Pidin myös Johannes Paavali toisesta. Hän ei oikein sovi muutoshalukas - konservatiivi - akselille, oli enemmän poliittinen henkilö, sanoi suorat sanat niin Yhdysvaltain ökyrikkaille kuin kommunisteillekin jo Puolassa, paavina laajemminkin. Benedictus oli alkuun pettymys mutta tavattoman etevä teologi hän on ja moni pitää kirjoistaan. Valinta oli kai aika selvä, kun oli uskonopin kongregaation puheenjohtaja. Laillaan hän konservatiivista ulkoasustaan huolimatta teki tilaa juuri Franciscuksen tyyppiselle.
Itse asiassa. Kuka on miettinyt EU:n lippua? Sininen, kahdentoista tähden rengas. Eivät merkitse jäsenmaita eivätkä perustajamaita, eli kuka tunnistaa?
Itse näin kyllä runsaasti nuoria munkkikokelaita, kuulin, että nunnaksi pääsy olisi monen tytön unelma rk-maissa kautta maailman (tietolähde väliamerikkalainen matkatoveri). Jälleen mietin lähteitä. Kuulin päinvastaista, samoin näin.
Luterilaisuuden kohtaloa sopii mietiskellä vaikka akatemiatutkija Arffmannin kirjan äärellä: mitä oli luterilaisuus. Samoin rk-kirkon vaikutusta sille, että meillä puretaan sosiaaliturvaa (tahatonta, heillä on toisin) Prof. Jaana Hallamaa kirjoittaa jaanamaisen poleemisesti mutta hauskasti etiikasta. Tunnen nuoresta.
