Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: vxaa - 13.03.10 - klo:16:34
-
Onko virsikannel tuttu soitin? Tallarin virsikannel -esitys n. kolmen kolmen minuutin kohdalta
youtube -videolla "Vanhat kansansoittimet Tallarin käsissä 5/7". Vähän huonosti videolla kuuluu virsikanteleen sointi, lienee niukanlaisesti hartsia jousessa.
http://www.youtube.com/watch?v=r7nD4m3dxnk
-
Ei ole tuttu soitin, mutta olen ollut joissakin dokumenteissa näkevinäni joidenkin muunlaisten vanhusten käyttäneen moista soitinta.
Ihme kun muusikot ei keksi uusia soittimia ja ala tekemään niillä musiikkia?
Itse tykkään zembalosta, ku hullu puurosta. Milenkiintoinen soitin ja aivan sikasiistit äänet. :eusa_clap:
Oon ajatellut hommata sellaisen, mutta vielä on haaveena.
-
Jos se on sama kuin psalmonikka, yksikielinen, vähän hentoääninen pieni soitin. Virsiä sillä kai on pääasiassa säestetty. Saaristossa tai rannikolla niitä taitaa tavata.
-
Tädilläni olohuoneen seinällä roikkui virsikannel. En kuullut kenenkään sillä koskaan soittaneen. En tiedä olisiko hänen miehensä osannut sitä soittaa. Erkki oli enemmän laulumiehiä. Lauloi Raahen kirkkokuorossa.
-
Minun äidinisällä, papalla oli myös virsikantele. Luulen että oli myös jouhi siihen. Näin muistelen lapsena nähneeni ne. Ja äiti siitä jotakin puhuikin.
Hauska tuo ikävöivän tuoma näkemys että saaristossa ja rannikolla niitä oli eniten. Pyrtsin suvussa Raahessa, minun Virolahdella. MOT.
Hyvää hyötä. Virsin lauluin kantelein! R
-
Youtuben linkistä en saanut kuulumaan minkäänlaista ääntä.
Luonnossa en ole koskaan nähnyt virsikannelta, mutta joskus olen televisiosta nähnyt semmoisen. Suoraan sanottuna en kauheasti jaksanut innostua siitä. Nyt kun ajattelen, niin taisi olla niin, että ei ollut mikään mestari soittamassa. Varmasti voisi olla taitajan käsissä hieno soitin.
Jos vertaa nokkahuiluun, niin siinäkin on todella upea ääni, vaikka se ei siltä kuulostakaan alakoululaisen soittamana.
-
Ei ole tuttu soitin, mutta olen ollut joissakin dokumenteissa näkevinäni joidenkin muunlaisten vanhusten käyttäneen moista soitinta.
Ihme kun muusikot ei keksi uusia soittimia ja ala tekemään niillä musiikkia?
Itse tykkään zembalosta, ku hullu puurosta. Milenkiintoinen soitin ja aivan sikasiistit äänet. :eusa_clap:
Oon ajatellut hommata sellaisen, mutta vielä on haaveena.
Tarkoitatko cembaloa? Se on todella mielenkiintoinen soitin ja sikasiistit äänet. Ei kyllä tämäkään ihan uusi soitin ole, vaan muinainen pianon edeltäjä, maksaa maltaita ja on taatusti haastava soitettava, jos mieli saada sikasiistit äänet. Mutta kun taitaja soittaa, niin kyllä kelpaa kuunnella.
-
Youtuben linkistä en saanut kuulumaan minkäänlaista ääntä.
Luonnossa en ole koskaan nähnyt virsikannelta, mutta joskus olen televisiosta nähnyt semmoisen. Suoraan sanottuna en kauheasti jaksanut innostua siitä. Nyt kun ajattelen, niin taisi olla niin, että ei ollut mikään mestari soittamassa. Varmasti voisi olla taitajan käsissä hieno soitin.
Jos vertaa nokkahuiluun, niin siinäkin on todella upea ääni, vaikka se ei siltä kuulostakaan alakoululaisen soittamana.
Kyllä virsikannel on yksikielisenä aika vaatimaton soitin ja sitä onkin käytetty lähinnä säestykseen.
-
Kyllä virsikannel on yksikielisenä aika vaatimaton soitin ja sitä onkin käytetty lähinnä säestykseen.
