vähän täällä selailla, lueskella.
Totean että olen pudonnut kyydistä kuin eno veneestä.
Onneksi olen hyvä uimari ja uin rantaan, enkä yritäkään kiivetä veneeseen. :003: :039:
On kyllä ikävä vajaan kahden vuoden takaisia sydämmellisiä ja ymmärtäviä kirjoituksia.
Et ole kyytistä pudonnut. Käytä uintia fysiikkasi hoitamiseen. Minulla muisti on utuista pari kolme vuotta taaksepäin. Olen aina vähiinsä lukenut viestejä "niistä" ajoista.
-
Kirjoitan Hirvaskankaan matkaparkissa, viedään syksyn satoa likisukulaiselle. Jaksettiin ajella ja jutella.
-
Alan olla fyysisen kunnon puolesta jälleen ennallani, ihan hyvässä kunnossa, vetreä,
ei enää hirveästi väsytä ja kolota mistään.
Viime torstaina oli jo toinen syksy peräkkäin kun lähdin yksin seikkailemaan lähiseudun
retkeilyalueelle.
Viime syksynä olin Evolla...nyt kävin Luopioisissa Laipanmaassa.
Ja olipahan jälleen seikkailu...mutta hyvä kokemus...
Täydellinen hiljaisuus tuntitolkulla, rastus, varjelus kompuroinneilta (oli vaikea maasto),
kerran "putosin kartalta"...eteeni johdatettiin viitat joissa onneksi tutut nimet...
opastolppaan oli joku piirtänyt konnustavaksi rohkaisuksi hymyilevät kasvot ja tekstin "tjih"
välillä ihmettelin reittiselostuksessa olleita vääriä välimatkatietoja, kartta sentään oli
suht.koht. oikean tuntuinen...
Pääsin reittini päätepisteeseen autoni lähelle tuntia ennen pimeän tuloa....KIITÄTTI !!
Voi sentään vn, mikä siun oli? Mie kerkisin jo huolestua. Eikä kun klikkasin tänne väärästä viestistä, edellisestä sen piti olla.
................
Tulin toteen, että neurologini miuta hoitaa etevämmästi kuin mie. Kun tahdoin päästä nestettä keräävistä lääkityksistä hän lateli puhelimessa että joopa. Tällä vauhdilla sitte enintään ja jos rupeen oirehtiin, palaat takasin entisiin ja kuules nyt, tuommonen annos mistä uneksit on epileptikolle h y v i n pikkunen....... se mitään tiedä mie täällä aattelin. kun sillon kun se markkinoille tuli, ihan eri annoksia pitivät suurina ja purkamisvauhti on psykiatrisessa käytössä ihan e r i kuten on annoksetkin, Tottelin sitä ihmistä ja silti sain kohtauksen nukuin koko päivän jälkiunia.
,...................
Eli muistin mitä sisko sanoi kun välistä heräsin. Että heitä se vaaka roskikseen, lopeta painon ja vyötärön vahdita T ä l l ä I ä l l ä, ulkoile ja keskity oleen onnellinen, kun sun on veriarvot osapuillensa hyviä.
Ja kun en pääse lääkäriin terveyskeskukseen ja paino viskelee sinne tänne, varaa aika sisätaudeilta kun se voi olla jotain, mitä hän nyt saattaa olla.
.............................
Ja kun ennen nämä oli sarjassamme yks lysti ja vaaka yhtä kateissa kuin kirjat, kunnes tänne marssi se siilisti saarnaamaan kuin ihminen nyt vain pelittää niin että hän nauttii liikaa kaloreita ja siitä lihoo. Nautintaa seurasimme viikon, ja kun söin vain 700 kaloria/ päivä.
Mutta jos minä en tarvii enempää?
NYT kuitenkin on päivä mennyt nukkuen. Niin selviä jälkiunia ettei selvempiä ole. Huh.
-
Nyt olemme takaisin Kankaalassa. Kaikki on ok.
-
Kiitos Leena kysymystä! :eusa_angel:
Eipähän minulla mitään hätää ollut.
Henkisesti ja Hengellisesti voin mielestäni ihan hyvin.
Tuossa lainaamassasi jutussani kerroin fyysisen kuntoni palautumisesta.
Tulin 2-3 päivän kipeytymiset ja urvahtamiset vaan sen takia kun olin
metsäpoluilla 4 tunnin rupeaman, kun viime vuosina olen tottunut vain 1 tunnin lenkkeihin.
:039:
-
Pesin nopeasti painepesurilla, ennen ja jälkeen kirkonmenojen, ajokalustomme. Nollan keli ja räntää pukkaa, niin ilmeni kummallinen jäätymisefekti Poksia pestessä, sillä se on lasikuitua. Auton pelti on erilainen pinta. Eikähän minulla ollut pesuainettakaan. Se olisi Telimax-nimistä ja erityisesti toimii kylmän veden kanssa. Ajattelin, että lähtee irtonaiset roskat, bitumi- ja siitepöly sekä etelän hajut :003:. En oikeastaan saisi näin kirjoittaa, sillä emmehän käyneet filistelaisten maassa asti, vaan vain Ähtärissä.
