Viivyn tässä vielä hetken,
mahdottomia ajatellen.
Onko minusta kuuluttamaan,
vai hiljaa antautumaan?
Olen kuullut sanottavan,
sanat kertoo sydämen tilan.
Kieli lyö ja satuttaa,
haavoittaa ja nujertaa.
Puhuja unohtaa,
kuulija romahtaa.
Herra armahda minua,
heikkoa kulkijaa.
Anna näkevät silmät,
kuulevat korvat,
laupias sydän.
tuuli
koski
virta
putous
kanto