Vaikuttaa siltä että kukin antaa omat merkityksensä kuuliaisuudelle ja tottelemiselle. Kuten sillekin, että jompaa kumpaa harjoitetaan vapaaehtoisesti ja mielellään.
On kuitenkin eri juttu tämä, että toisinaan joutuu taipumaan, vaikka kuinka vapaaehtoisesti, johonkin, mitä ei suinkaan tahtoisi. Vaikka kuinka harkiten. Koska ei voi sille mitään että se valinta nyt vain on eettisesti oikein.
Tuskin monikaan tahtoi kärsiä siksi että on kristitty, ääriesimerkiksi.
Muuan näkökulma lienee sekin ettei suinkaan aina tiedä mikä olisi oikein tai edes vähiten väärin. Elämä saattaa viedä tilanteeseen jossa ei tunnu olevan kuin epämääräisen ongelmallisia vaihtoehtoja. Jokin täytyy valita ja kantaa vastuu, ja pieleen menee hyvinkin mahdollisesti. Tästä syystä ei lopulta jää kuin toivo anteeksiannosta.
Välinpitämättömyys on minusta joka tapauksessa vaarallisinta ja niin on Dietricus Docensistakin. Se sallii pahan jatkuvan, hän sanoo.
