Ilkka Huhta & Wilhelmi Malmivaara & körttiläiset 188

[Kalistaja]

Körttifoorumin nimimerkki Satmanin osin hallinnoimasta Vantaan Tikkurilan kirjastosta hain muutama päivä sitten tutkija Ilkka Huhdan teoksen "Täällä on oikea Suomenkansa" Körttiläisyyden julkisuuskuva 1880- 1918. Tuosta teoksesta pulpahtaa useita nimiä aina Mauno Rosendahlista Juhani Ahoon. Keskiössä on kuitenkin Wilhelmi Malmivaara.

   Ensi reaktioni Huhdan teoksen lukutuokioitteni jälkeen oli: toinen tekee, toinen tutkii!

   Wilhelmi Malmivaara oli tekijämiehenä herättäjäjuhlien ja Hengellisen kuukauslehden - nyt kyseinen lehti 120-vuotias - synnyssä ja lehden toteutuksessa kauan aikaa; Malmivaara oli aikaan saamassa kristillistä opistoa Lapuan Karhunmäkeen ja hän oli valtiopäivämies, joka uutterasti hoiti kotikuntansa, kotimaakuntansa ja koko maan asioita.

   Wilhelmi Malmivaara kirjoitti monta juttua sinä aikana kun joku muu käveli arkistoon. Malmivaaran rakastettavia virsiä veisaamme ja siteeraamme yhä.

    Ihmettelen muun muassa sitä, että Huhta puhuu julkisuushakuisuudesta herättäjäjuhlien ja monien muiden toteutuneiden hankkeiden eräänlaisena "lähtömotiivina". Julkisuus tuli oivallusten, puheiden ja tekojen kautta. Julkisuus tuli vääjäämättä suuriksi paisuneiden hengellisten ja sosiaalisten tilanteiden ja tapahtumien vuoksi. Huhtaa tuntuu myös paikka paikoin ärsyttävän se, että Wilhelmi Malmivaara teki niin paljon, ja niin monia asioita.

   Olen voinut lapsesta asti lukea useita samoja kirjoja ja kirjeitä, joita Huhta tutkimukseensa on käyttänyt. Huhtaan eroavasti olen voinut lukea läheltä koko elämäni ajan vinhasti liikkuvia - kahdella jalalla - nahkakantisia Malmivaaroja. Osin tuon takia pidän outoina joitakin Huhdan painotuksia ja kiteytyksiä.

  Ihmettelen myös suuresti sitä kuinka Ilkka Huhta teoksessaan pariin otteeseen nälvii ja vähättelee Olavi Kareksen tekemisiä ja Kareksen kirjallista tuotantoa ( sivut 28 ja 47 ).

  Monet teoksessa mainitut ihmiset ovat jättäneet ainakin näihin päiviin ( kauemmaskin tosin menee ) kestäneen jäljen. Kuinka on Ilkka Huhdan laita? Kestääkö Huhta sata vuotta!? No, aika näyttää - ( vielä ) on aika näyttää.  :shock:

[Liisa]

Kyllä Huhta kuitenkin on myös vahvasti "meidän mies", mitä sanontaa täällä on aiemmin käytetty. Liikkeen sisältä tuleva kritiikki on todennäköisemmin kehittävämpää kuin ulkoa lauottu. Huhdan väitöskirja on hyllyssäni, pitäisikin taas joskus palautella mieleen sisältöä.

[seppos]

Körttifoorumin nimimerkki Satmanin osin hallinnoimasta Vantaan Tikkurilan kirjastosta hain muutama päivä sitten tutkija Ilkka Huhdan teoksen "Täällä on oikea Suomenkansa" Körttiläisyyden julkisuuskuva 1880- 1918. Tuosta teoksesta pulpahtaa useita nimiä aina Mauno Rosendahlista Juhani Ahoon. Keskiössä on kuitenkin Wilhelmi Malmivaara.

   Ensi reaktioni Huhdan teoksen lukutuokioitteni jälkeen oli: toinen tekee, toinen tutkii!

   Wilhelmi Malmivaara oli tekijämiehenä herättäjäjuhlien ja Hengellisen kuukauslehden - nyt kyseinen lehti 120-vuotias - synnyssä ja lehden toteutuksessa kauan aikaa; Malmivaara oli aikaan saamassa kristillistä opistoa Lapuan Karhunmäkeen ja hän oli valtiopäivämies, joka uutterasti hoiti kotikuntansa, kotimaakuntansa ja koko maan asioita.

   Wilhelmi Malmivaara kirjoitti monta juttua sinä aikana kun joku muu käveli arkistoon. Malmivaaran rakastettavia virsiä veisaamme ja siteeraamme yhä.

    Ihmettelen muun muassa sitä, että Huhta puhuu julkisuushakuisuudesta herättäjäjuhlien ja monien muiden toteutuneiden hankkeiden eräänlaisena "lähtömotiivina". Julkisuus tuli oivallusten, puheiden ja tekojen kautta. Julkisuus tuli vääjäämättä suuriksi paisuneiden hengellisten ja sosiaalisten tilanteiden ja tapahtumien vuoksi. Huhtaa tuntuu myös paikka paikoin ärsyttävän se, että Wilhelmi Malmivaara teki niin paljon, ja niin monia asioita.

