Joo....
Itse koen aikamoisena rasitteena ja jarruna liikkeellä olemiseen, hyvän tekemiseen yms.
tuollaiset lakipykälät ja vaatimukset joita itse itselleni asetan.
Kai koitan hiljaisuudessa etsiä nöyryyttä, näkymättömyyttä....vaikka koen haastetta
olla aivan jotain muuta.
Toisen hyväksyminen ja kannustus puuttuu....rohkaisusta puhumattakaan.
Tuntuu kyllä aika pahalta se kun palaute on aina negatiivista, jos joskus harvoin olisi
aihetta positiiviseen palautteeseen...silloin ollaan hiljaa....
Tuntuipa hyvältä muutama päivä sitten kohdata uimahallissa vanha tuttu pitkästä
aikaa ja heittää spontaanisti ylävitoset.
Valitettavan harvinainen kokemus mulla tällainen.
Mutta jospa miettisin taas millaisen Jumala on minusta luonut!