Tuostapa tuli mieleeni juttu, jonka kuulin jostain viuluvirtuoosista. Hän saattoi olla Niccoló Paganini tai joku vastaava. Hän oli pitänyt konserttia ja hänen viulustaan oli katkennut ensin yksi kieli, sitten toinen ja vielä kolmaskin. Hän oli soittanut konsertin loppuun yhdellä kielellä. Minä veikkaisin, että se viimeinen ehjä kieli ei ollut ainakaan e-kieli. (http://cosgan.de/images/smilie/musik/a075.gif)
-
Aika apaattisen näköinen soittaja, eikä ihme jos on kielet katkennu :icon_eek:
-
Aika apaattisen näköinen soittaja, eikä ihme jos on kielet katkennu :icon_eek:
Mielestäni jouhikko on parempi instrumentti. Siinä voi olla kaksi tai neljä kieltä.
-
Mielestäni jouhikko on parempi instrumentti. Siinä voi olla kaksi tai neljä kieltä.
Virsikantele on jouhikon yksinkertaisin muoto ja kulkee myös nimellä jouhikko.
-
Tuostapa tuli mieleeni juttu, jonka kuulin jostain viuluvirtuoosista. Hän saattoi olla Niccoló Paganini tai joku vastaava. Hän oli pitänyt konserttia ja hänen viulustaan oli katkennut ensin yksi kieli, sitten toinen ja vielä kolmaskin. Hän oli soittanut konsertin loppuun yhdellä kielellä. Minä veikkaisin, että se viimeinen ehjä kieli ei ollut ainakaan e-kieli. (http://cosgan.de/images/smilie/musik/a075.gif)
Tarinaa on kerrottu juuri Paganinista ja tositarinana vielä, mutta näiden legendojen ympärille kertyy niin paljon hurjaa perimätietoa että ota siitä sitten selvää. Ne katkesivat järjestyksessä e, a, d eli ohuimmasta paksumpaan päin ja jäljelle oli jäänyt g, paksin, ja sillä oli sitten vedelty ainakin se konsertto loppun joka oli kesken kun tämä katkeileminen alkoi.
-
Tädin mies soittaa alttoviulua Helsingin kaupunginorkesterissa, kerran sitten soitti ykkösalttona sooloa johonkin kappaleeseen kun katkesi kieli. Eipä hätiä mitiä, nappasi takana istuvan alttoviulun ja jatkoi soittamista. :003:
-
Tädin mies soittaa alttoviulua Helsingin kaupunginorkesterissa, kerran sitten soitti ykkösalttona sooloa johonkin kappaleeseen kun katkesi kieli. Eipä hätiä mitiä, nappasi takana istuvan alttoviulun ja jatkoi soittamista. :003:
Hauskoista sattumuksista lisää. Olin porukan kanssa Riigassa seminaaria pitämässä. Illalla panimme parhaimma pukumme päälle ja lähdimme oopperaan. Orkesteri soitti yllätykseksemme näyttämön alapuolella, muttei syvennyksessä. Kesken oopperan viuhahti kapellimestarin puikko käsistä, lensi suoraan kohti kattoa ja ylesiö huusi spontaanisti haaaaah. Puikko putosi viulistin instrumenttiin - kuului terävä kops - viulisti säikähti soittamaan muutaman väärän äänen. Orkesteri sointi muuttui epämääräiseksi. Viulisti noukki pokkana tahtipuikon, kumarsi yleisölle ja ojensi sen kapellimestarille, joka oli noukkinut varapuikon käteensä. Kapellimestari otti puikon vasempaan käteen ja jatkoi kahdella tahtipuikolla. Yleisöllä oli hauskaa eikä oopperasta tahtonut tulla mitään. Oopperan kuoro ja laulajat olivat ihan paniikissa. Kapellimestari kääntyi yleisöön ja keskeytti oopperan. Marsitti kuoron, laulajat, orkesterin ja yleisön pois salista. 5 minuutin tauon aikana homma saatiin hanskaan ja yleisö rauhoittumaan.
-
Ukkini on aikanaan valmistanut itärajalla joitain kappaleita virsikanteleita. Hän soitti virsikanteleella myös Siionin virsiä.
Virsikannelta on kai käytetty aikanaan tukemaan veisuuta ja se on korvannut jouhikon kirkkosoittimena (kirkoissa, joissa ei ollut urkuja).
Virsikannel soi aika voimakkaasti, jos se on valmistettu teräskielisenä, isolla kaikukopalla ja sitä soitetaan viulun jousta pidemmällä ja leveämmällä jousella.
Joissain kirjastoissa löytyy työpiirrustuksia virsikanteleen rakentamiseksi.
Virsikanteleen englanninkielinen vastine taitaa olla psalmodikon:
http://en.wikipedia.org/wiki/Psalmodicon
-
Alkeellisin muoto taitaa olla sippiviulu.