   Olen voinut lapsesta asti lukea useita samoja kirjoja ja kirjeitä, joita Huhta tutkimukseensa on käyttänyt. Huhtaan eroavasti olen voinut lukea läheltä koko elämäni ajan vinhasti liikkuvia - kahdella jalalla - nahkakantisia Malmivaaroja. Osin tuon takia pidän outoina joitakin Huhdan painotuksia ja kiteytyksiä.

  Ihmettelen myös suuresti sitä kuinka Ilkka Huhta teoksessaan pariin otteeseen nälvii ja vähättelee Olavi Kareksen tekemisiä ja Kareksen kirjallista tuotantoa ( sivut 28 ja 47 ).

  Monet teoksessa mainitut ihmiset ovat jättäneet ainakin näihin päiviin ( kauemmaskin tosin menee ) kestäneen jäljen. Kuinka on Ilkka Huhdan laita? Kestääkö Huhta sata vuotta!? No, aika näyttää - ( vielä ) on aika näyttää.  :shock:

En ole lukenut Huhtaa, mutta kareksen olen. Täytyy tunnustaa, että kyllä hän välillä kritiikkiä ansaitsi. Heränneen kansan vaelluksessa hän k'äyttää monia sivuja sen todistamiseen, ettei sana köertti tule sanasta skört-turhaan. Muuten kirjat (viisi osaa )ovat lukemisen arvoisia.

[Kalistaja]

Kirjoitin tämän juttuketjun lähtösanat pikaisesti luettuani Ilkka Huhdan kirjan. Kirjoitin komenttini - tai arvioini, miten vain - äkkiä kuten jutun seuraavan päivän sanomalehteen. Mitään en kuitenkaan tekstistäni muuttaisi.

     Mieleeni tupsahti ihan äsken että Ilkka Huhta on kuin rakkikoira, joka välillä iskee hampaansa Wilhelmi Malmivaaran housun lahkeeseen, välillä heiluttaa M:lle häntäänsä.  :wink:

    Liisa sanoi tuohon ylle jotenkin niin, että parempi, että asioita tutkivat "omat" kuin "vieraat". Olennaisinta lienee kuitenkin se, että mitä ja kuinka kerrotaan. Mitä ja kuinka saatavilla olevista lähteistä halutaan poimia!? Mitä ylipäätään kerrotaan!? Ilkka Huhdalla on ollut aineistoa. Ahkerakin hän on ollut. Mutta miten hyvin hän pääsi Wilhelmi Malmivaaran nahkoihin!? Tuota, tuota...

    Liisalta - ja muilta - kysyn, että onko Huhdan kirjan otsikko Täällä on oikea Suomenkansa" keljuilua vai kehumista!?

    On hyvä, että herännäisyydestä kirjoitetaan. On hyvä, että herännäisyyden asioita arvioidaan - kuten tehdään tällä foorumilla joka ikinen päivä, toivottavasti iankaikkisuuteen asti.

   Itse palautan parin päivän päästä Huhdan tässä ketjussa mainitun tutkimiskirjan Satmanin työtaloon Vantaan muille veronmaksajille. Toivottavasti kirjaan tarttuu mahdollisimman moni, joku Vantaan körttiläinen vaikkapa. Huhdan kirjaa lukiessa, on kyllä hyvä samalla lukea lukuisasti myös muita herännäisyydestä kirjoitettuja teoksia. Ja muita ihmisiä.    :shock:  :roll:

[Salis]

Kyllä Huhta kuitenkin on myös vahvasti "meidän mies", mitä sanontaa täällä on aiemmin käytetty. Liikkeen sisältä tuleva kritiikki on todennäköisemmin kehittävämpää kuin ulkoa lauottu. Huhdan väitöskirja on hyllyssäni, pitäisikin taas joskus palautella mieleen sisältöä.

Eikös Simo Huhta ole myös meiän miehiä?

[seppos]

Kirjoitin tämän juttuketjun lähtösanat pikaisesti luettuani Ilkka Huhdan kirjan. Kirjoitin komenttini - tai arvioini, miten vain - äkkiä kuten jutun seuraavan päivän sanomalehteen. Mitään en kuitenkaan tekstistäni muuttaisi.

     Mieleeni tupsahti ihan äsken että Ilkka Huhta on kuin rakkikoira, joka välillä iskee hampaansa Wilhelmi Malmivaaran housun lahkeeseen, välillä heiluttaa M:lle häntäänsä.  :wink:

    Liisa sanoi tuohon ylle jotenkin niin, että parempi, että asioita tutkivat "omat" kuin "vieraat". Olennaisinta lienee kuitenkin se, että mitä ja kuinka kerrotaan. Mitä ja kuinka saatavilla olevista lähteistä halutaan poimia!? Mitä ylipäätään kerrotaan!? Ilkka Huhdalla on ollut aineistoa. Ahkerakin hän on ollut. Mutta miten hyvin hän pääsi Wilhelmi Malmivaaran nahkoihin!? Tuota, tuota...

