Tykkäsin omista syntymäpäiväseuroustani, puhujina ainakin Seppos ja Pena, olitkohan sinä myös Kalistaja? En muista muuta kuin että joka ikinen puhui hyvin. Ja asiaa siihen sisältöön joka pyytää " Kun kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella".
Eritoten muuten muistan, mitä puhui Seppos, joskin on myös niin että Pena minua kannatteli erään kriisinpoikasen ylitse.
Uskoisin Jumalan sitä pyytäessämme sen niskalenkinkin taitaa. Ja siinä on ote, joka on osaava.
Vähitellen mietin, josko sittenkin turvata lupauksiin. Ne ylisummaan sisältävät puhetta anteeksiannosta ja siinä se sitten onkin. Onhan toki niin, ettei ihminen ymmärrä sen arvoa ellei ikinä säikähdä itseään, sen peiliinkin osaa Hän eteen asettaa.
Ei ole väärin rukoilla mutta toisinaan on parempi puhua Jumalalle ihmisistä kuin ihmisille Jumalasta.