-
Kiitos Leena kysymystä! :eusa_angel:
Eipähän minulla mitään hätää ollut.
Henkisesti ja Hengellisesti voin mielestäni ihan hyvin.
Tuossa lainaamassasi jutussani kerroin fyysisen kuntoni palautumisesta.
Tulin 2-3 päivän kipeytymiset ja urvahtamiset vaan sen takia kun olin
metsäpoluilla 4 tunnin rupeaman, kun viime vuosina olen tottunut vain 1 tunnin lenkkeihin.
:039:
Nyt iloitsen että vn on terveenä ja ihmettelen miten kylmää mahtaa olla siellä missä 1944 asuu. Tahtoisin toivoisin ympärilleni lumitalven!
-
Tämä on entisen Kainuun nälkämaan laitamaa, nykyisin kuulumme Oulun talousalueen itäosaan. Ei ole sää juuri muuttunut. Jumala säätelee sitä puolta. Todellakin jälkarättejä pukkaa taivaalta.
Linnuilla on ruokana talipalloja teräsristikkoputkessa.
-
Höh....saanen täällä joskus vitsailla ja laskea leikkiä...kerron etukäteen.... :003:
Tulipahan vaan tässä mieleen...lueskellessani tämän ketjun ansiokkaita ja mukavia
elämän kokemuksia...ja rohkaistaan toisiamme... :023:
Meinaan vaan....tarkoittaako veli veneheitto että filistealaisten maalla ja etelän hajuilla
on jotain yhteyttä keskenään...?.... :017:
Minusta ei ole, muistaaakseni tarkoitit filistealaisten maalla näitä seutuja....
Kyllä ne etelän hajut on siirtyneet stadin seudun hiilivoimaloihin asti...
siis sen jälkeen kun Juuson tehtaat Mansen kupeessa on lopettaneet toimintansa...
ei haise rahakaan enää...ennen vanhaan niin sanottiin kotimökillä elellessäni.
No juu...yritin laittaa sanoitukseni siihen malliin että huomaatte että olen leikinlaskupäällä..
syytä kertoa, kun muutoin olen aikalailla tosikko ja hiljainen taapertaja... :039:
-
Sinä asut jäämienmaassa :039:, filistea on muualla, mutta ei kaukanakaan. Hajuthan nyt menöö vaikka mihinkä asti, jos vain tuuli tuivertamalla pukkaa.
-
On arvomuonia, arvovieraita ja "arvosauna" Kankaalassa. Kun sen kuumaksi lämmittää, niin hyvältä tuntuu. Pihamaallakin on valoja sen verran, että perille osaa ja taas pirttiin takaisin.
-
Ei mikään ole hyvin. :'(. Odotan, että aamu valkenee.
-
Sääli, sillä olipahan pitkä yö edessä. Jospa kuitenkin jossain vaiheessä pääsit uneen.
-
Nyt parhaillani lusikoin ihanaa kypsää avokadoa. Tuli väärä järjestys kun söin alle kaksi viikunaa.
Hellalla kiehuu huomiseksi iso ohrapuuro kokonaisista ryyneitä, tylleröiden serkut Vuosaarestakin tulevat puurolle. Helsingissä on syysloma parhaillaan. Sattui sopiva ruoka olemaan tulossa, serkut vanhempineen ovat vegaaneja.
-
Nyt hetken hengähdys, kovan siivousrumban jälkeen...
Laatuaikaa vietetty tylleröiden kanssa.
On se hyvä saada vielä kokea ja nähdä mikä elämässä on tärkeää! :109:
-
Sääli, sillä olipahan pitkä yö edessä. Jospa kuitenkin jossain vaiheessä pääsit uneen.
En mie päässyt mutta seuraavan yön nukuin sitte niin tehokkaasti että oli varhennettava siilien ruokintaa, hyvänyön toivotusta kun ovat tottuneet: Vastauksena kuului pelkkä vihainen thuhuh? Uh!!? ja omat lääkkeet oli otettava etuajassa vaikka ei sunkan sen ole niin tarkkaa, kun en itselleni tuhise että mitäs tulit herättämään.
Sitten taas valvoin, mutta se nyt meni kun tunsin että vain kurkku tässä kipeytyy ja tautia pukkaa, mutta kotona voidaan hyvin, ehkä sain itseltäni anteeksi että Marja minuun niin suuttui. Tulee uusia marjoja, eikä hän ollut ainoa. Pelästyin vain, olen civiilissä arempi kuin tänne kirjoittajasta luulisi. Mietin, tuntisiko nämä kaksi Leenaa toisensa jos kohtaisivat ja oikein juttelisivat.
Juuri tasan nyt mietin muuttamista tienoille, jossa ei odotettavissa ole montaa vesisadekuukautta, tiedän sen unelmaksi kun oma väki on täällä ja toisin ajoin minua tarvitsee, mutta unelmoida saa, niin ajattelen.
-
:039:
-
Kiitos! Tuo lämmitti, kuten kysymyksesi! :039:
-
Kiitos itsellesi. Uniasiat ovat olleet minullakin taannoin mielen päällä. Nyttemmin olen vaikeuksistani yli päässyt.
