No kun olen olettanut, että seuroissa saa kuka tahansa puhua, ja niin on ollutkin niinä harvoina kertoina, kun olen ollut mukana. Niin mitä sitä silloin puhujaa moittia, jollei puhe miellytä, kun voi itse pistää paremmaksi! Vai onko teillä kovastikin kilpailua suunvuorosta niin etteivät kaikki kerkeä?
Ja jos taas puheet eivät itselle anna mitään (eikä keksi parempaakaan puhuttavaa) niin voihan ajatella, että ehkä ne jollekulle toiselle ovat hyvinkin antoisia. Meillä on kuitenkin eri kysymykset itse kullakin.
Hätää ja vaivaa, joo onhan sitä, mutta enpä oleta, että niitä kukaan pystyy pois puhumaan. Herätys- ja parannussaarnoista en tiedä. Täällä muistaakseni taannoin jossain ketjussa pohdittiin, mitä se parannus on, mutta ei tainnut tulla yksimielisyyttä. Joten vaikea arvioida sitäkään, onko parannussaarnoja.