-
Virsikannel, soitintypologiassa yksikielinen sitra, lienee ollut alkujaan virsimelodioiden opetussoitin enemmän kuin säestyssoitin. Pohjoismaissa se otettiin käyttöön ensimmäisenä Tanskassa 1700-luvulla (psalmódikon). Tavoitteena oli yhdenmukaistaa virsimelodiat. Soitinta täydensi sille tehty koraalinuottikirja. Ruotsissa virsikantele tunnettiin myös 1700-luvulla, mutta kirkonmiesten toimesta sitä ja vastaavia numeronuotteja alettiin levittää vasta 1830-luvulta alkaen. Suomessa virsikantele alkoi levitä, kun vuonna 1837 sitä varten oli julkaistu ensimmäinen nuottikirja. Virsikanteleen avulla saatiin eri puolilla maata veisatut melodiat yhdenmukaisiksi. Vanhat kansankoraalit alkoivat samalla unohtua. Soitin oli helppo valmistaa, ja 1868 arvioitiin virsikanteleita olleen satoja. Niitä käytettiin myös kotihartauksissa säestyssoittimena. Virsikantele ei kuitenkaan levinnyt laajemmin kansan keskuuteen. Se kuului lukkareiden, opettajaseminaarien sekä kierto- ja kansakoulujen kansansivistyspyrintöjen alueeseen. Tosin sitä on käytetty ainakin Kuhmalahdessa nurkkatanssien säestyssoittimena.
Vaikka virsikantele oli kansan käytössä, se edusti yläluokan kulttuurihegemoniaa ja sen tarkoituksena oli saada kansa sivistyneistön (johon lukkaritkin ainakin omasta mielestään kuuluivat) ihanteiden mukaiseen yhtenäiseen ruotuun. Oppia saaneiden lukkareiden tappiot jumalanpalvelusten veisuutaistelussa olivat katkeria. "Seurakunta huutaa heitin malliaan ja minä toista, niin se kuuluu juuri kuin ennenmauinaisen Sevastopoolin mölötys eli satojen nelijalkaisten vinkuna aidan raossa..." kuvasi virsikantelenuottikirjan laatinut Lempäälän lukkari Lindell. Lindellin tavoitteena oli tasainen veisuu, jossa kadenssin lopulla olisi puolen tahdin mittainen tauko hengen vetoa varten. Hän kantoi huolta myös lukkarin epäkiitollisen tehtävän fyysisestä valmennuksesta todeten, että puolityhjällä vatsalla on helpompi laulaa kuin täydellä.
Mt
-
Minulla on kaksikielinen virsikantele. Aikoinaan sitä Pokelan Martin kanssa soittelin ja vieläkin joskus verestän taitojani - ruostuneita tosin. Hyvin voimakas ääni eikä mielestäni jouhikon kanssa mitään muuta tekemistä kuin, että molemmissa soitetaan jousella. =)
-
- - -
Vaikka virsikantele oli kansan käytössä, se edusti yläluokan kulttuurihegemoniaa ja sen tarkoituksena oli saada kansa sivistyneistön (johon lukkaritkin ainakin omasta mielestään kuuluivat) ihanteiden mukaiseen yhtenäiseen ruotuun. Oppia saaneiden lukkareiden tappiot jumalanpalvelusten veisuutaistelussa olivat katkeria. "Seurakunta huutaa heitin malliaan ja minä toista, niin se kuuluu juuri kuin ennenmauinaisen Sevastopoolin mölötys eli satojen nelijalkaisten vinkuna aidan raossa..." kuvasi virsikantelenuottikirjan laatinut Lempäälän lukkari Lindell. Lindellin tavoitteena oli tasainen veisuu, jossa kadenssin lopulla olisi puolen tahdin mittainen tauko hengen vetoa varten. Hän kantoi huolta myös lukkarin epäkiitollisen tehtävän fyysisestä valmennuksesta todeten, että puolityhjällä vatsalla on helpompi laulaa kuin täydellä.
Mt
Radiojumalanpalveluksia kuunnellessa pääsee vertailemaan nyky"lukkareita" keskenään. Heidän joukostaan löytyy valitettavasti tyyppejä, jotka tyrannisoivat jumalanpalvelusta uruilla. Uruissa on koko ajan "pelti selällään" ja tempo on niin nopea, että seurakunta haukkoo henkeään sinisenä. Tällaisilla lukkareilla näyttää olevan tärkeintä päästä näyttämään, kuinka nopeasti he osaavat soittaa virsiä. Viis siitä, pystyykö seurakunta laulamaan.
-
Saisikohan sellaista yksikielistä psalmonikkaa enää mistään vaikka teetettynä? Mitähän se maksaisi? Sellainen olis kerrostalossa aika hyvä iltavirren soittovempain. Viulu on liian kovaääninen ja nokkahuilun kanssa ei voi laulaa. Monikieliset kanteleet polestaan vaatisivat opiskelua. Lulen että sellaista voisi oppia soittamaan, vähän kuin joskus viulun kieltä näppäilee niin että hakee melodiaa.