Kirjoittaminen on minulla monisanaista, joten yksi kuva = tuhat sanaa. :039:
-
Olen Sauna-Majurina ja kuuntelin liian kauan Dallapeta. Aloitin lämmityksen asteluvusta 60 uudestaan.
-
Minäkin leikin tulella. Käynnistin kynttilälyhtykauden. :113: (Kakku on kuvana, koska en pikaisella vilkaisulla löytänyt muista valmiiksi tarjolla olevista hymiöistä kynttilää.) Heijastinkauden aloitin jo hyvän aikaa sitten.
-
Kuten! :icon_biggrin:
-
Matti lähti hirvimetsälle. Odotan Lottaa leipomaan ja valmistamaan ruokia kanssani.
Hän kävi kesällä 4-H:kerhon kokkikurssin. Hän on innokas emännänalku. Toinen onkin sitten aivan ' toista maata', kuitenkin yhtä rakas ja ihana.
-
Hirvimiehet ja-naiset ovat metsästyksen kovia "luita", porukalla mennään säässä kuin säässä kunnes esivallan määräämä kaatoluku on täysi.
Kirjoittelen Oulun asunnolla. Sain auringonkukansiemeniä erikoistarjouksena 25 kg:n säkin 17.95, joten ostin heti kaksi.
Hammasharjan akkua en vielä saanut. Nousuviikon keskiviikkona syömme kohortin lounaan, joten silloin yritän Akkutalosta saada sopivan. Tänään Akkutalo on suljettu, muuten olisi ollut 50 mm pituisia akkuja esillä, mutta koneeni on vanhaa mallia, johon sopii vain 42 mm akku.
Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan,,,,,
-
Meidänkin jälkipiolvi on alkanut syöttää lintusia ja Klausia. Keskustelimme kuorellisten ja kuorettomien siemenien paremmuudesta. Olivat lukeneet, ja minäkin olen huomannut että valmiiksi kuorituissa on tapahtunut härskiintymistä kaupoissa ja varastoissa, joten ohjeistin että vain kuorimattomia ostavat. Klausille kelpaa edelleen leipä ja pähkinät. :icon_lol:
Odottelen hirvimiestäni ja käväisin pienellä lenkillä ja sitä totisesti tarvitsin ! Nyt kaksi viikkoa olen aamuin-illoin seisonut hellan, jääkaapin ja tiskipöydän äärellä ja vanha lonkkanivelvika on ärsyyntynyt. Kävellä pitäisi joka päivä,vaan tilanne on nyt ollut tämä. Pelkällä pasasetamolilla en nyt selviä, pitää voidella selkää Voltarenilla.
Ensi viikko on koululaisilla syyslomaa ja meillä omaa aikaa.
-
https://areena.yle.fi/1-4589816
Tuon kuuntelin, katselin, itku silmässä liikuttuneena....rukousaiheita on maailma täysi...
suosittelen isovanhemmillekin...kuunnelkaa...silittäkää ruuhkassa vaahtosammuttinen
kokoisia hiuksista....niin minä teen välillä... :eusa_pray:
-
Palasimme Kankaalaan. Kaikki talipallot olivat syödyt automaatista. Tikan ja harakan yhteistyötä varmaan. Pallo on liian hapras, että kestäisi tikan iskut. Eihän eväs turhaan ole mennyt, ei siitä ole kysymys, vaan tasaisesta kuluttamisesta eri lintulajien kesken.
Huomenna entraan koko automaattilaitoksen uuteen uskoon. Ai niin, talvirenkaatkin pitää vaihtaa.
-
Talvirenkaat vaihdoin, mutta kesärenkaitten pesu jää kesään :003:
-
Vähäinenkin lumi jäätyy saunapolulle roustikoksi. Pitää astua vakaasti. Koivuilla lämpiää,,,,ne mustat urut.
-
Olisikohan joku kiinnostunut sanaristikoista tänä tietokoneiden aikakautena?
Sain muutama päivä sitten kuulla minulle aivan uudenlaisista sanaristikoista, nimittäin japanilaisista.
Ei tarkoiteta tällä kertaa sudokua.
Tällaista.
https://www.lehtipiste.fi/806449.html
Klikkaamalla ristikkolehden kannen kuvaa, kuvan saa suuremmaksi.
Lopputuloksena tässä ei olekaan sanoja, vaan kuvia.
Ideana on, että väritetään ruutuja ristikon sarakkeissa ylälaidassa ja vasemmassa laidassa olevien numeroiden mukaan.
Esim. 2 4 1 tarkoittaa, että kohdalla olevasta ristikon sarakkeesta tulee keksiä, mitkä kaksi, mitkä neljä ja minkä yhden ruudun värittää vaikkapa lyijykynällä mustaksi. Väritetyn ruutusarjan esim. kaksi ruutua jälkeen jätetään aina tyhjä ruutu ja sitten siirrytään seuraavaan, esim. tässä neljän ruudun värittämiseen. Jos onnistuu oikein tekemään, niin ristikkoon muodostuu jokun kuva.
Myös värillisiä ristikoita on olemassa ja kuulemma sellaisia tusseja on myytävänä, joiden jäljen voi pyyhkiä, jos tekee väärin.
-
Kiitos vaan Annikka, mutta minulle riittävät tavalliset kuva- ja tavuristikot.
