Vaikka oletkin kirjoittanut itsestäsi ja siitä, miten sinuun on suhtauduttu ja siitä, miten se on sinuun vaikuttanut, olen lukenut näitä myös yleisempinä kannanottoina ihmisyyteen ja ihmisyhteisön kiemuroihin. Mistä muualta löytäisimme havainnollisemmat esimerkit kuin omasta elämästämme? Kiitos, kun olet laittanut itsesi, dosenttisi ja epilepsiasi likoon meidän rakennukseksemme! Mikä kiire sinulla vielä on lähteä?
Annetaan ny ajan kulua. Olen tainnut sen luvata joillekin joiden on sitten helpompi olla täällä... ei sitä Seppos edellytä,aivan päinvastoin, hän on ollut suunnilleen kiskomassa minua avannosta!!
Missähän minä olisin ilman Seppo Samilaa, hirressä varmaan... Dosentin esimerkki, näet... mutta totta. Ne kauhun puuskat vaan on niin inhottavia, ja painajaiset joissa se juttu toistumistaan toistuu. Ja Pena kuule,
minua pelottaa, ja se on tosiasiallinen syy.
On kauhistuttavaa, kiun ei voi vastata siitä mitä tapahtuu, on kauhistuttavaa, kun se loukkaa muita, eikä todella halua... on kauhistuttavaa kun toimii ihan toisin kuin ajattelee, mutta
pelottavinta tässä oli, kun eräs "välimies" sekoitti minun pääpasrkani lopullisesti, niin että en todella enää tiedä mistään mitään... kun epileptikolle pitäisi aina puhua totta. Muillekin mielellään, mutta he muistavat itse asioita. Toivoin hillittömästi nuorena että ne olisivat ns dissosiatiivisia tiloja ja kulutin loppuun yhden analyytikon kun pidin siitä kiinni..pakko olla psyykkistä ja nyt parannetaan minut, mibnä maksan mersun hinnan tästä... . hän todella kuoli aika pian saatuaan minut kymmenen vuoden inttämisen jälkeen ns uunista ulos.
... luin taas sen ketjun. Eihän siinä ole minun puoleltani mitään järkeäkään. Muistan vain sen tunnetilan alun... yhtäkkiä tolkuttoman tuskainen olo., joka päättyy muutaman päivän kuluttua kuin veitellä leikaten. Sitten istuin viikon ihan omituisessa tilassa... kun jälkeenpäin on aina olo että jotakin tuhoutui. Yleensä ei, mutta nyt niin kävi. Se tila vasta outo olikin... nousi korkea kuume ja oli kai jotakin vähän kiihkeää aivoissa menossa kun pystyin valvomaan kuusi yötä ulos tuijottaen... En jaksa sellaista enää. Seppo on luvannut auttaa ja takuulla auttaakin. Mutta en pysty hallitsemaan sitä pelkoa muuten kuin tuon ajatuksen avulla.
Ja kun se toistuu! Entä jos joku taas suosittelee bannaamista! En jaksa sellaista toista kertaa!