-
Minulla on tuossa tarkoituksessa ukulele. Ei ole koolla pilattu eikä liioilla kielillä.
-
Saisikohan sellaista yksikielistä psalmonikkaa enää mistään vaikka teetettynä?
Tuossa alussa mainitsin työpiirrustuksista kirjastoissa. Sata kertaa helpompi valmistaa kuin viulu. Nykyvalmistajista ei tietoa, ehkä http://www.soitinrakentajatamf.fi/
Mainion simppeli soitin improvisointiin ja korvakuulolta soittamiseen (ja sävelmien tapailuun).
Voihan niitä iltavirsiä myös huuliharpullakin soitella naapurin iloksi :icon_wink:
-
339 on hyvä huuliharppuvirsi.
-
Voihan niitä iltavirsiä myös huuliharpullakin soitella naapurin iloksi :icon_wink:
Kiitos. MInulla ei ole juuri nyt yhtään mollimunnaria. On ollut joskus yksi.Katosi muutossa. Yksi on, sellainen jolla pitäisi osata soittaa mitä sävellajia hyvänsä mutta sitä en koskaan oppinut käyttämään. Materiaali rajoittuu.
-
Onhan niitä duurivirsiäkin. 339 on sellainen, kuten hallelujalta voi odottaakin.
-
Onhan niitä duurivirsiäkin. 339 on sellainen, kuten hallelujalta voi odottaakin.
Kyllä vain. Mutta aina ei ole duuri-ilta. Kuis sit?
-
Ehkä pitäisi varautua niihin mollivoittoisiin hankkimalla etukäteen joku molliharppu. Onhan minulla sellainen kaksipuolinen G/em -Hohner.
-
Ehkä pitäisi varautua niihin mollivoittoisiin hankkimalla etukäteen joku molliharppu. Onhan minulla sellainen kaksipuolinen G/em -Hohner.
MInulla pitäisi olla C/am, katson vielä mitä viruu maalla sisaren autotallissa, ennen kuin ryhdyn laajamittaisiin investointeihin, sillä mollille on enemmän tilausta. Sinne jäi muutamasta muutosta kaikkea sälää kun ei mahtunut kyytiin.
Moniko muten säilyttää autotallissa enää autoa?
-
Kiitos siitä soitinrakentajasivustosta. Viisikielinen on pienin mitä tekevät. Toisaalta voihan siitä purkaa neljä ylimääräistä pois.
-
mt:n selitys oli asiantunteva ja toi esille sen, mitä itsekin uumoilen: Luultavasti virsikannelta on käytetty lähinnä opetustarkoitukseen ja "säestyksessä" nimenomaan tukemaan melodiaa, että kaikki laulaisivat sen samalla tavalla. Eli mitään harmonioita tai vastaääniä on tuskin harrastettu tällä soittimella. Virsikanteleen suosio on perustunut varmaankin juuri siihen, että se on helppo ja edullinen valmistaa ja siihen, että numeronuottien lukeminen ei vaadi kovinkaan paljon musiikinteorian osaamista. Suosittelen kerrostalon iltavirteen ennemmin ukulelea tai huuliharppua. Tai sähköpianoa, johon saa kuulokkeet. (Uskokaa tai älkää, mutta sain sähköpianooni ilmaiseksi kuulokkeet, kun ostin Tallinnan-laivalta Hugo Bossin deodorantteja. "Osta kolme Boss-tuotetta, saat lahjaksi kuulokkeet." Ehkä oudoin tarjous ikinä!)
Viisveisaajalle tiedoksi, että cembalon voi rakentaa myös itse. Isotöinen se on, mutta apua varmaankin löytyy. Muistan, että opiskeluaikoinani (joista nyt ei vielä kovin kauan ole) jotkut kaverit kävi kesäisin Vehmersalmella Arno Pellon kursseilla rakentamassa itselleen klavikordin. Ja kuulemma niillä kurseilla joku rakensi cembaloakin - tosin vuodesta toiseen sitä samaa.
-
(Uskokaa tai älkää, mutta sain sähköpianooni ilmaiseksi kuulokkeet, kun ostin Tallinnan-laivalta Hugo Bossin deodorantteja. "Osta kolme Boss-tuotetta, saat lahjaksi kuulokkeet." Ehkä oudoin tarjous ikinä!)
Ilmaiset kuulokkeet sähköpianoon voi saada myös ilman deodoranttia.
Naapureilta.
Mt
-
Ilmaiset kuulokkeet sähköpianoon voi saada myös ilman deodoranttia.
Naapureilta.
Mt
Se vähän riippuu.
Minä sain huomautuksen vastaisen toimintani varalle.