Olen todellakin täyttänyt jo usean vuoden ajan niitä pyyhittäviä kapeakärkisiä tusseja. Minusta on hauska että näen mitä olen kirjoittanut. Matti käyttää lyijykynää ja sen jälkeä en juuri näe.
Taitaa näkö hiljalleen entisestään heiketä ja kuulokin. En erota hyvin puhetta kun on useampi puhuja tai muuta ääntä samassa tilassa.
Apuvälineitä on ja suurennuslasi on jo kauan ollut käytössä. Ja kämmenien laittaminen korvien taakse auttaa kuulemisessa enkä aijo vielä kuulolaitetta hankkia.
Kävelyn avuksi käytän ajoittain keppiä tai lenkkeilessä sauvoja. Tätä on vanheneminen.
Tähän on nyt tyytyminen, ja tyydynkin. Moni asia voisi olla paljon hunomminkin.
Hyvää lokakuun loppupuolta ! :039:
-
Mie tykkään kryptoista, sudokuista ja kuvaristikoista. Ja ehkäpä juuri tuossa järjestyksessä. Sanaristikot koen vaikeammiksi, paitsi sellaiset, joissa itse vastaus saattaa sisältyä kysymykseen. En nyt muista, miksi niitä kutsutaan. Jossain vaiheessa Lähetyssanomissa oli Pekka Harneen tekemiä sellaisia. Ne oli mukavia.
Kuvaristikot olivat vanhempienin yhteinen harrastus. He jopa itse keräsivät listan, mihin tuli usein kysyttyjä sanoja, esim. Akaa, amor, apis jne. Silloin ei edes unelmoitu netin Ratkojat.fi sivusta. :003: Sitä minun pitää joskus käyttää, kun on jokun ulkomaalaisen nimestä kysymys tai vastaavaa. Olen erityisen huono nimissä. Kun en muista tuttujenkaan nimiä, niin miten sitten vieraiden. :003:
-
Täällä sataa vettä ja ulkona on ikävä kiertää rustinkia. Eilisestä renkaiden vaihdosta reisilihakseni ovat kipeät. Kun maa oli märkä, niin ajattelin, että irroitan pultit ja kesärenkaat nopeasti "jalkojeni päältä". Onnistuihan se, mutta nastarenkaatkin piti kiinnittää, joten työn rasitus tuntuu vasta tänään.
Lintujenikin on tympeätä syödä vesitipussa. Siispä hain luhdista Fuenhirolan auringossa väreiltään haalistuneen aurinkovarjon ja kiinnitin sen syöttöpaikan "rakseihin" löysästi rautalangalla. Kyllä nyt eväät kuivuvat. Koska maa on lumeton, en vielä ala syöttää lintuja siemenillä. Siinä näyttää menevän muutama prosentti hukkaan, kun erityisesti varpuset heittelevät nokkimiaan ruokia maahan ilman, että nielisivät ne kupuunsa.
Aikani kuluksi tarkistin salaojien purkupäät, että liriseekö vesi virratessaan. Kyllä niin oli, joten laavunkin edessä oleva tie pysyy kuivana ja voin Dacialla kiertää rakennuksen tarvittaessa.
-
Mietintämyssyssä josko tänään ruokailun ja tiskin jälkeen saisin taas jatkettua
tunnin liikuntarupeamaa...vaikka eilen uutisoitiin että 10 minuuttiakin riittäisi... :017:
Nyt harkinnassa kävelylenkki tai kotimökille haravoimaan...huomenissa uimahalliin.
-
Hoksin tuossa että täällä juttua noista ristikoiden täyttämisestä yms.
Mä täytän lähes päivittäin sudokuja Hämeen Sanomista, aika usein vaikea-asteiset
joudun heivaamaan kesken. Muut saan yleensä taisteltua valmiiksi.
Systeemini on että täytän ns. varmat paikat, arvauksen pohjalla en lähde etenemään.
Joskus helpoissa liian kova vauhti ja sattuu huolimattomuusvirhe johon törmään vasta
myöhemmässä vaiheessa...ja sitten kiukuttaa... :003:
-
Jep...kotimökillä pari tuntia haravoimassa olin....kovassa tuulessa....
että hyöty oli lähinnä raitista ilmaa ja liikuntaa...ja hetken siistiä jälkeäkin.
Reilun 10 saavillista kannoin pois pihasta, onhan sekin eteenpäin, pois uusien tippuvien tieltä.
Oli siellä jo kolme isoa koivua paljaana lehdistä.
-
Kirjoittelen Oulun asunnolla. Juuri, kun olimme Kankaalasta lähdössä, soitti harmaan vesien tankkien tyhjentäjä tulostaan. Sehän oli tilattu juttu, koska maallinen esivalta on meille määräyksensä antanut. Tuli kiire. Vaihdoin huonompia vaatteita ja järkeilin, että mitä pitäisi vähimmillään tehdä, että kaupunkiinkin saisi hyvällä omallatunnolla lähteä.
Koska tyhjennetään kaksi kuutiota, niin tilalle pitää pumpata saman verran puhdasta vettä omasta maakaivosta, sillä se ei maksa mitään.