    Liisalta - ja muilta - kysyn, että onko Huhdan kirjan otsikko Täällä on oikea Suomenkansa" keljuilua vai kehumista!?

    On hyvä, että herännäisyydestä kirjoitetaan. On hyvä, että herännäisyyden asioita arvioidaan - kuten tehdään tällä foorumilla joka ikinen päivä, toivottavasti iankaikkisuuteen asti.

   Itse palautan parin päivän päästä Huhdan tässä ketjussa mainitun tutkimiskirjan Satmanin työtaloon Vantaan muille veronmaksajille. Toivottavasti kirjaan tarttuu mahdollisimman moni, joku Vantaan körttiläinen vaikkapa. Huhdan kirjaa lukiessa, on kyllä hyvä samalla lukea lukuisasti myös muita herännäisyydestä kirjoitettuja teoksia. Ja muita ihmisiä.    :shock:  :roll:

Ensin Salikselle. Kyllä Simo Huhta on meidän mies, samoin kuin veljensä Erkki.

Tässä on oikea Suomen kansa ei ole keljuilua, vaan aikoinaan körteistä tehtiin tässä maassa esimerkkikansalaisia ja lause on yhden ajan käsitys eikä siihen tule suhtautua muuta kuin historiana.

[Kalistaja]

Mihinkään ei pidä suhtautua vain historiana. Ilkka Huhta pelaa jälkipeliä, ja hän on tehnyt valintoja. Tätä monelle meistä rakasta suomea kelvollista paremmin kirjoittava Huhta kertoo sävyttämällä jotakin siitä mitä on tehty, ja mitä on tapahtunut. Mutta näkeekö ( näkikö) hän miksi niin on tehty kuin miten tehty on!?

[Salis]

Mihinkään ei pidä suhtautua vain historiana. Ilkka Huhta pelaa jälkipeliä, ja hän on tehnyt valintoja. Tätä monelle meistä rakasta suomea kelvollista paremmin kirjoittava Huhta kertoo sävyttämällä jotakin siitä mitä on tehty, ja mitä on tapahtunut. Mutta näkeekö ( näkikö) hän miksi niin on tehty kuin miten tehty on!?

Kukaan ei ole vielä tarkkaan kertonut, miksi Huhdan teos niin järkyttää
palstalle kirjoittajia. Tässä ikäänkuin leimataan a) Huhta b)teos ilman tarkempia selityksiä. Jonkinlaista jälkepeliä tämäkin.  :wink:

[Kalistaja]

Salis! Ja muut! Jotain olen yrittänyt kertoa tuossa ensimmäisessä "laatikossa". Uskon, että halutessasi siitä jotain löydät. Mutta ennen muuta: lainaa Huhdan teos. Ehkä et näe samoin samasta tekstistä kuin mitä minä, mutta mitäs siitä. Voi syntyä vaikka oikeaa keskustelua, tosin minun on sitten haettava kirja uusiksi, kaikkeahan ei yksikään aleksis muista, ei edes kirjoittaja. Se mitä sanot jälkipelistä, on totta. Kaikki mikä liittyy menneeseen, on jälkipeliä. Tekijät ovat (jo ) toisaalla.

[Salis]

Salis! Ja muut! Jotain olen yrittänyt kertoa tuossa ensimmäisessä "laatikossa". Uskon, että halutessasi siitä jotain löydät. Mutta ennen muuta: lainaa Huhdan teos. Ehkä et näe samoin samasta tekstistä kuin mitä minä, mutta mitäs siitä. Voi syntyä vaikka oikeaa keskustelua, tosin minun on sitten haettava kirja uusiksi, kaikkeahan ei yksikään aleksis muista, ei edes kirjoittaja. Se mitä sanot jälkipelistä, on totta. Kaikki mikä liittyy menneeseen, on jälkipeliä. Tekijät ovat (jo ) toisaalla.

Lainataan. Katson onko meirän kirjastossa.

[Optaatus]

Kun luin Huhdan kirjaa ilman herätysliiketaustaa, niin mielestäni siinä ei yritetty antaa Wilhelmi Malmivaarasta mitenkään erityisen epäsympaattista kuvaa (vaikka hän tietysti nykynäkökulmasta kovin vanhoillinen mies olikin). Huhdan mukaan Malmivaara "käytti tietoisesti hyväkseen laajentuvan julkisuuden mahdollisuuksia" herännäisyyden elvyttämiseen. Loukkaavaa?

Kareksen historiikit saavat Huhdalta kieltämättä melko nuivan arvion, mutta enpä usko että useimmat (kristillisestikään suuntautuneet) nykysuomalaiset kovasti järkyttyvät vaikka paljastuisikin että varhainen herännäisyys ei olisi ollut niin ainutlaatuisen suomalais-kansallista kuin Kares ilmeisesti antoi ymmärtää.

Mutta jotain ärsyttävää Huhdan ilmaisutyylissä ehkä on. Minun silmiini pistivät nimittäin hänen leukavat kommenttinsa eräistä nykyisistä historioitsijoista kuten Viljo Remeksestä, Tarja-Liisa Luukkasesta tai Adrian Hastingsista.