Marssin hakemaan tavarat: letkua, pumppu, sähköroikka ja työkalut. Kädet tärisivät niin, etteivät jengat alkaneet vetää. Siis piti yrittää rauhoittua. Sitten uumenvettä piti hakea monta kertaa, että sain pumpun imemään. Keväällä vettä ei mennyt kuin pari litraa.
Hyvin ehdimme Ouluun. Kohorttini ruokailussa on sovittu, että se odottaa joka tulee ensimmäisenä.
-
Takaisin on Kankaalaan tultu. Kankaalan kaivo taas tyhjeni pumppaamisesta, sillä vettä ei ollut kuin kuutio. Onneksi en asu lähelläkään Saharaa. Voi poloisia siellä, kyllä niille on paikka muualta löydyttävä.
-
Yksi ristikkoharrastaja ilmoittautuu :039: Tykkään vaikeista ristikoista, eli Iisakin vaikeimmat, tai Punaisen pelikaanin loppupää. Kaveri noita tilaa ja piipahdan ratkonta-apulaisena. Hän harrastaa myös värityskirjoja, joten pitäisikö vinkata noista japanilaisista ristikoista kun taas nähdään?
Sudokut ja kryptot eivät minua innosta sillä nehän ratkeavat aina, eivät tuota oivaltamisen iloa sillä tavoin kuin tavis ristikoiden parhaat vihjeet.
Suosikkivihjeeni oli se, jossa oli piirrettynä kana silmät kiinni ja yläpuolella puhekupla jossa kysymysmerkki. Kuusikirjaiminen sana siitä tuli. Pidin myös leveästä "salmiakista", jonka sisällä on sydän. Siitä tuli kahdeksankirjaiminen sana. Vaativat kyllä ratketakseen muutaman kirjaimen valmiiksi.
-
Ikäni ja kulttuuriharrastuneisuuteni auttavat tietyllä lailla. Nuoremmat eivät ole kuulleet heistä jotka minun ikäiseni muistavat. Kerran juttelimme Tiitiäiseen kanssa juuri tästä. Monet laatijat olivat ainakin silloin vanhempaa väkeä.
Suomen kuvalehden **-ristikko ratkeaa aika usein, mutta *** on usein liian vaikea.
Ostamme ristikkolehtiä pari kertaa kuukaudessa. Myös uusi nsapuri-ystävä pudottaa postiluukusta joskus heidän lehtiensä ristikkoliitteitä.
-
Nyt vasta tuli viikon eka uimahallireissu tehtyä.
Melko aurinkoinen päivä pitkästä aikaa.
Niinpä innostuin lähtemään iltapäivällä metsäretkelle suppiksia etsimään.
Reilun tunnin metsässä kuleksin, monenlaisia sieniä näkyi mutta suppiksia ei osunut
silmiini, vasta loppuvaiheessa löysin.
-
Sähköhammasharjani sai uuden "sydämen" ja alkoi funksuneerata.
-
Tänään jatkui haravointihommat kotimökillä.
Sikäläinen vanha isäntä (tosin vain 2v minua vanhempi) oli naapuripellolla hommissa.
Tuli siihen pihalle jutustamaan, kyselemään kuulumisia, muistelemaan menneitä.
-
Näköjään valvomisyö. Kokeilemme pitkävaikutteista melatoniinia kaksi kuukautta. Hyvähän se, siis hormonikorvaushoito, mutta kun tähän tarvittaisiin lisäksi estrogeenia ja tuolle selälle pitäisi jotain tehdä.
No, minä nukahdan sitten kello kolme tai neljä. Hyvää ötyä.
-
Minä puolestani toivotan Hyvää huomenta . Silmäpolilla on oltava jo 7.45 enkä oikein osannut nukkua vaikka laitoin illalla kännykkään herätyksen.
Kohta aloitan aamiaisen valmistamisen, hyssyttelen vielä jonkin aikaa sillä Matti vielä nukkuu.
-
Se kävi sujakasti. Klo 8 olimme jo ajelemassa kohti kotia. Nyt on toiset kahvitkin juotu. Paistoin muutaman ison letun siihen sivuun.
Meitä mummoja oli monta aamuvirkkua polilla, myös Lahden naishiihtäjä-suurus tuli heti jälkeeni. Jokatoisella oli keppi, Siirillä käsikynkkä.
Mikä lie sattuma Leenaa ja öppiäistäkin yö-valvotuttanut, oli näköjään meillä naisilla huonot unet, mutta PekkaV vastaavasti nukkui pommiin. :039:
Nyt painan pään tyynyyn. Vaihdoin puhtaan tyynyliinan ettei pöpö pujahda silmille.
-
Minä puolestani toivotan Hyvää huomenta . Silmäpolilla on oltava jo 7.45 enkä oikein osannut nukkua vaikka laitoin illalla kännykkään herätyksen.
Kohta aloitan aamiaisen valmistamisen, hyssyttelen vielä jonkin aikaa sillä Matti vielä nukkuu.
Mahdollisimman harmitonta, siis siedettävää käyntiä kaikkineen ja sen perästä mukavan huojentunutta oloa. Ohi on, jälleen kerran.
Tahtovat puuttua minun pikku kaihiseeni, harmaaseen, kun kahdesti olen saanut niin maan selvän retinaalimigreenikohtauksen tähän. Optikko ei antanut laseja joskus vuonna kirves ja kalkku. Silmälääkäri teki siistin työn ja selvitti, olenko joutunut koska kotisonikuurille, siis nielemään niitä pillereitä. Olenhan minä juu, kun keväällä jotain yskin kurkunpääni rikki. Puhuminen sattui. Siitä seurasi kolme kuukautta saikkua ja kortisonia, ja kuulemma tuommoinen kapsulaarinen eli jos käsitin, hyvin rajallinen harmaakaihi joka ei siitä kasvane. Nämä kohtausmenot ovat ihan toista kun sillä silmällä ei näe mitään, päätä särkee ja verenpaine nousee kuten se kovassa kivussa nousee. paranin siitä kyllä siitä kurkusta, ja selitin ensimmäiselle hoitajalle että kiitos, jään mielellään jonoon mutta siellä taatusti on kiireellisempiä ja kun tässä nytr ei silmälääkäri kuitrenkaan voi, eli josko joskus. Heivatkaa sinne hännille, en nyt jaksa enkä ehdi enkä muutenkaan, kun on kaikenlaista tässä. Että ai jaa, se tutkittiin kylllä silmäklinikalla päivystyksessä oikeinoikein huolellisesti vielä kun ei ollut jonoja. Kyse oli vain siitä neuropuolesta, että polille jos kohtaus uusii, siinä täytyy seurailla meneekö vai alkaako kehittyä aivoinfarktaatiota tai lähteekö silmästä näkö peräti. Mutta kun ei ja jonohoidolla se kohtaus siinä meni ohi, ja ystävällisellä kohtelulla. Mutta jestapoo että väsyin toisten jonottajien ruikuttamiseen kun en olisi jaksanut kuulla yhtä hiiren hiiskausta.
Pari päivää ja soittaa topakampi hpoitaja. Teille on Varattu Tautkimusaika Sen Silmävaivan Takia. Se Sitten On Ensi Maanantaina....
tämän kyllä murisin riekaleiksi. Olisiko mitään, että potilaalta ihan totta kysyttäisiin enemmän ja intettäisiin vähemmän (kysymysmerkki tähän). Tästä messusin ja huomauttelin, riitelinkin. Minä väitän että se opetus auskultaatiosta, joka koski muuta ja enemmän kuin stetarilla hosumista keuhkojen tienoilla antoi luovuttamattoman tarkkaa tietoa ja helpotti äärettömän paljon työtä, Psykiatriassa tämä tosin osoittautui enempi lastentaudiksi, se meni siinä kuuden erikoistumisvuoden aikana ellei muuta, niin laiskuutta. Miksei uskoa, ja miksi, sen olen nähnyt, antaa potilaan affektin tarttua kun se johtaa aina riitelyyn. En jaksanut, tahtonut, se oli neljältä viidesosaltaan tarpeetonta, se vei luottamuksen. Inhosin niitä jotka tulee, että kun tää väittää.... Mutta minä sanon...
-
Kävimme syysretken S-niemen haudoilla. Kaarina siivosi ja minä kantelin vähäiset roskat. Kävin muualle haudattujen muistopaikalla Ruutin luona. Kyllä Jumala on minut katkeruudestani armahtanut. En nyt muuta tässä kirjoittele.
-
Kiitos toivomuksesta, hyvin se menikin, jälleen. Päijät-Hämeen silmäpoliklinikka on tunnetun osaava, tehokas ja hyvämaineinen.
Liekö maamme aikoinaan ainoan ja parhaan professori Signe Lögrenin mainetta täällä vaalittu. Ainakin Signen kuva on seinällä. Hän oli Viipurin Diakonissalaitoksen lääkäreitä, nykyisen Dila-Lahden siis, jossa Penan isoisäkin on ollut johtajana. Samoin oli minut kastanut Kalle Tanska, myöhemmin Mäntsälän kirkkoherra ym.
Lepäilin ja torkahdin hetkeksi, syötiin mitä löydettiin ja Matti nukkuu ruokaperäisiä. Sitten lähdetään Prismaan evästelemään hirvimiestä ja kotiinjäävää körttimummoa.
-
Kävimme syysretken S-niemen haudoilla. Kaarina siivosi ja minä kantelin vähäiset roskat. Kävin muualle haudattujen muistopaikalla Ruutin luona. Kyllä Jumala on minut katkeruudestani armahtanut. En nyt muuta tässä kirjoittele.
Ruut ei ole unohtunut, et sinäkään. Tämä sai hyvälle mielelle.
Omat hetkeni saattavat pullottaa ja tulvailla. Hetkeen mahtuu juuri nyt, kun edessäni on syksy, joka kerran niin paljon, paljon. Harjoittelin sitä linkkien nappausta, ei ihan vielä suju. Muuten olisin lähettänyt Sinulle laulun.
-
PekkaV vastaavasti nukkui pommiin. :039:
Häh! Veikkaanpa, että minä olin koko sakin vähäunisin viime yönä: kolme tuntia. :icon_eek:
-
Lähden lystäilemään Peipporämeelle. Tuon tullessani klapipöllejä.
-
En tuonut pöllejä, sillä tuli kiire takaisin.
Viime yönä sateli vähän lunta ja lämpötila laski -10:een asteeseen. Niinpä nyt oli oiva tilaisuus kierrellä kaikki rakennukset ja tarkistaa, että näkyykö hiiren hyppimiä kivijalan vieressä. Ei näkynyt. Vein kuitenkin saunaan uuden latingin killeriin. Asensin sen niin herkälle, että viiksikarvasta lasahtaa. Tämä on todistusta vailla oleva arvio, mutta olen pikkupojasta asti "alalla" tavalla tai toisella askarrellut, joten on se kuitenkin kokemusasiantuntijan mielipide.
-
Semmoinen ilma vielä lumipyryinen, se maistuisi. Vaan miten täältä viedä siilukat maan ainoan siilulääkärin luota, sitä en tiedä. Iski tauti, olen alkanut epäillä näitä kuumepiikkejä allergiasta johtuviksi kun tulevat jotenkin usein käsitellessäni siilinkakkaa eli pyykätessäni Attiattin fleecejä. Se siili tekee enemmän pyykkiä kuin pikkuvauva. Sitä joutuu väkisin hengittämään, kun kaapinovien täytyy olla auki ja pöllyäähän siinä kun hyllyjä pesen.
Samoin ja sen tiedän pöly aiheuttaa astmakohtauksen, ellen hengitä oikein tai siis, minulla oli aikanaan ammattia hankkiessa ope jonka oppeja ei jokainen sitten hyväksy mutta oli minulle hyvä. Hengittämisen vain sen verran kiinnitän huomiota että liikuteltavan kylkiluita auki kiinni. Siinä tosin meni silloin astmatutkimukset kai huonosti kun puhalsin liian hyvin, mutta en halua olla kävelevä diagnoosilista.
Tasan nyt ajattelen uutta pölynimuriani ja :icon_biggrin:
-
Teehän Leena hyviä päätöksiä :039:.
Huomenna ajattelin laittaa SiniZ:n talvikuntoon so pitää laittaa kettingit takapyöriin, koska ne vetävät. Homma on minulle aika töisevä, paikat on kipeinä jonkun aikaa.
Kävin tänään myös Kestilässä "atteekissa" ja maitokaupassa. Asfaltille ajaessani havaattin, että liittokuusikon kuusten alaoksat haittaavat näkymää turvalliseen ajoon. Niinpä menin katkaisemaan liikoja oksia pokasahan kanssa. Tyhmä ratkaisu, sillä istutuskuuset ovat tapitetut maanrajasta alkaen. Oksia oli liikaa.
-
Lämmitettiin leivinuuni ja sauna, menimme jonossa saunaan, mutta sitä ennen Kaarina laittoi kropsun paistumaan uuniin ja minä tullesani saunasta otin paistuneen kropsun hellan päälle. Nyt on autuaallinen tuoksu maalaispirtissä.
-
Teehän Leena hyviä päätöksiä :039:.
Niitä kypsytellessä täällä päiväni vierivät :039: Aamun kirkkaus herätti ilon itsestään.
-
Talvi saa tulla ja niinhän se tuleekin. Luoja loi maailmanjärjestyksen, mistä kukin saa ajatella oman mieltymyksensä mukaan. Aasinsillan jälkeen saan ilmoittaa, että SiniZ:ssa on kettingit alla. Nuivasin hitaasti, etten väsyisi. Ennenvanhaan tänne Oulusta tulimme anopin kanssa perjantai-illan hämärissä. Auto jätettiin milloin minnekin ja kävelimme lumessa perä perää. "Mistä täytisestä tätä lunta on taas puolisäären tullut. Taivaalta, mummi, taivaalta." Väärin meni vastaukseni, koska takaa kuului tympeällä äänellä "sinähän sen näyt tietävän kysymättäkin".
Moottoreiltaan Zetorit ovat erilaiset: punainen lienee elinkaarensa loppupuolella kerta savuaa, mutta sininen on kuin juuri eläkkeelle jäänyt tyttö, ei tuoksu vanhalle :003:.
SiniZ on vm-63 ja Puni vm-67 abaut.
-
Käväisimme Karismassa, ostoskeskuksessa moottoritie 4:n kupeessa, seppos ainakin tietää.
Edelliskäynnillä tyksästyimme kiinalaiseen ruokapaikkaan. On elakelaisele ( suomea kiinalaisittain ) edullinen, ja ruoka kiinalaista. Ei niin ylenpalttista kuin Rautatienkadulla, mutta kelpaa meille. Pysäköinti on helppoa ja ilmaista. On heräteostoksienkin mahdollisuuskin, kunten nyt Glitterista bongasin tytöille jotakin huomiseen koulun-diskoon.
-
Että ne on livahtaneet diskoikään!
Kaikella on tyylinä tapahtua päällekkäin, eli hankkiessani siiluruokaa sisko soittaa. Puhelua pätkitään ja katkotaan ja keskustellaan päätökseen bussissa kotiin. Tai keskehän se jäi mutta ennätti osapuilleen kertoa mitä kuuluu lapsille 1, 2 ja 4. Kolmonen tiedottelee harvakseltaan itsestään kun ei ehdi.
-
Niin se on, aika rientää !
Pikku-ukot ovat nyt 20 ja 17-vuotiaat. Typykät täyttävät joulukuussa 10 ja 9, nämä kouludiskoavat.
Vuosaaren nuoret ovat 9, 7 ja 2. Isot käyvät Steiner.koulua ja Seela asuilee kotona , äiti ammattaa.
-
Nyt lähden yläkertaan talomme joulujuhlan järjestelytoimikunnan kokoukseen. :icon_xmasrolleyes:
Puoli neljältä lähdemme seuroihin vaikka olen edelleen toipilas. :eusa_pray:
-
Erinomaista toimintaa, että otat kantaa uuden asunto-oy:si toimintaan noin pian. :039:
-
Mihinkä 'seepra raidoistaan pääsee'. Olen aina ollut organisaattori.
Nyt on joulujuhla 'paketissa'. Minun osakseni tuli ohjelman ( ilmoituksen ) tekeminen ilmoitustaululle ja Homberskojen leipominen.
Yläkerran pariskunta on ammattimuusikoita, he vastaavat musiikkipuolesta. Lastentarhaonjohtaja evp. osaa seuraleikit ja 'mammalla' on lauluvihkoja.
Eeva-neiti leipoo täytekakun ja ison pitsan. Kahvit ja tarjottavat tulee taloyhtiltä.
Parikymmentä ihmistä arvelivat vain tulevan. :icon_xmasbiggrin: :icon_xmasbiggrin: :icon_xmasbiggrin:
Kohta lähdemme seuroihin.
-
Aah, homperskat! Jotta vältyt puhelinrääkkäykseltä: kai reseptin löytää täältä? Ja kuka selvittäisi miksi minun perskani lätsähtävät? :-\. Uuni on vähän entinen, mutta koetan olla huolellinen.
-
Homperskat on pikku-leipiä erittäin helppotekoisia ohje tulee tässä ( memeltä kopioin )
200g voita (sulata osittain)
200g sokeria
1munan keltuainen
1rkl siirappia
1tl kanelia
2 tl soodaa
5,5dl vehnäjauhoja
Sekoita kaikki aineet sekaisin ja leivo pyöryköitä paista 200asteessa Tulee 30-40kpl
...
Luulen rasvan määrän olleen liian paljon suhteessa jauhomäärään jos 'leristyy'.
Toisinpäin jos sattuu, tulee kovia.
Varottava on myös ettei tule liian tummia, silloin siirappi palaa ja tulee ' väkevää'
Käytin kymenlaaksolaisia ilmaisuja.
-
Takaisin Kankaalan onnen maassa, Hallelujaa. Lunta pihassa 12-15 cm ja vähän jäässä, että pitää ip rientää Zetorin kanssa töihin. Sisällä lämmintä yltympäri 15 astetta. Tulilaitteilla lisää. Pikkupuolella oli vain kymmenen astetta, mutta se riittää hortessoille.
-
Piha puhdas. Täällähän olikin pakkasta -15. Tällä iällä osaan jo pukeutua riittävästi. Olisi niin työtä hidastavaa, jos pitäisi mennä kesken töitä pirttiin, kun vilu kapajaa kropassa.
-
Juuri nyt, kun tätä kirjoitan, kuuntelen samalla areenasta pyhäinpäivänä radiosta tullutta kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin toivekonserttia. Juuri oli vuorossa Histan veisaajien Nyt ylös sieluni. :023:
Tätä ohjelmaa juonsivat Samuli Korkalainen ja Ainomaija Pennanen.
-
Homperskat on pikku-leipiä erittäin helppotekoisia ohje tulee tässä ( memeltä kopioin )
200g voita (sulata osittain)
200g sokeria
1munan keltuainen
1rkl siirappia
1tl kanelia
2 tl soodaa
5,5dl vehnäjauhoja
Sekoita kaikki aineet sekaisin ja leivo pyöryköitä paista 200asteessa Tulee 30-40kpl
...
Luulen rasvan määrän olleen liian paljon suhteessa jauhomäärään jos 'leristyy'.
Toisinpäin jos sattuu, tulee kovia.
Varottava on myös ettei tule liian tummia, silloin siirappi palaa ja tulee ' väkevää'
Käytin kymenlaaksolaisia ilmaisuja.
Kiitti, koska nyt miä ainaskii käsitän mitä oon tehny vikaa. Miä oon sekä kertaalleen leristänny ja kyl ne on parikii kertaa kärtsänny, niist tuli karseen väkevii. Tiätyst, miä tein tuplast ton määrän ja vähäks miä kyllästyin kyttää niit peltikaupal. Ottihaa se aivoo, et ne sit meni kärtsää eikä niit väkevii viittinny viijä mihkää. Söin itte ja tulin ihan ähkyy niist.
Justii nytte miä tiätyst oon onnellinen ku miä oon nukkunnu. Se, et miä pelkään sit kirjotusryhmää on kyl pahast. Vissii minust tuli arka töis. Miä oon ihan paniikis ku ajattelenkii. Vissii mun pitää kummiskii jäähä veke. Ku pelkää nii pelkää.
-
Jatkuu osassa 22